2016-03-24 SK: Me ollaan Afrikasta kaikki.

[Golimar]

Ihmisrotuja ei ole - vaikka moni on erimieltä: Kuusi kysymystä rodusta.

hmisten alkuperästä puhutaan nyt enemmän kuin aikoihin. Lähi-idästä tulevat turvapaikanhakijat niputetaan terroristeiksi ja raiskaajiksi, Suomessa syntyneet tummaihoiset joutuvat rasismin kohteiksi netissä ja kaduilla.

Rotuajattelu nostaa vahvasti päätään.

Viime elokuussa Suomen Kuvalehti selvitti suomalaisten rasistisuutta ja suhtautumista maahanmuuttoon. Kolme viidestä suomalaisesta oli vähintään taipuvaisia ajattelemaan, että ihmisrotuja on olemassa.

Tulos oli yllättävä, koska tieteen näkökulmasta asia on selvä: biologisia rotuja ei ole.

Lähdimme tutkimaan ihmisen geneettistä taustaa tekemällä dna-testin kolmelle helsinkiläiselle, eri puolilta maailmaa kotoisin olevalle miehelle. Tulokset kertovat muun muassa siitä, missä Jari Tervon esi-isät ovat eläneet 40 000 vuotta sitten ja mitä kautta he ovat tulleet Rovaniemelle.

Suomenkuvalehti.fi-sivustolle rakennetussa esityksessä kerrotaan videoiden, karttojen ja tarinoiden avulla näiden kolmen miehen suvuista, dna:sta ja geneettisestä taustasta.

Kun katselee maailman ihmisiä, rotu vaikuttaa käyttökelpoiselta käsitteeltä. Sitä puolustaa se kiistaton seikka, että eri puolilta maailmaa peräisin olevat ihmiset todella näyttävät erilaisilta.

Kysyimme kolmelta tutkijalta rodusta. Vastaajista Jukka Palo on populaatioihin erikoistunut oikeusgenetiikan dosentti, Laura Huttunen sosiaaliantropologian professori ja Benita Heiskanen Yhdysvaltain tutkimuksen dosentti.

1. Miten niin eri rotuja ei ole?

Rotu on hankala sana, koska sillä ei ole tarkkaa merkitystä. Käsite on peräisin biologiasta, missä sillä on pyritty kuvaamaan alalajin sisällä olevia, toisistaan erottuvia ryhmiä.

Biologiassa rodusta käsitteenä on pitkälti luovuttu, koska sen kriteereitä ei ole pystytty määrittelemään. Vankimmin se on käytössä puhuttaessa ihmisen jalostamista lemmikki- ja tuotantoeläimistä.

Luonnon jaotteleminen tieteellisesti on aina hankalaa, sillä luonto on jatkumoa ja jakolinjat aina keinotekoisia. Jo käsitteen "laji" määritteleminen yksiselitteisesti on mahdotonta, saati sitten sitä paljon pienemmän rodun.

"Jos määritelmä ei toimi oikein millään eliöllä, se ei toimi varsinkaan ihmisellä", Jukka Palo sanoo. "Ihmisryhmien väliset erot ovat hyvin pieniä."

Ihmisen geneettinen muuntelu on vähäistä, eli kaikkien Homo sapiensien geeniperimä on hyvin samanlainen. Geneettisestä muuntelusta vain 5–10 prosenttia on jakautunut eri mantereiden välille, loppuosa on yksilöiden välistä. Käytännössä siis kahden helsinkiläisen kerrostalonaapurin keskinäiset geneettiset erot voivat olla suurempia kuin helsinkiläisen ja mogadishulaisen väliset erot.

Tästä huolimatta rotu-sanaa käytetään jatkuvasti myös ihmisistä, ja ajatukseen ihmisroduista liittyy usein myös hierarkkisuus: toisia rotuja pidetään parempina kuin toisia.

"Silloin käsite on ongelmallinen", Laura Huttunen sanoo.

Ihmisrotu-termillä on raskas painolasti. On rotusortoa, kansanmurhia, rotuoppeja ja jopa rodunjalostusta. Koska käsitteellä ei ole virallista määritelmää, sen käyttäminen on aina poliittinen teko.

