Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka

[ArtturiE]

No on se vaikeaa, kun pitää olla samanlainen ja erilainen yhtä aikaa.

Suvakin mielestä kaikki ihmiset ovat loppujen lopuksi aivan samanlaisia, mutta silti Suomeen on saatava erilaisia ihmisiä, joiden erilaisuutta ei saa mitata älykkyystestillä, mutta jotka kuitenkin ovat paljon parempia kuin suomalaiset ja vaikka kaikki ihmiset ovatkin aivan samanlaisia, ovat suomalaiset paljon huonompia kuin muut ja heitä saa hävetä ja jos erilaisuutta jotenkin mitataan niin sitä voidaan mitata vain siten, että suomalainen näyttäytyy huonompana kuin kehitysmaalainen.

Kautta aikojen Suomessa on hävetty joidenkin suomalaisten turistien käytöstä ulkomailla lomaillessaan. 
Kuitenkaan ei saa hävetä tai arvostella joidenkin turvapaikkaturistien käytöstä ulkomailla lomaillessaan. 

Selvästi kaikki ovat samanarvoisia. Kaikilla samat säännöt. Eiku......

[guest8788]

Morality and Abstract Thinking – How Africans may differ from Westerners
https://whitelocust.wordpress.com/morality-and-abstract-thinking-how-africans-may-differ-from-westerners/

Erilaisuus on samanlaisuutta, mmkay?

Tämä on erinomainen teksti. Toistin sen ajatuksia tässä ketjussa ilman että huomasin sen olleen jo linkattu tänne suomennettuna.

Erityisen vaikuttavaa tuossa tekstissä on se, että ammattiajattelijalla (filosofilla) meni niin pitkään ymmärtää havaintonsa, koska hänen perusideansa ihmisistä ja ihmisryhmistä olivat niin vääristyneitä. Oivalluksen myötä kaikki aiemmin hämmentäneet seikat asettuivat paikoillensa ja niistä muodostui uusi systemaattinen tapa ajatella kielen ja abstraktin ajattelun yhteyttä.

[Marius]

Suhtautuminen maahanmuuttopolitiikkaan kertoo älykkyysosamäärän.

Siksi juuri etelän ihmiset ja aasialaiset ovat niin paljon älykkäämpiä kuin eurooppalaiset.

[yks vaan]

Erinomainen artikkeli, ainoa huono puoli se että  kuva afrikkalaisista huononi entisestään ja paljon.

[Dicky]

Yksi argumentti nimenomaan Afrikkalaista maahanmuuttoa vastaan on juuri se, että tuodaan tänne vähä-älyistä porukkaa vähentämään populaation yleistä älykkyysosamäärää.

[TheVanishedTerrorist]

Jääihmisiä ja aurinkoihmisiä
"Mitä alhaisempi lämpötila, sitä korkeampi älykkyys."

Ian Jobling • 1/9/07 – suomentanut NeverCryWolf:
http://mvlehti.net/2016/01/10/jaaihmisia-ja-aurinkoihmisia/

[Maininki]

Morality and Abstract Thinking – How Africans may differ from Westerners
https://whitelocust.wordpress.com/morality-and-abstract-thinking-how-africans-may-differ-from-westerners/

Erilaisuus on samanlaisuutta, mmkay?

Tämä on erinomainen teksti. Toistin sen ajatuksia tässä ketjussa ilman että huomasin sen olleen jo linkattu tänne suomennettuna.

Erityisen vaikuttavaa tuossa tekstissä on se, että ammattiajattelijalla (filosofilla) meni niin pitkään ymmärtää havaintonsa, koska hänen perusideansa ihmisistä ja ihmisryhmistä olivat niin vääristyneitä. Oivalluksen myötä kaikki aiemmin hämmentäneet seikat asettuivat paikoillensa ja niistä muodostui uusi systemaattinen tapa ajatella kielen ja abstraktin ajattelun yhteyttä.

Luin hieman yli puoliväliin ko. tekstin. Allekirjoitan aika monet kirjoittajan havainnot kulttuurisessa mielessä, mutta päätelmä siitä, että kyse olisi älykkyyden puutteesta kohtaa älykkyyden määritelmän, johon edellä omassa viestissäni viittasin. Kirjoittaja ei ole psykometrikko vaan kaikesta päätellen Afrikasta ymmärrettävistäkin syistä tarpeekseen saanut filosofi.

Älykkyys ei ole yhteismitallinen asia kulttuurista toiseen. Ei ole luotavissa yhtä mittaria joka soveltuisi luottavasti ja yhtäpitävästi eri ympäristöihin ja kulttuureihin. Edes Culture Fair ei ole ns. culture fair  Minusta koko älykkyys-käsitteestä tulisi tässä diskurssissa luopua, sillä se tekee hallaa muille  tärkeille pointeille. Lisäksi se antaa ikävän mahdollisuuden vedellä esiin N-kortteja ym. Koko asia vain määritellään joidenkin suvaitsemattomien rasistiseksi vaahtoamiseksi.

Kun puhutaan näin perustavanlaatuisista eroista niissä ajattelutavoissa joihin ollaan kasvettu, sosiaalistuttu ja joita ei hevin muuteta alle 20 vuoden oleskelun toisessa ympäristössä, ei tämä mielestäni anna paljon toivoa ulkoa tehtävän "kotouttamisen suhteen", muutoin kuin käytännön asioissa joissa voidaan sanktioin ohjailla ihmisen käytöstä. Tällaiset asiat voidaan oppia koirakoulun periaatteita noudattaen (tyyliin jos et tee näin, siitä seuraa karenssi tms. ilkeää, jos riehut ei kuunnella tai palvella, jos jäät pois et saa sitä tai tätä). Nämäkin jutut vievät silti aikaa vuosia. Arvomaailman ymmärtäminen vaatii jo todella pitkää ja läheistä kontaktia toiseen kulttuuriin, usein pääsemistä osaksi kantisten elämää.

