Tuntematon sotilas, vielä tuntemattomampi yleisö

[UgriProPatria]

Semmosen version voisi tehdä, että Ruotsi pyrkii kaikintavoin alistamaan Suomea, ei kunnioita kansalaistemme tahtoa ja pitää maatamme arabijätteen kaatopaikkana.

Homman suomalaiset sanovat, että nyt riitti ja täältä valitaan johtaja (esim. Ari-Lee tai / ja Faidros) ja otetaanpas nyt sitten ne aseet ja lähretähän matkaan. Sukat saa olla jalassa ja puolikas pizzaa repussa, mutta viinakset jätetähän kasarmille. Ja eikä siinä sitten muuta. Muistetaan, että jousipyssyä, puukkoa ja puntaria ne ruotsalaiset ja arabitkin tottelee.

[Pärmi]

Välittömasti projekti uudelleennimettävä: "Tuntematon putous".

[Miniluv]

http://m.iltalehti.fi/viihde/2016041621427156_vi.shtml

Onko 2 maailmansodan konekiväärikomppanjan edesottamuksien kuvaaminen niin kivaa että sitä pitää tehdä jos ei kesäteatterinäytöksenä niin sitten viimeistään elokuvana? Minä en käsitä miten näille tuotannoille riittää yleisöä...siis maksavaa yleisöä. Kumma juttu.

Kysy sitten kun tätä seuraava versio tehdään Kaikkihan nykyään kierrätetään filmituotannoissa.

[Arvoton]

Meinaan katsoa leffan ja jopa elokuvateatterissa ensi vuoden lopulla. On se kirja sen verran rikas sisällöltään, että siitä voi tehdä uusia versioita.

Kahdessa edellisessä filmatisoinnissa hahmojoukko poikkesi toisistaan, l. kummastakin puuttui joitakin hahmoja, joita toisessa oli. Yhteisistä hahmoista Mollen versio jopa paransi joitakin tai toi jonkun minua lähemmäksi, esim. Rahikaisen.

Enkä edelleenkään ymmärrä, mihin hävisi tapaus venäläinen vanki, jonka Lehto hätiköidysti ampui. 70-luvulla se oli vielä tv-versiossa ja saman kohtauksen näin Mollenkin versiossa teatteriesityksessä sen ekalla rundilla. Voiko sen jotenkin vääntää ulkopolitiikkaan? Siinähän suomalainen oli julma.

[UgriProPatria]

Enkä edelleenkään ymmärrä, mihin hävisi tapaus venäläinen vanki, jonka Lehto hätiköidysti ampui. 70-luvulla se oli vielä tv-versiossa ja saman kohtauksen näin Mollenkin versiossa teatteriesityksessä sen ekalla rundilla. Voiko sen jotenkin vääntää ulkopolitiikkaan? Siinähän suomalainen oli julma.

En ole lukenut kirjaa, joten en tunne tätä kohtausta.

Mutta miksi se on poistettu elokuvasta? En tiedä, mutta oletan:

Suomessa meille on monessa asiassa kerrottu sellainen siistimpi versio historiastamme. Myös omien sotilaittemme käytöksestä nk. vihollista kohtaan. On muutoinkin monia sellaisia asioita, joista nk. valkoinen Suomi haluaa olla hiljaa. Asioita ei välttämättä ja suorastaan valehdella, mutta jätetään vain kertomatta. Toisaalta punainen Suomi on ollut aivan yhtä tekopyhä. On myös niin, että tällainen sopivanlainen unohdus on yleinen maailman tapa, muuallakin.

Laineen Tuntematon sotilas on ollut sellainen isänmaallista mieltä kohottava, mukava elokuva, mutta totuus rintamalla ei ollut välttämättä niin puhtoinen. Olen lukenut pari tällaista vasemmistolaista kirjaa, joissa on kerrottu näistä ajoista, erityisesti Harry Vuorisen kirja Myrskyn silmässä koskettaa tätä sota-aikaa ja siinä on mm. kertomus venäläisvankien julmasta kohtelusta Koverin keskitysleirillä itä-Karjalassa.

