Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka

[sr]

Jos älykkyydellä ja geenien eteenpäin siirtymisellä ei ole enää mitään yhteyttä, niin eikö älykkyys kuihdu pois valitsijatekijänä ihan riippumatta siitä, sekoittuvatko älykkäät populaatiot vähemmän älykkäisiin?

Älykkyys ei ole edellytys lisääntymiselle ja lajin säilymiselle. Suurin osa laajalle levinneistä ja hyvin selviytyvistä lajeista ei ole erityisen älykkäitä. Syy siihen, miksi nimenomaan ihmiselle on kehittynyt korkeampaa älykkyyttä, on luultavasti yhtä sattumanvarainen kuin se, miksi leijonalle on kehittynyt voimaa, ja kalalle on kehittynyt pyrstö. Älykkyydestä on ollut hyötyä ihmisapinoille ja heistä polveutuville ihmisille siinä ympäristössä, missä he ovat eläneet. Leijonat ja kalat eivät ole sitä tarvinneet.

Nyt en pysy perässä tässä "sattumanvarainen" teoriassasi. Sekä leijonalle voimasta että kalalle pyrstöstä on ollut hyötyä niiden geenien eteenpäin siirtymiselle. Ja niin on kaiken järjen mukaan ollut homo sapiens -lajille älykkyydestä. Mikä tässä nyt on se sattumavaraisuus?

Kuten tiedetään, evoluutiolla ei ole suuntaa eikä tarkoitusta. On täysin mahdollista, että ihmiskunta on jo saavuttanut älyllisen kehityksensä huipun. Harjoittelulla ja koulutuksella voidaan vielä puristaa viimeiset reservit käyttöön, mutta sitten on keinot käytetty.

Niin, yksi minun pointeistani oli se, että nykyihminen on ensimmäinen laji maapallolla, jolla on mahdollisuus ravistaa geenien kahleet nilkoistaan pois ja päästä itse oman evoluutionsa herraksi. On siis totta, että geenien monistumiseen perustuvalla luonnonvalinnalla ei ole mitään muuta suuntaa kuin se, että hyvin monistuvat geenit yleistyvät ja muut kuolevat pois. Mutta tämä ei kohta enää päde ihmiseen, vaan ihminen pystyy hyvin pian (siis evolution aikaskaalassa) tietoisilla päätöksillä päättämään sen, mitä geenejä tulevaisuuden ihmiset kantavat. Tälläisella evoluutiolla taas voi sanoa olevan suunnan, se, minkä ihmiset sitten valitsevatkin.

Sitten toinen juttu älykkyyteen liittyen on se, että on hyvin mahdollista, että jälleen evoluution kannalta hyvin lähitulevaisuudessa ihminen kehittää tekoälyn sille tasolle, että se jättää ihmisen kauas taakseen (kun se ylittää ihmisen älykkyyden, se alkaa kehittyä eksponentiaalisesti käyttäessään omaa älykkyyttään itsensä kehittämiseen). Tämä superälykkyys voi hyvin tehdä ihmisestä kuolemattoman (parantaa kaikki sairaudet, poistaa vanhenemisen, jne.). Toki se voi myös pyyhkäistä ihmislajin pois tältä pallolta, koska sille me olemme älykkyydeltämme jossain samalla tasolla kuin se, missä me pidämme nyt muurahaisia. Se, mikä on epätodennäköistä, on se, että kaikki jatkuisi ihan niin kuin nykyisin.

Älykkyydellä ei ehkä enää ole samanlaista merkitystä valitsijatekijänä kuin joskus aikaisemmin. Älykkyyden merkitys saattaa ilmetä jopa käänteisesti siten, että vähiten älykkäät lisääntyvät eniten.

Tämä on mahdollista, mutta ainakaan ihmisen teknologisessa kehityksessä tämä ei ole vielä näkynyt mitenkään. Miksi? Siksi, että ne evoluution vaativat aikaskaalat ovat niin pitkiä, ettei niillä tule olemaan juuri mitään merkitystä. Sanotaan, että juuri tällä hetkellä vähiten älykkäät lisääntyvät eniten. Jotta tällä voisi olla jotain merkitystä koko populaation älykkyyden kehitykseen, tämän pitäisi jatkua muuttumattomana vähintään pari sukupolvea. Kuitenkin kulttuurievoluutiomme on niin valtavan nopeaa, että hyvinkin jo seuraavan sukupolven kohdalla valintapaine onkin ihan toiseen suuntaan. Minun väitteeni on siis se, että vaikka jättäisimme ne scifiltä kuulostavat jutut geenimanipulaatiosta tai superälykkäästä tekoälystä sivuun, niin johtuen ihmisen aikaskaaloihin verrattuna hyvin nopeasta kulttuurievoluutiosta, biologisella evoluutiolla ei ole mitään mahdollisuutta pysyä perässä, vaan se tulee pomppimaan täysin päämäärättä suuntaan tai toiseen ehtimättä vaikuttaa oikeastaan mihinkään luonnonvalinnan keinoin.

Jos ihmiskunnan älykkäin osa ei olisi puuttunut millään tavalla ihmiskunnan vähemmän älykkään osan lisääntymismahdollisuuksiin, mikä olisi tilanne silloin?

No, mikä? Kuten sanottua, ihmiskunnan tieteellinen ja tekninen kehitys ei edes vaadi sitä, että kaikki ihmiset ovat superälykkäitä. Einsteinin suhteellisuusteoria vaati vain sen, että hän oli hyvin älykäs. Sillä, että maailma oli 1905 pullollaan tyhmiä ihmisiä, ei estänyt mitenkään häntä tekemästä tätä tieteellistä läpimurtoa.

Ainakaan Afrikassa ei olisi meneillään nykyisen kaltaista väestöräjähdystä vaan AIDS-räjähdys, Ebola-räjähdys, nälänhätäräjähdys ja niiden seurauksena väestökato.

AIDS on varsin huono populaation kontrolloija, koska se tappaa ennen kaikkea aikuisia. Ebola tappoi 2014-2015 n. 10 000 ihmistä Länsi-Afrikassa. Väestöpyramideissa ei sitä tulla koskaan näkemään. Sitä ei nujerrettu millään lännen laboratorioissa kehitetyllä superlääkkeellä, vaan ihan yksinkertaisilla tartuntatautien leviämisen estämiskeinoilla, eli sairastuneiden ihmisten eristämisellä. Ulkomaiden antama apu teki ehkä sen, että tautiin ei kuollut niin paljon kuin olisi muuten kuollut. Arvioiden mukaan siihen sairastui 26000 ihmistä, joka sekään ei ole mitenkään korkea luku, jolla olisi ollut mitään merkitystä väestönkasvuun.

Mitä nälänhätiin tulee, niin en ole toistaiseksi törmännyt nälänhätään, jonka aikana kyseinen maa ei olisi samaan aikaan vienyt ruokaa maasta ulos. Vaikka nälänhädissä yhtenä tekijänä ovat usein sääolosuhteet (ai, mitenkäs tämä muuten näin, jos siellä lämpimässä ei ollutkaan vaaraa siitä, että ruoka loppuu ja kuollaan nälkään, vaan tämän piti olla uhkana vain kylmillä seuduilla?), niin paljon merkittävämpänä tekijänä lähes aina on ollut valtiojohdon toiminta, eli on haluttikin, että jokin porukka kärsii.

Luonto olisi hoitanut ongelman niin kuin sillä on tapana ne hoitaa silloin, kun jonkin lajin populaatio kasvaa liian suureksi.

Miten määrität "liian suuren"? Afrikan väentiheys on n. kolmannes siitä, mitä se on EU:ssa ja neljännes siitä, mitä se on Itä-Aasiassa. Ja miten määrität luonnon? Eikö kaikki, mitä maapallolla tapahtuu, ole "luontoa" vai onko siitä jotenkin erotettavissa jokin epäluonnolliseksi, jos on, niin mikä sitä on? Onko sitä esim. se, että minulla on päälläni Kiinassa ommeltu villapaita, jonka ansiosta minulla ei ole kylmä, enkä siten siis ole vaarassa kuolla kylmyyteen?

[Joker]

Niin, yksi minun pointeistani oli se, että nykyihminen on ensimmäinen laji maapallolla, jolla on mahdollisuus ravistaa geenien kahleet nilkoistaan pois ja päästä itse oman evoluutionsa herraksi. On siis totta, että geenien monistumiseen perustuvalla luonnonvalinnalla ei ole mitään muuta suuntaa kuin se, että hyvin monistuvat geenit yleistyvät ja muut kuolevat pois. Mutta tämä ei kohta enää päde ihmiseen, vaan ihminen pystyy hyvin pian (siis evolution aikaskaalassa) tietoisilla päätöksillä päättämään sen, mitä geenejä tulevaisuuden ihmiset kantavat. Tälläisella evoluutiolla taas voi sanoa olevan suunnan, se, minkä ihmiset sitten valitsevatkin.

Mitä tarkoitat tällä? Kotieläinten ja koirarotujen jalostusta? Vai geenimuunneltuja viljelylajikkeita tai bakteereja?
Ja näiden oppien soveltamista ihmisiin varmaankin?