Ja pitää vielä todeta ettei vastakohtaa omalle kulttuuriselle arvomaailmallemme tarvitse hakea Afrikasta asti. Jo esim. kreikkalainen tai ranskalainen tapaa ajatella sopimisesta eri tavoin, aikakäsitys on erilainen, huumori on erilaista, lojaliteetti ja suhde perheeseen on erilainen. Nämä ovat sosiaalistumiseen liittyviä asioita, jotka kätkeytyvät usein vähän pinnan alle, mutta tulevat tärkeissä paikoissa kyllä esiin. Moni etelä-Eurooppalainenkin kotoutuu aika huonosti Suomeen.

[guest8788]

Luin hieman yli puoliväliin ko. tekstin. Allekirjoitan aika monet kirjoittajan havainnot kulttuurisessa mielessä, mutta päätelmä siitä, että kyse olisi älykkyyden puutteesta kohtaa älykkyyden määritelmän, johon edellä omassa viestissäni viittasin.

Luehan toki loppuun asti.

Yhdysvalloilla on kokemuksia näistä Afrikan veijareista jo pidemmältä ajalta. Yhdysvalloissa valkoiset pärjäävät kaikissa kouluaineissa paremmin kuin mustat. Yhdysvalloissa on kuitenkin kokeiltu laajalti erilaisia opetusmetodeja "racial achievement gapin" kuromiseksi, mutta laihoin tuloksin. Jos ongelma olisi "kulttuurillinen" (älykkyys ei ole kulttuurisidonnaista, vaan sillä on biologinen perusta - kuten on toki kulttuurillakin), jonkun näistä metodeista luulisi osuvan maaliinsa. Sekaluokassa ei kuitenkaan voi opettaa useilla eri menetelmillä.

Entä mistä kertoo se, että aasialaiset pärjäävät sikäläisissä koulussa keskimäärin paremmin, kuin valtakulttuuria edustavat valkoiset? Unfair culture?

Kirjoittaja ei ole psykometrikko vaan kaikesta päätellen Afrikasta ymmärrettävistäkin syistä tarpeekseen saanut filosofi.

Teksti ei käsitellyt älykkyystestejä sinänsä, vaan älykkyyden, abstraktin ajattelun ja moraalin suhdetta. Ainakin minulle huomio abstraktin ajattelun ja myötäelämisen suhteesta oli pienoinen revelaatio. Tekstissä abstrakti ajattelu, älykkyyden elinehto, onnistuttiin muutenkin liittämään monenlaiseen arkiseen mentaaliseen toimintaan, jonka helposti ottaa itsestäänselvyytenä. Varsinkin jos on keskimääräistä älykkäämpi.

Älykäs ihminen kyllä tunnistaa heikkoälyiset, vaikka ei olisikaan koulutettu psykologi.

Älykkyys ei ole yhteismitallinen asia kulttuurista toiseen. Ei ole luotavissa yhtä mittaria joka soveltuisi luottavasti ja yhtäpitävästi eri ympäristöihin ja kulttuureihin. Edes Culture Fair ei ole ns. culture fair  Minusta koko älykkyys-käsitteestä tulisi tässä diskurssissa luopua, sillä se tekee hallaa muille  tärkeille pointeille.

Nostat kriteerit niin korkealle, ettei kysymykseen älykkyydestä voi vastata millään mielekkäällä tavalla. Siltikin älykkyystestien ja niiden kanssa vahvasti korreloivien asioiden suhde pysyy samansuuntaisena vuosikymmenestä toiseen. Miksi yleensäkään edes vetosit siihen, ettei tekstin kirjoittaja ollut psykometrikko, jos et usko edes koko asiaan, älykkyyden mittaamiseen?

Entä tulisiko lääketieteen luopua älyllisen kehitysvammaisuuden kategorioista? Jos älykkyystesteihin ei ole luottamista, niin voinemme saman tien unohtaa ne yhteiskunnan antamat erityisavustamisen muodot, mitä on tarjolla älyllisesti kehitysvammaisille. (Muuten, n. neljäsosa Yhdysvaltojen mustista on vähintään lievästi älyllisesti kehitysvammaisia.)

Mitä ovat nämä muut tärkeät pointit maahanmuuttoon liittyen? Jotenkin sinun täytyy perustella se, mikseivät tietyt maahanmuuttajaryhmät oikein pärjää Suomessa. Menneisiin kokemuksiin vetoaminen on rasistista kun puhutaan uusista tulijoista. Voihan myös olla, että me olemme toimineet jotenkin väärin, mikä on estänyt näitä ryhmiä pärjäämästä täällä. Muslimitkin voivat maallistua 2. tai 3. sukupolvessa. Heistähän voi tulla liberaaleja Meitä. Ja muut kootut selitykset.

Lisäksi se antaa ikävän mahdollisuuden vedellä esiin N-kortteja ym. Koko asia vain määritellään joidenkin suvaitsemattomien rasistiseksi vaahtoamiseksi.

Näistä N-korteista ei päästä ikinä eroon, jos tosiasioita vältellään häntä koipien välissä. 100 vuotta sitten rotujen älykkyyserot olivat yleistä tietoa. Ei ole mitään syytä miksei näin olisi tulevaisuudessakin, varsinkin kun todistusaineisto alkaa olla kokoluokkaa Mount everest. Jo varhaiset tutkimusmatkailijat tekivät hyvin tarkkoja havaintoja afrikkalaisten mentaalisista kyvyistä, joita jälkipolvi on varmistanut. Missään kohtaa tai missään päin maailma ei ole syntynyt päinvastaista tietoa. Mustat ovat pahnan pohjimmaisia kaikkialla.

