TTIP: EU:n ja USA:n välinen vapaakauppasopimus

[Nuivanlinna]

Kuka enää epäilee TTIP-sopimusta kun Jygä kirjoittaa näin viisaita:

Katainen puolustaa TTIP-sopimusta HS:n Vieraskynä-palstalla: "Hyödyttää eurooppalaisia monin tavoin"
...
TTIP parantaa yritystemme kilpailukykyä ja avaa niille suuremmat markkinat. Tätä kautta kuluttajahinnat laskevat ja kuluttajien valinnanvara kasvaa.
...
TTIP-sopimus auttaa myös suojelemaan EU:n tiukkoja normeja ja tukee eurooppalaista toimintamallia globalisaation paineessa.
...
Kun vahvistamme kumppanuuttamme Yhdysvaltojen kanssa, voimme olla mallina muille ajamalla omia arvojamme ja normejamme kaupankäynnissä, työntekijöiden oikeuksien turvaamisessa ja ympäristönsuojelussa.

EU:lla on edessään suuria haasteita, ja TTIP on tärkeä osa vastaustamme niihin. Meidän on tartuttava tähän mahdollisuuteen.
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1423028319115?jako=5b82fb80869cf29e45f3216d031c81db&ref=fb-share

HS-Pravda:

Euroopan unioni neuvottelee parhaillaan Yhdysvaltojen kanssa uudesta transatlanttisesta kauppa- ja investointisopimuksesta. Tasapainoinen TTIP-sopimus hyödyttää koko EU:ta: jäsenvaltioita, eurooppalaisia yrityksiä ja kansalaisia niin työntekijöinä kuin kuluttajinakin.

Euroopan komissio haluaa kuulla avoimessa keskustelussa eri näkemyksiä ja tehdä selväksi, mitä EU haluaa sopimuksella saavuttaa ja mihin unioni ei suostu.

Neuvotteluprosessi on ollut avoimempi kuin missään aiemmassa kauppasopimuksessa. EU on julkaissut materiaalia verkossa. Olemme perustaneet riippumattoman asiantuntijaryhmän sekä tavanneet kuluttaja- ja ympäristöjärjestöjä, ammattiliittoja ja yrityksiä. Verkkokuulemisissa on selvitetty, mitä ihmiset haluavat sopimukselta.


Avoimuus pitää keskustelun faktoissa ja siinä, miten sopimuksesta saadaan mahdollisimman hyvä. Kun neuvottelijamme pääsevät sopuun sopimusluonnoksesta, EU-parlamentin jäsenet ja kaikkien 28 EU-maan hallitukset päättävät, hyväksytäänkö sopimus.

[RP]

Kuka enää epäilee TTIP-sopimusta kun Jygä kirjoittaa näin viisaita:

TTIP parantaa yritystemme kilpailukykyä ja avaa niille suuremmat markkinat. Tätä kautta kuluttajahinnat laskevat ja kuluttajien valinnanvara kasvaa.

Olisipa hauska nähdä Kataisen esittävän noiden kahden lauseen loogisen yhteyden.

...

TTIP-sopimus auttaa myös suojelemaan EU:n tiukkoja normeja ja tukee eurooppalaista toimintamallia globalisaation paineessa.

Ja miten niitä normia suojelee niiden alistaminen ylikansalliselle oikeusmenttelylle?

TTIP:n osalta ajankohtainen asia lienee tämä kantaverkkoasia. Sinänsä nähdäkseni kantaverkon kaltaisen luonnollisen monopolin myynnin ei pitäisi olla niin kauhean paha asia, kun valtio kuitenkin pidättää itsellään oikeuden säädellä hintaa (Ostaisitko Putinilta  Venäjän sähköverkon?). Lisätään kuvioon eduskunnan tahdon ylikäveleviä ylikansallisia organisaatioita, niin tilanne muuttuu (voi olla, että EU on jo rittävästi sellainen, mutta ei tämä tilannetta ainakaan paranna).

[Nuivanlinna]

Heidi Hautala tukee TTIP-sopimusta.....naps...

Ei mikään yllätys, että trotskilainen kommunisti tukee mekanismia mikä hävittää kaiken kansallisen päätäntävallan.

[Bienveillant]

Heidi Hautalan ja Jyrki Kataisen meriitit tietäen on päivänselvää että kaikkea, mitä tämä duo puoltaa, kannattaa normijärjellä varustetun ihmisen ehdottomasti vastustaa. Tiedä vaikka tämä kaksikko juurikin lobbaisi Suomen pohjavesien myyntiä Nestlelle..?! 

[elven archer]

Ajatellaan vaikka tuota kohuttua sähkön hinnankorotusta. Kokoomuslaisethan senkin valtion omaisuuden haaskasivat suuressa isänmaan vihassaan. Eihän kukaan voi olla niin tyhmä, että luulee, ettei perus infrastruktuurin monopolin myyminen ulkomaisille sijoittajille nostaisi hintoja. Mutta tuli vain siitä mieleeni tämä sopimus. Jos nyt valtio tekee jotain korjausliikkeitä kiskonnan estämiseksi, niin tämä "vapaakauppasopimus" mahdollistaisi sen, että Suomen valtio haastettaisiin oikeuteen yrityksen liiketoimintaympäristön hankaloittamisesta. Tämän sopimuksen hyväksyminen olisi askel kohti globaalia yritysvaltaa vieden itsenäisyytemme ja omista asioista päättämisemme rippeetkin.

[guest3656]

TTIP-sopimus on miina tai aikapommi, joka räjähtää silmille kun on jo liian myöhäistä. Se on yksi osa samaa pirullista suunnitelmaa kansallisvaltioiden heikentämiseksi palvelemaan yksinomaan USA:n intressejä kuin  Nato. TTIP-sopimus pahimmanlaatuista USA:n imperialismia ja tukee korruptoitunutta vallankäyttöä. Sopimukseen liittyvä investointisuoja ja riitatilanteiden ratkaisu välimiesoikeudessa sotii jyrkästi oikeusvaltion ja demokratian pelisääntöjä vastaan.

Kansainvälinen öljykauppaa käydään USA:n dollareissa (petrodollari). Suuret öljyntuottajat myyvät öljyään dollareissa, jotka ne sijoittavat USA:n liittovaltion velkakirjoihin, joita yksityinen keskuspankki Fed laskee liikkeelle. Sijoituksista saamillaan korkotuloilla öljyntuottajamaat rahoittavat infrastruktuurinsa kehittämistä, josta vastaavat USA:n suuryritykset. Vastineeksi petrodollarista USA suojelee öljyntuottamaita sotilaallisesti. Kaikki yritykset horjuttaa petrodollaria lisää USA:n militarismia kuten nyt tapahtuu Venäjän tapauksessa.

USA:n juuri solmima TPP-sopimus on luonteeltaan samanlainen kuin TTIP-sopimuskin. Mikä takaisi tulevaisuudessa sen, ettei USA käyttäisi sotilaallista voimaansa myös TTIP-sopimuskumppanimaissa etujensa turvaamiseen aivan kuten öljyntuottajamaiden tapauksessa. Tällainen kriisi voisi eskaloitua esimerkiksi kaivannaisteollisuudessa.

[hattiwatti]

https://euobserver.com/economic/132142

German judges dealt a blow to EU-US free trade agreement talks after declaring a proposed arbitration court illegal.

The European Commission last September proposed setting up an investment tribunal court that would allow firms to challenge government decisions as part of its larger Transatlantic Trade and Investment Partnership (TTIP).

Critics says the new court, which is intended to replace a much loathed investor-to-state dispute settlement (ISDS) system, will pressure governments into clawing back consumer protection rights and environmental standards in favour of corporate interest.