[Tabula Rasa]

Liian suuri populaatio suhteessa talouden kantokykyyn. Eli huoltosuhde. Huollettavia liikaa suhteessa huoltajiin. Tarkkaa määritelmää tuskin on. Suomen talous terveenä riittää mainiosti suomalaisten elätykseen. Jossain somaliassa ei ole kylliksi kykeneviä hoitajia suhteessa holhottavien määrään. Siksi se ei tule nousemaan. Nykyaikana ei riitä luku ja kirjoitustaito vaan vaaditaan esim medialukutaitoa, korkeamman tason matikkaa, fysiikkaa ja kemiaa yms tiedeaineita. Puhumattakaan henkisestä pääomasta. Siinä vaiheessa kun täällä tuli uskonpuhdistusta, valistusfilosofiaa, kansallisuusaatteita somalia jatkoi samoilla heimoperinteillä kun tähänkin asti. Tulokset näkee kun lähtee vertailemaan maita keskenään. Suomalaiset rakensivat aluemenetyksistä ja sotakorvauksista huolimatta toimivan yhteiskunnan. Mitä somalit ovat saaneet aikaan viimeiseen sataan vuoteen?

[sr]

Sinänsä lahjakkaita itse ihmiskunnalle tulee riittämään, vaikka ihmisiä syntyisi yksistään afrikassa mutta on ero, missä ympäristössä huiput saa edellytykset tuottaa sitä paljon puhuttua geenitekniikkaa. Afrikassa voi hyvin olla maailman älykkäin kellokäyrän äärihuippu nainen jo nytkin. Hän kuitenkin ehkä valmistaa maailman parasta jamssilettua tyhmälle onnelliselle miehelleen.

Niin? Ja siis mikä sinusta on oletettua kehitystä, se, että kyseinen nainen (tai siis hänen tyttärensä) tulee paistamaan jamssilettua aina ja iänaikaisesti vai se, että

Ei tarvitse olettaa mitään. Esimerkin nainen paistaa lettua ikuisesti. Tytär paistaa, ei tyttäreen ole siirtynyt rahtuakaan äitinsä, sen hypoteettisen piiloviisaan, älykkyydestä. Hänen, joka myöskään ei ole suomalaisittain varsinaisesti kovin älykäs, koska hän ei ole treenannut muuta kuin jamssiletun paistoa. Ei edes lihakset synny treenaamatta, oli edellytykset kuinka korkeita tahansa. Hypoteettisen henkilön mies oli afrikkalaista keskitasoa. Suomesta he ei ole edes kuulleet, mistä lie repäisit ajatuksen tännetulosta. Suvaintifreudilaisuutta?

Ketjun otsikko on "älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka", joten onko sinusta jotenkin kaukaa haettua, että hänen maahanmuuttoa Suomeen ei tuossa pohdittaisi?

Ja mitä muuten tulee järkeä vailla olevaan ideaasi siitä, että geeniteknologialla tehtailtaisiin älykkäämpää väkeä ikäänkuin itsestäänselvästi ja lähitulevaisuudessa: Jos jo nykyisetkin helpot ja ilmaiset mahdollisuudet älykkyyden suhteellisesta lisäämisestä jätetään käyttämättä, mihin riittää se ettei oteta afrikkalaisia ja arabeja kun muut ottavat, suhtaudun varsin skeptisesti, että samaan tulokseen pyrkivään geenijalostukseen yleisellä tasolla joku uhraa vielä oikeita varojakin. Niitä samoja varoja, joita ei enää ole kun on otettu niitä arabeja.

En oleta kenenkään vanhemman pyrkivän parantamaan oman lapsensa älykkyyttä siksi, että sillä perusteella, että hän haluaisi nostaa maan keskiarvoälykkyyttä, vaan siksi, että haluaa nostaa juuri oman lapsensa älykkyyttä. Koko maan älykkyys nousee siinä vain sivuvaikutuksena. Vähän samalla tavoin kuin ihminen ei mene yliopistoon opiskelemaan siksi, että maan työvoiman keskimääräinen koulutustaso nousisi, vaan siksi, että hän itse saisi korkean koulutuksen ja sitä kautta hyvän työpaikan. Maan koulutustaso nousee siinä sivuvaikutuksena.

Kerro minulle niistä "helpoista ja ilmaisista" keinoista, joilla tällainen on mahdollista nykyisin. Suunnilleen kaikki "helpot" keinot, joilla keskimääräistä älykkyyttä voidaan nostaa, ovat helppoja vain teknisessä mielessä, eivät eettisesti. Ne perustuvat lähes aina siihen, että pyritään vähentämään (yleensä pakkotoimin) vähemmän älykkäiden lisääntymistä. Sen sijaan, siinä, että vanhemmat itse vapaaehtoisesti luopuvat omista geeneistään ja korvaavat ne älykkäämmillä, ei liity lähellekään yhtä suuria eettisiä ongelmia. Kukaan ei sen vuoksi joudu kärsimään, kuten noissa pakkokeinoissa joutuu. Minun on oikeastaan vaikea nähdä, miksi liberaali yhteiskunta edes rajoittaisi niiden käyttöä. Sen sijaan on hyviä perusteluita sille, miksi liberaali yhteiskunta ei ryhtyisi ei-älykkäisiin kohdistettuihin pakkotoimiin saadakseen heidän lisääntymistään alemmas.

[sr]

Niin, yksi minun pointeistani oli se, että nykyihminen on ensimmäinen laji maapallolla, jolla on mahdollisuus ravistaa geenien kahleet nilkoistaan pois ja päästä itse oman evoluutionsa herraksi. On siis totta, että geenien monistumiseen perustuvalla luonnonvalinnalla ei ole mitään muuta suuntaa kuin se, että hyvin monistuvat geenit yleistyvät ja muut kuolevat pois. Mutta tämä ei kohta enää päde ihmiseen, vaan ihminen pystyy hyvin pian (siis evolution aikaskaalassa) tietoisilla päätöksillä päättämään sen, mitä geenejä tulevaisuuden ihmiset kantavat. Tälläisella evoluutiolla taas voi sanoa olevan suunnan, se, minkä ihmiset sitten valitsevatkin.

Mitä tarkoitat tällä? Kotieläinten ja koirarotujen jalostusta? Vai geenimuunneltuja viljelylajikkeita tai bakteereja?
Ja näiden oppien soveltamista ihmisiin varmaankin?

Tarkoitan tuolla sitä, että tähän asti kaikkien elinlajien evoluutiota on ohjannut "näkymättömät" geenit, joista itse eliölajit eivät itse ole olleet tietoisia. Geeneille eliölaji on vain "säilytyskotelo", jolla on vain se välinearvo, että geeni pääsee monistumaan. Ihmisen selvitettyä tämän salaisuuden, sillä on mahdollisuus ottaa valta pois geeneiltä ohjata evoluutiota ja antaa se itselleen. Muiden lajien geenimuuntelu on osa tätä, mutta tietenkin tämä toteutuu täydellisesti vasta sitten, kun ihminen käyttää tätä taitoaan omaan geenimateriaansa.

[jka]

Jaa, millä perusteella et kuole? Heitetään sinut keskelle Australiaa ja katsotaan, kuinka kauan pysyt hengissä. Lämpötila on tällä hetkellä 38 astetta Alice Springissä (katsoin kartasta, että se on suht keskellä Australiaa).

Ja miksei tuo tulevaisuuden ennustamisjuttu pätenyt ennen homo sapiensin Afrikan savanneilla syntyä koko maailmaan levinneisiin homo erectukseen ja Neanderthalin ihmiseen? Miksi me, jotka täällä nyt tätä naputtelemme, olemme Afrikasta lähtöisen homo sapiensin jälkeläisiä, emmekä noiden kahden jääkausien kylmyydessä kärvistelleiden (tai nykytiedon mukaan meissä on jonkin verran Neanderthalin ihmistä, mutta oleellista on se, että homo sapiens syrjäytti Neanderthalin ihmisen pohjoisilla seuduilla, ei päinvastoin)? Miksi nykyinen älykäs ihminen kehittyi siellä lämpimässä, jos juuri siellä älykkyydestä ei ollut erityistä valintaetua, mutta ei kehittynyt kylmemmillä seuduilla, jossa siitä olisi ollut hyötyä?

Edelleen missaat pointin. Pointti on muutos. Aavikolla tai jäätiköllä olosuhteet ei muutu. Siellä asuvat ihmiset sopeutuvat tähän staattiseen olosuhteeseen. Vaikka olosuhteet olisi koviakin niin silti asuminen on älyllisesti helpompaa koska ei tarvitse sopeutua jatkuvaan muutoksen.

Juuri tämä sama pätee tuohon ihmettelmääsi "arktisten kansojen pardoksiinkin". Ei arktisten kansojenkaan tarvitse sopeutua jatkuvaan muutokseen. Riittää että sopeutuu jäätikköolosuhteisiin.