Ja pitää vielä todeta ettei vastakohtaa omalle kulttuuriselle arvomaailmallemme tarvitse hakea Afrikasta asti. Jo esim. kreikkalainen tai ranskalainen tapaa ajatella sopimisesta eri tavoin, aikakäsitys on erilainen, huumori on erilaista, lojaliteetti ja suhde perheeseen on erilainen. Nämä ovat sosiaalistumiseen liittyviä asioita, jotka kätkeytyvät usein vähän pinnan alle, mutta tulevat tärkeissä paikoissa kyllä esiin. Moni etelä-Eurooppalainenkin kotoutuu aika huonosti Suomeen.

Tämä on hyvä huomio. Eiköhän 30 000 nuoren kreikkalaismiehen invaasio aikaansaisi täällä monenlaista jännää. Älykkyys on kuitenkin hyvä ennuste jälkiteollisessa yhteiskunnassa pärjäämiselle. Keskimääräinen älykkyysosamäärä maittain: Suomi: 99, Ranska: 98, Kreikka 92, Irak 87, Afganistan 84 (Yhdysvaltojen mustien taso), Somalia 68.

[Nanfung]

Jos älykkyystesteihin ei ole luottamista, niin voinemme saman tien unohtaa ne yhteiskunnan antamat erityisavustamisen muodot, mitä on tarjolla älyllisesti kehitysvammaisille.

Mensan älykkyystestit voi huoletta heittää roskakoriin ja ottaa käyttöön luotettavampi Åbo Akademin kehittämä testi, missä älykkyysosamäärä mitataan pöytätapojen perusteella.

[Arkipiispa]

Jos älykkyystesteihin ei ole luottamista, niin voinemme saman tien unohtaa ne yhteiskunnan antamat erityisavustamisen muodot, mitä on tarjolla älyllisesti kehitysvammaisille.

Mensan älykkyystestit voi huoletta heittää roskakoriin ja ottaa käyttöön luotettavampi Åbo Akademin kehittämä testi, missä älykkyysosamäärä mitataan pöytätapojen perusteella.

No tässä asiassa varmaan sitten parhaimmat pisteet saa vastaanottokeskusten porukka. Olen nimittäin ihan muutaman kerran ruokaillut eräässä niistä yhdessä noiden turvisten kanssa. Kuudesta kymmeneen kertaa viikossa (aamiainen, lounas, illallinen) antaa asiaan tiettyä "näkökulmaa".

"Parhaat pöytätavat" lienevät siis seuraavat: otetaan neljä tai kuusi siivua leipää, syödään niistä käsin murentaen noin puolet (leivästä ei koskaan haukata vaan se murennetaan sormin ja murrettu pala laitetaan suuhun) , jätetään loput pöydälle (ja lattialle) mureniksi muiden, jälkeen tulevien iloksi. Se kaiketi osoittaa anteliaisuutta ja hyväsydämisyyttä köyhiä kohtaan, koska köyhät sitten voivat tulla syömään ne murut ja hyljätyt leivänpalat pöydältä.

Tai se, kuten eräs kyseisen VOK:in työntekijäkin asian ilmaisi: ruoka tuppaa loppua heti alkuunsa, kun ensimmäiset ottavat aivan hirveän suuria annoksia ja heittävät sitten syömättömät roskiin. Ruoka-ajan lopussa ei sitten aina riitä ruokaa kaikille, ja ruokailun loputtua roska-astiassa on yksi tai kaksi kolmasosaa tehdystä ruuasta sen vuoksi.

Kyllä meillle on nyt ihan hirvittävän hieno siunaus kun tätä ihqua monikulttuuria saapuu tänne älykkyysosamääräämme nostamaan. Suomalaiset kun eivät ole tajunneet edes syödä oikein. 

[Maininki]

Jos ongelma olisi "kulttuurillinen" (älykkyys ei ole kulttuurisidonnaista, vaan sillä on biologinen perusta - kuten on toki kulttuurillakin)

Älykkyys ei todellakaan ole yksinomaan biologisesti määräytyvää, vaan sillä on vahva yhteytensä ympäristöön: kasvatukseen, saatavilla oleviin virikkeisiiin, ravinnon laatuun jne. Se on biologisten, psykologisten ja sosiaalisten tekijöiden yhteisvaikutusta. Miten ihmeessä näet kulttuurin biologisena?

Entä mistä kertoo se, että aasialaiset pärjäävät sikäläisissä koulussa keskimäärin paremmin, kuin valtakulttuuria edustavat valkoiset? Unfair culture?

Juuri noista em. tekijöistä johtuen. Monessa "aasialaisessa kulttuurissa" painotetaan kovaa työntekoa ja menestymistä varhaiskasvatuksesta alkaen.

Älykäs ihminen kyllä tunnistaa heikkoälyiset, vaikka ei olisikaan koulutettu psykologi.

En ihan saa kiinni pointista, tarkoitatko nyt sanoa että tunnistat kyllä tyhmän matun? Onneksi olkoon.  "Koulutettuihin psykologeihin" tuntuu kohdistuvan kaikenlaista projektiota ja mystifiointia. He eivät yleensä lausu mitään kenenkään älykkyydestä ilman mittauksia.

Nostat kriteerit niin korkealle, ettei kysymykseen älykkyydestä voi vastata millään mielekkäällä tavalla. Siltikin älykkyystestien ja niiden kanssa vahvasti korreloivien asioiden suhde pysyy samansuuntaisena vuosikymmenestä toiseen. Miksi yleensäkään edes vetosit siihen, ettei tekstin kirjoittaja ollut psykometrikko, jos et usko edes koko asiaan, älykkyyden mittaamiseen?