Earlier this week, the German Association of Magistrates, a Berlin-based judicial umbrella organisation, said it "sees neither a legal basis nor a need for such a court".

It says existing national courts are good enough and that efforts by the Commission to create a new court undermines jurisdictions across the Union.

"The German Magistrates Association sees no need for the establishment of a special court for investors," it states.

It says the new investor court would alter national court systems "and deprive courts of member states of their power."

The German magistrates also cast doubt on the independence of the judges in the new system as well as their appointment procedures.

Proponents, for their part, say the investment tribunal court is needed to both protect and attract foreign investment from potentially hostile governments or biased domestic courts.
'Democratic principles and public scrutiny'

The European Commission declined to comment but instead referred back to its previous stated positions.

EU trade commissioner Cecilia Malmstrom, who is heading the TTIP talks, last year said the new court would be "subject to democratic principles and public scrutiny".

The centre-right European People's Party and the centre-left Socialists & Democrats groups in the European Parliament spearheaded the new investor court last summer and backed the commission's proposal. Others, like the Greens, opposed the plan, noting businesses should not be allowed to file cases in private courts outside current legal systems.

The TTIP talks, which have been largely held in secret since 2013, aim to remove non-tariff barriers to trade. The 12th round of talks will be held in Brussels on 22 February. "We will only know closer to the date what topics will be discussed," said a commission spokesperson.

[hattiwatti]

TTIP-verkosto: TTIP-sopimus uhkaa siirtää ennennäkemättömällä tavalla valtaa EU:lle ja uusille transatlanttisille toimielimille

Kansalaistoimijoiden muodostama TTIP-verkosto varoittaa Suomen eduskuntaa TTIP-sopimuksen luomasta vakavasta uhasta kansalliselle itsemääräämisoikeudelle. Euroopan komission ehdotuksen mukainen transatlanttinen sopimus vaarantaisi ihmisoikeudet ja merkitsisi merkittävää vallansiirtoa eduskunnalta EU:lle ja uusille ylikansallisille toimielimille.

TTIP-verkosto toimitti perjantaina 5. helmikuuta eduskunnan suurelle valiokunnalle kannanottonsa lausuntokierroksella olevaan ehdotukseen.

"TTIP-sopimuksen ja sen riitojenratkaisuelimen ei ole määrä kunnioittaa Suomen perustuslakia tuomioistuinratkaisuissaan. TTIP:ssa on siten kyse eräästä Suomen historian merkittävimmistä toimivallan siirroista EU:lle ja kansainvälisille toimielimille", toteaa verkostossa toimiva Marissa Varmavuori.

"On vaikea ymmärtää, miten Suomen hallituksessa suhtaudutaan projektiin niin innostuneesti, vaikka sopimuksen taloushyötyjä koskevilta arvioiltakin on pudonnut pohja pois riippumattomien tutkijoiden tekemissä tarkasteluissa", Varmavuori jatkaa.

Verkoston mielestä TTIP-sopimukseen sisältyy myös vakava yhdenvertaisuusongelma.

"TTIP-sopimus suosisi ylikansallisia yrityksiä paikallisten yritysten kustannuksella. Sijoittaja-valtio -riitojenratkaisu antaisi ulkomaisille sijoittajille suuremmat oikeudet kuin kotimaisille sijoittajille ja loisi siten kilpailulle epäyhdenvertaiset ehdot. Samalla se edistäisi veroparatiisitaloutta ja yksityistä ylikansallista monopolisaatiota", katsoo TTIP-verkoston Thomas Wallgren.

Verkosto näkee paljon puhutun investointisuojan ohella ongelmalliseksi myös sopimukseen kaavaillun sääntely-yhteistyön.

"Myös sääntely-yhteistyö edistäisi ylikansallisten yhtiöiden mahdollisuuksia ohjata taloudellisen toiminnan sääntelyä tavalla, joka syrjii paikallisia taloudellisia toimijoita", Wallgren toteaa.

Tiedote ja lausunto tausta-analyyseineen osoitteessa:
http://www.vapaakauppa.fi/tiedote822016/

[hattiwatti]

Statement against Investor Protection in TTIP, CETA, and other trade deals


The undersigned call on the US, the EU, and Canada to exclude any form of Investor-State-Dispute Settlement from the Transatlantic Trade and Investment Partnership (TTIP), from the EU-Canada Comprehensive Economic and Trade Agreement (CETA) and from all other trade and investment agreements.

This week, the US and the EU will resume negotiations on investment protection in TTIP. The European Commission – claiming to have listened to public opinion – produced its proposal for a 'new' Investment Court System (ICS) that would allegedly replace the 'old' ISDS in all on-going and future investment negotiations. However, we believe that the proposed changes are just a 're-branding' of the old ISDS system. The EU has not addressed the key problems of the ISDS and ICS systems both of which undermine democratic decision-making.

Crucially, the new proposal is worse than the current practice of the member states' stand-alone investment treaties from which it is possible to withdraw: both the EU and Member States (MS) would be locked in to the TTIP and CETA. We have identified five key serious concerns that exist in both the ISDS and ICS mechanisms:


• both ISDS and ICS give exclusive rights to foreign investors, thereby discriminating against domestic investors, citizens and communities, without any evidence of benefits to the wider society
•both ISDS and ICS can force governments to use billions in taxpayers funds to compensate corporations for public health, environmental, labour and other public interest policies, government actions and even court rulings. They do not ensure that private interests cannot undermine public policy objectives
•neither ISDS or ICS are subject to democratic principles and scrutiny. Parliaments will not be able to change the rules later on;
•both ISDS and ICS undermine the jurisdiction of European and MS courts as foreign investors can by-pass them;
•both ISDS and ICS ignore the fact that European, U.S. and Canadian legal systems are perfectly capable of handling disputes with foreign investors, based on the law that applies to everyone else in society.


The number of investor-state cases has recently sharply increased, with over 50 new claims filed annually in the last four years. The total number of known ISDS cases has now risen to 667 claims against a total of 105 countries in a diverse array of government policies, many of which are not traditional trade issues.

One example is the shocking case of Canadian pipeline developer TransCanada who is seeking to sue the US government for blocking the Keystone XL Pipeline as part of its fight against climate change. It is noteworthy that TransCanada is suing the US using four investor rights in the North American Free Trade Agreement (NAFTA) that are also included in CETA and the EU's ICS proposal.

In addition, the key changes advocated by the Commission as improvements to the system in its recent proposal are riddled with legal shortcomings in two key areas: the alleged independence of the system and the alleged protection of the right to regulate.

While the introduction of so-called 'judges' to investment tribunals appears to be a positive step, they will be paid lucrative fees on a case by case basis providing a strong incentive to rule in favour of the investors in order to ensure future cases. This investor bias would most likely remain if the EU and its trading partners eventually introduced a regular salary for the 'judges' because in legal systems where only one side can sue, claimant-friendly rulings secure a steady flow of cases, power and authority for the adjudicators.

The right to regulate in the public interest does not protect against unlimited backward looking damages including expected profits and interests. It is furthermore undermined by the need for governments to take the 'measures necessary' to achieve 'legitimate' objectives leaving the criteria to define what measures are necessary and what constitutes legitimate objectives open for interpretation, and ultimately, arbitration by for-profit adjudicators. An ISDS case may not prevent legislation, but it puts a hefty price tag on any law or regulation which could potentially cost billions in taxpayer money when a government is later sued for compensation. This has already proven to create a regulatory chill such as has been witnessed in Malaysia and New Zealand who were waiting for the outcome of the Phillip Morris ISDS case against Australia before implementing similar plain packaging legislation. The EU's claim that it has protected the 'right to regulate' gives a false impression of security; health, environmental and social legislation remain under threat in the EU, the US and Canada if ISDS/ICS is included in CETA and the TTIP.