2. Jos rotuja ei ole, miksi ihmiset eri puolilla maailmaa ovat erivärisiä?

Ihonväri on melko yksinkertaisen geneettisen koodin säätelemä, ja siksi se sopeutuu ympäristöön evoluution mittakaavassa nopeasti, Jukka Palo kertoo.

Trooppisilla alueilla tumma ihonväri suojaa voimakkaalta uv-säteilyltä. Solut kuitenkin tarvitsevat jonkin verran uv-säteilyä D-vitamiinin tuottamiseen. Kun ihminen on siirtynyt pois tropiikista, tumma iho on voinut johtaa D-vitamiinin puutokseen.

Vaaleampi-ihoiset yksilöt ovat tuottaneet enemmän D-vitamiinia, pysyneet terveempinä ja tuottaneet enemmän jälkeläisiä. Näin luonnonvalinta on johtanut siihen, että vähäisessä auringossa elävillä populaatioilla on vähemmän pigmenttiä.

3. Jos kerran ihmisryhmän ulko­näössä on samaa, eikö samaa voi olla myös luonteessa tai älyssä?

Ulkonäkö ja muut ominaisuudet eivät periydy yhtenä pakettina.

"Eri geenit ovat toisistaan itsenäisiä yksiköitä ja noudattavat omia reittejään", Palo sanoo.

Vaikka afrikkalaisissa on paljon hyviä kestävyysjuoksijoita, lihasten kestävyys ei ole geenien tasolla mitenkään yhteydessä ihon väriin, syy-seuraussuhdetta ei ole.

Palon mukaan ulkomuotoon vaikuttavien tekijöiden yhdistyminen henkisiin ominaisuuksiin olisi teoriassa mahdollista vain äärimmäisen pienessä ja eristyneessä populaatiossa.

Huttunen muistuttaa, että ulkonäkö ei kerro edes ihmisen kulttuurista. Esimerkiksi kaikki, jotka näyttävät olevan Lähi-idästä, eivät ole muslimeja tai ainakaan fundamentalisteja. Turvapaikanhakijoista osa on lähtenyt Eurooppaan juuri siksi, että haluaa irtisanoutua uskonnosta tai sen poliittisista tulkinnoista.

"Sitten he tulevat täällä ulkonäkönsä perusteella niputetuksi juuri siihen, mitä vastustavat."

4. Saatan kuvata ihmisen ulkonäköä sanomalla, että joku on afrikkalainen tai arabi tai vaikka eskimo. Olenko rasisti?

"Pelkkä ulkoisten erojen tunnistaminen ei ole rasistista", Huttunen sanoo. "Tummaihoinen" voi olla aivan yhtä neutraali määritelmä kuin "punapaitainen" tai "ruskeahiuksinen".

Merkitykset kuitenkin riippuvat puhujasta ja tilanteesta. Jos valitaan uutta työntekijää, onko tärkein asia se, että yksi hakijoista vaikuttaa afrikkalaistaustaiselta? Vai todetaanko ensin, että hakija on hyvin koulutettu, kielitaitoinen ja osaava – ja vasta sitten mainitaan, että tämä taitaa olla Afrikasta?

Erotteluissa käytetyillä termeilläkin on väliä. Eskimo on kiistelty nimitys, ja ainakin osa ryhmästä käyttää itse mieluummin nimitystä inuiitti.

Merkitykset myös muuttuvat. Neekeri-sanasta kiisteltiin vielä 1990-luvulla, ja jotkut puolustavat sitä edelleen. Heidän mielestään se on suomessa neutraali tummaihoista tarkoittava sana.

Huttunen on toista mieltä: kun sanan käyttöä vanhoissa oppikirjoissa on tutkittu, se on huomattu varsin latautuneeksi. Koulukirjojen neekerit olivat lapsenomaisia ja sivistymättömiä.

"Sanat kuljettavat mukanaan paljon piilomerkityksiä."

