TTIP: EU:n ja USA:n välinen vapaakauppasopimus

[talous ja muutos]

USA:n tai laajemmin Lännen pelkona oli, että KGB -uran tehnyt Putin saisi nopeasti Venäjän asiat kuntoon, jolloin Venäjästä tulisi sotilaallisest vahva ja alueellisesti merkittävä suurvalta. - Näin Venäjä olisi voinut vaatia reviirijakoa NATO:n kanssa:
- NATO voisi ottaa reviiriinsä Slovakian, Romania ja Bulgarian.
- Puolueettomaan vyöhykkeeseen kuuluisivat Ruotsi, Liettua, Valko - Venäjä ja Ukraina.
- Suomi, Viro ja Latvia kuuluisivat Venäjän reviiriin.

Joopa joo, jo oli parempaa "tietoa" käytössä 

Elettiin vielä vuosituhannen vaihdetta:

Wikipedia/Vladimir Putin
Putin toimi Venäjän pääministerinä elokuun 16. 1999 - toukokuun 7. 2000. Sen jälkeen hän toimi Venäjän presidenttinä. Mutta Putin hoiti tilapäisesti presidentin virkaa joulukuun 31. 1999 - toukokuun 7. 2000, kun presidentti Jeltsin vetäytyi syrjään.


Putinin kyvyistä, arvio vuosituhannen vaihteessa:

a -vaihtoehto:
* Putin saa nopeasti Venäjän asiat kuntoon, joten Venäjä pystyy estämään NATO -laajennuksen Baltiaan.
ö -vaihtoehto:
* Putin ei saa lopetettua Venäjän taloudellista sekasortoa. Niinpä Venäjä pysyy heikkona.

Mutta tulevaisuuteen varauduttaessa pitää ottaa huomioon myös a -vaihtoehto, vaikka sellaiset eivät useinkaan toteudu.

Jälkiviisaasti:
* Putin sai Venäjän talouden kohtuulliseen kuntoon, mutta Venäjästä ei tullut taloudellista suurvaltaa.
- Venäjästä ei tullut teollisuusmahtia.
- Venäjästä tuli energiamahti.
* Venäjästä tuli alueellinen suurvalta.
- Mutta tämä muutos kesti niin kauan, että NATO ehti sitä ennen ottaa Baltian maat jäseniksensä vuonna 2004.

[talous ja muutos]

Verrataanpa TTIP -sopimuksen ja Ukrainan kriisin ajankohtia:


TTIP -neuvottelujen alku:

Wikipedia/Transatlantic Trade and Investment Partnership
/Background
"finally, in 2011, the creation of a group of high-level experts whose conclusions, submitted on February 11, 2013, recommended the launching of negotiations for a wide-ranging free-trade agreement. On February 12, 2013, President Barack Obama called in his annual State of the Union address for such an agreement.[12] The following day, EU Commission President Jose Manuel Barroso announced that talks would take place to negotiate the agreement.[13][14]"


Euromaidan:

Wikipedia/Euromaidan
/Background/Initial causes

2012 maaliskuun 30. päivänä EU ja Ukraina  sopivat assosiaatiosopimuksesta. Mutta EU ilmoitti, että se ei ratifioi sopimusta ennenkuin Ukraina kunnioittaa demokratiaa ja lakeja. EU:n huolenaiheena oli Julija Tymošenkon ja Juri Lutsenkon vankeustuomiot.
Elokuun 14. 2013 Venäjä aloitti kauppasodan Ukrainaa vastaan, kun Venäjän tulli pysäytti tavarantuonnin Ukrainasta. - Aluksi Ukraina uhmasi Venäjää. Syyskuun 25. 2013 Ukrainan parlamentin puheenjohtaja sanoi, että Ukraina muuttaa lakeja, jotta EU:n ja Ukrainan assosiaatiosopimus voidaan ratifioida.
Marraskuun 21. 2013 Ukrainan hallitus keskeytti valmistelut, joita tarvittiin assosiaatiosopimuksen allekirjoittamiseen. Syinä:
- Venäjän taloussota Ukrainaa vastaan.
- IMF:n 4G$:n lainan kovat ehdot: Maakaasun kuluttajahintojen nostaminen 40 %:lla ja isot budjettileikkaukset.
Joulukuun 11. 2013 Ukrainan pääministeri Mykola Azarov kertoi, että pyysi EU:lta 20G€:n lainaa ja apua, jotta Ukraina allekirjoittaisi EU:n ja Ukrainan välisen assosiaatiosopimuksen. Mutta EU tarjosi vain 610 M€:n lainaa. - Sensijaan Venäjä tarjosi 15G$:n lainan. Lisäksi Venäjä tarjosi halvempia maakaasuhintoja Ukrainalle. Venäjä ei edes vaatinut sääntely- ja lakimuutoksia toisin kuin EU.

Siis Venäjän lainatarjous olisi ollut isompi kiun IMF:llä ja EU:lla yhteensä. Myös muutenkin Venäjän tarjouksen ehdot olisivat olleet edullisempia Ukrainalle kuin IMF:n ja EU:n ehdot.

Ukrainan presidentti Janukovytš meni EU -kokoukseen (28 - 29 marraskuuta 2013) Vilnaan. Siellä oli tarkoitus allekirjoittaa EU:n ja Ukrainan välinen assosiaatiosopimus. Mutta tätä sopimusta ei allekirjoitettu.

Ukrainalainen miljardööri ja silloinen oppositiojohtaja Petro Poroshenko kertoi haastattelussa:
"Olin alusta lähtien yksi Maidanin organisoijista. Tv -kanavallani - Kanava 5 - valtavan tärkeä rooli Maidanin toiminnassa. ... Joulukuun 11. 2013 yön aikana aloitettiin myrsky Maidanilla."

/Public opinion about Euromaidan
"According to December 2013 polls (by three different pollsters) between 45% and 50% of Ukrainians supported Euromaidan, while between 42% and 50% opposed it.[128][129][130] The biggest support for the protest can be found in Kiev (about 75%) and western Ukraine (more than 80%).[128][131] Among Euromaidan protesters, 55% are from the west of the country, with 24% from central Ukraine and 21% from the east.[132]"

/Timeline of the events
"The Euromaidan protest movement began late at night on 21 November 2013, as a peaceful protest.[169]"

-----

Ukrainan kriisi sai EU:n jäsenvaltiot pelkäämään Venäjää, joten ne halusivat turvautua USA:han. - Näin USA:n vaikutusvalta kasvoi EU -maissa, millä on huomattava merkitys TTIP -sopimuksen aikaansaamisessa.

Suomen täytyy toivoa, että olisi vain typerä salaliittoteoria se, että USA olisi yllyttänyt osapuolia aikaansaamaan Ukrainan kriisin.

[hattiwatti]

TTIP-verkosto järjestää yhdessä EFFI ry:n kanssa seminaarin liittyen verkkovalvontaan, sananvapauteen ja vapaakauppaan 5.11. klo 18 lähtien.
Alla virallisempi tiedote.

TP Ranta, TTIP-verkosto
--

Verkkovalvonta, sananvapaus ja vapaakauppa  -seminaari

Paikka: Kirjasto 10 Stagella, Elielinaukio 2 G, Helsinki
Aika: torstai 5.11. klo 18-21

On sanottu, että "data is the new oil". Kenellä on intressejä tietoihin, joita meistä välittyy digitaaliseen ympäristöön? Miten nyt neuvoteltavat suuret vapaakauppasopimukset vaikuttavat näihin, ja miten avoin verkko voisi ratkaista osan ongelmasta?