Mutta suomalainen joutuu sopeutumaan pelkästään lämpötilan vaihteluihin jotka ovat helposti -35 - +35 vuoden aikana. Lämpötilat ovat siis parhaimmillan ihan samoja kuin Alice Springissä. Mutta tämän lisäksi meillä on parhaimmillaan -40 astetta pakkasta ja metri lunta. Joka vastaa taas kaikista pahimpia arktisia olosuhteita. Hyvin harvassa maailmankolkassa on edes teoriassa mahdollista tällaiset muutokset vuoden aikana. Meillä se on arkipäivää. Ei zulun tarvitse edes tietää mikä on sääennustus puhumattakaan että jonkun tarvitsisi sellainen luotettavasti tehdä. Huomenna paistaa aurinko kuten tänäänkin eikä tällä ole mitään merkitystä miten huomenna pitäisi asiat hoitaa ja mihin pitäisi varautua. Pelkästään maanantai-iltana varmaan pari miljoonaa suomalaista katseli säätiedotuksia silmä kovana ja mietti että miten ihmeessä kaikki tiistain menot saadaan lumimyräkässä järjestettyä.

Tottakai elämän alkumuodot kehittyy aluksi siellä missä elämä on helpointa. Juuri tämä että ihminen sai alkunsa Afrikassa kertoo nimenomaan siitä että elämä ihmiselle oli siellä helppoa. Kaikki kehitys pitää aina alkaa ruohonjuuritasolta ja elämän tapauksessa ruohonjuuritaso on juuri siellä missä elämän edellytykset on jo lähtökohtaiseti helpointa järjestää. Mutta olosuhteet jossa elämä on helpointa ja olosuhteet missä äly kehittyy tehokkaimmin ei välttämättä ole sama ja itse uskon että korellaatio on juurikin negatiivinen. Vaikka äly kehittyisi suurimmaksi osaksi sosiaalisuudenkin kautta niin siltitikin muuttuvat olosuhteet vaativat myös enemmän yhteistyötä ja tämän myötä myös sosiaalisuutta kuin staattiset olosuhteet.

En nähnyt mitään tuollaista kirjoituksessasi, jota kommentoin. Mihin tuo väitteesi perustuu? Wikipediasta kopioituna zulukielen kieliopin verbimuotoihin liittyen:"Its verbal system shows a combination of temporal and aspectual categories in their finite paradigm. Typically verbs have two stems, one for Present-Indefinite and another for Perfect." (painotus minun)

Väite perustui tuohon tässä säikessä edellä olleeseen artikkeliin jonka kirjoittaja oli asunut 20 vuotta Afrikassa.

[Paawo]

Tuosta sopeutumisesta tuli mieleen eräs sivujuonne joka ei liity maahanmuuttoon (noh, eräänlaisesti kyllä liittyy mutta rasististen mielleyhtymien vuoksi pidemmälle ajattelu ei liene suvaitsevassa Suomessa niinmuodoin suvaittavaa...).


Nimittäin miksi rotta (kaikkine lajikkeineen) on niin paljon paremmin erilaisissa olosuhteissa menestyvä kuin monet pienemmät ja suuremmat jyrsijäserkkunsa?
Voisiko syynä olla rottayksikön ennakkoluuloisuus ja varovaisuus, vai enemmänkin rottapopulaation sisäinen sosiaalisuus l. "sisäänpäin lämpiävyys"?

Ei mulla muuta. Jatkakaa.

[Siili]

https://www.psychologytoday.com/blog/unique-everybody-else/201211/cold-winters-and-the-evolution-intelligence

Tuskinpa hänkään viitsisi argumenttejaan esittää, jos talven vaikutus älykkyyden evoluutioon olisi ihan huuhaa-ajatus. 

En ole sanonut, että kylmä -> älykkyyden suosiminen evoluutiossa on "huuhaa-ajatus". Olen jopa sanonut, että se on loogiselta kuulostava ajatus.

Sanoit:

Jotenkin pitäisi selittää, miksi juuri kylmässä eläville älykkyydestä on ollut hyötyä selviytymisessä, mutta lämpimässä eläneille vastaavaa hyötyä ei ole ollut.

Eli vaikutti siltä, että sinulla ei ollut aavistustakaan, millä perusteella jotkut selittävät kylmän ilmanalan olevan selektiotekijä älykkyyden suhteen.  Oliko sinulla jokin erityinen syy leikkiä tyhmää?

Se, mistä olemme näköjään sinä, minä ja hän samaa mieltä, on se, että loogiselta kuulostava ei vielä tarkoita sitä, että se olisi tieteellisesti totta. Etenkin ihmistutkimus on ollut kautta historian täynnä loogiselta kuulostavia ajatuksia, jotka ovat osoittautuneet vääriksi.

No shit, Sherlock!  Ihan tieteen perusolemukseen kuuluu, että hirmuinen enemmistö hypoteeseista hylätään empiirisen testauksen jälkeen, ja yleensä ihan alkumetreillä.  Luulenpa kuitenkin, että loogisesti johdetut hypoteesit ovat olleet menestyksekkäämpiä näissä empiirissä testeissä kuin ideologiselta pohjalta (tai puhtaasti perseestä) haetut hypoteesit.   

Tittelit eivät tässä paina, etenkin kun on kyse alasta, jonka käsittelemät asiat ovat suht helppoa ymmärtää ihan perus talonpoikaisjärjellä. Oleellinen asia tässä on se, että hän selvästikin oli tutustunut alan julkaisuihin.

En minä ainakaan näe mistään, miten kattavasti hän on tutustunut alan julkaisuihin.  Eikä hänen logiikkansa vakuuttanut ainakaan minua.  Ehkä siksi, että blogistit eivät yleensä joudu puolustamaan näkemyksiään yhtä tiukasti ja yhtä kompetentteja vastustajia vastaan kuin aktiivisesti tutimuksen maailmassa liikkuvat.

[zache]

Väite perustui tuohon tässä säikessä edellä olleeseen artikkeliin jonka kirjoittaja oli asunut 20 vuotta Afrikassa.

Miksi se Gedaliah Braunin artikkeli olisi luotettavuudeltaan jotain muuta kuin, että hän on "joku tyyppi kirjoitti tekstin nettiin" ja se on julkaistu blogissa? Sen takia, että tyyppi on tehnyt  omakustannekirjan ja, että hän sanoo olevansa professori josta kukaan ei ole ikinä kuullut?

[jka]

Väite perustui tuohon tässä säikessä edellä olleeseen artikkeliin jonka kirjoittaja oli asunut 20 vuotta Afrikassa.

Miksi se Gedaliah Braunin artikkeli olisi luotettavuudeltaan jotain muuta kuin, että hän on "joku tyyppi kirjoitti tekstin nettiin" ja se on julkaistu blogissa? Sen takia, että tyyppi on tehnyt  omakustannekirjan ja, että hän sanoo olevansa professori josta kukaan ei ole ikinä kuullut?

Kaikki mitä on nettiin kirjoitettu on myös netissä vapaasti kumottavissa. Itse yritin etsiä kumoavia väitteitä tuossa esitetyille mutta nopeasti en löytänyt. Luulisi että netti olisi täynnä artikkelin virheiden oikaisuja jos tuossa ei mikään pidä paikkaansa.

En minäkään tuota jumalan sanana pidä mutta ei savua ilman tulta. Jos tuo on täyttä potaskaa niin se on helppo sellaiseksi osoittaa. Asia ainakin on sellaista että netti on väärällään ihmisiä jotka tämän kyllä tekee jos tähän on mahdollisuus.

[sr]

Edelleen missaat pointin. Pointti on muutos. Aavikolla tai jäätiköllä olosuhteet ei muutu. Siellä asuvat ihmiset sopeutuvat tähän staattiseen olosuhteeseen. Vaikka olosuhteet olisi koviakin niin silti asuminen on älyllisesti helpompaa koska ei tarvitse sopeutua jatkuvaan muutoksen.

Ja sinustako siis Afrikan savanneilla eivät olosuhteet muutu? Kuitenkin eläinmaailman suurimmat vaellukset tapahtuvat juuri siellä johtuen juuri siitä, että olosuhteet muuttuvat sade- ja kuivakauden vaihdellessa.

Juuri tämä sama pätee tuohon ihmettelmääsi "arktisten kansojen pardoksiinkin". Ei arktisten kansojenkaan tarvitse sopeutua jatkuvaan muutokseen. Riittää että sopeutuu jäätikköolosuhteisiin.

Ei jäätikkö ole arktisilla alueilla jatkuva olotila. Käy napapiirin pohjoispuolella kesäaikaan ja siellä on maa paljaana ihan niin kuin etelässäkin. Enkä muutenkaan ymmärrä ajatustasi. Miksi -40:n asteen pakkanen tulee jotenkin helpommaksi selviytyä sillä, että kesällä on vain 0, mutta -20 onkin sitten vaikeaa, jos kesällä lämpötila nousee +30:en? Suomessa on erittäin harvoin todella kuuma. Suomessa ei koskaan ole niin kuuma, että joutuisi kärsimään kuivuudesta (eli ettei satunnaisesti johonkin suuntaan tarpomalla tulisi hyvin pian veden äärelle).

Hyvin harvassa maailmankolkassa on edes teoriassa mahdollista tällaiset muutokset vuoden aikana.

Merkittävät lämpötilamuutokset ovat tavallisia kaikkialla, missä vallitsee mannerilmasto. Suomessa ei todellakaan olla missään ääritilassa johtuen Golf-virrasta ja vallitsevasta länsituulesta. Oikeastaan missä tahansa ehkä Norjaa ja Islantia lukuunottamatta on samoilla leveysasteilla rajummat vaihtelut kuin Suomessa.