5. Esimerkiksi Yhdysvalloissa puhutaan avoimesti ihmisten roduista. Miksi meillä hyssytellään?

Rotukäsite ymmärretään Yhdysvalloissa eri tavalla kuin meillä, Benita Heiskanen kertoo. Yhdysvaltalaiset eivät miellä rotua biologiseksi asiaksi.

Sanan race sanakirjamerkityskin on suomessa ja englannissa eri. Englannissa sanaa ei käytetä esimerkiksi koiraroduista, vaan niihin viitataan sanalla breed.

Moni Heiskasen yhdysvaltalainen kollega on todennut, että Euroopassa rodun käsite on natsimenneisyyden vuoksi niin traumaattinen, että ihmisillä ei tunnu olevan edes sanoja asiasta puhumiseen. Meillä tieteessä käytetään rodun sijaan termejä populaatio ja etninen ryhmä.

Yhdysvalloissa vastaajan rotua kysytään muun muassa joka kymmenes vuosi suoritettavan väestölaskennan yhteydessä, mutta avoin puhe ei ole johtanut tasa-arvoon.

"Yhdysvalloissa rodun ja luokan käsite nivoutuvat yhteen", Heiskanen toteaa. Esimerkiksi mustiin ja latinoihin liitetään rasistisia stereotypioita ja heitä kohdellaan valkoisia huonommin kaikilla elämänaluilla. Viime aikoina tämä on noussut esiin mustiin kohdistuneen poliisiväkivallan yhteydessä.

Yhdysvallat ei pyri olemaan kansojen sulatusuuni, jossa kaikista tehtäisiin kulttuurisesti valkoisia. Ajatuksena on, että eri rotujen identiteetit ovat osa yhdysvaltalaista identiteettiä.

Vähemmistöt ovat myös liittyneet yhteen ja nousseet barrikadeille vaatimaan oikeuksiaan. Laura Huttunen näkee positiivisen erottautumisen orastavan myös Suomessa. Nuorisolla alkaa olla erivärisiä ja -näköisiä kotimaisia idoleita. Voi olla hyvä juttu olla jotain muuta kuin tavallinen valkonaamasuomalainen.

6. Minun mielestäni ihmiset ovat erirotuisia. Olenko rasisti?

Laura Huttusen mielestä kysymys on kiinnostava teoreettisena ongelmana. Pelkkä rotujaottelu ei tee ihmisestä rasistia, koska rasismiin liittyy eriarvoistaminen.

Toinen juttu sitten on, onko sellainen ajattelu lopulta mahdollista. Erotteluihin kun livahtaa lähes huomaamatta mukaan arvotuksia.

Usein ihmiset kieltävät olevansa rasisteja mutta ovat sitä mieltä, että kaikenlaiset kulttuurit eivät sovi yhteen suomalaisen elämäntavan kanssa.

Kun tähän ajatukseen yhdistyy ihmisten taipumus päätellä toisen kulttuuri tämän ulkonäköpiirteistä, päädytään helposti määrittelemään ihonvärin, kasvonpiirteiden ja hiusten laadun perusteella, ketkä kelpaavat Suomeen ja ketkä eivät.

Jukka Palo huomauttaa, että jokainen ihmisrotuja määrittelevä joutuu itse vetämään jakolinjat ryhmien väliin ja pitäviä biologisia perusteita niille tuskin löytyy.

Niinpä rotuajattelua on vaikea harjoittaa ilman rasismia.

"Jos oletat määrittelemäsi rodun yksilöiden esimerkiksi käyttäytyvän samankaltaisesti, olet kyllä rasisti." SK

http://suomenkuvalehti.fi/share/904807/eb962a

[VeePee]

Oma näkemys aiheesta on se, että alkuihmisistä ne fiksuimmat, uteliaimmat, ahkerimmat ja rohkeimmat lähtivät tutkimaan maailmaa ja suuntasivat esimerkiksi haasteelliseen pohjoiseen, missä selviäminen oli vaativaa.

Laiskimmat ja tyhmimmät jäivät makoilemaan, kärhämöimään ja parittelemaan lähisukulaisten kanssa syntysijoilleen vailla halua oppia ja uudistua.