TTIP-verkosto ja Effi järjestävät tilaisuuden, jossa pohditaan verkkovalvontaa vapaakauppasopimusten näkökulmasta.  Ns. uuden sukupolven kauppa- ja investointisopimukset, kuten TTIP, TiSA ja CETA, painottavat yritysten laaja-alaisia oikeuksia. Niitä on neuvoteltu pitkälti salassa, mutta muun muassa Wikileaks-vuotojen ja jo neuvotellun CETA:n myötä on viitteitä siitä, että painokkaampi yrityssalaisuuksien suoja jyrää alleen kuluttajien, tutkijoiden, journalistien tai Edward Snowdenin kaltaisten sananvapauden airueiden yksityisyyden ja ihmisoikeuksien suojat.

Miten yksityisyys ja tietosuoja rakentuvat lainsäädännössä? Mitä uusia näkymiä turvallisuutemme lisäämiseksi tai vähentämiseksi on tekeillä?
Kuinka tarkastelukulma muuttuu, kun verkkovalvontaa ja siihen liittyvää yksityisyydensuojaa tarkastellaan perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta?

Myös tiedon siirto, siihen pääsy, sen prosessointi, säilytys ja siihen liittyvät oikeudet määritellään vapaakauppasopimuksissa uudelleen. Jos meistä saatavat tiedot ovat uusi öljy niin kuka öljyä valuttaa? Miten Suomen oma verkkovalvontalainsäädäntö vastaa tähän?

OHJELMA

Puhujat:
Tuomas Ojanen, professori
Päivikki Karhula, Eduskunnan kirjaston johtava tietoasiantuntija
Nomi Byström, Effin toiminnanjohtaja
Kimmo Kallio, tietokirjailija
Jaana Kivi, toimittaja ja tietokirjailija
Antti Laatikainen, tietoturvapäällikkö

Tilaisuuden aikataulu:
18:00 - Tervetuloa
18:10 - Tuomas Ojanen: Verkkovalvonta ja perusoikeudet
18:30 - Päivikki Karhula: Valvonta ja sensuuri verkossa - onko luottamukselliselle viestinnälle tilaa verkossa?
18:50 - Nomi Byström: Verkkovalvonnan nykyhetki
19:00 - Kimmo Kallio: mikä on Internetin tulevaisuus suuryritysten puristuksessa?
19:10 - Tauko
19:20 - Jaana Kivi: TISA ja muut vapaakauppasopimukset
19:30 - Paneelikeskustelu (Jaana Kivi, Tuomas Ojanen, Päivikki Karhula, Nomi Byström, Kimmo Kallio, Antti Laatikainen)
20:15 - Keskustelua
20:45 - Yhteenveto
21:00 - Tilaisuus päättyy

Facebook event:
https://www.facebook.com/events/414146182119104/

Tilaisuuden järjestävät Effi ry. ja TTIP-verkosto
Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton
Tervetuloa!

[hattiwatti]

Tää ylläoleva tilaisuus on myös ihan käymisen arvoinen siksi, kun kannattajiensa mielikuvissa isoveli-yhteiskuntaa vastaan ollut Hallis ei tukenut isoveliyhteiskuntaa paljastuksillaan vastustanutta Snowdenia.

Aiheesta hyvin tässä:

http://ossiojutkangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/205703-miksi-halla-aho-aanesti-snowden-julkilausumaa-vastaan

30.10.2015 EU-parlamentti äänesti julkilausumasta, jonka mukaan EU-kansalaisten oikeudet ovat vaarassa ja EU on tehnyt liian vähän näiden oikeuksien puolustamiseksi. Samalla äänestettiin myös EU-maille tehdystä vetoomuksesta, jonka mukaan EU:n tulisi luopua kaikista syytteistä Edward Snowdenia kohtaan, sekä taata hänelle turvapaikka Euroopassa ja estää luovutus kolmansiin maihin perustuen hänen asemaansa tietovuotajana ja kansainvälisenä ihmisoikeuksien puolustajana. Äänestys oli varsin tiukka: hyväksyntä voitti 285-281. Tarkemmin tästä voi lukea Digitodayn uutisesta, josta nämä tiedot ovat peräisin. Nyt kuitenkin tämän kirjoituksen varsinaiseen porkkanaan: miksi Jussi Halla-aho (ps.) äänesti viimeksi mainittua Snowden-julkilausumaa vastaan?

Tietysti samaa voisi yhtä hyvin kysyä myös Sirpa Pietikäiseltä (kok.), Pirkko Ruohonen-Lerneriltä (ps.) ja Petri Sarvamaalta (kok.) jotka hekin äänestivät julkilausumaa vastaan. Ihmettelen silti ennen kaikkea Halla-ahon ääntä, sillä olen aikaisemmin pitänyt häntä (monissa kysymyksissä eriävistä mielipiteistä huolimatta) jonkinlaisena länsimaisen demokratian puolustajana. Olen ymmärtänyt, että hän on juuri tästä syystä huolissaan esim. alati lisääntyvästä maahanmuutosta. Siksi en ymmärrä, miksi hän ei halua tukea tätä Snowden-julkilausumaa. Mikä siinä on hänen mielestään vikana? Varsinkin kun julkilausuma ei edes sido EU-jäsenmaita mihinkään. Olen ollut siinä uskossa, että myös monet Halla-ahoa äänestäneet "nuivat" suhtautuvat myönteisesti Snowdenin toimintaan. Vai olenko tässä jotenkin erehtynyt? Tai olenko kenties erehtynyt sen suhteen, mitä Halla-aho itse tästä asiasta ajattelee?

Vuosia sitten ennen vuoden 2011 vaaleja Halla-aholla esiintyi erityisesti Scriptan kirjoituksissaan asennetta joka saattaisi selittää tämänkin. Silloin Halla-aholle oli varsin tyypillistä olla jostain mieltä ihan vain, jotta "hyvät ihmiset" saavat paheksua. Tai niin, että jos jotain periaatteessa hyvääkin ideaa kannattaa nuo "hyvät ihmiset", täytyy sitä vastaan asettua jo ihan tästäkin syystä. Tietyllä tapaa ymmärrän tuon suhtautumisen, mutta toisaalta ihmettelen jos se vaikuttaa hänen ratkaisuihin vielä tänäkin päivänä Brysselissä. On vähän lapsellista tehdä kaikkia ihmisiä koskevia yhteisiä päätöksiä vain tuollaisilla perusteilla. Toivon kuitenkin, ettei tästä ole kyse. Vaikka olenkin eri mieltä, toivon Halla-ahon seisovan ihan oikeasti tuon äänensä takana omasta arvomaailmastaan käsin. Itse en kuitenkaan voi olla samaa mieltä. Voitko sinä?

TTIP-ketju ehkä vaikuttaa väärältä areentalta, mutta digioikeudet valitettavasti kuuluvat kyseisen sopparin alle aika pitkälti, ja nämä oikeudet palvelvevat kansainvälistä suurpolitiikkaa.

[Roope]

30.10.2015 EU-parlamentti äänesti julkilausumasta, jonka mukaan EU-kansalaisten oikeudet ovat vaarassa ja EU on tehnyt liian vähän näiden oikeuksien puolustamiseksi. Samalla äänestettiin myös EU-maille tehdystä vetoomuksesta, jonka mukaan EU:n tulisi luopua kaikista syytteistä Edward Snowdenia kohtaan, sekä taata hänelle turvapaikka Euroopassa ja estää luovutus kolmansiin maihin perustuen hänen asemaansa tietovuotajana ja kansainvälisenä ihmisoikeuksien puolustajana. Äänestys oli varsin tiukka: hyväksyntä voitti 285-281. Tarkemmin tästä voi lukea Digitodayn uutisesta, josta nämä tiedot ovat peräisin. Nyt kuitenkin tämän kirjoituksen varsinaiseen porkkanaan: miksi Jussi Halla-aho (ps.) äänesti viimeksi mainittua Snowden-julkilausumaa vastaan?