While existing trade and investment treaties already severely limit the policy space that governments have, the inclusion of ISDS/ICS in CETA and TTIP would massively expand the investment arbitration system – and multiply liability and financial risks for governments on both sides of the Atlantic. ISDS in TTIP would newly empower more than 47,000 of the 51,495 US owned subsidiaries currently operating in the EU to launch ISDS attacks on European policies and government actions.

Even if TTIP did not include the far-reaching investor rights, four out of five US firms operating in the EU–that is a total of 41,811–could already become eligible for an ISDS case against the EU and its members using the CETA agreement if investments are structured accordingly. The danger of being sued under TTIP and CETA is even more real given that US, European and Canadian companies are already the most frequent users of investment arbitration. They are responsible for launching over 80 per cent of all known investor-state disputes globally.

Not only would the inclusion of ISDS/ICS in CETA and TTIP most likely lead to a massive explosion of investment arbitration cases against legitimate policies; their inclusion is a massive blow to democracy, human rights and the rule of law in any trade and investment agreement.

In a time when all attention should be focused on averting a global climate catastrophe and on tackling the economic and social crises in many parts of the world, there is no space for agreements that would place giant obstacles in the way of the solutions. Governments must have the flexibility to put in place measures to protect their people and the planet without fear of expensive trade litigation being launched by corporations. If there is concern about weaknesses in domestic legal systems, we should be focusing on improving them in order to combine equal access to the law with a full capacity for the democratic scrutiny of the development of law.

We therefore cannot support the foreign investor protection proposed for TTIP and CETA, and call, again, for the exclusion of any form of Investor-State-Dispute Settlement from all current and future trade and investment agreements.

Sign here : http://goo.gl/forms/Ko6jTTkVrr

[millla]

"TTIP parantaa yritystemme kilpailukykyä ja avaa niille suuremmat markkinat. Tätä kautta kuluttajahinnat laskevat ja kuluttajien valinnanvara kasvaa."

Eu:hun liittymisen jälkeen hintojen piti laskea. Nyt Euroopan korkeimmat. Tai yhteisöveron laskussa, jolloin yritysten kilpailukyvyn piti parantua. Valheita.

[Aksiooma]

YLE TV1 tänään klo 22:00 Ulkolinja: Vapaakauppasopimuksen vaarat

Euroopan ja Yhdysvaltojen välille halutaan solmia vapaakauppasopimus TTIP. Vastaavalla NAFTA -sopimuksella on ollut yllättäviä seurauksia: mm. postilokeroyritykset ovat sopimukseen vedoten haastaneet valtioita oikeuteen.

[xor_rox]

Mitä en lukenut TTIP-lukusalissa

1.3.2016

Seuraava teksti on käännetty suomeksi WarOnWantin käännösartikkelista "What I didn't read in the TTIP reading room". Alkuperäisen tekstin, "Das Gegenteil von Transparenz", on kirjoittanut saksalainen kansanedustaja Katja Kipping.


Katja Kipping oli yksi ensimmäisistä saksalaisista kansanedustajista, jotka pääsivät uuteen, helmikuun alussa avattuun TTIP-lukusaliin. Hän on kirjoittanut raportin kokemuksistaan. Ajattelimme raportin olevan kääntämisen arvoinen.

TTIP, Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välinen vapaakauppasopimus, on kirjoitettu täyteen sanaa "salainen". Sopimuksesta vastaavat tahot elävät julkisen valvonnan pelossa. Jos asia riippuisi minusta, antaisin kaikille siitä kiinnostuneille mahdollisuuden punnita sopimustekstiä omassa mielessään sen kulloisessakin muodossa. Sigmar Gabriel, talousasioiden ministeri ja TTIP-sopimuksen sinnikäs kannattaja, on nyt helmikuun 2016 alusta lukien perustanut lukusalin ministeriönsä yhteyteen. Saksalaiset kansanedustajat voivat kukin viettää kaksi tuntia tutustuen niihin sopimusteksteihin, joista neuvotteluosapuolten kesken on jo olemassa yksimielisyys.

Politiikassa mukana oleva ystäväni pyysi minulta päivää ennen lukusaliin menoani lupaa päästä sinne mukaani. Minun oli sanottava ei. Hallituksen kanssa käydyn pitkän ja vaivalloisen taistelun jälkeen nyt edes kansanaedustajat parlamentaarikoiden lisäksi pääsevät lukemaan tekstiä, mutta vain ja ainoastaan he. Mukaan lukusaliin emme saa ottaa edes turvallisuusselvityksen läpikäyneitä asiantuntijoita. Yleisöllä, joka viime kädessä joutuu kantamaan TTIP:n seuraukset, ei ole minkäänlaista oikeutta tutustua salaiseen tekstiin. Tämä ei minusta näytä kovin läpinäkyvältä!

Pääsy "myönnetty"

Jo lukusalin rekisteröitymismenettely kertoo paljon. Rekisteröitymiseni jälkeen minulle lähetettiin lukuhuoneen käyttöohjeet. Ensimmäiseksi huomasin huoneen käyttöehtojen olleen sopimusneuvottelujen asialistalla Euroopan komission ja USA:n välisissä neuvotteluissa. Miettikää tätä: TTIP-sopimusta ei ole edes vielä allekirjoitettu, ja jo nyt yksittäiset maat ovat menettäneet oikeutensa päättää siitä, kuka saa lukea tekstejä ja millä ehdoilla.

Seuraava poiminta käyttöohjeesta lukuhuonetta käyttäviä parlamentaarikoita ja kansanedustajia – kuten minua – varten paljastaa TTIP:n taustalla väijyvän demokratiakäsityksen: "Tunnistat ja hyväksyt, että saatuasi luvan TTIP-teksteihin tutustumiseen sinulle on myönnetty laajennettu, poikkeuksellisen suuri luottamus."

Olin aina ajatellut, että kansanedustajaksi valituilla on oikeus tietoon. Silti TTIP -neuvottelijat (ja kuka heille antoikaan heidän oikeutuksensa?) kokevat nyt ANTAVANSA meille pääsyn tiedon lähteille – hyvästä sydämestään ja merkkinä poikkeuksellisesta luottamuksesta. Ketkä tekstin ikinä muotoilivatkaan, ajattelivatko  he todella, että me parlamentaarikot ja kansanedustajat olisimme tästä imarreltuja? Minusta se haiskahtaa pikemmin totalitarismilta. "Pääsy myönnetty" ja "laajennettu luottamus" eivät ole sellaista kieltä, jota todelliseen demokratiaan uskova käyttäisi.

Tiistai toinen helmikuuta oli minun päiväni. Olin ilmoittautunut lukusaliin. Vartija vei minut läpi turvatoimien ja pyysi minua lukitsemaan säilöön takkini ja laukkuni. Hän tarkisti, etten ollut ottanut mukaani lukusaliin minkäänlaista kameraa tai matkapuhelinta ja koputti sitten oveen. Lisääntyneen salaperäisyyden tähden olin aina vain jännittyneempi sen suhteen mitä tulisin löytämään, mutta huone itsessään ei ollut kummoinen. Siellä oli kahdeksan työasemaa ja sain istua vain sen ääreen, joka oli osoitettu minulle. Ystävällinen nainen istui huoneessa. Hän laittoi minut allekirjoittamaan vierailijan säännöt – jos ette allekirjoita, ette pääse sisään – niinpä minä allekirjoitin. Siellä oli termospullo kahvia ja lautasellinen keksejä nurkassa. Silti mikään määrä kofeiinia tai kuinka korkea verensokeri tahansa ei olisi tehnyt mahdolliseksi käydä läpi noita kolmeasataa sivua tekstiä niissä kahdessa tunnissa, jotka minulle oli myönnetty.