Kummassakin ryhmässä tietysti lähtökohtaisesti vähän eri tavalla painottuneet geenit ja satoja sukupolvia kummassakin ryhmässä muhineiden geenien jalostuma on nytkin kaikkien havainnoitavissa.

[Gunnar Hymén]

jälleen yks uuvelo kirjoitelma, joka ei tee muuta kuin vie jonkun raukkaparan kovalevytilaa

[Tapza]

Jos rotuja ei ole niin miksi kuitenkin tänään tiesin että näkemäni labradorin noutaja oli labradorin noutaja eikä esimerkiksi terrieri, tai että Josephinen juuret ovat keski-Afrikan tienoilla eivätkä Pekingissä?

[Ari-Lee]

Ancient Alien theory says bullshit. En usko sanaakaan.

[-PPT-]

Eikö tuota argumenttia tulisi käyttää pikemminkin tilanteessa jossa joku rasisti ei suin surminkaan suostuisi edes vierailemaan saatikka muuttaa asumaan Afrikkaan? Mitä käyttöä tuolla argumentilla on puolustellessa afrikkalaisten muuttoa pois ihmiskunnan alkukodista?

[Micke90]

Huoh! Koettakaa kestää. Kyllä rasisminvastainen viikko vielä joskus loppuu. 

[Tapza]

Sanan race sanakirjamerkityskin on suomessa ja englannissa eri. Englannissa sanaa ei käytetä esimerkiksi koiraroduista, vaan niihin viitataan sanalla breed.

No tottakai on eri sana kun "breed" sanalla on lisämerkitys että kyseinen rotu on ihmisen jalostama.

Ei muumi nää muumin "intellektuellit" ei oikeasti tiedä mistään mitään. Suomen kielessä ei ole ytimekästä sanaa ihmisen jalostamille eläinroduille, ne ovat vain rotuja. Kasveissa puhutaan lajikkeista.

[Larva]

Niin, siis nykytiedon valossa Homo sapiensin alkumuoto oli hyvin samannäköinen kuin nykyiset bushmannit. Toisin sanoen siis ihmiset tulivat Afrikasta.

Entäs sitten? Mitä tekemistä sillä on nykytilanteen kanssa?

[nollatoleranssi]

1. Miten niin eri rotuja ei ole?

Rotu on hankala sana, koska sillä ei ole tarkkaa merkitystä. Käsite on peräisin biologiasta, missä sillä on pyritty kuvaamaan alalajin sisällä olevia, toisistaan erottuvia ryhmiä.

Biologiassa rodusta käsitteenä on pitkälti luovuttu, koska sen kriteereitä ei ole pystytty määrittelemään. Vankimmin se on käytössä puhuttaessa ihmisen jalostamista lemmikki- ja tuotantoeläimistä.

Luonnon jaotteleminen tieteellisesti on aina hankalaa, sillä luonto on jatkumoa ja jakolinjat aina keinotekoisia. Jo käsitteen "laji" määritteleminen yksiselitteisesti on mahdotonta, saati sitten sitä paljon pienemmän rodun.

Tässä yhteydessä huvittaa varmaan eniten tuo tieto, että joka tapauksessa erilaiset eläimet yms. lajitellaan ja laitetaan rotuihin. Ylipäätään lajittelulla pystytään ylläpitämään eri eläinlajien ja rotujen yksilöllisiä toimintatapoja.

Vaikuttaakin siltä kuin jutussa yritettäisiin keinotekoisesti väittää jotakin, joka ei pitäisikään sellaisenaan paikkaansa.

Yhdysvalloissa vastaajan rotua kysytään muun muassa joka kymmenes vuosi suoritettavan väestölaskennan yhteydessä, mutta avoin puhe ei ole johtanut tasa-arvoon.

"Yhdysvalloissa rodun ja luokan käsite nivoutuvat yhteen", Heiskanen toteaa. Esimerkiksi mustiin ja latinoihin liitetään rasistisia stereotypioita ja heitä kohdellaan valkoisia huonommin kaikilla elämänaluilla. Viime aikoina tämä on noussut esiin mustiin kohdistuneen poliisiväkivallan yhteydessä.