En tiedä Halla-ahon syitä, mutta itse olisin äänestänyt vastaan, koska turvapaikkapolitiikasta päättäminen kuuluu mielestäni aina ainoastaan kansallisvaltioille, ei toivottavasti koskaan EU:n komissiolle tai parlamentille.

[hattiwatti]

Tänään TTIP-verkoston ja Effi:n yhdessä järjestämä  Verkkovalvonta, sananvapaus ja vapaakauppa -seminaari saattaa olla varsin suosittu.

Seminaaria pääsee kuitenkin onneksemme seuraamaan myös live streamin kautta ja se myös tallennetaan.

https://mail.google.com/mail/u/0/#inbox/150d7a061fa8d51c?compose=150d7aac62bd013c&projector=1

Tervetuloa siis tänään torstaina 5.11.2015 joko paikan päälle klo 18-21 Kirjasto 10 Stagelle tai verkon ääreen.

Terveisin seminaarin järjestäneen työryhmän puolesta

[hattiwatti]

http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/206284-yhdysvallat-yrittaa-kampittaa-kiinaa-tpp-kumppanuussopimuksen-avulla

[talous ja muutos]

Lyhyt uutinen TPP -sopimuksen alustavasta hyväksymisestä:

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2015/10/05/18-000-veroa-ja-maksua-poistuu/201512937/12
5.10.2015 19:54

Kaksitoista Tyynenmeren valtiota on päässyt sopuun Tyynenmeren vapaakauppasopimuksesta TTP:stä. Kauppasopimus purkaa tuontitulleja kokonaan useilta aloilta ja laskee tulleja vielä useammalta. Samalla on sovittu useista yhteisistä säännöistä esimerkiksi lääkkeiden patenttisuojasta.
Sopimukseen kuuluvat Yhdysvallat, Japani, Kanada, Australia, Chile, Peru, Vietnam, Singapore, Uusi-Seelanti, Meksiko, Malesia ja Brunei. Myöhemmin sopimukseen voidaan hyväksyä uusia jäseniä. TTP-sopimuksen maiden tuotanto on noin 40 prosenttia maailmantalouden koko tuotannosta.

...

Sopimus etenee nyt sopijamaiden parlamenttien hyväksyttäväksi.

Sopimuksen (Trans-Pacific Partnership) taustalla on myös turvallisuuspolitiikka joittenkin maitten kohdalla:


Japani:

Japanilla on kiista saariston omistuksesta Kiinan kanssa:
Wikipedia/Senkaku Islands dispute

Lisäksi Japanilla on historiallisia rasitteita Kiinan kanssa:
Wikipedia/Kiinan–Japanin sota (1937–1945)
Wikipedia/Japanin sotarikokset
Ja Japanin sotarikoksista erityisesti:
Wikipedia/Nanjingin verilöyly
Wikipedia/Nanking Massacre


Lisää kiistoja saarista:
Wikipedia/South China Sea Islands
- Spratly -saariston omistuksesta kiistelevät Kiina, Taiwan ja Vietnam. Sitäpaitsi Malesia, Brunei ja filippiinit vaativat itsellensä osan kyseisestä saaristosta.
- Paracel -saariston kiistelevät Kiina, Taiwan ja Vietnam. Mutta Kiina miehittää tätä saaristoa.
- Pratas -saaristosta kiistelevät Kiina ja Taiwan. Sitä miehittää Taiwan.
- Macclesfieldin matalikosta kiistelevät Kiina, Taiwan, Filippiinit ja Vietnam. Koko alue on merenpinnan alapuolella.
- Scarboroughin hiekkasärkästä kiistelevät Kiina, Filippiinit ja Taiwan. Vain kiviä on merenpinnan yläpuolella.

Brunei, Malesia ja Vietnam liittyivät TPP:hen osittain siksi, että niillä on ollut saarikiistoja Kiinan kanssa.

-----

Vietnamin liittyminen TPP:hen muistuttaa toisen maailmansodan jälkeistä tilannetta, jolloin Japanista ja Länsi - Saksasta tuli vähitellen USA:n liittolaisia, kun USA kamppaili kommunististen valtioitten Neuvostoliiton ja Kiinan vaikutusvaltaa vastaan.
Kuitenkin toisen maailmansodan aikana USA:n joukot taistelivat Saksaa ja Japania vastaan.

Vietnamin sodassa (Wikipedia/Vietnam War) Etelä - Vietnam USA:n ja sen liittolaisten tukemana soti Pohjois - Vietnamia ja Etelä - Vietnamin Viet Congia vastaan. Jälkimmäisiä tukivat Kiina ja Neuvostoliitto.
Sota kesti 1955 - 1975. Se päättyi Etelä - Vietnamin häviöön ja USA:n tappioon.

Wikipedia/Cambodian–Vietnamese War
Vietnamin ja Kambodzhan välinen sota kesti 1977 - 1991. Aluksi punakherien armeija teki hyökkäyksiä Vietnamin rajaseudulle, jolloin Vietnam teki vastahyökkäyksiä. Lopulta Vietnam käynnisti suurhyökkäyksen Kambodzhaa vastaa joulukuussa 1978, mikä johti nopeasti punakhmerihallinnon kukistumiseen. Samalla päättyi punakhmerihallinnon tekemät joukkomurhat, joissa tapettiin tai näännytettiin kuoliaaksi arviolta 2 - 3 miljoonaa ihmistä. (Wikipedia/Khmer Rouge rule of Cambodia/Number of deaths)
Mutta Thaimaan rajan tuntumassa punakhmerien, KPNLF:n ja FUNCINPEC:n joukot taistelivat Vietnamin joukkoja vastaan.
Neuvostoliitto tuki Vietnamia. Vietnamin vastaisia joukkoja tukivat Kiina ja USA.
/Vietnamese reform and withdrawal
23. lokakuuta 1991 Vietnam hyväksyi Pariisin rauhansopimuksen, mikä päätti sodan.
Elokuun 1991 vallankaappausyrityksen epäonnistuttua Neuvostoliitto alkoi hajoita. (Wikipedia/Dissolution of the Soviet Union/1991: /August Coup ja /The fall: August–December 1991) - Tämän takia Vietnam menetti Neuvostoliiton tuen, joten sen oli pakko hyväksyä rauhansopimus.

Wikipedia/Sino-Vietnamese War
Kiina ärsyyntyi siitä, että Vietnam miehitti Kambodzhan. Seurauksena Kiina hyökkäsi Vietnamiin. Tämä Kiinan ja Vietnamin välinen sota kesti helmikuun 17. - maaliskuun 16. 1979. Sodan päätteeksi Kiina vetäytyi valloittamiltansa alueilta.
Mutta rajakahinat Kiina ja Vietnamin välillä jatkuivat vuoteen 1990 saakka.


Jos yhteinen Kiinan -pelko ajaa Vietnamin ja USA:n liittolaisiksi, niin sitä voidaan verrata siihen, että USA liittoutui toisen maailmansodan aikaisen vihollisensa Japanin kanssa padotaksensa kommunististen valtioitten Neuvostoliiton ja Kiinan vaikutusvaltaa Aasiassa.