Materiaalia ovelille asianajajille

TTIP-neuvotteluja on usein kritisoitu siitä, että sopimustekstit ovat olemassa vain englanniksi. Kaikki kansanedustajat eivät ole varttuneet käyttäen englannin kieltä toisena äidinkielenään ja voidaan vain kuvitella, mitä tapahtuisi, jos Yhdysvaltain senaatin jäsenet joutuisivat lukemaan tekstinsä ranskaksi. Se siis neuvottelukumppanien välisestä tasapuolisuudesta. Huoneessa oli kyllä sanakirjoja muttei internet-yhteyttä eikä näin ollen mitään keinoa käyttää minkäänlaisia verkon käännössovelluksia, mikä ei tehnyt teknis-juridisten sanamuotojen kääntämistä yhtään helpommaksi.

Jopa niille kansanedustajille, joille on ongelmatonta lukea virallisia englanninkielisiä tekstejä, nämä tekstit tuottavat hankaluuksia: ilman lainopillista apua useat tekstissä käytetyt termit ja niihin liittyvät merkitykset jäävät pimentoon. Annan esimerkin, jota en nähnyt varsinaisesti lukusalissa, vaan Brysselistä tulleessa sisäpiirin raportissa.

Yhdysvallat on vakuuttanut EU:lle, että mitään rajoituksia "tieteeseen perustuvalle sääntelylle" ei tulevaisuudessakaan tulisi olemaan. Joku ennakkoluuloton henkilö saattaisi päätellä tästä, että tietynlaisten muuntogeenisten organismien käyttöä EU:ssa olisi edelleen mahdollista rajoittaa. Mutta Yhdysvallat ei laajalti pidä EU:n elintarvikejärjestelmää osana "tieteeseen perustuvaa" elintarviketurvallisuusjärjestelmää. Niinpä neuvokas kaupan alan asianajaja voisi hyödyntää kyseistä lauseketta käynnistäkseen menestyksekkään oikeusjutun elintarvikkeiden turvallisuusmääräyksiä koskien. Jotta me kansanedustajat voisimme saada oikean käsityksen sopimuksen termien kaikista mahdollisista merkityksistä, meidän olisi paitsi nähtävä TTIP-teksti kokonaisuudessaan myös saatava mahdollisuus tarkistuttaa se kansainvälisiä kauppasopimuksia tuntevilla asianajajilla – ja he nimenomaan ovat niitä, joita ei kanssamme huoneeseen päästetä. Joissain tapauksissa ei kuitenkaan tarvita kovinkaan paljon mielikuvitusta sen selvittämiseen, miten neuvokas lakimies voisi hyödyntää sanamuotoja – suuryritysten eduksi, tietenkin.

Mitä EN lukenut

Koska Sigmar Gabriel väittää, että TTIP olisi erityisen hyödyllinen pienille ja keskisuurille yrityksille Saksassa, olin luonnollisesti kiinnostunut lukemaan, mitä asiakirjoilla oli sanottavana siitä. Minähän en saa kertoa mitään siitä, mitä olen lukenut. Mutta en koskaan allekirjoittanut mitään, missä sanotaan, etten voisi paljastaa mitä EN lukenut. Sanottakoon siis aivan julkisesti: en lukenut mitään, mikä edes etäisesti tukisi Gabrielin väitettä.

Tämä ei tietenkään ole mikään yllätys. Hiljattain neuvostolta vuotanut asiakirja ei nimittäin salaillut EU-neuvottelijoiden päätavoitetta TTIP-neuvotteluissa – pääsyä massiivisiin hankintasopimuksiin Yhdysvalloissa. Monimutkaiset tarjouskilpailuprosessit eivät ole tavanomaisimpia pienyritysten pelikenttiä, niin täällä kuin sielläkään.

Minulle myönnetty kahden tunnin lukuaika lukusalissa ei tietenkään millään muotoa riittänyt kaikkien asiakirjojen lukemiseen. Silti jälkeenpäin tajusin, että mikään, mitä olin lukenut, ei saanut minua pohtimaan uudelleen aiemmin esittämääni arvostelua TTIP:n suhteen. En lukenut mitään, mikä olisi lievittänyt huoltani siitä, että Yhdysvaltain sopimuspuoli toivoo vaikeuksia valtion ja yhteisöjen hankkeille ja parempia edellytyksiä ylikansallisille yrityksille julkisissa tarjouskilpailuissa. En myöskään lukenut mitään, mikä olisi rauhoittanut pelkojani siitä, että EU:n neuvottelijat ovat valmiita uhraamaan sosiaaliset ja ekologiset standardimme mahdollisuudesta tehdä tuottoisia sopimuksia suurille eurooppalaisille yrityksille.

En lukenut mitään, mikä olisi saanut minut epäilemään aiemmin esittämääni arvostelua siitä, ettei kuluttajansuojalla ole TTIP:ssä muuta merkitystä kuin julistaa vapailla markkinoilla tapahtuva kilpailu parhaimmaksi kuluttajansuojan muodoksi.

Kirjoitusvirheitä kuhiseva teksti

Toivottavasti en riko mitään valtiosalaisuuksia, jos ilmaisen hämmästykseni siitä, että asiakirjat kerta kaikkiaan kuhisevat kirjoitusvirheitä. Sana "and" on säännöllisesti kirjoitettu "andd" ja "the" ilmenee usein muodossa "teh". Joko neuvottelijat ovat todella surkeita työntekijöitä tai tämä on yksi tunnetuista turvatoimista, joista olemme kuulleet. Sen varalta, että joku onnistuu kiertämään kamerakiellon ja kopioimaan salaisia asiakirjoja, nämä tekstiin sijoitetut 'virheet' auttavat viranomaisia yksilöimään mahdollisen vuodon lähteen.

On itsessään kuvaavaa, että kauppaministeriö on valmis menemään näin pitkälle pitääkseen TTIP-tekstit salassa. Ja heillä on täysi syy tehdä näin. Kenenkään, joka olisi lähtenyt näihin neuvotteluihin parantaakseen ympäristönsuojelua, kuluttajansuojaa tai työelämän normeja ei olisi tarvinnut pelätä läpinäkyvyyttä. Toisaalta jokainen, joka on sitoutunut kauppaamaan pois demokratian, haluaa varmastikin välttää julkista tarkastelua. Jos Sigmar Gabriel ja muut neuvottelijat ovat todella niin vakuuttuneita TTIP:n eduista, miksi he eivät saata tekstejä kaikkien saataville verkkoon?

[hattiwatti]

Brittikonservatiiveilläkin on lamppu syttynyt. Vaan miten heidän lakeijoillaan?

http://www.conservativehome.com/platform/2016/04/peter-lilley-yes-i-believe-in-free-trade-but-heres-why-we-must-protect-our-nhs-from-ttip.html

Peter Lilley is a former Secretary of State for Trade & Industy and for Social Security, and is MP for Hitchin & Harpenden.

I believe in free trade. Always have, always will. As the only serving MP to have negotiated a successful free trade deal (the Uruguay Round – as Trade and Industry Secretary during the 1990s), I automatically supported the Transatlantic Trade and Investment Partnership (TTIP) deal currently being negotiated between the USA and EU, assuming it was a free trade agreement.

The more closely I look at it, the more parts of it worry me. Conservatives who believe in free trade should be very wary about endorsing TTIP. And both the Leave and Remain campaigns should look very carefully at its implications for our EU membership.

Let me explain why.

TTIP is not primarily about removing tariffs and quotas. The average tariff levied by the US on goods from Europe is just 2.5 per cent. Getting rid of them would be worthwhile – but no big deal.