Meillä se on arkipäivää. Ei zulun tarvitse edes tietää mikä on sääennustus puhumattakaan että jonkun tarvitsisi sellainen luotettavasti tehdä.

Naurettavaa vedota sääennusteisiin. Luotettavia sääennusteita on tehty vasta muutama vuosikymmen. Tällä ei ole mitään merkitystä mihinkään. Suomalainen tietää, että talvella on kylmä ja kesällä lämmin. Tähän ei tarvita mitään suurta älykkyyttä. Oleellista selviytymisen ja älykyyden kannalta voi tosiaan olla sillä, että vaatiiko selviytyminen varautumista (tosin tämäkin on hieman kyseenalaista, koska monetkin kylmien seutujen eläimet varautuvat talveen, vaikkeivät ole mitenkään erityisen älykkäitä), mutta tämän suhteen en näe mitään ihmeellistä eroa vaikkapa talven tai aavikon kuivan kauden välillä. Molempien aikana on selviytyminen kyseenalaista. Mutta tuota valmistautumista tärkeämmässä asemassa on minusta edelleenkin ihmisten yhteistoiminta. Se on se asia, joka oikeasti vaatii älykkyyttä. Miten metsästetään vaikkapa mammuttia tai norsua. Kumpaakaan ei kukaan ihminen pysty yksin tekemään, mutta koordinoidusti toimivalta ihmisjoukolta sekin onnistuu.

Tottakai elämän alkumuodot kehittyy aluksi siellä missä elämä on helpointa. Juuri tämä että ihminen sai alkunsa Afrikassa kertoo nimenomaan siitä että elämä ihmiselle oli siellä helppoa.

Miksi se olisi helpointa juuri älykkäälle ihmiselle? Sehän tässä on se avainasia. Miksi juuri noissa oloissa evoluutio suosi älykkyyden kehitystä niin, että syntyi homo sapiens laji, joka pärjäsi paremmin kuin vähemmän älykkäät (mutta muilta ominaisuuksiltaan mahdollisesti paremmat) lajit? Koska aiemmat ihmisapinalajit olivat levittäytyneet muuallekin maailmaan, ne muut seudut olivat siis selvästikin mahdollisia asuinalueita ihmisapinalajeille jopa ennen homo sapiensia. Nyt kysymys on, että miksi nämä lajit eivät evoluution paineessa (joka sinun mukaasi siis suosi enemmän älykkyyttä kuin Afrikassa) olleet niitä, jotka kehittyivät älykkäiksi, vaan se älykkäin laji lähti liikkeelle juuri Afrikasta? Se, että elämä on helppoa Afrikassa (mikä ei muuten ole mitenkään itsestäänselvyys, mikä on muuten yhtenä syynä sille, miksi Afrikan väentiheys on ollut niin alhainen viime aikoihin asti), ei selitä tätä. Evoluutio ei ihan huvin vuoksi kehitä asioita, kuten esim. ihmisaivot, joka on valtava energiasyöppö. Tuolle on tilaus vain, jos siitä älykkyydestä on oikeasti hyötyä geenien levittämisessä.

Kaikki kehitys pitää aina alkaa ruohonjuuritasolta ja elämän tapauksessa ruohonjuuritaso on juuri siellä missä elämän edellytykset on jo lähtökohtaiseti helpointa järjestää.

Mikä juttu tämä nyt oikein on? Jos elämä on helppoa ei-älykkäälle olennolle paikassa X, eikä älykkyydestä ole siellä etua luonnonvalinnassa (mutta siitä on haittaa, kun pitää kehittää elin, joka syö paljon energiaa), niin miksi evoluutio ohjaisi kehityksen siihen älykkyyden kehittämiseen? Onko tästä esimerkkejä jonkun toisen eläinlajin kohdalla, eli siis siitä, että evoluutio olisi kehittänyt lajille jonkun ominaisuuden, josta ei sille ole mitään hyötyä geenien levittämisessä vain siksi, että elämä sen ympäristössä on helppoa? Mieleen tulee vain parivalintaan liittyvät pröystäilyominaisuudet, kuten riikinkukon pyrstö, jotka koittavat osoittaa yksilön kelpoisuutta kilpailijoihin nähden, mutta on aika vaikea keksiä, miten älykkyys olisi mitenkään voinut toimia tällaisena.

Mutta olosuhteet jossa elämä on helpointa ja olosuhteet missä äly kehittyy tehokkaimmin ei välttämättä ole sama ja itse uskon että korellaatio on juurikin negatiivinen.

Mutta sinulla on edelleen selittämättä se, miksi helpot elinolosuhteet johtaisivat ylipäänsä älykkyyden kehittymiseen (jos premissisi oli se, että älykkyys kehittyy vaikeiden olosuhteiden ansiosta). Miksei homo sapiensille kehittynyt älykkyyden sijaan vaikkapa voimakkuutta, jos se sinun mukaasi on se asia, joka parantaa selviytymismahdollisuuksia Afrikan "helpoissa" olosuhteissa?

Vaikka äly kehittyisi suurimmaksi osaksi sosiaalisuudenkin kautta niin siltitikin muuttuvat olosuhteet vaativat myös enemmän yhteistyötä ja tämän myötä myös sosiaalisuutta kuin staattiset olosuhteet.

Onko sinulla tästä jotain todisteita?

Väite perustui tuohon tässä säikessä edellä olleeseen artikkeliin jonka kirjoittaja oli asunut 20 vuotta Afrikassa.

Ja oli siis puuta heinää.

[sr]

Kaikki mitä on nettiin kirjoitettu on myös netissä vapaasti kumottavissa. Itse yritin etsiä kumoavia väitteitä tuossa esitetyille mutta nopeasti en löytänyt. Luulisi että netti olisi täynnä artikkelin virheiden oikaisuja jos tuossa ei mikään pidä paikkaansa.

"Yritit etsiä"? Minä kirjoitin wikipediaan sanat "zulu language" ja sillä löytyi heti se, mitä aiemmin kirjoitin ja joka osoitti selvästi vääräksi ajatuksen, ettei zulukielellä pystyisi ilmaisemaan menneisyyteen liittyviä tapahtumia.

Se, ettei jotain jonkun satunnaisen tyypin naputtelemaa artikkelia ole kukaan yksityiskohtaisesti lähtenyt kumoamaan, ei kyllä vielä todista yhtään mitään. Todennäköisesti netti on pullollaan mitä uskomattomampia väitteitä melkein mistä tahansa. Se, ettei kukaan ole jaksanut niihin puuttua, ei kyllä vielä osoita niiden paikkaansapitämisestä yhtään mitään.

En minäkään tuota jumalan sanana pidä mutta ei savua ilman tulta. Jos tuo on täyttä potaskaa niin se on helppo sellaiseksi osoittaa. Asia ainakin on sellaista että netti on väärällään ihmisiä jotka tämän kyllä tekee jos tähän on mahdollisuus.

No, käy kirjoittamassa tuo potaska wikipediaan ja katso kuinka nopeasti se siellä korjataan.

[guest8788]

sr: näiden aikaan ja vaiheittaisuuksiin liittyvien sanojen etymologinen tarkastelu paljasti - yhdessä lukuisten afrikkalaisten kanssa käytyjen keskustelujen kanssa -, että ne ovat eurooppalaisten keinotekoisia luomuksia. Zuluilla ei ole ollut edes kirjoitettua kieltä, joten kaikki zulun kielen (sanavarastoltaan hyvin vaatimattomat) sanakirjat ovat sanojen merkintätapaa/kirjoitusasua myöten eurooppalaista luomusta. Lisätyt sanat ovat syntyneet eurooppalaisten tarpeisiin yrittää välittää zuluille (ja vastaaville Saharan eteläpuolisen Afrikan luupäille) käsitteitä, jotka mahdollistaisivat yhdessä toimimisen, sopimusten tekemisen jne. Edellämainitut käsitteet saattoivat olla täysin vieraita zuluille kun niitä lanseerattiin, mutta nykyisin niitä kuvaavat sanat saattavat olla jopa jonkinasteisessa käytössä.

Muihun taas täysin järjettömät mittasuhteet saaneeseen mutu-vääristelyihisi ja epäolennaisuuksiisi en jaksa edes tarttua. Follow your bliss.

[poikkeus]

Ketjun otsikko on älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka.

Tehdäänkö Suomessa mitään politiikkaa älykkyysosamäärä huomioiden?
- Ei. Päinvastoin.
Yksilöllisten ominaisuuksien/erojen (kuten älykkyys) merkitys koitetaan minimoida Suomessa lainsäädännöllä ja rahan uusjaolla. Tästä huolimatta Suomessa on nähty lukuisia menestystarinoita.

Mitä mittareita Suomessa otetaan tarkasteluun, kun tehdään maahanmuuttopolitiikkaa?
- Kansainväliset sopimukset. Näiden sopimusten sisältöä ja sanamuotoja ei tunne kukaan, mutta sopimusten henki on kai se, että suomalaisten on syytä katsoa peiliin ja lähettää rahaa muille ja tuntea huonoa omatuntoa.