-----

Lisäys:

Täällä on erikoistuttu kirjoittamaan ja keskustelemaan Kiinan ja sen itäisten naapurien välisistä kiistoista:
http://hommaforum.org/index.php/topic,99960.0.html
Kiinanmeri lämpenee
« : 08.04.2015

[Puunhalaaja]

En kannata. Tässä hyvä esimerkki siitä, että kannattaa oppia historiasta. Eli NAFTA lupasi ihan samaa kuin TTIP lupaa nyt: halvempia hintoja, lisää työpaikkoja, parempaa vientiä.

Linkissä oleva artikkeli käsittelee sitä, että NAFTA ei tuonut mukanaan näistä mitään, päinvastoin. Hinnat kallistuivat, ihmisiä ajautui köyhyyteen ennätysmäärät, tuotteet kallistuivat.

Opitaan historiasta, kiitos. Lisäksi ei houkuta GMO eikä myöskään kaikkiaan yli tuhannen EU:ssa kielletyn mutta USA:ssa sallitun kemikaalin päätyminen ruokiimme ja juomiimme.

http://mondediplo.fi/digi/lehti/3-2015/artikkeli/vapaakaupan--katteettomat--lupaukset/#.Vki0HXbhDIU

[Rubiikinkuutio]

Lisäksi ei houkuta GMO

Tämä on ainakin hyvää TTIP:ssä. Ainakin yksi argumentti sen puolesta siis.

[hattiwatti]

http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/206854-ttip-%E2%80%93-vapaakaupan-varjolla-valtaa-ulkomaisille-sijoittajille

Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen neuvottelupöydällä oleva vapaakauppasopimus TTIP on herättänyt julkisuudessa paljon keskusteluja, korkeita odotuksia ja suuria huolia. Erityisesti huomiota ja huolta on herättänyt kauppasopimukseen sisältyvä investointisuoja.

Euroopan komissio esittää nyt Yhdysvalloille uutta mallia TTIP-sopimuksen investointisuojaksi ja riitojenratkaisumenetelmäksi. Aiempi malli herätti laajaa vastustusta sekä Euroopan unionin kansalaisten keskuudessa että myös eduskunnassa. Komission uusi esitys sisältää uudenlaisen pysyvän investointituomioistuimen perustamisen, aiemmin ehdotetun välimiestuomioistuimen sijaan. Tämän tuomioistuimen jäsenet olisivat pysyviä. Komission nyt esittämä uusi ehdotus on monilta osin parempi kuin edellinen esitys.

Kuitenkin uudenkin investointisuojan ja riitojenratkaisumenetelmän virheellisenä periaatteena on ratkaista investointeja koskevat riidat muualla kuin kansallisissa tuomioistuimissa. Ei ole esitetty mitään kestävää perustetta sille, miksei sijoittajan ja valtioelinten välisiä ristiriitoja voitaisi ratkaista EU-maiden ja USA:n kansallisissa tuomioistuimissa. Erillisen riitojenratkaisumekanismin sisällyttäminen TTIP-sopimukseen ei ole perusteltua.

Katoaako päätösvalta?

Parannuksista huolimatta komission esityksessä investointisuojasta ja riitojenratkaisumekanismista perusongelma säilyy samana: ulkomaisen sijoittajan neuvotteluvoima vahvistuu olennaisesti suhteessa jäsenvaltioon ja kotimaisiin taloudellisiin toimijoihin. Amerikkalaisella sijoittajalla olisi oikeus haastaa valtio investointituomioistuimeen, mutta samaa oikeutta ei olisi valtioilla tai suomalaisilla ja muilla EU-sijoittajilla.

On tärkeää, että ehdotettuihin sopimusmääräyksiin on kirjattu oikeus legitiimiin julkisen edun nimissä tehtyyn sääntelyyn esimerkiksi terveyteen, työntekijöiden suojeluun, kuluttajansuojaan tai ympäristönsuojeluun liittyen. On kuitenkin ongelmallista, että ehdotettu järjestelmä antaa amerikkalaiselle sijoittajalle edelleen epävirallista valtaa vaatia sijoittajien näkökulman huomioimista viranomaistoiminnassa tai lainvalmistelussa – oikeustaistelun uhalla. Sijoittaja saa valtaa vaikuttaa kansalliseen lainsäädäntöön ja viranomaistoimintaan, sillä viranomaiset todennäköisesti haluavat välttää kalliit ja hankalat oikeudenkäynnit.

Mekanismilla voi siis olla laajaa vaikutusta kansallisten viranomaisten ja lainsäätäjien liikkumavaraan tulevaisuudessa. Lisäksi menettely on yksipuolinen ja epätasa-arvoinen, kun valtio ei voi kannella sijoittajasta eikä kanneoikeus koske kotimaisia sijoittajia.

Hyvääkin on, mutta uhkat liian suuret

TTIP-sopimuksen suurin ongelma on sijoittajansuoja- ja riitojenratkaisumekanismi, mutta sopimukseen sisältyy muitakin kysymysmerkkejä ja uhkakuvia. Toki siihen sisältyy myös mahdollisuuksia. Hyvää sopimuksessa olisi se, jos esimerkiksi tuotestandardeja saataisiin yhdenmukaistettua siten, että esimerkiksi Euroopassa ja Yhdysvalloissa olisi sähkölaitteissa sama pistoketyyppi tai jos pienten yritysten viennin esteet madaltuisivat.

Neuvotteluissa ja sopimuksessa on kyse kuitenkin paljon muustakin kuin teknisistä vienninesteistä tai tullirajoista. Euroopan kansan ja lainsäätäjien tulee olla hereillä, ettei vapaakauppasopimuksen varjolla kavenneta demokraattista liikkumavaraa ja heikennetä työntekijöiden, kuluttajien ja ympäristön suojaa.

Investointisuojaa käsiteltiin talousvaliokunnassa pari viikkoa sitten. Valiokunnan suhtautuminen komission uuteen esitykseen investointisuojasta oli kohtalaisen positiivinen, joten päädyin jättämään lausuntoon eriävän mielipiteen yllä kerrotuilla perusteilla.

[guest3656]

"Stubb painosti kirjoittamaan myönteisemmin TTIP-kauppasopimuksesta"

Toimittaja Jaana Kivi oli Suomessa ensimmäisiä, jotka kirjoittivat perusteellisesti ja kriittisesti Euroopan unionin ja Yhdysvaltain välisestä investointi- ja kauppasopimuksesta (TTIP). Sen johdosta hän kohtasi painostusta eri tahoilta ja joutui lopulta jäämään puolen vuoden hermolomalle.
...
Kiven mukaan hämmennys TTIP:n ympärillä kertoo siitä, että sekä kansa että media ovat vieraantuneet EU:n päätöksenteosta. Monikaan ei ymmärrä, miten tiivis osa sitä lobbauskoneisto on.

http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3268497-stubb-painosti-kirjoittamaan-myonteisemmin-ttip-kauppasopimuksesta

[hattiwatti]

Onkohan Stubb painostanut meidän Hallistakin tekemään omat surullisenkuulut kommentinsa aiheesta 

[jmm]

Amerikkalaisella sijoittajalla olisi oikeus haastaa valtio investointituomioistuimeen, mutta samaa oikeutta ei olisi valtioilla tai suomalaisilla ja muilla EU-sijoittajilla.

Tämähän on täysin absurdia.

[hattiwatti]

https://arirusila.wordpress.com/2015/12/15/wikileaks-published-new-secret-tisa-documents/

WikiLeaks has released new secret documents from the huge Trade in Services Agreement (TiSA) which is being negotiated by the US, EU and 22 other countries that account for 2/3rds of global GDP.   WikiLeaks has also published expert analyses of the documents

.