It is mainly about harmonising product specifications and creating a special regime for investment. There is no objection to those things in principle. Insofar as product harmonisation means removing rules introduced as hidden protection of a domestic producer, that is fine. But we should not sign away Parliament's right to protect our citizens from harmful additives, and so forth.

My three main concerns relate to the Investor-State Dispute Settlement System (ISDS). This creates a system of tribunals – special courts – in which large foreign companies can sue governments (but not vice-versa) for pursuing policies which harm their investments


1.US companies could sue the UK government should it want to take back into the public sector privately provided services in the NHS, education, and so forth – or open fewer services to private provision. The EU and UK government have denied that this is possible. But a cogent Counsel's Opinion argues that because these tribunals can award unlimited fines they could exert "a chilling effect" on government decision making. The Left have been particularly irate about this but Conservatives too should be worried. I and other local MPs – all Tories – lobbied successfully to reincorporate into the NHS a disastrously run private Surgicentre (set up by Tony Blair's Government) serving our constituencies. Under TTIP, a foreign operator could have sued for massive compensation at the expense of our local NHS. Conservatives have rightly been cautious and pragmatic about the extent of private provision particularly in health. It would be electorally disastrous if we back a system which turns out to bring in privatisation by the back door.

2.These tribunals give foreign multinationals their own privileged legal system, too costly for smaller foreign companies (since the average case costs $8 million), and from which UK companies are excluded. Moreover, the 'judges' are commercial lawyers who, when not serving on a Tribunal, work for, and are therefore sympathetic to, big companies. Cases are heard largely in secret.

3.The "Stabilisation Clause" protects all investments made under the treaty for at least 20 years. A recent legal treatise explains how this undermines parliamentary democracy by binding future parliaments. Of course, the UK enters into other long term treaties and contracts – but our government can always renegotiate or, in the last resort, resile from them. Exceptional circumstances may make that necessary: I had to nationalise without compensation all Iraqi-owned companies when Saddam Husain invaded Kuwait. A future parliament might object to letting foreign multinationals have their own courts – especially if those courts expand their remit beyond that originally envisaged. The UK might decide the protection of our common law courts is sufficient. But if we are still in the EU when TTIP and CETA are ratified, we will be bound 'jointly and severally'. We could not renegotiate these treaties without the consent of every EU state and the Commission – even if we subsequently left the EU. So we would still be bound by the Stabilisation Clause for 20 years.

The EU and UK government respond to these criticisms by saying: the UK is party to a large number of treaties with similar tribunals; only twice have cases been brought against the UK, neither succeeded; if the tribunals did not exist, UK courts would impose similar verdicts and fines; arbitrators cannot rule on companies for whom they work; TTIP negotiators now propose a permanent judicial panel instead of using ad hoc arbitrators; also, the proceedings may in future be made public. In particular, they deny that the tribunals could affect the NHS at all – let alone force it to put out services to contract or prevent it taking back private services into the public sector.

In short, the Government argues (not entirely convincingly) that TTIP tribunals will probably do no harm. No one claims that they will actually do any good – i.e. attract more US investment to the UK or vice versa. The idea that any American companies are afraid to invest here because they do not trust the British legal system or fear expropriation is not credible. Businesses from across the globe choose to make their contracts subject to British law precisely because it is the most trusted. If, as the Government claims, these ISDS tribunals will give the same outcome as British courts they are completely unnecessary. In fact, they have the power to levy far larger fines, they may extend their own jurisdiction in unpredictable ways and there is no guarantee that they will not require the public sector to contract out services.

These tribunals were originally invented to give private companies which invested in countries with unreliable or corrupt legal systems a fair arbitration system should their assets be nationalised. Those countries were willing to accept these transnational tribunals in order to attract foreign investment. British companies have had recourse to tribunals under such treaties with developing countries. However, in recent years corporate lawyers have persuaded tribunals to classify an ever wider range of environmental, health and other regulation as partial expropriation. Developing countries do not invest in the UK, but TTIP and CETA would, for the first time, expose British governments to litigation by American multinationals.

Why do these courts feature in a treaty between the USA and EU? The EU Commission which negotiates on behalf of member states may have been sympathetic to them because of their supranational nature. By contrast, the US usually opposes supranational courts but has been the main protagonist of ISDS – maybe because it has doubts about the governance of some newer EU member states. Also, the US has apparently never lost a case in one of these courts, whereas American multinationals are the main beneficiaries in cases against other governments.

In or out of the EU, we should question whether ISDS tribunals are necessary, reject the 20-year stabilisation clause and insist on excluding the NHS from the treaty (as France has excluded movies). That would be less difficult if Britain leaves the EU and negotiates a parallel treaty – though the simplest thing would be to negotiate a pure free trade agreement restricted to abolishing remaining tariffs.

[xor_rox]

Ehkäpä brittikonservatiivit tajusivat, että Merkel ajaa tätä(kin) kuin käärmettä pyssyyn. Suomikonservatiivit sen sijaan menevät entistä syvempään sikiöasentoon.

[hattiwatti]

http://www.sosiaalifoorumi.fi/stop-ttip-ceta-tisa-tyopaja/

Stop TTIP CETA TiSA! -työpaja


Klo 12–15 Rakennusliiton Uudenmaan aluetoimisto, Siltasaarenkatu 4, sisäänkäynti katutasosta

Euroopan unioni on kiirehtimässä kauppasopimusneuvottelujaan – myös kamppailun sopimuksia vastaan on lisättävä kierroksia!

TTIP-sopimusta (EU:n ja Yhdysvaltojen välinen kauppa- ja investointikumppanuus) koskevat neuvottelut on määrä saattaa päätökseen vuoden 2016 loppuun mennessä.

CETA-sopimuksen (EU:n ja Kanadan välinen vapaakauppasopimus) allekirjoitusseremonioita suunnitellaan syyskuulle 2016, jotta sopimus saataisiin voimaan jo vuoden 2017 alusta alkaen. Myös TiSA-sopimusta (palvelukauppasopimus EU:n, Yhdysvaltojen ja 21 muun WTO-jäsenen kesken) koskevat tekstit on tarkoitus saada valmiiksi syyskuuhun 2016 mennessä.

Tiimalasin aika alkaa siis olla lopussa. On toimittava nopeasti ja tehokkaasti, mikäli aiomme saada estettyä nämä tuhoisat kädenpuristukset. TTIP-verkosto ja Helsingin yliopiston Attac järjestävät Suomen sosiaalifoorumin yhteydessä työpajan, jossa on mahdollisuus tutustua kampanjaverkoston eri toimintaryhmiin ja ryhtyä saman tien tuumasta toimeen sopimusten kaatamiseksi.

https://www.facebook.com/events/810284319104593/

[Kulttuurirealisti]

Brittikonservatiiveilläkin on lamppu syttynyt. Vaan miten heidän lakeijoillaan?...

Suuryritysten vallan lisäämisestähän tuossa näyttää olevan kysymys, mitä enemmän sopimuksesta paljastuu. Jos Suomessakin on USA-tuotteiden tulli tuota 2,5 % luokkaa, ei sen takia pitäisi pistää kasaan tällaista massiivista sopimusta, jossa pienet valtiot häviävät ja suuret kv. yritykset voittavat.

Jos kokkarit ja persut kannattavat tätä, heidän pitäisi kertoa yksityiskohtaisesti miksi. Myös sijoitussuojapykälien osalta. Kuluttajansuojasta ei pidä luopua liikaa, USA:ssa se on monessa kohtaa huonommalla tolalla kuin meillä.

[Mjölnir]

On se hienoa että Mestari Halla-aho tämän asian puolesta äänesti.... 

[hattiwatti]

Brittikonservatiiveilläkin on lamppu syttynyt. Vaan miten heidän lakeijoillaan?...