Tietääkseni Yhdysvalloissa mustilla on täysin samat oikeudet kuin valkoisilla? Mustilla on vain tapana tehdä erilaisia kepposteluita enemmän ja vankilakierre Yhdysvalloissa on rajumpaa. Se tuskin selittää valtavia eroja, koska Yhdysvalloissa on erittäin menestyneitä mustiakin. Enemmän tuo vaikuttaa ns. tekoselitykseltä. Saman selityksen luulisi pätevän myös kiinalaisiin?

Poliisiväkivaltaa voi pitää Yhdysvalloissa ongelmana, mutta kaikissa Euroopassa esitellyissä esimerkeissä on yleensä kyse ollut mustien pikku-isorikollisten ja poliisin kohtaamisesta. Kun poliisi on ampunut mustan (usein oman henkensä uhalla tai tilanteen kärjistymisen takia), niin se on tulkittu ainoastaan valkoisen poliisin viaksi. Siitä huolimatta, vaikka eri alueilla toimisi etnisesti mustiakin poliisia virkatehtävissä.

[Vaniljaihminen]

Sanan race sanakirjamerkityskin on suomessa ja englannissa eri. Englannissa sanaa ei käytetä esimerkiksi koiraroduista, vaan niihin viitataan sanalla breed.

No tottakai on eri sana kun "breed" sanalla on lisämerkitys että kyseinen rotu on ihmisen jalostama.

Ei muumi nää muumin "intellektuellit" ei oikeasti tiedä mistään mitään. Suomen kielessä ei ole ytimekästä sanaa ihmisen jalostamille eläinroduille, ne ovat vain rotuja. Kasveissa puhutaan lajikkeista.

Mä voisin kuvitella että breed-sanasta johdettavissa oleva brethren on aika yleisesti ollut käytössä ihmisestäkin, joskin se kuulostaa vähän vanhanaikaiselta sanalta.

Yleisesti koko artikkeli ei kyllä vastaa oikein mihinkään kysymykseen. Se julistaa ensiksi että "rotuja ei ole" mutta sitten selittää kaiken olevan tulkintaa.

[Uuno Nuivanen]

Entäs sitten? Mitä tekemistä sillä on nykytilanteen kanssa?

No sen verran, että kaikilla afrikkalaisilla (ja muillakin) on ihmisoikeus ilmaiseen asuntoon ja elämään Suomessa.

[Larva]

Entäs sitten? Mitä tekemistä sillä on nykytilanteen kanssa?

No sen verran, että kaikilla afrikkalaisilla (ja muillakin) on ihmisoikeus ilmaiseen asuntoon ja elämään Suomessa.

Ai joo. Kiitos kun selvensit. 

Ja me ollaan varmaan niille ikuisessa kiitollisuudenvelassa koska ilman heitä ei olisi meitäkään, tai jotain? Sitäkö tää lehtijuttu haluaa sanoa?

[Tapza]

Mä voisin kuvitella että breed-sanasta johdettavissa oleva brethren on aika yleisesti ollut käytössä ihmisestäkin, joskin se kuulostaa vähän vanhanaikaiselta sanalta.

Sillä ei ole mitään tekemistä rodun kanssa, se on vanha versio brother-sanan monikosta jota käytetään kun haluaa arvostavasti viitata jonkin yhteisön jäseniin.

I wish you peaceful Easter, o my brethren of the Order of Homma.

[Masa76]

Troublesome Inheritance-kirjan mukaan aihe on niin politisoitunut, ettei termiä "rotu" uskalleta käyttää paskamyrskyn pelossa, vaikka joidenkin biologisten eroavaisuuksien kohdalla voitaisiin puhua jopa alalajeista.