[hattiwatti]

Heidi Hautala tukee TTIP-sopimusta.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/89989-sielu-amerikkalaisille-suomi-vihrea-voikin-tukea-ttipta

Vihreissäkin on Euroopan tasolla periaatteellista globalisaation ja erityisesti Yhdysvaltojen vastustamista. Siihen ryhmään Hautala ei sano kuuluvansa.

-          Kyllä Euroopan vihreiden keskuudessa on tiettyä epäluuloa Yhdysvaltoja kohtaan. Sanoisin näin ehkä viileästi, että kyllä Yhdysvallat käyttäytyy monissa tilanteissa maailmanpolittikassa aika ylenkatseellisesti muita kohtaan. Se ei saisi tässä asiassa häiritä. Kuitenkin tällaisissa asioissa, jotka liittyvät ihmisten arkipäivään Yhdysvallat on hyvin korkeatasoinen säätely-yhteiskunta, Hautala sanoi Uudelle Suomelle tänään Porin SuomiAreenassa järjestetyn TTIP-keskustelutilausuuden jälkeen.

Aika uskomatonta. Hautalan jos kenen tulisi olla täysin tietoinen, että tämä "korkeatasoinen säätely-yhteiskunta" ehkä on taitava vaikkapa dataurkinnassa, mutta on jättänyt ympäristölainsäädännön varsin retuperälle, kuten myös eläinten oikeudet (hormonipumpatut teuraselukat) ja juuripa tämä on TTIP-vastastajien ykköshuolenaiheita. Eikä syyttä. EU:ssa noudatetaan ns. varovaisuusperiaatetta, että jos jotain lisäainetta tms. ei ole voitu osoittaa täysin harmittomaksi, niin sitä ei lähtökohtaisesti sallita. USAssa taas ei ole varovaisuusperiaatetta, eli kaikki on sallittua ellei sitä erikseen todisteta vaaralliseksi - mitä ei helpolla tapahdu jos kalliisiin tutkimuksiin ei ole riittäävä aikaa ja julkista rahoitusta saatavilla. Kai Hautala tietänee tämän, koska mainitaan vaikkapa Olli Immosen artikkelissa?

Tosin ymmärtänen Hautalan ulkopoliittisen - mahdollisesti isältään periytyvän - motiivin. Ei nyt lausuta ääneen, sillä olen yhden Hautalan vanhan kaverin kanssa riitaantunut kunnolla kun sen möläytin.

[Rubiikinkuutio]

USAssa taas ei ole varovaisuusperiaatetta, eli kaikki on sallittua ellei sitä erikseen todisteta vaaralliseksi - mitä ei helpolla tapahdu jos kalliisiin tutkimuksiin ei ole riittäävä aikaa ja julkista rahoitusta saatavilla.

Onko näin? Jos tahdon uuden lääkkeen, synteettisen ruoka-aineen tai geenimanipuloidun lajikkeen markkinoille niin sen voi USA:ssa suoraan työntää markkinoille?

[hattiwatti]

En itseasiassa ihan tarkkaan tiedä USAn systeemistä, pakko siellä joku tuohon suuntaan toimiva systeemi olla, mutta se on varmaa että kontrolli on valtavasti heikompaa kuin täällä,
mutta vain sen tiedän että EUssa tälläinen periaate on ja hyvinkin erilainen kuin siellä, ja juuri tuo kohtio on iso riitakysymys TTIP-neuvotteluissa.

Ainakin tässä vähintään Heidi Hautalaa asiantuntevammassa kirjoituksessa viitataan aiheeseen:

http://olliimmonen.net/blogi/vapaakauppaa-itsenaisten-kansojen-ehdoilla/

TTIP-vapaakauppasopimuksen tavoitteena on luoda maailman suurin vapaakauppa-alue. Sopimuksessa yhdistyvät monet vahingollisimmat puolet aikaisemmista sopimuksista. Elinkeinoelämän edustajat ovat todenneet, ettei TTIP:n kohdalla ole kyse perinteisestä vapaakauppasopimuksesta, vaan lähinnä yhteisiin arvoihin perustuvasta kumppanuussopimuksesta, jolla pyritään asettamaan korkeat standardit maailmankaupalle. Todellisuudessa kyseisen vapaakauppasopimuksen hyväksyminen tarkoittaisi Suomelle kuitenkin aivan jotain muuta kuin korkeita standardeja. EU:ssa on toimittu tähän asti niin sanotun varovaisuusperiaatteen mukaan, kun USA:ssa taas ei. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki mitä ei ole erikseen todettu turvalliseksi on EU:ssa kielletty, kun puolestaan USA:ssa kaikki mitä ei ole erikseen todettu turvalliseksi on sallittua. Elinkeinoelämän mukaan pyrkimyksenä on esteiden purkaminen tavara- ja palvelukaupalta, investoinneilta sekä henkilöiden liikkuvuudelta. Näiden on arvioitu lisäävän taloudellista kasvua, tuovan kustannussäästöjä, alentavan hintoja, parantavan kilpailukykyä, lisäävän yritysten toimintamahdollisuuksia ja kilpailua julkisissa hankinnoissa sekä synnyttävän uusia työpaikkoja. Tosiasiallisesti TTIP-sopimuksella pyritään poistamaan tullit, vähentämään kaupan esteitä harmonisoimalla normeja ja höllentämällä säädöksiä sekä antamaan sijoittajille mahdollisuudet poistaa kaikki sääntelyn ja kansallisen lainsäädännön esteet vapaakaupalta.

Elinkeinoelämän edustajat ovat todenneet, ettei TTIP:n kohdalla ole kyse perinteisestä vapaakauppasopimuksesta, vaan lähinnä yhteisiin arvoihin perustuvasta kumppanuussopimuksesta, jolla pyritään asettamaan korkeat standardit maailmankaupalle.

Tuohon lauseeseen on kommentoitava, että SAK kansainvälisten asioiden neuvonantaja lobbaa TTIP:tä jonain reiluna kauppana juuri tuohon argumenttiin viitaten. Sehän on yhtä pimeää kuin Heidin Hautalankin väkinäiset ja paikkansapitämättömät argumentit. Kaikki muut vastaavat AY-etujärjestöt pitkin EU:ta taas systemaattisesti vastustavat, sillä toisin kuin täällä heitä kiinnostaa omien jäsentensä etu sikäli kuin järjestönsä sitä ajavat ja tietävät tasan tarkkaan ettei TTIP sitä edusta. Ehkä samaan kategoriaan voisi vielä niputtaa "kansallismielisen" Halla-Ahon kannatus TTIP:lle uskomattoman arrogantein ja omille äänestäjille vittuilevin argumentein joka luettavassa tätä ketjua taaksepäin selaamalla - ihan tasan kaikki muut kansallismieliset puolueet joilla tehokkaampi tiedonkeruu-organisaatio taas hyvin systemaattisesti vastustaa TTIP:tä sillä sen heikentämä kansansuvereniteetti on asia joka ei ole neuvoteltavissa tai vaihdettavissa mihinkään oletusarvoiseen taloudellisiin etuihin. Kaipa näitä muitakin esimerkkejä samasta sarjasta löytynee, ja voin hyvin kuvitella mikä heitä yhdistää vaikka ääneen ei myönnetäkään.