Suuryritysten vallan lisäämisestähän tuossa näyttää olevan kysymys, mitä enemmän sopimuksesta paljastuu. Jos Suomessakin on USA-tuotteiden tulli tuota 2,5 % luokkaa, ei sen takia pitäisi pistää kasaan tällaista massiivista sopimusta, jossa pienet valtiot häviävät ja suuret kv. yritykset voittavat.

Jos kokkarit ja persut kannattavat tätä, heidän pitäisi kertoa yksityiskohtaisesti miksi. Myös sijoitussuojapykälien osalta. Kuluttajansuojasta ei pidä luopua liikaa, USA:ssa se on monessa kohtaa huonommalla tolalla kuin meillä.

Niin, mitä eroa tekee bisnekseen jos huikea 2,5% tulli katoaa? Ei mitään?

Mutta iso pommi sopparissahan on kaikki se, mihin korporaatiobisnes pääsee käsiksi. USAssa on mahdollista yksityistää asioita ihan eri tavalla, Denverin osavaltiossa kai pohjavedet on jo yhtiöitetty. Perinteinen pelkohan on, että pohjavesi bisnesalkaa sopparin myötä, ja metsälakien yhtiöitys saattaisi liittyä tähän juttuun. Paha sanoa, kun lopullista sopimusta ei ole pöydässä, mutta aika pimeää jos itse mestari varauksettomasti kannattaa sopparia jonka sisällöstä ei edes kukaa vielä tiedä. http://blogit.mvlehti.net/tuonenjoutsen/2016/04/11/ei-sota-yhta-miesta-kaipaa-edes-halla-ahoa/

Jokatapauksessa aika paljon on ilmassa, että pohjavesien myyntiä on jo valmisteltu vuosia. Kunhan vain tulee yleinen lainsäädäntö voimaan joka sen mahdollistaa...

http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/28137-suomen-hallitus-yksityistamassa-suomen-pohjavesia-monikansallisille-yrityksille
http://turjalainen.blogspot.fi/2010/02/skandaali-viinivaaran-pohjavesihankeen.html
http://turjalainen.blogspot.fi/2010/02/skandaali-osa-ii-lisaa-infoa-valtion.html
http://turjalainen.blogspot.fi/2010/09/ess-pohjavesivarat-vaarassa.html

[guest3656]

Jokatapauksessa aika paljon on ilmassa, että pohjavesien myyntiä on jo valmisteltu vuosia. Kunhan vain tulee yleinen lainsäädäntö voimaan joka sen mahdollistaa...

Tukesin tietojen mukaan koko Suomen pinta-alasta liki 53 000 neliökilometrillä on kaivosyhtiön jonkinasteinen varaus tai varaushakemus kaivostoiminnalle. 53 000 neliökilometriä on noin 14 prosenttia Suomen pinta-alasta, enemmän kuin Uusimaa, Kymenlaakso, Päijät- ja Kanta-Häme sekä Varsinais-Suomi yhteensä.

http://www.vihrealanka.fi/uutiset/kaivosyhti%C3%B6t-varanneet-kuudesosan-suomesta-%E2%80%93-valtauksista-kymmenesosa-natura-alueella

Kun TTIP sopimus astuu voimaan, nämä kaikki alueet on periaatteessa menetetty eikä kansallinen laisäädäntö voi  mitään, muuten paukkuu vahingonkorvausoikeudenkäyntejä jenkkien välimiesoikeudessa, joita ne eivät ole koskaan hävinneet.

Tässä ei paljon paina Suomen luonnonsuojelulait eikä muutkaat lait, jotka ovat ristiriidassa varausten tehneiden intressien kanssa.

Jussi ja muut persut ovat kirjaimellisesti myymässä Suomea globaalikapitalisteille ilman korvausta!

[hattiwatti]

Huomionarvoista kuitenkin on, että kun joku trollimedia vähänkään viittaa asiaan, niin Jussille tärkeintä on kuka-pussasi-ketä, KGB, ruplat, taktiikka jne.. Suomen asiat eivät häntä kiinnosta.

[guest3656]

Tässä on vähän konkretiaa TTIP-sopimuksesta. Suomi ei saa eurosenttiäkään esimerkiksi Kittilän kultakaivoksen nykyisistä tai tulevista tuotoista ikinä mutta se saa kaikki ongelmat nyt ja tulevaisuudessa. Kaikki on menetetty ikiajoiksi. Tätä tarkoittaa käytännössä se, kun Halla-aho ja muut persut sanovat kannattavansa transatlanttista TTIP-sopimusta (Kittilän kaivos on kanadalaisomisteinen, joten tässä tapauksessa sovelletaan CETA-sopimusta).

http://yle.fi/uutiset/kittilan_kultakaivoksella_suu_messingilla/5417961

Kittilän suuri kultakaivos tekee ennätystulosta kullan huippuhinnan ansiosta. Kaivosyhtiö Agnico Eaglen mukaan myös kustannukset ovat nousseet rajusti. Kultakaivoksen ympäristössä valitetaan veden pilaantumisesta ja poronhoidon hankaloitumisesta.

http://www.hs.fi/talous/a1454049440733

"Kultaa täällä riittää vielä vuosikymmeniksi. Tarkoitus on jatkaa louhintaa yli kilometrin syvyyteen. Olemme löytäneet erittäin lupaavan uuden esiintymän", sanoo kaivoksen omistava Agnico Eaglen suomalaisen tytäryhtiön toimitusjohtaja Ingmar Haga.

http://yle.fi/uutiset/jatepato_uhkaa_murtua_kittilan_kultakaivoksella/8414897

Kittilän kultakaivos painii jätealtaan liian suuren vesimäärän kanssa. Kaivosyhtiö Agnico Eagle on yli kuukauden ajan yrittänyt turhaan tukkia jätealtaan pohjan vuotoa. Altaan pintaa pitää laskea, jotta padon murtumisriski poistuu. Lapin ELY-keskuksen mukaan vesiongelma muistuttaa Talvivaaraa.

[Kulttuurirealisti]

Tämä kaivosasia herättää suurta ihmetystä. Edes kaivosveroa ei ole. Kaivosyhtiöt maksavat yhtiöveroa, mutta eiköhän silläkin alalla ole joku lainakikka tms. jolla voitot voidaan siirtää ulkomaille verotettavaksi?

Eikö Suomesta yleensäkään löydy väkeä, joka tutkisi esiintymiä ja keräisi rahat kasaan kaivoksen perustamiseksi? Ulkomaiset pyörittävät ainakin toistakymmentä kaivosta Suomessa. (Okei, Talvivaara hillitsi intoa, mutta kulta- tai hopeakaivoksen pyörittäminen on eri juttu).

[guest3656]

Tämä kaivosasia herättää suurta ihmetystä. Edes kaivosveroa ei ole. Kaivosyhtiöt maksavat yhtiöveroa, mutta eiköhän silläkin alalla ole joku lainakikka tms. jolla voitot voidaan siirtää ulkomaille verotettavaksi?

Ei maksa nämä kaivokset mitään yhtiöveroja. Ne maksetaan siellä, missä on yhtiön pääkonttori. Ainoa tuotto yhteiskunnalle on suomalaisten työntekijöiden palkoista maksetut verot.

[hattiwatti]

Ajattele, PS-nuoretkin joskus olivat lupaava ja isänmaallinen liike. Viidessä vuodessa aate ehtiikin rappeutua ihan mukavasti.

http://www.peruss.fi/artikkelit?issue=907

PS-nuoret: Luonnonvarat takaisin kansalliseen hallintaan

Vuonna 2007 valtion omistusten hallinnoinnista vastaava ministeri Jyri Häkämies myi 200 miljoonalla eurolla Soklin ja Siilinjärven poikkeuksellisen puhtaat fosforin esiintymät norjalaiselle kaivosyhtiö Yaralle. Tällä hetkellä esiintymien arvoksi on arvioitu useita kymmeniä miljardeja euroja.