[jka]

Ja sinustako siis Afrikan savanneilla eivät olosuhteet muutu? Kuitenkin eläinmaailman suurimmat vaellukset tapahtuvat juuri siellä johtuen juuri siitä, että olosuhteet muuttuvat sade- ja kuivakauden vaihdellessa.

Alkaa mennä aika naurettavaksi vänkäämiseksi tämä. Tottakai olosuhteet muuttuu vähän kaikkialla. Mutta oikeastiko väität että vaikkapa asumuksissa jossa Afrikassa porukka asuu tänä pävänäkin pystyisi asumaan Suomessa? Sinulla on kyllä mittakaavat ihan hukassa jos pidät muutosten suuruutta edes millään tavalla vertailukelpoisena.

Mutta sinulla on edelleen selittämättä se, miksi helpot elinolosuhteet johtaisivat ylipäänsä älykkyyden kehittymiseen (jos premissisi oli se, että älykkyys kehittyy vaikeiden olosuhteiden ansiosta). Miksei homo sapiensille kehittynyt älykkyyden sijaan vaikkapa voimakkuutta, jos se sinun mukaasi on se asia, joka parantaa selviytymismahdollisuuksia Afrikan "helpoissa" olosuhteissa?

En ole missään vaiheessa väittänyt etteikö älyykkyyttä voi kehittyä myös helpoissa olosuhteissa. Sanoin vaan että elämä ylipäätään alkaa helpoissa olosuhteissa joten ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin että myös älyykkyyden kehittymien alkaa alunperin helpoissa olosuhteissa.

Mutta ihmisen älyykkyyden kehitys ei ollut millään tavalla alkuräjähdyksen kaltainen, eikä toisaalta lineaarinen. Ihmisen kehitys on tapahtunut hyppäyksittäin. Ei ihminen ylipäätään kyennyt muuttamaan pois Afrikasta ennenkuin keksi tulenteon taidon. Ne jotka osasivat käyttää tulta olivat varmasti populaation fiksuimmat ja näillä oli ensimmäistä kertaa mahdollisuus siirtyä kylmemmille alueille. Tästä seurasi uusia haasteita joita Afrikassa ei ollut ja vaati taas pohtimista miten niistä selviydytään. Näin älykkys on kehittynyt. Ei todellakaan niin että jengi on istuskellut Afrikassa kunnes äly vain jostain tulla tupsahti.

Evoluutiolla ei ole tarkoitusta ja evoluutio kehittää vain jos ulkopuolen ärsykkeet niin vaatii. Jos ärsykkeet ei muutu niin ei evoluutio kehitä yhtään mitään. Ei edes älykkyyttä. Afrikasta poislähteneiden ärsykkeet muuttuivat oleellisesti enemmän kuin Afrikkaan jääneiden, jolloin myös evoluutiolla oli taas tilaa toimia. Tämän luulisi olevan aika loogista.

[jka]

"Yritit etsiä"? Minä kirjoitin wikipediaan sanat "zulu language" ja sillä löytyi heti se, mitä aiemmin kirjoitin ja joka osoitti selvästi vääräksi ajatuksen, ettei zulukielellä pystyisi ilmaisemaan menneisyyteen liittyviä tapahtumia.

Öööh. Luitko tuon artikkelin?

Tottakai itsekin naputtelin nuo sanat zulu-translaattoriin ja tarkistin että kaveri ei puutaheinää puhu. Mutta ei tuo ollut artikkelin pointti. Eikä tuo osoita artikkelia millään tavalla vääräksi.

Pointti oli että abstraktit sanat assosioituu zulujen keskuudessa konkreettisiin asioihin. Noi länsimaisiin kieliin tehdyt translaattorit ovat länsimaisen ihmisen oma tulkinta zulukielestä. Se ei ole zulujen oma tulkinta omasta kielestään.

[JJohannes]

Periaatteessa lingvistinen relatiivisuus/determinismi (ns. Sapir-Whorf-hypoteesi) on ihan kosher kielitieteessä. Käsittääkseni myös asia on johonkin pisteeseen asti niin, että primitiivisessä yhteisössä puhutun kielen varassa elävät ihmiset eivät tavallisesti kykene kehittämään tiettyjä kielellisiä abstraktioita ja hienovaraisuuksia, eivätkä ehkä edes ymmärtämään niitä. Suomen kielessä ei ole futuuria johtuen mahdollisesti juuri tästä.

Kuitenkin lingvistinen relatiivisuus on samalla monilta yksityiskohdiltaan hyvin kiistelty aihe ja on johtanut moniin kiistanalaisiin tulkintoihin:

https://en.wikipedia.org/wiki/Linguistic_relativity_and_the_color_naming_debate
https://en.wikipedia.org/wiki/Hopi_time_controversy
https://en.wikipedia.org/wiki/Eskimo_words_for_snow

Toinen mikä itselleni pisti silmään tuosta sinänsä ajatuksia herättävästä kirjoituksesta oli väite, jonka mukaan afrikkalaiset eivät kykenisi ymmärtämään "lupauksen" käsitettä, koska se liittyy tulevan ajatteluun, eikä heidän yhteiskunnissaan siten olisi "lupauksen" kaltaista sosiaalista koossapitävää voimaa. Saattaa hyvinkin olla, että lupausten rikkomista katsotaan Afrikassa suopeammin ja kyse on siellä juuri enemmän tyhjästä vakuuttelusta kuin vakaasta aikomuksesta täyttää lupauksen ehdot. Ei se kuitenkaan automaattisesti tarkoita, etteikö afrikkalaisissa yhteiskunnissa saattaisi kuitenkin olla melko monimutkainen ja tulevaa hyötyä tarkasteleva sosiaalinen järjestelmä. Siellä yksilöiden välinen arvonanto ja hyödyn tavoittelu ehkä rakentuu vain muille asioille, ja lupausten rikkomisen järjestelmäkin voi olla pitkälle kehittynyt (Kenelle annettuja lupauksia voin rikkoa? Millaisia lupauksia voin rikkoa? Miten rikon lupauksen?).

[sr]

Eli vaikutti siltä, että sinulla ei ollut aavistustakaan, millä perusteella jotkut selittävät kylmän ilmanalan olevan selektiotekijä älykkyyden suhteen.  Oliko sinulla jokin erityinen syy leikkiä tyhmää?

Siis kyllä minulla on selvillä se, miten tuota yritetty. Juuri siksihän sanoin, että se on loogiselta kuulostava. En vain ollut vakuuttunut, että selitys olisi mitenkään hyvin toimiva. Ks. keskusteluni jka:n kanssa ja se antamasi linkin analyysi aiheesta.

No shit, Sherlock!  Ihan tieteen perusolemukseen kuuluu, että hirmuinen enemmistö hypoteeseista hylätään empiirisen testauksen jälkeen, ja yleensä ihan alkumetreillä.  Luulenpa kuitenkin, että loogisesti johdetut hypoteesit ovat olleet menestyksekkäämpiä näissä empiirissä testeissä kuin ideologiselta pohjalta (tai puhtaasti perseestä) haetut hypoteesit.   

Kumpaan Lynn tässä kuuluu? Se linkkaamasi blogikirjoittaja pani hänet "roturealistiseen"-ideologiaporukkaan, joka on eräänlainen PC-yritelmä puhtaan rasismin tultua ajan myötä täysin kestämättömäksi ideologiaksi.

[zache]

(http://www.philosophyforlife.org/wp-content/uploads/2012/10/Flynn-Effect12.jpg)

Esitän kysymyksen. Jos kerran länsimaissa on älykkyys noussut huomattavia määriä (Richard Lynn on käyttänyt arvona 3 pistettä per vuosikymmen) ja joissain maissa tai etnisissä ryhmissä on ollut vielä nopeampia muutoksia tai hyppäyksiä. Esimerkkinä vaikka tuo aikaisemmin linkitetty Norjassa tehty muutos opetuksessa,  Irlannin IQ muutos 87:sta 94:een tai Suomessa siirtyminen kansakoulusta peruskoulujärjestelmään jossa alhaisen koulutustason tai köyhien vanhempien lasten tulokset paranivat.

• BBC, 26.12.2011, More time at school 'boosts IQ'
• The American Conservative, Ron Unz, 18.7.2012, Race, IQ, and Wealth
• Sari Pekkala Kerr, Tuomas Pekkarinen, and Roope Uusitalo, 2009, School Tracking and Development of Cognitive Skills

Esimerkiksi Afrikka kirii tällä hetkellä muita maanosia kiinni aika vauhdilla (1, 2, 3) ja muutosta voidaan ihan hyvin verrata 1900-luvulla Euroopassa tapahtuneeseen, niin miksi ei ole oletettavissa esimerkiksi saman kokoluokan muutoksia Afrikassa kuin mitä esimerkiksi on 1900-luvulla tapahtunut Norjassa, Belgiassa tai briteissä kun elintaso, koulutus, terveydenhuolto jne ovat parantuneet?