Mistä ihmeestä edes poimit tuon etten "uskoisi älykkyyden mittaamiseen". Se ei ole uskon asia. Mittarit standardoidaan aina tiettyyn populaatioon.  Ruotsalaisille standardoidulla ei saada luotettavia tuloksia suomalaispopulaatiossa.

Entä tulisiko lääketieteen luopua älyllisen kehitysvammaisuuden kategorioista? Jos älykkyystesteihin ei ole luottamista, niin voinemme saman tien unohtaa ne yhteiskunnan antamat erityisavustamisen muodot, mitä on tarjolla älyllisesti kehitysvammaisille.

Kts. edellä. Sotket asioita.

Mitä ovat nämä muut tärkeät pointit maahanmuuttoon liittyen? Jotenkin sinun täytyy perustella se, mikseivät tietyt maahanmuuttajaryhmät oikein pärjää Suomessa. Menneisiin kokemuksiin vetoaminen on rasistista kun puhutaan uusista tulijoista. Voihan myös olla, että me olemme toimineet jotenkin väärin, mikä on estänyt näitä ryhmiä pärjäämästä täällä. Muslimitkin voivat maallistua 2. tai 3. sukupolvessa. Heistähän voi tulla liberaaleja Meitä. Ja muut kootut selitykset.

Nyt alan kyseenalaistaa jos nyt en ihan älyäsi tohdi, kun en tarkemmin tunne, mutta sisälukutaitoasi. Puhuin nimenomaan kulttuuristen ja sosiaalisten tekijöiden suuresta merkityksestä jopa kotoutumisen esteinä. Jotenkin itse tunnut vähättelevän sitä miten hitaasti kotoutuminen todellisuudessa monien kohdalla tapahtuu. Nimenomaan 2. ja 3. polven maahanmuuttajien tiedetään myös sairastavan psyykkisesti vielä 1. polveakin enemmän. Eli se siitä "edistymisestä".

Näistä N-korteista ei päästä ikinä eroon, jos tosiasioita vältellään häntä koipien välissä. 100 vuotta sitten rotujen älykkyyserot olivat yleistä tietoa. Ei ole mitään syytä miksei näin olisi tulevaisuudessakin, varsinkin kun todistusaineisto alkaa olla kokoluokkaa Mount everest. Jo varhaiset tutkimusmatkailijat tekivät hyvin tarkkoja havaintoja afrikkalaisten mentaalisista kyvyistä, joita jälkipolvi on varmistanut. Missään kohtaa tai missään päin maailma ei ole syntynyt päinvastaista tietoa. Mustat ovat pahnan pohjimmaisia kaikkialla.

Epäilen että mikäli keskustelu ei pysy nykytietämyksen tasolla, niin N-korteista ei varmuudella päästä eroon. Et ilmeisesti ole aivan tosissasi vedotessasi tässä asiassa tutkimusmatkailijoiden havaintoihin ja 100 vuotta sitten tehtyihin tutkimuksiin, joiden asetelmat kompastuvat juuri noihin kulttuurisiin bias:eihin.   

Keskimääräinen älykkyysosamäärä maittain: Suomi: 99, Ranska: 98, Kreikka 92, Irak 87, Afganistan 84 (Yhdysvaltojen mustien taso), Somalia 68.

Mihin tutkimukseen viittaat? Laita tiedot minulle, kiitos.

[Franklin]

Eri rodut ovat kymmenien tuhansien vuosien ajan kehittyneet pikku hiljaa omanlaisikseen ilman minkäänlaista tietoa tai kosketusta toisistaan. Kaikkien mitattavissa olevien ominaisuuksien (esim. luusto, hormonaalinen toiminta, ihonväri, tiineysaika) perusteella eri ihmisryhmät (rodut) ovat vuosien saatossa kehittyneet erilaisiksi. On käytännössä täysin mahdotonta, että älykkyys olisi poikkeus ja se olisi kehittynyt kymmeniä tuhansia vuosia toisistaan eristyksissä olevilla populaatioilla täysin samaksi.

[sologdin]

Eri rodut ovat kymmenien tuhansien vuosien ajan kehittyneet pikku hiljaa omanlaisikseen ilman minkäänlaista tietoa tai kosketusta toisistaan.

Ei ole ihmisrotuja.  Poikkeuksen muodostaa afro-amerikkalainen rotu joka on kehittynyt 200-500 vuotta sitten Amerikkaan tuotujen neekeriorjien jälkeläisistä.

Allaolevan tutkimuksen mukaan neljännellä sijalla älykkyydessä ovat italialaiset.  Syyrialaiset ovat 24. sijalla 83 pisteellään, irakilaiset sijalla 20 saavutettuaan pistemäärän 87 ja perinteiset kunniakansalaisemme somalit sijoittuvat 68 pisteen älyllään paljonkin jaetulle 38. sijalle.  Kun suomalaisten äly on 99 tasoa, niin tulevien suomalialaisten innovaattorien äly on keskimäärin 83 ja osia.

Henkilö jonka älykkyysosamäärä on 50-69 määritellään "lievästi kehitysvammaiseksi".  Lievästi kehitysvammaiset pystyvät aikuisena asumaan itsenäisesti tai hieman tuettuna. He tarvitsevat usein myös tukea kyetäkseen asioimaan ja hankkimaan tarvitsemansa palvelut. Heidän rahankäyttötaitonsa voivat olla puutteellista ja helpon johdateltavuutensa takia he ovat alttiita joutumaan muiden ihmisten hyväksi käyttämiksi. Monet aikuiset kykenevät kuitenkin ylläpitämään hyviä sosiaalisia suhteita.