Oli myös suomalaisten pitämiä keskitysleirejä, tätä seikkaa ei ole historiamme kohdalla erityisemmin korostettu. Ei kiellettykään, mutta ei kummemmin muistettukaan. Jotkut asiat on kai parempi unohtaa ja vaan haukkua ryssää.

Ja tästä pääsemmekin Putiniin ja "kieroon" Lavroviin...

Njet Molotov, Советско-финская война Talvisota 

[Ernst]

Kun ottaa huomioon vinksahtaneen ajan hengen, niin ainakin Rokalla ja Suen Tassulla on suhde, Lammio on joku pervo, Koskela on joku tarjahalonen - lookalike.

Ulkomuistista: Rokka taisi kirjassa todeta, että Sus on hänen petikaverinsa. Se tarkoitti sota-aikaan jotakin ihan muuta kuin nykyaikana asia ymmärrettäisiin.

[Saturnalia]

Jos poistoista puhutaan, niin onhan siitä poisteltu käsittääkseni sitä ja tätä. Muistaakseni esimerkiksi se kohtaus, missä pensasporukoiden ilmavoimat ampuvat suomalaisten sairasbussin tuleen. Se oli sitä aikaa, ja nyt on tämä aika, ja kohta taas eri aika. Kun aikoja alkaa olla nähnyt muutamia, niin tulee sellainen ongelma ettei mihinkään aikaan enää kykene suhtautumaan oikein täysin tosissaan. Tämä on vähän kuin elokuvaa. Katsellaan näytös ja sitten mennään kotiin.

Tuntematonhan nähtiin ilmestymisvuonnaan vasemmistolaisena teoksena. Jopa -38 syntynyt isäni kutsuu sitä kommarielokuvaksi. Siinä annetaan sotilaista sen ajan makuun aivan liian renttumainen kuva, ja siitä isäukko aina pauhasi että Linna hänen mielestään pilkkaa lottiakin ja siinä kiroillaankin. Sotilaiden kuvaaminen muunlaisina kuin nuhteettomina, hyveellisinä ja korrekteina oli raaka loukkaus 30-lukulaisille. Isänmaan vetämistä lokaan.
Siinä meinaa lentää juomat näytölle kun joku suvakki pauhaa että se on sellainen persuleffa.

Itse en osaa asettaa sitä oikein mihinkään kohtaan poliittiselle kartalle. Se on epäpoliittinen elokuva. Toki poliittisen ohjaajan on helppo vääntää se poliittiseksi jos haluaa. Kyllä sille tulee yleisöä riittämään oli sitten vaikka mitä torttua. Siitä tulee hyvin todennäköisesti yksi vuoden 2017 pääpuheenaiheista, jos matuinvaasio ei ehdi edelle.

[Muuttohaukka]

Meillä on sukupolvi, jossa Hietanen ei ole se Hietanen ja Koskelan ei se Koskela etseteraa.

Hyvin moni ei ole edes lukenut koko kirjaa. Kirja, jonka itse voin avata ihan mistä kohtaa tahansa ja tiedän edellisen lauseen,  josta on helppo jatkaa. Meillä oli aikanaan veljen kanssa Tuntematon- tietokilpailu, jossa molemmat yrittivät keksiä jos sun mitä pientä yksityiskohtaa voittaakseen.

Jos otetaan ajtus ja kysytään tämän päivän yseiltä ja vaikka lukiolaisilta noiden henkilöiden piirteet, en usko monenkaan niitä osaavan tai tunnistavan.
Murrekin alkaa olla outoa ja Hietasen turkkulaista, Viirilän lappalaista ei tunneta. Ehkä Hauhia ja Asumaniemi voisivat kolahtaa.

Oma suoskikkini on se vähän mutta väkevästi esiintyvä Viirilä sekä lisänä myrkeä Korpela. Pohjalaisena en jotenkin osaa pitää Mäkilän hahmosta.

Mielenkiinnolla odotan uutta versiota ja toivon, että siihen saadaan uusia näkökulmia. Luin, että Louhimies tulisi käyttämään julkaisematontakin materiaalia.