[Rubiikinkuutio]

En itseasiassa ihan tarkkaan tiedä USAn systeemistä, pakko siellä joku tuohon suuntaan toimiva systeemi olla, mutta se on varmaa että kontrolli on valtavasti heikompaa kuin täällä,
mutta vain sen tiedän että EUssa tälläinen periaate on ja hyvinkin erilainen kuin siellä, ja juuri tuo kohtio on iso riitakysymys TTIP-neuvotteluissa.

Väittäisin että perusperiaate on hyvin sama. USA:ssa vain pelätään eri asioita.

EU:ssa ainakin meuhkataan liikaa geniimuuntelun takia, tosin sekin on ollut onneksi muutenkin vähenemässä. Olen myös ymmärtänyt, että USA on lääkkeiden kanssa tiukempi kuin EU:ssa ollaan. Siitä en osaa sanoa kumpi on parempi isossa kuvassa. Eläinten homooneja siellä kartetaan vähemmän. En osaa sanoa onko näkemys EU:ssa elintarviketurvallisuus vaiko eläinsuojelu.

[Lasse]

Elinkeinoelämän edustajat ovat todenneet, ettei TTIP:n kohdalla ole kyse perinteisestä vapaakauppasopimuksesta, vaan lähinnä yhteisiin arvoihin perustuvasta kumppanuussopimuksesta, jolla pyritään asettamaan korkeat standardit maailmankaupalle.

Tuohon lauseeseen on kommentoitava, että SAK kansainvälisten asioiden neuvonantaja lobbaa TTIP:tä jonain reiluna kauppana juuri tuohon argumenttiin viitaten.

SAK on karannut jäseniensä edunvalvonnasta ihan toisille urille:

SAK haluaa palkkojen leikkauksia ja massatyöttömyyttä – uskomatonta paskaa
https://tyhmyri.wordpress.com/2015/12/16/sak-haluaa-palkkojen-leikkauksia-ja-massatyottomyytta-uskomatonta-paskaa/

[juonikasmies]

Vapaakauppa itsessään on kannatettavaa. Erikseen voi sitten miettiä, miten on mahdollista, että chiileläinen omena maksaa hedelmäosastolla vähemmän, kuin kotimainen.

[Rubiikinkuutio]

Erikseen voi sitten miettiä, miten on mahdollista, että chiileläinen omena maksaa hedelmäosastolla vähemmän, kuin kotimainen.

Kuljetus laivalla on lopulta suhteellisen halpaa puuhaa per omenakilo. Yksi laiva tuo melkoisen määrän omenia.

[hattiwatti]

Why TiSA negotiations should be halted

NGO statement

17 November 2015 (updated)

The undersigned organisations protest against the current non-transparent TiSA negotiations because of the following concerns, and call for a halt of the negotiations.

1. No model for trade agreements

We reject that TiSA should become a model for all trade in services negotiations in other trade agreements since TiSA is being negotiated without participation of the majority of developingtrading partners.  TiSA should not be integrated in any GATS negotiations through multilateralisation since TiSA draft texts liberalise services sectors in a far reaching way, much beyond the GATS model. 
For instance, TiSA does not allow "each party to retain the sovereign right to choose which sector to open to foreign competition and to what extend" as the draft European Parliament report by
rapporteur Viviane Reding  (dd. 25 September 2015) with recommendations to the EC on TiSA negotiations pertains (Art. 1. (a) viii), because GATS Art. V requires from plurilateral and bilateral
services agreements substantial sectoral coverage, and elimination of substantially all existing as well as new discriminatory measures

2. Lack of transparency and accountability

TiSA is being negotiated in different rounds without due public transparency towards citizens nor citizens input. In contrast to the TTIP negotiations, for instance, the EC website
http://ec.europa.eu/trade/policy/in-focus/tisa/) does not provide updates on the EU positions in the latest rounds nor provides information as recommended in the draft European Parliament
report (Art. 1. (i) iii) such as fact sheets and factual round-by-round feedback reports.1  The lack of public transparency about the draft negotiation texts contributes to a lack of political and public
discussions and accountability about the negotiations, and a lack of balancing public interests against the business interests pushed through vast non-transparent lobbying. The lobby influence of
the services industry, and the promotion of the services industry offensive interests by the EC negotiators, as reflected in the draft European Parliament TiSA report, has excessively dominated
the TiSA negotiations at the expense of the public interest of citizens, and protection of social and environmental interests or defensive economic interests, leading to an unbalanced EU negotiation mandate and positions. The draft transparency clause in TiSA will strengthen the right of the industry to influence the legislative processes through provisions for commenting, and for
authorities to consider the lobby comments (US demand), before deciding on a legislation.

3. Restricting democratic decision-making

1. NB: The EC finally produced a briefing on the negotiation round of 6-13 October 2015 without explaining its positions: http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2015/octobertradoc_153917.15.pdf (viewed 17 November 2015). The right to regulate will be further restricted and 'disciplined' as exposed by TiSA draft negotiation texts such as those on domestic regulation, market access, the core text, the prudential carve out for financial services, etc. TiSA will result in an attack on democratic decision making, especially as regards public interests, due to:

a) Standstill clauses will prevent a country to go back to previous levels of liberalisation and regulations once it makes treaty commitments, even if the treaty has negative consequences. Ratchet clauses will result in automatic commitment of new (national treatment) liberalisation towards all TiSA Parties, which excludes parliamentary ratification processes. Any standstill and ratchet clause in TiSA are unacceptable.

b) TiSA aims to eliminate future decision-making about national treatment of foreign services and their suppliers due to a 'negative listing' without political debate about the consequences. The purpose of TiSA is to eliminate so-called barriers of trade which are mostly regulations, and therefore TiSA 'disciplines' or prohibits particular laws (e.g. through the market access rules) and regulatory measures. TiSA articles about domestic regulation (in the core text and in the Annex) will restrain how authorities can apply licencing and qualification requirements, and perhaps technical standards (EU is considering this), which affects the quality of services to citizens. For instance, when qualification requirements need to be "reasonable" and "impartial", this leaves a lot of interpretation whether or not democratically decided policies  can be respected when in favour of for instance vulnerable groups.  The draft report by the European Parliament (dd. 25 September 2015) with recommendations to the EC on TiSA negotiations calls for retaining the right to regulation but undermines such calls for instance by requesting far reaching market access measures that restrict the right to regulate.

4. No protection of workers' rights

TiSA does not include a binding and enforceable chapter on sustainability. The violation of the fundamental ILO conventions or convention on environment is without any sanctions while many
TiSA negotiating parties have not ratified all core ILO labour standards. The ratification, implementation and effective application of all ILO-Core labour standards is imperative for any
participant of the agreement, as well as a monitoring process that involves trade unions. Moreover, the TiSA negotiations take place without the input of a sustainable impact assessment (SIA), which has been delayed by the EC. This undermines a balanced input and weighing by the negotiators of the different interests, especially social and environmental impacts. A TiSA treaty is not acceptable when no monitoring and SIA is foreseen after a TiSA agreement starts to be implemented, and with no modification or suspension clause related to negative sustainable impacts.

5. Threats to public services

TiSA draft texts expose threats to public services, the quality of its services, the universal access to public services and the rights of public service workers:

a. The public utility clause2 which the EU offers to include in its market access commitments does not secure an entire and broad exclusion of public services, and is absolutely insufficient. The EU's public utility clause only aims to achieve the ability to keep and introduce public monopolies at any level of government3  and applies only to market access
2 See the EC draft offer of commitments on limitations on market access, footnote 5 : education services are not covered.

commitments and not to national treatment, domestic regulation or investment protection.