Heikkolahjaisuudella tarkoitetaan normaalia, mutta melko alhaista älykkyyttä, joka aiheuttaa laaja-alaisia oppimisvaikeuksia sekä vaikeuttaa toimimista ongelmanratkaisua vaativissa tilanteissa.  Laaja-alaisista oppimisvaikeuksista kärsivien älykkyysosamäärä on 70-85.

http://www.photius.com/rankings/national_iq_scores_country_ranks.html

[guest8788]

Älykkyys ei todellakaan ole yksinomaan biologisesti määräytyvää, vaan sillä on vahva yhteytensä ympäristöön: kasvatukseen, saatavilla oleviin virikkeisiiin, ravinnon laatuun jne. Se on biologisten, psykologisten ja sosiaalisten tekijöiden yhteisvaikutusta. Miten ihmeessä näet kulttuurin biologisena?

Älykkyys on vahvasti biologisesti periytyvä ominaisuus. Kaikki listaamasi ympäristötekijät ovat toissijaisia ja/tai tiettyyn kehitysvaiheeseen liittyviä. Mikään ravinto ei tee ketään älykkäämmäksi, mutta oikeanlaisen ravinnon puute kasvuvaiheessa, kuten liian vähäinen raudan saanti, voi haitata aivojen kehitystä. Aikuisikään tultaessa ravinnon merkitys älykkyyden selittäjänä katoaa. Ympäristötekijöillä saadaan korkeintaan pientä nostetta, joka laantuu lapsen tullessa aikuisikään. Tämä adoptiotutkimusten peruskauraa.

Kulttuuri on populaation ilmaus. "Yhteiskunta koostuu ihmisistä".

Juuri noista em. tekijöistä johtuen. Monessa "aasialaisessa kulttuurissa" painotetaan kovaa työntekoa ja menestymistä varhaiskasvatuksesta alkaen.

Nämä "työteliäät kulttuurit" sun muut ympäristöselitykset ovat tautologioita, joissa sivuutetaan biologinen todellisuus, mikä on kaiken ihmisen toiminnan perusta. Taivaistako ne fundamentaalit kulttuuripiirteet putoavat populaatioiden keskuuteen?

-Me päätettiin nyt olla tällaisia älykkäitä menestyjiä
-Mepäs päätettiin olla ikuisia luusereita!

En ihan saa kiinni pointista, tarkoitatko nyt sanoa että tunnistat kyllä tyhmän matun? Onneksi olkoon.

Viittasin Gedaliah Braunin (pseudonyymi) tekstiin. Valkoinen mies, joka opetti filosofiaa etelä-afrikkalaisessa yliopistossa. Muistatko vielä mistä tekstistä on kyse? Siitä, mitä et lukenut loppuun asti.

Mistä ihmeestä edes poimit tuon etten "uskoisi älykkyyden mittaamiseen". Se ei ole uskon asia. Mittarit standardoidaan aina tiettyyn populaatioon.  Ruotsalaisille standardoidulla ei saada luotettavia tuloksia suomalaispopulaatiossa.

Esimerkkini oli monietnisestä Yhdysvalloista, jossa musta väestö on vuosikymmenten ajan sijoittunut valkoisesta väestöstä n. 15-20 pisteen verran alemmaksi älykkyysmittauksissa, aasialaiset ja askenasijuutalaiset n. 7-12 pisteen verran korkeammalle. Tulokset ovat yhdenmukaisia mm. tasokokeiden (SAT) ja sosioekonomisen aseman kanssa.

Kts. edellä. Sotket asioita.

En sotkenut. Tähän perustui väitteeni siitä, että neljäsosa Yhdysvaltojen mustista on vähintään lievästi älyllisesti kehitysvammaisia, eli ÄO on alle 75. Tämä rajapyykki on esim. Kalifornian osavaltiossa ja sen alittaminen mahdollistaa pääsyn erityisluokalle tai -kouluun. Arvatenkaan valkoihoisen väestön heikoin neljännes ei ole keharitasoa.

Jotenkin ohitat nämä kohdat, jotka koskevat samassa kulttuuripiirissä eläviä ja kutakuinkin samaa ravintoa syöviä populaatiota, joiden suorituskyvyssä ja käyttäytymisessä on selkeitä eroja vuosikymmenestä toiseen.

Nyt alan kyseenalaistaa jos nyt en ihan älyäsi tohdi, kun en tarkemmin tunne, mutta sisälukutaitoasi. Puhuin nimenomaan kulttuuristen ja sosiaalisten tekijöiden suuresta merkityksestä jopa kotoutumisen esteinä. Jotenkin itse tunnut vähättelevän sitä miten hitaasti kotoutuminen todellisuudessa monien kohdalla tapahtuu. Nimenomaan 2. ja 3. polven maahanmuuttajien tiedetään myös sairastavan psyykkisesti vielä 1. polveakin enemmän. Eli se siitä "edistymisestä".

En tiedä mihin "edistymiseen" viittaat, sillä minulla ei ole illuusioita kotoutumiseen liittyen, enkä pidä tässä kulttuurillisia syitä vähäisinä. Halusin vain tietää, että onko sinusta näiden maahanmuuttajaryhmien älykkyystasolla mitään merkitystä kotoutumisen kannalta. Ilmeisesti ei, sillä kaikkihan me ollaan satasia kun vähän standardisoidaan. Psykologiparat kun eivät osaa verrata eri populaatioiden menestystä keskenään identtisissä testeissä.

Epäilen että mikäli keskustelu ei pysy nykytietämyksen tasolla, niin N-korteista ei varmuudella päästä eroon. Et ilmeisesti ole aivan tosissasi vedotessasi tässä asiassa tutkimusmatkailijoiden havaintoihin ja 100 vuotta sitten tehtyihin tutkimuksiin, joiden asetelmat kompastuvat juuri noihin kulttuurisiin bias:eihin.   