[JJohannes]

http://kaksplus.fi/threads/somalialaiset-haastoivat-suomalaiset-aelykkyystestiin-ja-kuinka-siinae-oikein-kaevi.1656955/

Mielenkiintoinen tulos. Somalit saivat keskimäärin tuloksen 100, jota pidetään yleensä keskiarvona. Jos heidän kokeensa oli hyvin tehty, niin se ainakin tuhosi sen myytin, että afrikkalaiset olisivat jotenkin erityisen tyhmää porukkaa. Ne Vanhasen ja kumppanien saamat tulokset siis selittyvät ennen kaikkea sillä, että Afrikassa ihmiset kasvavat usein aliravittuina, mikä johtaa sitten alempaan älykkyysosamäärään. Tai sitten jollain muilla ympäristötekijöillä.

Suomalaisten tulos on vielä mielenkiintoisempi. Ehkä se selittyy jotenkin sillä, että testiin oli valikoitunut porukkaa, eli sitä ei oltu tehty täysin satunnaisotoksella. Muuten on aika mahdotonta selittää sitä, että osallistujien keskimääräinen älykkyys pyörisi jossain Mensan sisäänpääsyrajan tuntumassa.

Niin no, en tiedä kertooko tämä enemmän Mensan testistä sitten. En ole koskaan kuullut kenenkään saaneen siinä muita pistemääriä kuin joko "pääsin Mensan jäseneksi" tai "pääsin melkein Mensan jäseneksi". Tietenkin arviointi on mahdotonta, koska ei kukaan kerro jos sai testissä 80-90 pistettä. Tavallisen tallaajan pitäisi saada testistä tasan 100. Lisäksi testiä, tai sen pisteytystä, pitäisi jatkuvasti rukata siten, että mediaanivastaaja saa siitä tuon 100 pistettä.

Tämä minua ihmetyttääkin. Yhtä lailla kuin voimme olettaa, että huonon tuloksen saaneet eivät kerro siitä julkisesti, voimme kai myös olettaa, että testiin osallistujat ovat kuitenkin yleensä akateemisia nuoria miehiä, jotka ovat kiinnostuneet saamaan seinälleen Mensan diplomin ja arvioivat mahdollisuutensa saada sen melko hyviksi. Jos Mensa käyttää testinsä kalibroimiseen nimenomaan testiä itseään, testin pitäisi näiden oletusten pohjalta olla jatkuvasti "liian vaikea". Eli jos testin tekijä on keskimäärin matemaattisesti lahjakas insinööri, matemaattisesti lahjakkaan insinöörin ÄO olisi tällöin 100. Silloin keskimääräinen matemaattisesti lahjakas insinööri jäisi siis kauas Mensan jäsenyydestä. Jäseneksi pääsisi pikemminkin teoreettisen fysiikan professori tai kryptografi. Tavallinen tonttu taas saisi testistä 80-90 pistettä.

Joka tapauksessa, koko tuo MTV3:n haaste perustui jonkinmoiseen väärinymmärrykseen. Suomalaisia kilpakumppaneita ei periaatteessa tarvittu mihinkään. Jos somalit saivat testistä n. 100 pistettä, se tarkoittaa heidän olevan "keskimääräisen älykkäitä" riippumatta siitä, mitä joku suomalainen saa, koska keskimäärin ja määritelmänomaisesti suomalaiset saavat testistä 100 pistettä.

[zache]

Kumpaan Lynn tässä kuuluu? Se linkkaamasi blogikirjoittaja pani hänet "roturealistiseen"-ideologiaporukkaan, joka on eräänlainen PC-yritelmä puhtaan rasismin tultua ajan myötä täysin kestämättömäksi ideologiaksi.

Eiköhän Richard Lynn ole jo sen ikäinen, että hän on Pioneer Fundin hallituksen jäsenenä sekä sen kontaktihenkilönä ihan rehellinen rasisti. Eipä sillä kuitenkaan ole väliä kunhan tiedostaa, että ko. pulju tekee aatteellista tiedettä vähän niin kuin tupakkateollisuus.

[sr]

En ole missään vaiheessa väittänyt etteikö älyykkyyttä voi kehittyä myös helpoissa olosuhteissa. Sanoin vaan että elämä ylipäätään alkaa helpoissa olosuhteissa joten ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin että myös älyykkyyden kehittymien alkaa alunperin helpoissa olosuhteissa.

Mihin "elämän alkamiseen" nyt oikein viittaat? Emme tässä puhu elämän syntymisestä maapallolle, vaan lajien evoluutiosta. Ja luonnonvalinnan ohjaamassa evoluutiossa ne ominaisuudet yleistyvät, joista on hyötyä lajin (tai yksilön) menestykselle ja ne ovat kehittymättä, joista ei ole hyötyä. Sinun väitteesi on käsittääkseni ollut se, että älykkyydelle ei ole ollut valintapainetta "helpoissa" Afrikan oloissa, mutta on pohjoisessa. Jos tuo pätisi, tuntuisi varsin oudolta, että se älykäs ihmislaji kehittyi juuri Afrikassa eikä jossain muualla.

Mutta ihmisen älyykkyyden kehitys ei ollut millään tavalla alkuräjähdyksen kaltainen, eikä toisaalta lineaarinen.

Ei varmaankaan. Mitä sitten?

Ihmisen kehitys on tapahtunut hyppäyksittäin. Ei ihminen ylipäätään kyennyt muuttamaan pois Afrikasta ennenkuin keksi tulenteon taidon.

Hetkinen, homo erectus asui jo kauan ennen homo sapiensin kehittymistä ainakin koko vanhan mantereen alueella (en tiedä, oliko se levittynyt Amerikkaan asti). Samoin Neanderthalin ihminen eli Afrikan ulkopuolella. Selvästikin siis vähintään näillä kahdella lajilla oli kyky elää Afrikan ulkopuolella. Nämä lajit elivät jääkauden olosuhteissa, eli varmasti vähintään olosuhteissa, jolloin talvella mentiin pakkasen puolelle. Tuskin kuitenkaan väität, että homo erectus oli homo sapiensin tasolla älykkyydeltään. Ja edelleenkin, jos näissä oloissa eläville ihmisapinoille oli älykkyydestä suuri valintahyöty, miksei luonnonvalinta kehittänyt niille sitä älykkyyttä, joka nykyihmisellä on, vaan se kehittyi niille "helpoissa" oloissa eläville, joille sinun itsesi mukaan voimalla on paljon tärkeämpi merkitys. Jostain syystä et tätä pointtia halua kommentoida mitenkään.

Toiseksi, ei esim. Etelä- tai Kaakkois-Aasiassa ole juurikaan kylmempää kuin Afrikassa. Jos siis jotenkin onnistui ylittämään Saharan ja Arabian aavikot, niin noilla seuduilla voi todennäköisesti asua ihan hyvin ilman tulta.

Ne jotka osasivat käyttää tulta olivat varmasti populaation fiksuimmat ja näillä oli ensimmäistä kertaa mahdollisuus siirtyä kylmemmille alueille. Tästä seurasi uusia haasteita joita Afrikassa ei ollut ja vaati taas pohtimista miten niistä selviydytään.

Niin, ja siis näillä alueilla oli ennen nykyihmisen tuloa elänyt muita ihmislajeja jo miljoonia vuosia. Kuulostaa varsin epäuskottavalta, että juuri homo sapiens olisi muutamassa kymmenessä tuhannessa vuodessa joutunut kokemaan kylmyyden vuoksi sellaisia valintapaineita, jotka olisivat merkittävästi kehittäneet sen älykkyyttä, mutta vastaavat paineet eivät olleet kehittäneet homo erectuksen älykkyyttä miljoonien vuosien aikana, jonka se eli Afrikan ulkopuolella. Minusta paljon todennäköisempää on selitys, joka liittyy jotenkin ihmislajiin itseensä, esim. sen sosiaalisiin rakenteisiin, jotka eivät päteneet muihin ihmislajeihin.

Näin älykkys on kehittynyt. Ei todellakaan niin että jengi on istuskellut Afrikassa kunnes äly vain jostain tulla tupsahti.

Mutta juuri noinhan asian on pitänyt mennä, jotta sinun teoriasi olisi pätenyt! Jos älykkyydestä ei ollut Afrikan "helpoissa" oloissa valintaetua, sen on pitänyt tupsahtaa jotenkin sattumalta. Jos siitä taas on ollut sielläkin valintaetua, niin koko teoria kaatuu.

Evoluutiolla ei ole tarkoitusta ja evoluutio kehittää vain jos ulkopuolen ärsykkeet niin vaatii. Jos ärsykkeet ei muutu niin ei evoluutio kehitä yhtään mitään. Ei edes älykkyyttä.

Mihin "ärsykkeisiin" nyt viittaat? Ja siis mikseivät ärsykkeet olisi voineet muuttua Afrikassakin? Etenkin siis jos puhutaan ihmislajin itse luomista ärsykkeistä, kuten vaikkapa siitä, että sosiaalinen toiminta on parantanut hengissä säilymistä, ja sosiaalisessa ryhmässä juuri älykkyydellä on pystynyt mahdollistamaan oman menestyksensä, kun taas vaikka vain puhtaalla voimankäytöllä on vain joutunut heitetyksi koko ryhmän ulkopuolelle kuolemaan.