[UgriProPatria]

Itse samaistun lähinnä Koskelaan. Asia on myös niinkin, että useaan kertaan Tuntemattoman nähneet, tai kirjan lukeneet Suomen lapset epäilemättä tietyllä tavalla, useimmat ovat mielipiteiltään muokatut Tuntemattoman Sotilaan kautta.

Ainakin omat isänmaalliset mielipiteeni, sekä sotilaallinen intomieleni on paljolti juuri Tuntemattomasta äidin maidossa imettyä. "Hakkaa päälle Suomen poika!... pam." Itse olen juuri tällainen. Pää pystyssä kuin suurikin sankari, suoraan kuolemaan. Tai ainakin, päin onnettomuuksia. Tämäkös oli juuri se kapteeni, josta Kariluoto kirjoitti kirjeessään: "Rakas kotiväki. Olen lopullisesti päättänyt jättäytyä sotilasuralle. Olen tänään nähnyt, muuan kapteenin näyttävän, kuinka pystypäin kuljettaan tie loppuun asti...!"? Jotain tämäntapaista.

Syytän Kariluotoa itsetuhoisesta isänmaallisuudestani.

[Vaniljaihminen]

Tuntematonhan nähtiin ilmestymisvuonnaan vasemmistolaisena teoksena. Jopa -38 syntynyt isäni kutsuu sitä kommarielokuvaksi. Siinä annetaan sotilaista sen ajan makuun aivan liian renttumainen kuva, ja siitä isäukko aina pauhasi että Linna hänen mielestään pilkkaa lottiakin ja siinä kiroillaankin. Sotilaiden kuvaaminen muunlaisina kuin nuhteettomina, hyveellisinä ja korrekteina oli raaka loukkaus 30-lukulaisille. Isänmaan vetämistä lokaan.
Siinä meinaa lentää juomat näytölle kun joku suvakki pauhaa että se on sellainen persuleffa.

Minunkin mielestäni tuntematon on vasemmistolainen romaani, edelleen, mutta koska elokuva aikanaan miellettiin neuvostovastaiseksi leffaksi (mihin nyt tosin riitti/riittää uskomattoman vähäinenkin juttu) en anna sen vaikuttaa. Oma sodankäynyt isoisäni aikanaan kun luki sen, hän kuulemma itki ja nauroi vuoron perään.

Kenraali Lennart Oesch enimmäkseen piti teoksen johtajaominaisuuksien kuvaamista oikeana, Oesch arvosti Koskelaa mutta arvosteli sitä että teos kuvasi ainoastaan rivimiehen täyttäneen tehtävänsä.


Itse samaistun Honkajokeen tai Autioon... hesarin 'kuka olet' testissä minulle on tullut Koskela tai Honkajoki.

[Ernst]

Minä olen lähinnä Honkajoki. Olen kadottanut johtoajatuksen.

[Marius]

Kuka on sotamies Korpela, jolla ei aluksi tunnu olevan nimeäkään,

mutta "Korpela se on. Pitäis se siellä papereissa olla kun on osattu kotoo asti tulla hakemaan, nii..."

"Mua ei tartte tulla neuvoon".

Ehkä elokuvahistorian parhaita erittäin lyhyitä sivuosarooleja.

Topi Kankainen suoritti, Edvin Laine ohjasi.

Onko tuota edes mahdollista parantaa?

[Muuttohaukka]

Minä olen lähinnä Honkajoki. Olen kadottanut johtoajatuksen.

Pistä M nuotioon.
Niin olen minäkin ja lähden Inariin susia naimaan(kuvainnollisesti).Pähähähä.
Honkajoki ja Viirilä ovat ne upseeriston harmin kohteet. Se kohtaus, jossa  noille pidetään sulkeisia, on hersyvää noissa olosuhteissa ja varmaan kouluttajan päässä suhisee.

[Muuttohaukka]

Kuka on sotamies Korpela, jolla ei aluksi tunnu olevan nimeäkään,

mutta "Korpela se on. Pitäis se siellä papereissa olla kun on osattu kotoo asti tulla hakemaan, nii..."

"Mua ei tartte tulla neuvoon".

Ehkä elokuvahistorian parhaita erittäin lyhyitä sivuosarooleja.