Vihjasin siihen suutaan, että ennen rotuteorioita tehdyt havainnot ovat yhdenmukaisia myöhempien psykologisten mittausten ja sosiaalipsykologisten kokeiden kanssa. Silloin tehdyt havainnot, jollaisista ajan mittaan syntyi stereotypioita, ovat osoittautuneet hyvinkin paikkaansapitäviksi. Vaan sellainen on stereotypioiden laita muutenkin.

Mihin 100 vuotta sitten tehtyihin tutkimuksiin viittaat? Jos niin kauas pitää mennä, niin otetaan vaikka esimerkiksi armeijan älykkyystestit, jota on tehty Yhdysvalloissa ensimmäisestä maailmansodasta lähtien, kun syntyi tarve testata sotilainen henkistä kyvykkyyttä. Ensimmäinen testi oli Stanford-Binetin varhaisversio. Mustat olivat yllättäen jumboja. Tämä "kulttuurillinen bias" on jatkunut tähän päivään asti, vaikka testejä on paranneltu, kaikilla on televisiot, sekä runsaasti ruokaa syötäväksi.

Mihin tutkimukseen viittaat? Laita tiedot minulle, kiitos.

Lähteenä Richard Lynnin ja Tatu Vanhasen kirjat IQ and Global Inequality (2002) & IQ and the Wealth of Nations (2006).

Muuta väitteisiin liittyvää:
https://en.wikipedia.org/wiki/Minnesota_Transracial_Adoption_Study
http://isteve.blogspot.fi/2013/01/regression-toward-mean-and-iq.html
http://www.amren.com/features/2015/08/a-blow-against-anti-white-science/
https://www.youtube.com/watch?v=6SJNVb0GnPI

[Maailmanmies]

Jos ongelma olisi "kulttuurillinen" (älykkyys ei ole kulttuurisidonnaista, vaan sillä on biologinen perusta - kuten on toki kulttuurillakin)

Älykkyys ei todellakaan ole yksinomaan biologisesti määräytyvää, vaan sillä on vahva yhteytensä ympäristöön: kasvatukseen, saatavilla oleviin virikkeisiiin, ravinnon laatuun jne. Se on biologisten, psykologisten ja sosiaalisten tekijöiden yhteisvaikutusta. Miten ihmeessä näet kulttuurin biologisena?

Älykkyys nimen omaan on vahvasti perinnöllinen ominaisuus. Älykkyyttä ei voi lisätä koulutuksella ja kasvatuksella, mutta sitä miten älyä käyttää kyllä toki voi.   Älykkyys on kuin huippunopeus, jollakin se on 140 jollakin 290, mutta täysillä ei ole pakko ajaa.

Luin hieman yli puoliväliin ko. tekstin. Allekirjoitan aika monet kirjoittajan havainnot kulttuurisessa mielessä, mutta päätelmä siitä, että kyse olisi älykkyyden puutteesta kohtaa älykkyyden määritelmän, johon edellä omassa viestissäni viittasin.

Luehan toki loppuun asti.

Yhdysvalloilla on kokemuksia näistä Afrikan veijareista jo pidemmältä ajalta. Yhdysvalloissa valkoiset pärjäävät kaikissa kouluaineissa paremmin kuin mustat. Yhdysvalloissa on kuitenkin kokeiltu laajalti erilaisia opetusmetodeja "racial achievement gapin" kuromiseksi, mutta laihoin tuloksin. Jos ongelma olisi "kulttuurillinen" (älykkyys ei ole kulttuurisidonnaista, vaan sillä on biologinen perusta - kuten on toki kulttuurillakin), jonkun näistä metodeista luulisi osuvan maaliinsa. Sekaluokassa ei kuitenkaan voi opettaa useilla eri menetelmillä.

Yhdysvaltojen mustien korkeampi ÄO afrikkalaisiin verrattuna johtuu heidän sekoittumisestaan valkoisiin ja intiaaneihin, ei asumisesta USA:ssa.

[Jack]

Eri rodut ovat kymmenien tuhansien vuosien ajan kehittyneet pikku hiljaa omanlaisikseen ilman minkäänlaista tietoa tai kosketusta toisistaan. Kaikkien mitattavissa olevien ominaisuuksien (esim. luusto, hormonaalinen toiminta, ihonväri, tiineysaika) perusteella eri ihmisryhmät (rodut) ovat vuosien saatossa kehittyneet erilaisiksi. On käytännössä täysin mahdotonta, että älykkyys olisi poikkeus ja se olisi kehittynyt kymmeniä tuhansia vuosia toisistaan eristyksissä olevilla populaatioilla täysin samaksi.

Tämän kun sanoo julkisesti, jotuu myymään Nobelinsa.

https://www.washingtonpost.com/news/speaking-of-science/wp/2014/12/01/nows-your-chance-to-buy-james-watsons-nobel-prize-because-racism/

Vaikka kaikki faktat ja looginen päättely osoittaisivat, että jokin asia on niin kuin se on, se ei voi olla niin, jos jossakin on päätetty, että se ei voi olla niin.   

[Procol Haram]

Piti mennä takain talviunille. Järkyttävöö on tämä juttu, totok sen tajuaa. Nööpelin räjähdeapurahan saanut kun huomauttaa keisarivaippaamuurarien valitun huomiosta Afrikan asusteista, niin köyhyys. Plääh.

Ein volk, ein reich, ein euro. Jatkakaa hanhenmarssianne.

[Marius]

Ei älykkyysosamäärää tarvitse mitata.

Sen voi todeta katsomalla maailmaa.

[JJohannes]

Vuodesta toiseen täällä lainaillaan Vanhanen-Lynnin lukuja ja heitellään joka väliin "faktana", että kreikkalaisten älykkyysosamäärä on just tasan 82 pistettä, suomalaisten 99 ja kiinalaisten 107. Kuitenkaan Vanhanen ja Lynn eivät väittäneet, että kreikkalaisten tai kiinalaisten älykkyysosamäärä on sitä tai tätä.