Afrikasta poislähteneiden ärsykkeet muuttuivat oleellisesti enemmän kuin Afrikkaan jääneiden, jolloin myös evoluutiolla oli taas tilaa toimia. Tämän luulisi olevan aika loogista.

Edelleenkin puuttuu looginen selitys sille, miksi juuri Afrikassa elävät ihmislajit kokivat vahvan valintapaineen älykkyyden kehittämiseen, mutta Afrikan ulkopuolella elävät eivät siihen asti, kun syntyi laji homo sapiens, mutta sitten sen jälkeen roolit vaihtoivat paikkaansa (Afrikassa älykkyyden valintapaine katosi, muualla se oli merkittävä). Jos älykkyyden kehitys sidotaan puhtaasti kylmyyteen tai olosuhteiden muuttumiseen vuodenaikojen mukana, tämä idea ei toimi, koska valintapaineen älykkyyden hyväksi ennen homo sapiensin syntyä olisi pitänyt olla noiden tekijöiden kohdalla vähintään yhtä merkittävä kuin homo sapiensin aikanakin. Ainoastaan, jos valintapaine on jokin homo sapiens lajille spesifinen (kuten vaikkapa merkittävä sosiaalinen toiminta), on periaatteessa mahdollista saada eri alueet kehittymään eri tavoin (siellä missä tämä tekijä on ollut merkittävä, se on ajanut merkittävästi evoluutiota), mutta tämän sitominen kylmyyteen on sitten aika paljon hankalampi juttu.

Itse hakisin vastausta ennemminkin vaikka siitä, missä kehittyivät ensimmäiset kaupunkikulttuurit, koska niissä tuo sosiaalinen puoli nousi ihan uusiin ulottuvuuksiin. Tämä teoria ei myöskään joutuisi vaikeuksiin arktisten kansojen alempaa ÄO:ta selitettäessä.

[guest8788]

Kumpaan Lynn tässä kuuluu? Se linkkaamasi blogikirjoittaja pani hänet "roturealistiseen"-ideologiaporukkaan, joka on eräänlainen PC-yritelmä puhtaan rasismin tultua ajan myötä täysin kestämättömäksi ideologiaksi.

Eiköhän Richard Lynn ole jo sen ikäinen, että hän on Pioneer Fundin hallituksen jäsenenä sekä sen kontaktihenkilönä ihan rehellinen rasisti. Eipä sillä kuitenkaan ole väliä kunhan tiedostaa, että ko. pulju tekee aatteellista tiedettä vähän niin kuin tupakkateollisuus.

Jep. Rasisteja luovan rasistiteollisuuden luomus koko Lynn. Suomen Perustan voi myös heittää jorpakkoon, sillä Perussuomalaiset on tunnetusti rasistinen puolue.

[Siili]

No shit, Sherlock!  Ihan tieteen perusolemukseen kuuluu, että hirmuinen enemmistö hypoteeseista hylätään empiirisen testauksen jälkeen, ja yleensä ihan alkumetreillä.  Luulenpa kuitenkin, että loogisesti johdetut hypoteesit ovat olleet menestyksekkäämpiä näissä empiirissä testeissä kuin ideologiselta pohjalta (tai puhtaasti perseestä) haetut hypoteesit.   

Kumpaan Lynn tässä kuuluu? Se linkkaamasi blogikirjoittaja pani hänet "roturealistiseen"-ideologiaporukkaan, joka on eräänlainen PC-yritelmä puhtaan rasismin tultua ajan myötä täysin kestämättömäksi ideologiaksi.

Enpä ole hirvittävän tarkasti perehtynyt Lynnin argumentteihin, koska tuo mahdollinen kylmän ilman efekti älykkyyden kehittymiseen ei minua hirmuisesti kiinnosta, eikä minulla ole mitään ideologista kanaa kynittävänä missään suunnassa.

Hypoteesi ei minusta kuitenkaan ole lähtökohtaisesti kelvoton, eikä sitä tietääkseni ole kumottu vastaansanomattomasti, joten pidän sen edelleen testausta aiheellisena.  Kun hypoteeseja ammutaan alas, ei mielestäni ole kovin fiksua ruveta luokittelemaan opponenttia ideologisesti, koska se vie keskustelua pois faktoista. Mutta kukin tavallaan, tietenkin.

[zache]

Jep. Rasisteja luovan rasistiteollisuuden luomus koko Lynn. Suomen Perustan voi myös heittää jorpakkoon, sillä Perussuomalaiset on tunnetusti rasistinen puolue.

Suomen perustasta en tiedä, mutta Pioneer Fund on avoimesti ajanut rotuerottelua ja eugeniikkaa.

[Jepulis]

On ihmevänkääjä ja tahallaan väärinymmärtäjä tuo nimimerkki sr. Eihän tässä auta perustella ja kommentoida mitään kun se käsittää jatkuvasti ympyrän neliönä. Tahallisuus haisee vahvasti. Esimerkiksi hän alkaa vääntämään yhden kirjoituksessa olleen hypoteettisen esimerkin muuttohaluista Suomeen, vaikkei sillä ole minkäänlaista yhteyttä käsiteltävään asiaan mutta siihen asiaan liittyvään itse pointtiin ei kommentoi tietenkään millään tasolla. Esimerkin afrikkalaisen kellokäyrän paremman puolen henkilön ympäristötekijät eivät tue hänen aivojensa kehitystä, mikä olisi asian tiivistetty väittämä. Hän ei nouse mahdollisen potentiaalinsa tasolle koskaan. Asian voi lisätä senkin, että Afrikassa ei tule koskaan olemaan tähän eväitä.

Zachen kysymykseen samasta aihepiiristä voi todeta, että perintötekijät estävät Afrikassa nousun kantaeurooppalaisten tasalle. Suomeen siirtäminen ei auta, koska tulijoita ei voi valita ja vaikka valittaisiin, seuraava sukupolvi on sama kuin afrikan keskitaso. Siis materiaali on heikko. Toki ympäristötekijät voivat parantua hieman ja sitäkautta suhteellinen tulos paljon mutta afrikka ei koskaan ota eurooppalaisista ja aasialaisista koostuvia alueita kiinni lähellekään - paitsi miehittämällä nämä isolla väkiluvun suhteella. Missään ei ole mitattu afrikkalaisperäisille kansoille kantaeurooppalaisiakaan arvoja vastaavia lukemia, edes silloin kun huomioidaan vain saman varallisuustason henkilöt. Ero jää huomattavaksi, vaikka ulkoiset tekijät poistetaan kokonaan. Afrikan osalta kuitenkaan ulkoisiakaan tekijöitä ei voi pysyvästi poistaa, koska älykkyys on myös harjaantumista aivojen käyttöön ympäristön tuella.

Sanoisin nähdyn perusteella, että aate on nyt syväpeseytynyt niin vahvasti, että normaali jatkokeskustelu sr:n kanssa taitaa olla hieman sama kuin keskustelisi enkeleihin uskovan kanssa niiden "esiintymistiheydestä". Viittaan geenirukkaus-ennusteeseensa, jota esittää suuremmalla todennäköisyydellä kuin eilinen sää. Siis perheet noin vaan alkaa rukkaamaan jälkeläistensä geenejä ihan tässä sadan tai viimeistään muutaman kuluessa mutta itse tekniikkaa ei ole vielä olemassa. JA sitä voidaan käyttää perusteena nyt Suomessa tehtäviin päätöksiin. Älytöntä.

Sr on valmis sijoittamaan koko maanosan tulevaisuuden itse kehittämänsä huteran teorian varaan. Toki, ei se mitenkään poikkea kaikkialle levinneestä monikulttuurisuusaatteesta. Kaikki suoraan yhden kortin varaan, koska aatteen on oltava oikeassa.

[guest8788]

Jep. Rasisteja luovan rasistiteollisuuden luomus koko Lynn. Suomen Perustan voi myös heittää jorpakkoon, sillä Perussuomalaiset on tunnetusti rasistinen puolue.

Suomen perustasta en tiedä, mutta Pioneer Fund on avoimesti ajanut rotuerottelua ja eugeniikkaa.

"Ajanut eugeniikkaa", kuten kaikki edistysmieliset viime vuosisadan alkupuolella. Se oli valtavirtaa. Esim. Fortune-lehden kysely vuodelta 1937 kertoo, että 2/3 lukijakyselyyn vastanneita puolusti "mielenvikaisten" sterilointia ja 63% puolusti rikollisten sterilointia. Vain 15% vastusti molempia. Suomessakin on pakkosteriloitu mielenvikaisia 60-luvun lopulle asti. Monenlaiseen lähtökohtaisesti edistysmieliseen tutkimukseen rahojaan syytänyt Rockefeller Foundation rahoitti myös eugeniikkatutkimuksia. Jne.

Kerrotko milloin viimeksi Pioneer Fund on "avoimesti ajanut eugeniikkaa"? Ei, tähän ei käy vastaukseksi vastustajien (esim. SPLC) semanttinen hörhöily, johon Wikipediassa viitataan.

Kerrotko milloin Pioneer Fund on "avoimesti ajanut rotuerottelua"? Linkkaa vaikka jokin Pioneer Fundin julkilausuma.