Topi Kankainen suoritti, Edvin Laine ohjasi.

Onko tuota edes mahdollista parantaa?

Kyllä se on just näin. Perkele.

[Muuttohaukka]

Itse samaistun lähinnä Koskelaan. Asia on myös niinkin, että useaan kertaan Tuntemattoman nähneet, tai kirjan lukeneet Suomen lapset epäilemättä tietyllä tavalla, useimmat ovat mielipiteiltään muokatut Tuntemattoman Sotilaan kautta.

Koskelan kautta kiertyy historia Pohjantähteen. Ville Vaitelias oli sitten perheen viimeisin sodan jalkoihin jäänyt.

[-PPT-]

Tuntematon on niin läpikotaisin kaluttu kirja ja leffa että monet muistavat kaikki vuorosanatkin ulkoa. Jos halutaan tehdä sodasta kertova elokuva niin eikö kannattaisi kehittää uusi tarina. Vanhan leffan tekemisessä uusiksi on väistämätöntä että verrataan edellisiin.

Itse asiassa saman leffan tekeminen uusiksi on kuin Mona-Lisa maalattaisiin uusiksi päivitetympään versioon.

[Muuttohaukka]

Tuntematon on niin läpikotaisin kaluttu kirja ja leffa että monet muistavat kaikki vuorosanatkin ulkoa. Jos halutaan tehdä sodasta kertova elokuva niin eikö kannattaisi kehittää uusi tarina. Vanhan leffan tekemisessä uusiksi on väistämätöntä että verrataan edellisiin.

Itse asiassa saman leffan tekeminen uusiksi on kuin Mona-Lisa maalattaisiin uusiksi päivitetympään versioon.

Ei muista. Muistavat Laineen ja ehkä Mollberginkin. Itse kirjasta löytyy niin paljon uutta vaikka moneenkin elokuvaan.
Ei sitä enää monikaan kalua sitä kirjaa.

[Marius]

Jos lukee Tuntemattoman sotilaan niin alustukseksi kannattaisi lukea Pohjantähti.

Mikä tekee Tuntemattomasta niin kiehtovan Väinö Linnan kirjana sekä Edvin Laineen filminä?

Itse näkisin yhtenä syynä sen, että varsinaisia päähenkilöitä ei ole.
"Sota ei yhtä miestä kaipaa".

Sekä kirjassa että elokuvassa ei voi koskaan tietää, kuka pomppaa "päähenkilöksi",
mutta vain hetkeksi.

Ja sitten tulevat muut, kuin rintamana.

Jopa Riitaoja on hetken aikaa päähenkilö, kuolemaantuomitut "anna koira tupakka" henkilöt ovat hetkisen päähenkilöitä.

Kaikki hahmot ovat ikään kuin sivuosissa, odottaen hetkeään.
Kukaan ei dominoi, ei edes Rokka, vaan hänkin lähtee, muttei jalat edellä.

Aina tulee uusi "päähenkilö", hetkeksi, eikä koskaan voi tietää kuka.

Mutta tämä kaikki pätee vain silloin kun lukee romaanin tai näkee elokuvan ensikertaa.

[Ernst]

Minä olen lähinnä Honkajoki. Olen kadottanut johtoajatuksen.

Pistä M nuotioon.
Niin olen minäkin ja lähden Inariin susia naimaan(kuvainnollisesti).Pähähähä.
Honkajoki ja Viirilä ovat ne upseeriston harmin kohteet. Se kohtaus, jossa  noille pidetään sulkeisia, on hersyvää noissa olosuhteissa ja varmaan kouluttajan päässä suhisee.

Isänmaan vartiomies...

[siviilitarkkailija]

Minä olen lähinnä Honkajoki. Olen kadottanut johtoajatuksen.

No tässä tulee uusi:

»Ja lopuksi yhdessä ja erikseen: varjele Suomen kansaa etteivät ne toista kertaa sotaa voittaisi, koska herrojemme ja rouviemme älykkyyden tai sen puutteen johdosta,  ainoat sotilaalliset voittomme ovat sisällissodan voittoja köyhästä kansasta. Aamen.»