Heidän tutkimuksessaan oli otettu joukko eri aikoina, eri paikoissa, eri tilanteissa ja erilaisille ryhmille tehtyjä älykkyystestejä joiden katsottiin riittävän hyvin kuvaavaan eri valtioiden alueella asuvien populaatioiden summittaista älyllistä kapasiteettia, jota älykkyystestien katsottiin taas riittävän hyvin kuvaavan. Vanhasen ja Lynnin mielenkiinnon kohde oli, että jos tätä dataa vertailee erinäisiin taloudellisiin indikaattoreihin, löytyykö näiden väliltä korrelaatio.

Eri valtioille määriteltyjen "älykkyysosamäärien" ja taloudellisen hyvinvoinnin väliltä löytyi kohtalaisen vahva korrelaatio. Tämä on ainoa asia, mitä Vanhanen ja Lynn halusivat tutkimuksellaan sanoa. Mitä he sen sijaan eivät sanoneet:

- He eivät esittäneet mitään selitystä korrelaatiolle. Arveluita toki.
- Heidän tutkimuksensa ei sano taloudellisen hyvinvoinnin olevan seurausta korkeasta älykkyydestä.
- Heidän tutkimuksensa ei sano taloudellisten epäonnistumisten olevan seurausta matalasta älykkyydestä.
- Heidän tutkimuksensa ei väitä, että kiinalaisten älykkyysosamäärä on 107 tai kreikkalaisten 82.
- Heidän tutkimuksensa ei ota kantaa älykkyyden periytymiseen.
- Heidän tutkimuksensa ei ota kantaa älykkyydeen alkuperään, luonteeseen ja syntyyn muutenkaan.
- Heidän tutkimuksensa ei ota kantaa käsitteen älykkyys mielekkyyteen.
- Heidän tutkimuksensa ei ota kantaa älykkyyden mittaamisen mielekkyyteeen älykkyystesteillä.

Tietenkin tutkimuksen premisseihin kuuluu se jo yllä todettu oletus, että jos Kiinassa tehdyn älykkyystestin tulos on 107 ja Kreikassa tehdyn älykkyystestin tulos 82, kertovat nuo luvut vertailun kannalta mielekkäällä tavalla jonkinlaisesta älykkyyserosta maiden välillä. Tuon eron ei oleteta olevan tarkalleen 25 pistettä tai että 107 ja 82 olisivat edustuskelpoisia lukemia näiden kahden maan kansalaisten keskiverrosta älyllisestä kapasiteetista.

Kiistanalainen ja kyseenalainen osa tutkimusta on juuri se, kuinka hyvin nuo luvut ja niiden taustalla olevat testit voivat selittää oletettuja älykkyyseroja. Toinen kysymys on se, kuinka testejä voi luontevasti vertailla toisiinsa. Nimittäin tosiasiassa Kiinassa ja Kreikassa tehtyjen älykkyystestien pistekeskiarvo on määritelmällisesti 100. Kriitikoiden mukaan testit on tehty liian eri aikoina, liian erilaisille (esimerkiksi eri ikäisille) testiryhmille ja liian erilaisin metodein, jotta ne tarpeeksi hyvin kuvaisivat valtioidenvälisiä eroja. Testidataa on kerätty vuosikaudet melko epäjärjestelmällisesti, kun sitä on ensin kerätty vuosikymmenen ajan itse testeissä. Testijärjestelyt eivät ole huomioineet sosio-ekonomista asemaa ja koulutusta, jotka saattaisivat vaikuttaa testien tulokseen.

Toisin sanoen Vanhanen ja Lynn olivat sitä mieltä, että vaikka joukossa onkin joku Belize jossa testin tulokset ovat 12-vuotiailta kehitysvammaisilta 1960-luvulta ja Singapore, jossa testi on tehty vanhainkodin alzheimer-osastolla 1980-luvulla, nämä ovat vain muutamia poikkeamia jotka eivät vaaranna tutkimuksen laajempaa yleispätevyyttä. Tai sitten he olivat sitä mieltä, että vaikkapa Albanian armeijan varusmiehille vuonna 1992 tehdyn älykkyystestin tulos on tarpeeksi lähellä todellista albanialaisten älykkyyttä sopiakseen mielekkääseen vertailuun.

Heidän kriitikkonsa taas aivan oikeutetusti sanovat, että joukossa on liikaa em. esimerkkien kaltaisia tapauksia ja että albanialaiset varusmiehet eroavat liikaa keskimääräisestä albanialaisesta voidakseen edes approksimoida heidän älykkyyttään.

Siksi haluan nyt painottaa, ettei Vanhanen-Lynnin tutkimusta pidä käyttää selittämään asioita, joita se ei selitä. Myöskään siinä käytettyä dataa, erityisesti yksittäisiä maille annettuja "älykkyyslukuarvoja", ei pidä käyttää liian pitkälle meneviin johtopäätöksiin, koska data on mielekästä vain itse tutkimuksen tavoitteen kannalta, ei yleisempiin huomioihin eri kansojen älykkyyksistä ja niiden eroista. Data on olemassa vain osoittaakseen korrelaation talousdatan kanssa, ei mitään muuta käyttöä varten.

[JJohannes]

Lisään edelliseen vielä sen, että rotujen älykkyyseroista puhuttaessa ja älykkyyden periytyvyyttä tarkastellessa tärkeimpiä tutkimuksia ovat ehdottomasti adoptiolasten tutkimukset.

[Procol Haram]

Tatu oli nero, poikansa putosi puusta, tosin pää edellä. Nerot usein kasvattavat lapsistaan liian kilttejä.