Moreover, the EU's inclusion to reserve the right to adopt or maintain "any measure" relates only to national treatment and does not apply to some particular privately funded public services such as hospitals or ambulances. TiSA draft texts have no comprehensive and unequivocal clause included in the core text of the agreement to explicitly exclude public services from the general scope of the agreement and applicable to any services considered as public services and services of general (economic) interest (SG(E)Is) by European, national, regional or municipal authorities, irrespective how these services are funded and provided. Such an exclusion clause is to apply to all modes of supply, regulatory disciplines, provisions on investment protection as well as all market access and national treatment obligations. The EU has to explicitly respect the principles laid down in Article 14 TFEU and Protocol 26 and take into account the specific regulatory regimes public services are subject to, the social purpose they pursue, the function they play in society and the specific obligations imposed on service providers in the public interest.

b. The EU's TiSA draft offer of commitments includes privatised public services for which some member states allow (partial) liberalisation so that they will be covered by TiSA disciplines, including education. Failures of privatisation have recently resulted in bringing privatised public services, such as water distribution, back in the hands of (local) authorities, and this must be possible in the future. The TiSA draft texts do not contain explicit language that countries can 're-municipalise' privatised services, which makes nationalisation or monopolisation of such services impossible or very difficult, depending on commitments  and potential provisions of their review and modification.

c. The EU has been opposing in the TiSA negotiations a clause that stipulates that "[n]othing in these [domestic regulation] disciplines prevents Parties from exercising the right to introduce or maintain regulations in order to ensure provision of universal service". Such EU position is unacceptable as it undermines EU policies and regulations about universal access to public services.

6. Right to modify undetermined

It is not clear whether TiSA negotiators will come to a reasonable agreement to review and modify commitments.  No TiSA agreement can be approved without clear articles how commitments can be modified and how to avoid that undue compensation is required by TiSA partners. GATS Art. XXI has rules for negotiating modification of shedules, without which TiSA cannot be compatible with GATS and TiSA cannot be 'multilateralised' with GATS members.

7. Dangerous liberalisation of sensitive sectors

The TiSA negotiations aim at broad liberalisation of sectors that are too sensitive from a public interest perspective to be included, such as:

3 European Commission, Report of the TiSA negotiation round taking place 6-13 October 2015, 29 October 2015,

http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2015/october/tradoc_153917.15.pdf (viewed 17 November 2015): The EU had to "explain" that its public utilities reservation on Market Access is to achieve the ability to keep and introduce public monopolies at any level of government.

a. Public procurement which can play an important role in industrial, economic, social and environmental policies. The EU rules on public procurement are to be shielded from any TiSA rule.

b. Financial services and financial prudential carve out: TiSA negotiations do not take into account

how the restricting TiSA rules and the GATS prudential carve-out, which is much weaker than the prudential carve-out negotiated with Canada in CETA, will result in further risky speculative financial services and trading, and destabilisation financial flows with negative social and economic consequences or even new financial crises.

c. Environmental and energy services need to be shielded from any agreement until effective

climate change and environmental protection agreements have been negotiated. . The transfer of personal and other data processed in different services sectors is being negotiated without sufficient protection of privacy safeguards such as a comprehensive and unambiguous horizontal self-standing provision, based on Article XIV of the General Agreement on Trade in Services (GATS), that fully exempts the existing and future EU legal framework for the protection of personal data, from any provision of the TiSA agreement.

The undersigned:
Attac Germany, Attac Ireland, Both Ends, Education International (EI), European Federation of Public Service Unions (EPSU), FNV (Federatie Nederlandse Vakbeweging), German NGO Forum Environment & Development, Global Justice Now, Keep Ireland Fracking Free, SOMO (Centre for Research on Multinational Corporations),
TNI (Transnational Institute), Union Syndicale Fédérale, War on Want, WEED – World Economy, Ecology & Development (Germany)

[hattiwatti]

Tämä Heikki Luodon suomennos Pat Buchananin haastattelusta kuuluu ehdottomasti tähän ketjuun koska aiemmat vapaakauppasopimuksen runsaasti läsnä.

http://hommaforum.org/index.php/topic,107422.msg2168233.html#msg2168233

....Nämä yhteenotot ovat innostaneet puolueen kenttää, joka on kyllästynyt kuoliaaksi poliitikoista, jotka eivät koskaan taistele.
Meksikon vastaisen rajan turvaavan aidan rakentaminen, NAFTA:n, GATT:in ja Kiinan suostuimmuusasemen kaltaisten kauppasopimusten purkaminen, epäviisaiden ja turhien sotien välttely. Nämä ovat asioita joita ajoin republikaanien esivaaleissa vuosina 1992 ja 1996 sekä Reformipuolueen ehdokkaana vuonna 2000.

Trumpilla on nykysin vakuuttavaa näyttöä tapahtuneesta, mistä jotkut meistä varoittivat 1990-luvulla. Vuosina 2000-2010 USA menetti 55000 tehdastaan ja 6.000.000 teollisuuden työpaikkaa.
Trumpilla on kovaa näyttöä  Bushin republikaaneja sekä Clintonin demokraatteja vastaan, sillä nuo kauppasopimukset ovat ajaneet Amerikan teollisuuden alas. Jos republikaanit menettivät Reaganin demokraatit viemällä heidän työnsä Meksikoon ja Kiinaan. Tulokset näkyvät. Trumpin hyökkäykset näitä kauppasopimuksia vastaan sekä Clintonin demokraattien ja republikaanieliitin kyvyttömyys puolustaa niitä kertovat totuuden. Kuka enää nykyisin juhlii NAFTAa, kuten John McCainin mennessä Kanadaan tekemään sopimusta vuonna 2008?
....
Siihen on syy miksi presidentti Obama ja republikaaninen kongressi eivät aloittaneet Tyynenmeren alueen Trans-Pacific -kauppasopimusta tässä istunnossa. Trump ja Sanders johtaisivat hyökkäystä sen tuhomiseksi. Ja he voisivat onnistua, vaikka me, Ross Perot, Ralph Nader ja AFL-CIO epäonnistuimme pysäyttämään NAFTA:n 1990-luvulla. Riittävä määrä amerikkalaisia ei nähnyt näiden kauppasopimusten yhteyttä Amerikan jyrkästi kasvaneeseen kauppavajeeseen ja valmistavan teollisuuden työpaikkoja menetykseen Yhdysvalloissa.

Molemmissa puolueissa tullaan tunnustamaan, että monikansallisten yritysten edut törmäävät ja ovat ristiriidassa Yhdysvaltain kansallisen edun ja amerikkalaisen työväestön edun kanssa. Mikä on hyväksi General Motorsille, ei ole hyväksi Amerikalle, jos General Motors siirtää tuotantoaan pois Yhdysvalloista. Historia osoittaa vapaakaupan olevan ideologia, jonka on omaksunut taantuvien kansojen älymystö. Nousevat kansakunnat, Iso-Britannia ennen vuotta 1850, Amerikka 1860-1912, Bismarckin Saksa, sodanjälkeinen Japani, nykyinen Kiina – harjoittavta taloudellista nationalismia.

[hattiwatti]

http://corporateeurope.org/international-trade/2016/01/dangerous-regulatory-duet

How transatlantic regulatory cooperation under TTIP will allow bureaucrats and big business to attack the public interest

http://www.ethicalconsumer.org/ethicalcampaigns/ttip/ttipandprivatisation.aspx

long-term researcher and campaigner on the EU's secretive international trade agreement programme, explains what TTIP means for our public services.