[SimoMäkelä]

Jos lukee Tuntemattoman sotilaan niin alustukseksi kannattaisi lukea Pohjantähti.

Mikä tekee Tuntemattomasta niin kiehtovan Väinö Linnan kirjana sekä Edvin Laineen filminä?

Itse näkisin yhtenä syynä sen, että varsinaisia päähenkilöitä ei ole.
"Sota ei yhtä miestä kaipaa".

Tuntematon sotilas on ns. kollektiiviromaani. "Päähenkilönä" on konekiväärikomppania. Totta kyllä, että siinä on vuorollaan monia päähenkilöitä. Yksi sellainen on sotamies Korpela. Jossain Tuntematonta sotilassa käsittelevässä kirjassa todettiin, että stm Korpelan tarinasta olisi ollut jopa novelliksi.

[UgriProPatria]

Pohjantähti kirjana koostuu kolmesta isosta tiiliskivestä. Olen aikoinaan lukenut läpi.

Olen vasta äskettäin tajunnut, että Tuntemattoman Koskela on nimenomaan Akselin ja Elinan poika Vilho Koskela. Tuo ei ole tullut aiemmin edes mieleen. Kai ensinnäkin siksi, kun oli eri näyttelijä.

[Takinravistaja]

Pohjantähti kirjana koostuu kolmesta isosta tiiliskivestä. Olen aikoinaan lukenut läpi.

Olen vasta äskettäin tajunnut, että Tuntemattoman Koskela on nimenomaan Akselin ja Elinan poika Vilho Koskela. Tuo ei ole tullut aiemmin edes mieleen. Kai ensinnäkin siksi, kun oli eri näyttelijä.

Väinö Linna suunnitteli myös Antti Rokan ottamista mukaan Pohjantähteen. Siinä versiossa Rokka olisi tullut Koskelaan sodan jälkeen myymään porsaita ja olisi siinä kertonut tarkemmin myös Vilho Koskelan kuolemasta. Linna katsoi asetelman kuitenkin liian keinotekoiseksi ja jätti sen pois kirjasta.

[Muuttohaukka]

Pohjantähti kirjana koostuu kolmesta isosta tiiliskivestä. Olen aikoinaan lukenut läpi.

Olen vasta äskettäin tajunnut, että Tuntemattoman Koskela on nimenomaan Akselin ja Elinan poika Vilho Koskela. Tuo ei ole tullut aiemmin edes mieleen. Kai ensinnäkin siksi, kun oli eri näyttelijä.

Se kerotaan molemmissa teoksissa tuo yhteys Koskelan Akseliin ja Elinaan. Mutta, jos ei ole Tuntematonta lukenut, niin ei sitten tule mieleen. Mutta Pohjantähdessäkin se on tuotu selkeästi esiin.
Koskelan kännilaulut Mannerheimin syntymäpäivaa juhliessa tuo yhetys ja vasemmistolaisuus on selkeää.

[Muuttohaukka]

Tuntematon sotilas on ns. kollektiiviromaani. "Päähenkilönä" on konekiväärikomppania. Totta kyllä, että siinä on vuorollaan monia päähenkilöitä. Yksi sellainen on sotamies Korpela. Jossain Tuntematonta sotilassa käsittelevässä kirjassa todettiin, että stm Korpelan tarinasta olisi ollut jopa novelliksi.

Sotamies Korpelasta kirjoitettu novelli kyllä kiinnostaisi.  Mikä ja mistä mies tuli ja mikä oli katkeruuden taustalla.

[Siili]

Tuntematon sotilas on ns. kollektiiviromaani. "Päähenkilönä" on konekiväärikomppania. Totta kyllä, että siinä on vuorollaan monia päähenkilöitä. Yksi sellainen on sotamies Korpela. Jossain Tuntematonta sotilassa käsittelevässä kirjassa todettiin, että stm Korpelan tarinasta olisi ollut jopa novelliksi.

Sotamies Korpelasta kirjoitettu novelli kyllä kiinnostaisi.  Mikä ja mistä mies tuli ja mikä oli katkeruuden taustalla.