[Pollard]

Jos asia kiinnostaa, suosittelen katsomaan tämän dokumentin:

Brainwash: Race

An informative and entertaining norwegian top quality documentary series about norwegian sociologists trying to brainwash the norwegians.

https://www.youtube.com/watch?v=MOnQPXuU81Q

[Mursu]

Ihmisrotuja ei ole - vaikka moni on erimieltä: Kuusi kysymystä rodusta.
1. Miten niin eri rotuja ei ole?

Rotu on hankala sana, koska sillä ei ole tarkkaa merkitystä. Käsite on peräisin biologiasta, missä sillä on pyritty kuvaamaan alalajin sisällä olevia, toisistaan erottuvia ryhmiä.

Biologiassa rodusta käsitteenä on pitkälti luovuttu, koska sen kriteereitä ei ole pystytty määrittelemään. Vankimmin se on käytössä puhuttaessa ihmisen jalostamista lemmikki- ja tuotantoeläimistä.

Koska emme pysty määrittelemään selviä rajoja rotujen välille, leikimme ettei niitä ole. Samalla logiikalla ei ole lapsia eikä aikuisiakaan, koska selkeää rajaa ei ole. Se, että joku asia on hankala ei ole asia kuvitella ettei sitä ole.

"Jos määritelmä ei toimi oikein millään eliöllä, se ei toimi varsinkaan ihmisellä", Jukka Palo sanoo. "Ihmisryhmien väliset erot ovat hyvin pieniä."

Minin tuo perustuu? Muun väittäminen on lähes tieteellinen itsemurha.

Ihmisen geneettinen muuntelu on vähäistä, eli kaikkien Homo sapiensien geeniperimä on hyvin samanlainen. Geneettisestä muuntelusta vain 5–10 prosenttia on jakautunut eri mantereiden välille, loppuosa on yksilöiden välistä. Käytännössä siis kahden helsinkiläisen kerrostalonaapurin keskinäiset geneettiset erot voivat olla suurempia kuin helsinkiläisen ja mogadishulaisen väliset erot.

Tuo väite ei selvästikään koske ihonväriä. Varmasti on muita näkymättömämpiä eroja, joita se ei koske ja entä sitten? Miesten ja naisten ero juoksussa on n. 10 %. Paljon suurempia eroja on miesten ja naisten sisällä. Kannattaako silti yrittää lähettää naisia kilpailemaan miesten sarjoihin?

3. Jos kerran ihmisryhmän ulko­näössä on samaa, eikö samaa voi olla myös luonteessa tai älyssä?

Ulkonäkö ja muut ominaisuudet eivät periydy yhtenä pakettina.

Klassinen olkiukko.

Erotteluissa käytetyillä termeilläkin on väliä. Eskimo on kiistelty nimitys, ja ainakin osa ryhmästä käyttää itse mieluummin nimitystä inuiitti.

Aivan, inuitit pitävät siitä, että heitä nimitetään inuiteiksi aivan samoin kuin suomalaiset pitävät siitä, että heitä kutsutaan suomalaisiksi eikä pohjoismaalaisiksi. Yläkäsitteille kuitenkin on paikkansa. On selkeämpää sanoa: eskimot kuin inuitit ja jupikit.

Huttunen on toista mieltä: kun sanan käyttöä vanhoissa oppikirjoissa on tutkittu, se on huomattu varsin latautuneeksi. Koulukirjojen neekerit olivat lapsenomaisia ja sivistymättömiä.

Tällaisia liittyi Ruotsissa sanaan "finne". Pitäisikö meidän vaatia sen vaihtamista? Piilomerkitykset eivät liittyneet sanoihin. Sanaa "neekeri" käytettiin myös neutraalissa merkityksessä.

[Saturoitunut]

3. Jos kerran ihmisryhmän ulko­näössä on samaa, eikö samaa voi olla myös luonteessa tai älyssä?

Ulkonäkö ja muut ominaisuudet eivät periydy yhtenä pakettina.

"Eri geenit ovat toisistaan itsenäisiä yksiköitä ja noudattavat omia reittejään", Palo sanoo.

Vaikka afrikkalaisissa on paljon hyviä kestävyysjuoksijoita, lihasten kestävyys ei ole geenien tasolla mitenkään yhteydessä ihon väriin, syy-seuraussuhdetta ei ole.