Miten tämä kaikki liittyy tieteellisen tutkimuksen tasoon, sitä en tiedä. Oletan että rasistit tai "rasistit" eivät osaa toimia tieteentekijöinä. Samat standardit pätee rotujen biologiseen "tasa-arvoon" uskoviin, eikö?

[zache]

Kerrotko milloin viimeksi Pioneer Fund on "avoimesti ajanut eugeniikkaa"? Ei, tähän ei käy vastaukseksi vastustajien (esim. SPLC) semanttinen hörhöily, johon Wikipediassa viitataan.

No,  Lynn esimerkiksi julkaisi 2001 kirjan Eugenics: A Reassessment

[jka]

Mihin "elämän alkamiseen" nyt oikein viittaat? Emme tässä puhu elämän syntymisestä maapallolle, vaan lajien evoluutiosta. Ja luonnonvalinnan ohjaamassa evoluutiossa ne ominaisuudet yleistyvät, joista on hyötyä lajin (tai yksilön) menestykselle ja ne ovat kehittymättä, joista ei ole hyötyä. Sinun väitteesi on käsittääkseni ollut se, että älykkyydelle ei ole ollut valintapainetta "helpoissa" Afrikan oloissa, mutta on pohjoisessa. Jos tuo pätisi, tuntuisi varsin oudolta, että se älykäs ihmislaji kehittyi juuri Afrikassa eikä jossain muualla.

Sen elämän alkamiseen jonka pohjalle älykkyys on ylipäätään voinut syntyä. Eli puhutaan jostain ensimmäisistä ihmisapinoista joskus 20 miljonaa vuotta sitten. Älykäs ihminen ei ole voinut yksinkertaisesti syntyä kuin alueilla joilla apinat pystyvät elämään myös ilman sen kummempaa älyä.

Edelleenkin puuttuu looginen selitys sille, miksi juuri Afrikassa elävät ihmislajit kokivat vahvan valintapaineen älykkyyden kehittämiseen, mutta Afrikan ulkopuolella elävät eivät siihen asti, kun syntyi laji homo sapiens, mutta sitten sen jälkeen roolit vaihtoivat paikkaansa (Afrikassa älykkyyden valintapaine katosi, muualla se oli merkittävä). Jos älykkyyden kehitys sidotaan puhtaasti kylmyyteen tai olosuhteiden muuttumiseen vuodenaikojen mukana, tämä idea ei toimi, koska valintapaineen älykkyyden hyväksi ennen homo sapiensin syntyä olisi pitänyt olla noiden tekijöiden kohdalla vähintään yhtä merkittävä kuin homo sapiensin aikanakin. Ainoastaan, jos valintapaine on jokin homo sapiens lajille spesifinen (kuten vaikkapa merkittävä sosiaalinen toiminta), on periaatteessa mahdollista saada eri alueet kehittymään eri tavoin (siellä missä tämä tekijä on ollut merkittävä, se on ajanut merkittävästi evoluutiota), mutta tämän sitominen kylmyyteen on sitten aika paljon hankalampi juttu.

Ihmisen älykkyyden kehityksen historiassa dramaattisin hyppäys tapahtui kun 8 miljoonaa vuotta sitten joku afrikkalainen ihmisapinalaji alkoi kävellä pystyasennossa. Tämä vapautti kädet muuhun toimintaan. Syy miksi näin tapahtui ei ole edelleenkään varma. Oletettavasti syyn täytyy liittyä siihen että jonkun ihmisapinaheimon alueella olosuhteet muuttuivat niin että ravinnon hankinta oli helpompaa tässä asennossa. Itse en näe etteikö sama olisi voinut tapahtua ihan missä tahansa muuallakin jos olosuhteet olisi olleet vain samat.

Toinen dramaattinen hyppäys tapahtui kun aivojen koko kasvoi Afrikassa Heidelberginihmisen kohdalla 600.000 vuotta sitten. Miksi aivot yhtäkkiä kasvoi? Pelkkä älykkyyden vaatima evoluutio ei selitä aivojen näin nopeaa kasvua. Heidelberginihmisen aivot oli melkein yhtä suuret kuin nykyihmisellä. Älykkyys on kuitenkin kasvanut viimeisen 600.000 vuoden aikana enemmän kuin yhteensä ennen sitä. Silti aivojen koko ei ole enää oleellisesti kasvanut.

Eli Heidelberginihmisen aivojen koon hyppäyksellinen kasvu selittyy pitkälti muilla tekijöillä kuin vaikkapa ihmisen sosiaalistumisen aiheuttamalla älykkyyden nousulla. Yksi todennäköinen selitys on yhtäkkinen geneettinen mutaatio.

Samoihin aikoihin keksittiin myös tulen käyttö. Eli toinen tukeva selitys on että Heidelberginihmisen aikoihin ravinto parantui hyppäyksellisesti huomattavasti. Ravinnolla on todistettavasti pelkästään aivojen kasvuun oleellinen vaikutus.

Lisäksi Afrikassa on jo alunalkaen ollut aina paremmat ravinnonsaantimahdollisuudet kuin pohjoisemmassa. Tyhmä laji ei voi kehittyä viisaaksi ellei se saa ylenmäärin ravintoa jotta aivot voi ylipäätään kasvaa kokoa luonnonvalinnan mukana.

Hyvin moni näistä alkuaikojen oleellisista hyppäyksistä voi olla itseasiassa puhtaita sattumia ja hyvää tuuria.

Myöskään mikään näistä seikoista ei riipu millään tavalla kylmyydestä, eikä oikeastaan olosuhteiden muutoksiin varautumisestakaan. Tämä oli vasta se pelkkä kivijalka mikä mahdollisti lopulta homo sapiensin synnyn. Vasta näiden tapahtumien jälkeen ihmisen älykkyys on lähtenyt todelliseen kasvuun ja merkittävään rooliin on tulleet muut tekijät. Yhtenä juuri se, että ihminen on laajentunut alueille jotka ovat vaatineet uudenlaista sopeutumista. Suurimpana toki kulttuurien ja sosiaalisten kontruktioiden kehittyminen.

Itse hakisin vastausta ennemminkin vaikka siitä, missä kehittyivät ensimmäiset kaupunkikulttuurit, koska niissä tuo sosiaalinen puoli nousi ihan uusiin ulottuvuuksiin. Tämä teoria ei myöskään joutuisi vaikeuksiin arktisten kansojen alempaa ÄO:ta selitettäessä.

Eihän kapungistumisella ole mitään tekemistä sen kanssa miten älykkyys syntyi. Kapungistuminen alkoi jotain 10.000 vuotta sitten kun maanviljelys tuotti enemmän ravintoa. Se mikä oikeasti mahdollisti älykkyyden syntymisen tapahtui edellä kuvatun 8 miljoonaa vuotta - 600.000 vuotta sitten ajanjakson välissä. Paljon ennen minkäänlaisia kapunkeja.

Ja sekin mistä olen puhunut eli uusille alueille levittäytyminen ja oppiminen varautumaan tulevaisuuuteen päättyi joskus 50.000 vuotta sitten.

[guest8788]

Kerrotko milloin viimeksi Pioneer Fund on "avoimesti ajanut eugeniikkaa"? Ei, tähän ei käy vastaukseksi vastustajien (esim. SPLC) semanttinen hörhöily, johon Wikipediassa viitataan.

No,  Lynn esimerkiksi julkaisi 2001 kirjan Eugenics: A Reassessment

En kysynyt mitä kirjoja Richard Lynn on kirjoittanut.

Linkkaamasi kirjaesittelysi mukaan Lynn toteaa, että eugeniikan mahdollisen yhteiskunnallisen hyödyn uudelleenarvioinnista huolimatta perinteiselle eugeniikalle ei enää ole tilausta demokraattisissa yhteiskunnissa.

Toinen kirjan pääteema on tulevaisuuden bioteknologia, joka väistämättä tulee lisäämään eugenistisia toimenpiteitä, ja että niiden käyttöönotto tulee olemaan enemmän tai vähemmän spontaania - tietyistä eettisistä ongelmista huolimatta. Nykyään jokainen raskaus Suomessa seulotaan mm. sikiön kromosomitutkimuksilla teknoyhteiskunnan toimesta. Tästä on seurannut se, että suurin osa downin syndrooman merkkejä osoittavista raskauksista keskeytetään raskaana olevan päätöksellä. Jokainen näin tekevä harjoittaa negatiivista eugeniikkaa yhteiskunnan avustuksella. (Transhumanistien visiot taas ovat positiivista eugeniikkaa steroideissa.)

"Lynn looks at the ethical issues of human biotechnologies and how they may be used by authoritarian states to promote state power."

Tämä jäi kiinnostamaan sen verran, että taidanpa tutustua teokseen paremminkin - siitäkin huolimatta, että se on väkisinkin jo hieman vanhentunut tässä nopeasti kehittyvän teknologian aikakaudella. Kiitos kirjavinkistä, vaikka en saanutkaan vastausta kysymykseeni.

Jos tietäisit miten politisoitunutta rotujen eroavaisuuksia koskeva tutkimus on, ymmärtäisit miksi Pioneer Fundin kaltaisia rahoittajia on pakko olla olemassa. Suurin osa sen tukemista tutkijoista on tehnyt akateemisen itsemurhan pelkästään tarttumalla näihin aiheisiin.