Siinähän olisi sarkaa uusille kirjallisille kyvyille, kun kaikista Tuntemattoman hahmojen aikaisemmasta elämästä kirjoitettaisiin novelli tai romaani.  Ja henkiin jääneistä vielä toinen, jossa käsitellään sodan jälkeistä elämää.  Niiden filmatisointi tuottaisi sitten uusia työtilaisuuksia esittävän taiteen ammattilaisille.

[UgriProPatria]

Pohjantähti kirjana koostuu kolmesta isosta tiiliskivestä. Olen aikoinaan lukenut läpi.

Olen vasta äskettäin tajunnut, että Tuntemattoman Koskela on nimenomaan Akselin ja Elinan poika Vilho Koskela. Tuo ei ole tullut aiemmin edes mieleen. Kai ensinnäkin siksi, kun oli eri näyttelijä.

Se kerotaan molemmissa teoksissa tuo yhteys Koskelan Akseliin ja Elinaan. Mutta, jos ei ole Tuntematonta lukenut, niin ei sitten tule mieleen. Mutta Pohjantähdessäkin se on tuotu selkeästi esiin.
Koskelan kännilaulut Mannerheimin syntymäpäivaa juhliessa tuo yhetys ja vasemmistolaisuus on selkeää.

"Koskela Suomesta. Syö rautaa ja paskantaa kettinkiä." 

[Takinravistaja]

Kuka on sotamies Korpela, jolla ei aluksi tunnu olevan nimeäkään,

mutta "Korpela se on. Pitäis se siellä papereissa olla kun on osattu kotoo asti tulla hakemaan, nii..."

"Mua ei tartte tulla neuvoon".

Ehkä elokuvahistorian parhaita erittäin lyhyitä sivuosarooleja.

Topi Kankainen suoritti, Edvin Laine ohjasi.

Onko tuota edes mahdollista parantaa?

Korpela oli kova mies.

"Lotan polkupyörä oli rikki. Hän oli väsynyt ja hyljätty. Miehet osioittivat peittelemättä halveksuntaansa ja vihamielisyyttään. Hän sai kuulla hävyttömiä ja vihjaileivia huutoja. Nähtyään Korpelan hän aikoi turvautua tähän. Hän kuvitteli vanhemman miehen olevan jotenkin isällisemmän ja myötämielisemmän.
- En voi ajaa täällä ja olen niin väsynyt. Kenkänikin hankaa kantapäätä. Päästättekö kuormalle?
Herra Jumala! Rintamalotta! Se vaikutti Korpelaan kuin punainen vaate härkään.
- Ei tässä ole ennenkän pyhänä sotaa ajettu. Saatana. Kyllä on jämpti niin.
Lammio kuuli sen. Hän käski lotan seuraavaan ajoneuvoon ja huusi sitten Korpelalle:
- Sotamies Korpela!
- Mikäs on?
- Mitä te sanoitte äsken?
- Sanon mitä sanon. Niin. Tässä on vedättämistä ihan tarpeeks. Ei yhtään tartte Suomen herran vosua ajella niin.
- Kuulkas Korpela! Te menette liian pitkälle. Nyt suu kiinni. Saanakin vielä niin teidän käy huonosti.
- Älä revi päätäs, perkeleen hauhahousu. On nauhaa niin...  Miehet! Hei ajomiehet! Mikä toi tommonen kekkuli on joka tossa mun perässä kulkee. Hevosissa perskärpäset tähän asti on ollu."

[Muuttohaukka]

Korpela oli kova mies.

Mutta hevoskohtaus Korpelan loppuessa näyttää kovasta  miehestä puolen, että välittää viattomasta eläimestä.

[UgriProPatria]

Korpela oli kova mies.

Mutta hevoskohtaus Korpelan loppuessa näyttää kovasta  miehestä puolen, että välittää viattomasta eläimestä.

Juuri ajattelin tätä ja olin kysyä, että Korpelako se oli, joka päästi hevosen valjaat irti, lämäytti kylkeen ja sanoi: "Mene kotiin siitä. Mitä sinä täällä teet?" mutta Muuttis ehti mainita asiasta. Tämä on eläinystävälliselle ihmiselle yksi parhaita kohtauksia Tuntemattomassa.