Fosfori on ruoantuotannolle välttämätön lannoitteiden raaka-aine, joka on joidenkin arvioiden mukaan loppumassa jo 50 vuoden sisällä, minkä seurauksena sen hinta on tällä hetkellä valtavassa nousussa. Vuonna 2006 fosfaatin, eli fosforin raaka-aineen, maailmanmarkkinahinta oli noin 45 dollaria/tonni, kun se tämän vuoden alussa oli jo 160 dollaria/tonni. Hintakehitys on selkeästi nouseva, ja useiden arvioiden mukaan maailman fosforivarat ovat öljyn tapaan ehtymässä.

Suomen alueella on monia harvinaisia maametalleja, jotka ovat tärkeitä elektroniikkateollisuudessa. Kiina, jolla on näiden tuotannossa miltei monopoli, asetti juuri vahvoja vientirajoituksia strategisesti tärkeille luonnonvaroille, mikä tulee nostamaan näiden EU:n strategisiksi raaka-aineiksi määriteltyjen luonnonvarojen hintaa tuntuvasti. Tämä oletettu hintojen voimakas nousu on jatkossa otettava huomioon malmivarojen arvoa arvioitaessa.

Kaivosyhtiö Yaran viedessä voitot Norjaan, ja siirtäessään fosforin rikastuksen kustannussyistä Venäjälle, Suomen valtion tehtäväksi jää kaivostoimintaa tukevan infrastruktuurin rakennuttaminen. Taas kerran Suomen valtio joutuu maksumieheksi taloudellisten hyötyjen liidellessä linnun lailla rajojen ulkopuolelle.

Kaivosomistusten myyminen ylikansallisille kaivosyhtiöille on Suomen viimeaikojen suurimpia katastrofeja ja verrattavissa maanpetokseen. On myös olemassa hyvin suuri riski, että vastaavia "onnettomuuksia" voi sattua jatkossakin, mikäli asian mahdollistaneisiin tekijöihin ei määrätietoisesti tartuta. Myös Ullavan ja Kaustisten arvokkaat litiumesiintymät on myyty norjalaisille.

On varsin synkkä tulevaisuuskuva, että hyvin arvokasta kansallisvarallisuuttamme tullaan yksityistämään laajassa mittakaavassa täyteen alihintaan ylikansallisille suuryrityksille. Suomen valtion tulisi tukea kotimaista kaivosteollisuutta, jotta sillä olisi riittävät mahdollisuudet kilpailla ylikansallisten yritysten kanssa. Kotimaista kaivososaamista nimittäin löytyy, kuten Talvivaara on todistanut.

Perussuomalaiset Nuoret esittää, että kaikki valtion investoinnit ja tukiaiset kaivostoiminnalle tulee saattaa arvioitaviksi niiden mahdollisen kansantaloudellisen nettohyödyn laskemiseksi, ja valtion maksamat tukiaiset tulisi rajoittaa vain sellaisiin hankkeisiin, joiden osalta tällaista nettohyötyä on saatavissa.

Perussuomalaiset Nuoret ry:n hallituksen kannanotto
23.5.2011

[Kulttuurirealisti]

Ei maksa nämä kaivokset mitään yhtiöveroja. Ne maksetaan siellä, missä on yhtiön pääkonttori. Ainoa tuotto yhteiskunnalle on suomalaisten työntekijöiden palkoista maksetut verot.

Siis vaikka monilla niistä on suomalainen yhtiö vetämässä kaivosta? Vai onko niin vain Pohjoismaisten yhtiöiden kaivoksilla?

[guest3656]

Siis vaikka monilla niistä on suomalainen yhtiö vetämässä kaivosta? Vai onko niin vain Pohjoismaisten yhtiöiden kaivoksilla?

Olet siinä oikeassa, että maksavat mitättömän vähän yhteisöveroa, esim. Kittilän kaivos muutaman miljoonan mutta yhtiö tekee tilinpäätöksen Kanadassa. Suomeen jää vain murto-osa kaivoksen tuotoista, jotka eivät ole mitään sen rinnalla että kaivokset tuhoavat luontoa. Suomessahan ei ole kaivosveroa, jossa kaivoksen tuottoa verotettaisiin.

[Skeptikko]

Kun TTIP sopimus astuu voimaan, nämä kaikki alueet on periaatteessa menetetty eikä kansallinen laisäädäntö voi  mitään, muuten paukkuu vahingonkorvausoikeudenkäyntejä jenkkien välimiesoikeudessa, joita ne eivät ole koskaan hävinneet.

Lisäksi ilmeisesti muodostuu käytännössä yksisuuntainen pumppumekanismi, jolla käytännössä kerran yksityistettyä yhteiskunnan toimintoa ei saada enää takaisin julkisesti tuotetuksi, kun muuten vahingonkorvausoikeudenkäynnit paukkuvat. Jos valtaan pääsee joku Kokoomus tai joko muiden puolueiden hyvää tarkoittavat hölmöt tai sellasiai esittävät korruptoituneet poliitikot, jotka "kokeeksi" taas kerran päättävätkin yksityistää taas jonkin kohteen, niin käytännössä tätä ei saada peruttua vaikka se jälkikäteen osoittautuisi kuinka kalliiksi ja tuhoisaksi virheeksi.

[Aksiooma]

Analyysi: Kulut karkaavat, avoimuus katoaa – kahdeksan huolta sote-palvelujen yhtiöittämisestä

Sosiaali- ja terveyspalvelut täytyy ainakin osin yhtiöittää, linjasi hallitus viime viikolla. Perusteena ovat EU-säädökset. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta onko? Hallitus teki yhtiöittämispäätöksen ilman kunnollista virkamiesvalmistelua, jälleen kerran. Sote-uudistuksen kohdalla näin on tehty aiemminkin huonoin seurauksin. Miten koko uudistuksen nyt käy? Todella monia kysymyksiä on avoinna.

1. Onko julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa todellakin pakko yhtiöittää?

Organisaatiomalli riippuu siitä, kuinka laajan valinnanvapausmallin hallitus aikoo luoda, ja halutaanko yrityksille antaa tasavertainen oikeus kilpailla asiakkaista. Valinnanvapauden laajuus on päättämättä ja pöydällä voisi olla eri malleja.

Valinnanvapausmallissa, jossa asiakas saa valita palvelun tarjoajan, palvelun tuottajien tulee olla samalla viivalla. Taustalla ovat EU:n valtiontuki- ja hankintasäännökset. Ne eivät kuitenkaan edellytä yhtiöittämistä.

2. Sovelletaanko yhtiöihin julkisuuslakia?

Ei sovelleta. Riskinä on se, että osakeyhtiöiden ei tarvitse antaa kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon tietoja, jotka olisivat läpinäkyvyyden, kustannusten seurannan ja laadun kannalta tärkeitä.

Mikäli läpinäkyvyyttä halutaan lisätä, se vaatii uutta lainsäädäntöä.

3. Muuttuuko virkavastuu, jos julkinen palvelu yhtiöitetään?

Kyllä. Osakeyhtiössä työskentelevän vastuu on kapeampi kuin virkasuhteisen työntekijän.

4. Jos julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto yhtiöitetään, säilyykö julkisen vallan mahdollisuus varmistaa kansalaisten perusoikeuksien toteutuminen?

Sote-palvelujen lakisääteinen järjestämisvastuu on uuden mallin mukaan maakunnalla. Vastuu perusoikeuksien toteutumisesta kuuluu maakunnalle organisaatiomallista huolimatta. Julkista valtaa sisältävät tehtävät edellyttävät sitä, että maakunnan henkilöstö on virkasuhteessa.