Palon mukaan ulkomuotoon vaikuttavien tekijöiden yhdistyminen henkisiin ominaisuuksiin olisi teoriassa mahdollista vain äärimmäisen pienessä ja eristyneessä populaatiossa.

Todella mystinen tekstinpätkä. Ilmeisesti ensin on jotenkin vedetty täysin absurdi ekvivalenssi rodun ja pelkän ihonvärin välille* ja sitten yritetään häivyttää rotua käsitteenä esittämällä naurettavana (valmiiksi jo täysin absurdista lähtökohdasta ponnistava) ajatus, että ihonväri jotenkin aiheuttaisi muut fysiologiset ominaisuudet.

Mustien ja valkoisten välillä on muitakin ulkonäöllisiä (ja kertakaikkisen mitattavissa olevia fysiologisia) eroja kuin vain ihon sävy. Se tarkoittanee sitä, että useampikin geeni on tyypillisellä mustalla erilainen kuin tyypillisellä valkoisella. Jos eri asioita hallitsevissa geeneissä tapahtuu variaatiota suurin piirtein yhtä usein, sama prosessi, joka on aiheuttanut useat ulkonäölliset eroavaisuudet, voi aiheuttaa myös muita eroavaisuuksia. Jos geenien variaatio tosiaan tapahtuu tasaisesti ympäri perimää ja molempia kontrolloivat geenit, rajanveto ulkonäön ja henkisten ominaisuuksien välille on keinotekoinen.

Veikkaan, että teksti 90 % toimittajan sekoilua.

*) Ajatus, että kyse olisi vain ihonväristä taitaa olla itse asiassa erityisesti suvaitsevaisten hellimä. He eivät voi kieltää ilmiselvää eroa, mutta pyrkivät kynsin hampain kieltämään kaikki muut mahdolliset erot.

[Uretaanipusla]

Koulukirjojen neekerit olivat lapsenomaisia ja sivistymättömiä.

Olen kyllä ollu huomaavinani että tuo vastaa todellisuutta. 

[valtakunnanpärkhele]

Ihmiset tulivat afrikasta neek.. tummahipiäiset humanoidit jäivät sinne.

[Eino P. Keravalta]

Koulukirjojen neekerit olivat lapsenomaisia ja sivistymättömiä.

Onneksi tämä asia on nykyjään aivan toisin.

[Tapza]

Tämä kitinä rotu-sanasta on vähän samanlaista kuin kitistäisiin ettei enää saisi puhua väreistä koska eri maaleja tutkimalla on todettu että niissä on huimia eroja. On löydetty valkoista lateksimaalia ja mustaa pellavaöljymaalia. Koska nämä ovat kemiallisesti niin erilaisia ei saa enää puhua eri väreistä.

[ISO]

Minä en ole afrikasta.

Mä olen Suomen Turusta.

[Tapza]

^Olet Suomen Afrikasta.

[Vilunki]

Oma näkemys aiheesta on se, että alkuihmisistä ne fiksuimmat, uteliaimmat, ahkerimmat ja rohkeimmat lähtivät tutkimaan maailmaa ja suuntasivat esimerkiksi haasteelliseen pohjoiseen, missä selviäminen oli vaativaa.

Laiskimmat ja tyhmimmät jäivät makoilemaan, kärhämöimään ja parittelemaan lähisukulaisten kanssa syntysijoilleen vailla halua oppia ja uudistua.

Kummassakin ryhmässä tietysti lähtökohtaisesti vähän eri tavalla painottuneet geenit ja satoja sukupolvia kummassakin ryhmässä muhineiden geenien jalostuma on nytkin kaikkien havainnoitavissa.

Suomen kuvalehden jutussa ei ole mitään kommentoinnin arvoista, mutta tämä on inspiroiva näkemys.

Nykyään kun se makoilu onnistuu helpoiten täällä pohjoisessa, niin tulevat sitten tänne.