[Nuivanlinna]

Arhinmäen FB-seinältä:

TTIP-sopimusneuvotteluihin on saatu lopulta kaivattua julkisuutta:

"Komissio ja USA:n kauppaneuvottelija (USTR) ovat sopineet siitä, miten sopimusluonnoksen konsolidoidut tekstiversiot annetaan EU:n jäsenvaltioiden käyttöön. Konsolidoitu teksti on EU:n ja USA:n tekstiehdotuksista koottu luonnos sopimustekstiksi.

Jäsenmaiden ao. neuvotteluaiheista vastaavat virkamiehet voivat tutustua konsolidoituihin teksteihin erityisessä lukuhuoneissa. Suomessa oleva lukuhuone sijaitsee tammikuusta 2016 lähtien Suomen ulkoministeriön tiloissa Helsingissä. Lukuhuoneeseen pääsyä sekä siinä noudatettavaa järjestystä sääntelevät määräykset on sovittu - jäsenvaltioita sitovasti - komission ja USA:n kaupallisen edustajan (USTR) kesken.

Lukuhuoneeseen pääsevät jäsenmaan sellaiset virkamiehet (Member State Officials), joiden työtehtävät edellyttävät tutustumista konsolidoituihin tekstiversioihin. Komission ja USTR:n välinen sopimus sallii myös kansanedustajien pääsyn lukutilaan kunkin jäsenvaltion valtiosäännön mukaisten säännösten sekä komission ja USTR:n sopimien, salassapitoa turvaavien määräysten ehdoin. Myös EU-parlamentin jäsenet ja avustajat voivat tutustua konsolidoituihin teksteihin.
UM:n tiloissa oleva lukuhuone on avoinna virka-aikana. Aika lukuhuoneeseen on varattava etukäteen ja siellä voi olla yhtä aikaa kolme henkilöä. Elektronisten laitteiden (esim. puhelimet, kannettavat tietokoneet) käyttö on kielletty. Muistiinpanojen tekeminen käsin on sallittua. Ministeriön edustaja on paikalla koko ajan, ja vierailija allekirjoittaa sitoumuksen, jossa hän lupaa noudattaa lukuhuoneen sääntöjä sekä olla paljastamatta tekstien sisältöä (obligation not to disclose the contents of documents)."

[Semiretardi]

Arhinmäen FB-seinältä:

TTIP-sopimusneuvotteluihin on saatu lopulta kaivattua julkisuutta:

"Komissio ja USA:n kauppaneuvottelija (USTR) ovat sopineet siitä, miten sopimusluonnoksen konsolidoidut tekstiversiot annetaan EU:n jäsenvaltioiden käyttöön. Konsolidoitu teksti on EU:n ja USA:n tekstiehdotuksista koottu luonnos sopimustekstiksi.

Jäsenmaiden ao. neuvotteluaiheista vastaavat virkamiehet voivat tutustua konsolidoituihin teksteihin erityisessä lukuhuoneissa. Suomessa oleva lukuhuone sijaitsee tammikuusta 2016 lähtien Suomen ulkoministeriön tiloissa Helsingissä. Lukuhuoneeseen pääsyä sekä siinä noudatettavaa järjestystä sääntelevät määräykset on sovittu - jäsenvaltioita sitovasti - komission ja USA:n kaupallisen edustajan (USTR) kesken.

Lukuhuoneeseen pääsevät jäsenmaan sellaiset virkamiehet (Member State Officials), joiden työtehtävät edellyttävät tutustumista konsolidoituihin tekstiversioihin. Komission ja USTR:n välinen sopimus sallii myös kansanedustajien pääsyn lukutilaan kunkin jäsenvaltion valtiosäännön mukaisten säännösten sekä komission ja USTR:n sopimien, salassapitoa turvaavien määräysten ehdoin. Myös EU-parlamentin jäsenet ja avustajat voivat tutustua konsolidoituihin teksteihin.
UM:n tiloissa oleva lukuhuone on avoinna virka-aikana. Aika lukuhuoneeseen on varattava etukäteen ja siellä voi olla yhtä aikaa kolme henkilöä. Elektronisten laitteiden (esim. puhelimet, kannettavat tietokoneet) käyttö on kielletty. Muistiinpanojen tekeminen käsin on sallittua. Ministeriön edustaja on paikalla koko ajan, ja vierailija allekirjoittaa sitoumuksen, jossa hän lupaa noudattaa lukuhuoneen sääntöjä sekä olla paljastamatta tekstien sisältöä (obligation not to disclose the contents of documents)."

Ei vaan voi välttyä siltä ajatukselta, että jos hommaa tehdään noin salassa niin suurta yleisöä ollaan sorvaamassa tuhkaluukkuun ja lujaa. Jos kyseinen valmisteilla oleva soppari olisi niin perkeleellisen ihana ja mahtava, voisi kuvitella, että ei paljoa haittaisi jos tavan kansa pääsisi sen myös näkemään. Ennen kuin se allekirjoitetaan siis.

[guest3656]

Kuka enää epäilee TTIP-sopimusta kun Jygä kirjoittaa näin viisaita:

Katainen puolustaa TTIP-sopimusta HS:n Vieraskynä-palstalla: "Hyödyttää eurooppalaisia monin tavoin"
...
TTIP parantaa yritystemme kilpailukykyä ja avaa niille suuremmat markkinat. Tätä kautta kuluttajahinnat laskevat ja kuluttajien valinnanvara kasvaa.
...
TTIP-sopimus auttaa myös suojelemaan EU:n tiukkoja normeja ja tukee eurooppalaista toimintamallia globalisaation paineessa.
...
Kun vahvistamme kumppanuuttamme Yhdysvaltojen kanssa, voimme olla mallina muille ajamalla omia arvojamme ja normejamme kaupankäynnissä, työntekijöiden oikeuksien turvaamisessa ja ympäristönsuojelussa.

EU:lla on edessään suuria haasteita, ja TTIP on tärkeä osa vastaustamme niihin. Meidän on tartuttava tähän mahdollisuuteen.
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1423028319115?jako=5b82fb80869cf29e45f3216d031c81db&ref=fb-share

[Jukka Wallin]

Kuka enää epäilee TTIP-sopimusta kun Jygä kirjoittaa näin viisaita:

Katainen puolustaa TTIP-sopimusta HS:n Vieraskynä-palstalla: "Hyödyttää eurooppalaisia monin tavoin"
...
TTIP parantaa yritystemme kilpailukykyä ja avaa niille suuremmat markkinat. Tätä kautta kuluttajahinnat laskevat ja kuluttajien valinnanvara kasvaa.
...
TTIP-sopimus auttaa myös suojelemaan EU:n tiukkoja normeja ja tukee eurooppalaista toimintamallia globalisaation paineessa.
...
Kun vahvistamme kumppanuuttamme Yhdysvaltojen kanssa, voimme olla mallina muille ajamalla omia arvojamme ja normejamme kaupankäynnissä, työntekijöiden oikeuksien turvaamisessa ja ympäristönsuojelussa.

EU:lla on edessään suuria haasteita, ja TTIP on tärkeä osa vastaustamme niihin. Meidän on tartuttava tähän mahdollisuuteen.
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1423028319115?jako=5b82fb80869cf29e45f3216d031c81db&ref=fb-share

Tuo vain osoittaa kuinka tyhmä Katainen lopulta on. Ihmettelen yhä edelleenkin, miksi Halla-aho on kyseisen sopimuksen kannattaja..

[Nuivanlinna]

Tuo vain osoittaa kuinka tyhmä Katainen lopulta on. Ihmettelen yhä edelleenkin, miksi Halla-aho on kyseisen sopimuksen kannattaja..

Ei Katainen tyhmä ole, vaan aivan helvetin taitava huijari ja paskanpuhuja.