Jos maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluista tehdään yhtiö, maakunnan mahdollisuus taata esimerkiksi  sosiaaliturvan, sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä kielellisten oikeuksien toteutuminen kapenee, ja keinona on maakunnan oman tuotannon osalta lähinnä vain omistajaohjaus.

On epäselvää, miten vahvempi valtion ohjaus yhtiömallissa voi toteutua.

5. Mikä on yhtiöittämisen suhde tavoitteeseen perustaa kansanvaltainen maakuntaitsehallinto?

Yhtiöittämisvelvoite ohentaa kansanvallan merkitystä ja siirtää vaikutusmahdollisuudet omistajaohjaukseen.

Lakisääteisen sote-tuotannon yhtiöittämisen perustuslainmukaisuus on arvioitava.

6. Saadaanko kilpailulla ja yhtiöittämisellä aikaan tavoiteltuja kustannussäästöjä?

Kilpailu kasvattaa ns. transaktiokustannuksia. Niitä ovat mainontaan, sopimiseen, seurantaan ja erimielisyyksien ratkontaan liittyvät kustannukset. Harvardin yliopiston tutkimusten mukaan niiden osuus voi kasvaa jopa 30 prosenttiin terveyssektorin kustannuksista. Transaktiokustannukset ovat ongelma kustannusten hillintä -tavoitteen kanssa. Niistä ei Suomessa ole totuttu puhumaan, koska niiden merkitys ei ole ollut kovin suuri.

7. Tukeeko kilpailu ja yhtiöittäminen pienten palveluntuottajien mahdollisuutta päästä markkinoille?

Kansainväliset esimerkit ja Suomessa hoivapalveluissa tapahtunut kehitys osoittavat, että pienet yritykset ostetaan pois markkinoilta ja ne liitetään suurten yritysten osaksi. Markkinat toimivat markkinalogiikan mukaisesti. Pienten yritysten asemaa korostettaessa tämä on otettava huomioon.

8. Edistääkö yhtiöittäminen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen yhteistyötä eli integraatiota? Se oli sote-uudistuksen keskeinen tavoite.

Yhteistyö vaikeutuu ja potilaita/asiakkaita siirretään aikaisempaakin enemmän luukulta toiselle.

Juttua varten on haastateltu hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpäätä, terveyden- ja sairaanhoidon hallinnon emeritusprofessori Martti Kekomäkeä ja professori Jussi Huttusta.

Lähde: YLE

Näin tuhotaan suomalainen hyvinvointiyhteiskunta. Yhtiöitetään, minkä jälkeen isot monikansalliset ketjut ja yhtiöt ostavat peruspalveluita tuottavat yksiköt. Suomi-neito putsataan ja veronmaksajien rahat puhalletaan. Poltetun maan taktiikka. Tähän lisäksi halpatyövoiman siirto lähi-idästä niin homma alkaa olla taputeltu. Vähän kuin heinäsirkkalauma lentäisi pellolle ja kaiken syötyään, jatkaisi matkaa.

Mitään ei tietenkään voida millekään, koska kysymyksessä on EU ja globaalit markkinavoimat. Kaikki pitää vaan antaa pois.

Ensimmäistä kertaa tulee sellainen olo, että olisiko vasemmistoliitto ollut parempi hallituksessa, kuin Perussuomalaiset? Joko PS on ääriporvaripuolue tai kavereita viedään kuin litran mittaa.

PS tuhoaa Suomen yhden hallituskauden aikana. Taitaa olla maailmanennätys.

[Aksiooma]

Sotepalveluja siirretään nyt markkinavoimien armoille härskisti EU-korttia käyttämällä – vaikka siihen ei olisi mitään pakkoa

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen tahtotilat tulevat ja menevät, mutta sote-sekasorto jatkuu. Nyt myös maakuntien palvelutuotantoa on tarkoitus yhtiöittää niin paljon kuin sielu sietää.

Suomalaisen kunta- ja hallintojuridiikan ykkösketjun edustajat ovat ihmeissään. Sipilän hallitus on tehnyt sosiaali- ja terveysalalla hiljaisen vallankumouksen.

– Onhan se suoraviivainen ja dramaattinen linjaus, että kaikki valinnanvapauden piiriin tulevat maakunnalliset sosiaali- ja terveyspalvelut yhtiöitetään. Se on vallankumouksellinen muutos, sanoo hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää Helsingin yliopistosta.

Myös Kuntaliiton lakiasiain johtaja Arto Sulonen on sote-palvelujen tuotantokulttuurin äkkimuutoksesta ihmeissään.

– Enää ei toimita ja työskennellä perinteisen julkishallintovetoisen sosiaali- ja terveyspalvelun piirissä, vaan pohditaan todella sitä, miten markkinat tuodaan sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Yhtiöittämisessä on kyse suomalaisesta poliittisesta päätöksestä, tietoisesta valinnasta.

Hokema siitä, että EU pakottaa yhtiöittämiseen on valhe

Porvaripoliitikkojen turuilla ja toreilla kuulee koko ajan hokemaa, että EU-säädökset vaativat yhtiöittämistä. Onko se niin?

– Ei. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ei ole pakko yhtiöittää ja viedä markkinoille. Sitä EU-lainsäädäntö ei todellakaan vaadi, Arto Sulonen valistaa.

– Kyse ei ole mistään EU:n pakkomääräyksestä. Kyse on suomalaisesta poliittisesta päätöksestä, tietoisesta valinnasta.

Olli Mäenpää puolestaan sanoo, että moni poliitikko pelottelee kansaa sellaisella EU-peikolla, jota ei ole olemassakaan.

– Tässä on sumeilematta käytetty EU-korttia. Väitetään, että EU vaatii maakunnallisten sote-palvelujen yhtiöittämistä. Se ei pidä paikkaansa.

Edessä paratiisiyhtiöiden kartelli?

Jos ja kun maakunnat perustavat osakeyhtiöitä, silloin sote-asioissa pelataan osakeyhtiölain säännöillä – ei kuntalain mukaan. Peli menee kovaksi.

– Markkinaehtoinen toiminta on markkinaehtoista toimintaa, Kuntaliiton lakiasiain johtaja Arto Sulonen huokaa lakonisesti.

Osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiön tarkoituksena on tuottaa voittoa omistajilleen. Kuinka voitontavoittelu sopii yhteiskunnalliseen palvelutuotantoon?

– Huonostihan se sote-palvelujen tuottamiseen sopii, professori Olli Mäenpää sanoo.

– Pääasia on tietenkin palvelujen tuottaminen – ei voiton tavoittelu saa olla näissä toiminnoissa perimmäinen tarkoitus.

Markkinavoimat toimivat kuten markkinavoimat toimivat. Isot ostavat pienet. Käykö tässä nyt niin, että edessämme on pian veroparatiisiyhtiöiden kartelli?

– Jonkinlainen kartelli – tai joka tapauksessa isoja yhtiöitä siellä sitten on. Ovatko ne veroparatiisiyhtiöitä vai ovatko ne amerikkalaisia eläkerahastoja, sitä voimme tässä vain arvailla.

Lähde: YLE

Luonnonvoimat. Mitään ei voida. Perussuomalaiset tuhoavat Suomen yhden hallituskauden aikana. Maailmanennätys sekin.

[hattiwatti]

Näissä kauppasopimuksissa on aina kyse myös brutaalista, neokolonialistisesta vallankäytöstä. Jotkut valtiot on niitä joita pitää päihittää hegemonian toimesta, Suomen osaksi tulkitsen raaka-aine-aitaksi vajoamisen.

http://www.zerohedge.com/news/2015-05-05/cfr-says-china-must-be-defeated-and-tpp-essential