Mikä olisi seuraava haasteellinen kohde fiksuille, uteliaille ja ahkerille ihmiskunnan edustajille? Planeetta Mars? Matut tulee sitten taas perässä vuonna 3015 ihmissalakuljettajien avaruusaluksilla.

Anteeksi. En hillitse mielikuvitustani. Tästähän saisi kirjoitettua scifi-romaanin.

[Kim Evil-666]

Ehkä ollaan, ehkä ei, mutta se täytyy kyllä huomioida, että perus Eurooppalainen laskeutui puusta jo hyvän tovin sitten. Noista Afrikan eläjistä ihan kaikki eivät tunnu sieltä vieläkään laskeutuneen, kun katselee sitä älämölöä, minkä saavat aikaan tilanteessa kuin tilanteessa ja yleistä käyttäytymistä muutenkin.

Viisaat lähtivät tuolta auringon polttamalta mantereelta ihmisen aikojen alussa. Osa jäi tonkimaan kepeillä termiittikekoja. Nyt ne tonkijat punkevat Eurooppaan tonkimaan meidän lompakoita.

[Stadin revityin Aku]

Tulos oli yllättävä, koska tieteen näkökulmasta asia on selvä: biologisia rotuja ei ole.

Tämä on vale. Suosittelen kaikille iltalukemiseksi Timen silmiä avaavaa kiihkotonta artikkelia:
http://time.com/91081/what-science-says-about-race-and-genetics/

Pääpointtina tuossa on evoluution jatkuvuus; kehitys ei ole siis pysähtynyt. Rotua eivät myöskään määrittele tietyt yksittäiset geenit, vaan paljon mutkikkaampi kokonaisuus.

Analysis of genomes from around the world establishes that there is a biological basis for race, despite the official statements to the contrary of leading social science organizations. An illustration of the point is the fact that with mixed race populations, such as African Americans, geneticists can now track along an individual's genome, and assign each segment to an African or European ancestor, an exercise that would be impossible if race did not have some basis in biological reality.

[Mursu]

Minulla on hypoteesi, että valkoiset ihmiset ovat kesyttäneet itsensä. Kesyyntyminen on ilmiö, johon eri lajeilla liittyy samantyyppisiä fyysisiä ja käytökseen liittyviä muutoksia, kuten aggression väheneminen. Tässä kyse on nimenomaan spontaanista reaktiivisesta väkivallasta. Fyysisiä muutoksia on kuonon lyheneminen. Jos katsoo ihmisen ja sen esi-isien ja simpanssien kalloja on nykyihmisen kuono olematon. Rotujen välillä on kuitenkin eroja. Kesyyntymiseen liittyy myös muutoksia karvoituksen värissä eläimillä.

[pulikka]

tavallinen valkonaamasuomalainen

Onko tämä lupa puhua myös "tavallisesta mustanaamasomalista"?

6. Minun mielestäni ihmiset ovat erirotuisia. Olenko rasisti?

Laura Huttusen mielestä kysymys on kiinnostava teoreettisena ongelmana. Pelkkä rotujaottelu ei tee ihmisestä rasistia, koska rasismiin liittyy eriarvoistaminen.

Toinen juttu sitten on, onko sellainen ajattelu lopulta mahdollista. Erotteluihin kun livahtaa lähes huomaamatta mukaan arvotuksia.

Nii-i. Erotteluihin livahtaa huomaamatta arvotuksia, muistakaa tämä kun haluatte puhua toimitusjohtajista ja kaupan kassoista. Parempi olla erottelematta ihmisiä mitenkään!

[pamaus]

Niin, apinasta olen tullut. Minä pamaus ja ylpeä siitä. Onnekseni kuulun siihen sukuhaaran, jota saan nyt edustaa. Kaikilla ei noppa suosinut, jäivät sinne lämpimään.

Jäivät lämpimään, vaikka olisi ollut mahdollisuus kasvaa. Siksi heillä on nyt brownskin ja matalaotsaisina haluavat meiltä kaiken for nothing.

Afrikka olkoon maanosa heille. Jättäköön meidät värivajaat tänne kylmään ja toivottati heidän tarinaa saa arvoisensa päätöksen.