[TheVanishedTerrorist]

Lisään edelliseen vielä sen, että rotujen älykkyyseroista puhuttaessa ja älykkyyden periytyvyyttä tarkastellessa tärkeimpiä tutkimuksia ovat ehdottomasti adoptiolasten tutkimukset.

Nythän sitä materiaalia tulee suomeen pilvin pimein tutkittavaksi ja maksettavaksi.

[JJohannes]

Allaolevan tutkimuksen mukaan neljännellä sijalla älykkyydessä ovat italialaiset.  Syyrialaiset ovat 24. sijalla 83 pisteellään, irakilaiset sijalla 20 saavutettuaan pistemäärän 87 ja perinteiset kunniakansalaisemme somalit sijoittuvat 68 pisteen älyllään paljonkin jaetulle 38. sijalle.  Kun suomalaisten äly on 99 tasoa, niin tulevien suomalialaisten innovaattorien äly on keskimäärin 83 ja osia.

Henkilö jonka älykkyysosamäärä on 50-69 määritellään "lievästi kehitysvammaiseksi".  Lievästi kehitysvammaiset pystyvät aikuisena asumaan itsenäisesti tai hieman tuettuna. He tarvitsevat usein myös tukea kyetäkseen asioimaan ja hankkimaan tarvitsemansa palvelut. Heidän rahankäyttötaitonsa voivat olla puutteellista ja helpon johdateltavuutensa takia he ovat alttiita joutumaan muiden ihmisten hyväksi käyttämiksi. Monet aikuiset kykenevät kuitenkin ylläpitämään hyviä sosiaalisia suhteita.

http://www.photius.com/rankings/national_iq_scores_country_ranks.html

Ja vielä jatkaakseni, tässä nähdään hyvä esimerkkki Vanhanen-Lynnin väärinkäytöstä. Tuo nettisivu ottaa heidän kirjansa taulukon lukemat sellaisenaan, ja väittää niille lähteeksi Vanhanen-Lynniä. Tosiasiassa V & L eivät kuitenkaan keränneet dataansa itse, vaan käyttivät jo valmista dataa. Heidän teoksensa on siis sekundäärilähde tuolle datalle. Toki on huomattava, että tuossa taulukossa ja kirjan taulukossa on kuitenkin myös V & L:n työn tuloksena syntynyttä "dataa". Nimittäin yli puolesta taulukon maista ei ollut saatavilla älykkyystestituloksia joten V & L joutuivat arvioimaan naapurimaiden tulosten perusteella pistemäärät niille.

Jos lähdemme siitä oletuksesta, että älykkyys tosiaan periytyy voimakkaasti ja määrittyy geneettisesti, V & L:n käyttämä data on ilmiselvästi virheellistä ja puutteellista. Nimittäin juuri somalien osalta. Somalithan jakavat nimittäin huomattavan osan perimäänsä arabien, etenkin jemeniläisten kanssa. Siten somalien keskimääräisen älykkyysosamäärän (68) tulisi olla lähellä jemeniläisten lukemaa (85). Tätä järjenvastaista tulosta voisi selittää juuri se, ettei Somaliasta ole ollut valmiita tuloksia ja V & L ovat vain arvioineet Somalian pistemäärän naapurimaiden Etiopian (69), Djiboutin (68) ja Kenian (80) perusteella.

[TheVanishedTerrorist]

IQ and Economic Success
http://www.americanexperiment.org/publications/commentaries/iq-and-economic-success

Meneekö älykkäämmät paikalliset ihmiset näiden  70 (+/- 10) afrikkalaisten ja lähi-idästä saapuvien kanssa naimisiin? Epäilen että ei ja suuri osa näistä hetken hurmassa tehdyistä liitoista päättyy eroon. Tästäkin voi vetää johtopäätöstä miksi ghetot syntyvät ja pysyvät ghettoina. Niissä on vain yksi suunta ja se on alaspäin. On paljon selvää näyttöä miksi alhaisen älykkyysosamäärän omaavia henkilöitä ei kannata tuoda elätettäviksi.

Mitä jos, tällä nopeasti kehittyvällä huipputeknologian aikakaudella, älykkyysosamäärä todellakin pelaa entistä suurempaa roolia siinä ketä menestyy ja ei menesty taloudellisesti? Kannattaisi huomioida maahanmuuttopolitiikassa. Tuskin ne fiksummat jaksavat kauaa elättää aina vaan kasvavaa massaa jotka eivät pysty edes itsestään huolehtimaan tehden siinä ohessa sitten rikoksia ym. keppostelua. Vetävät varmaan omat johtopäätöksensä ja muuttavat muualle jos vain on mahdollista (white flight ilmiö ja sitten ihan suoranainen "aivokato" ulkomaille).

Keskinkertaisuudet jäävät sitten johtamaan maata ja miettivät mitä veroja korotettaisiin sekä mistä leikattaisiin velkataakan paisuessa kuin pullataikinan.

Lisäänpä tällainen vielä loppuun:

1. kysymys: minkälainen maahanmuutto olisi suomen talouden ja kehityksen kannalta parasta?

a) humanitäärinen, pakolaiset ja työperäinen nykyisellä tasolla ja valvonnalla
b) humanitäärinen, pakolaiset ja työperäinen tiukemmalla tasolla ja valvonnalla
c) vain työperäinen tiukalla seulalla kammattu ammattitaitoinen henkilöstö

Investoinnit (esim. yli $2 miljoonaa dollaria) ja sen kautta saatavat oleskeluluvat olisivat erikseen käsiteltäviä.

2. kysymys: minkälainen kehitysapu olisi suomen talouden ja kehityksen kannalta parasta?

a) raha ja tavaralahjoitukset kohdemaihin?
b) vastikkeellinen raha ja tavaralahjoitukset kohdemaihin?
c) ohjattu ja valvottu vastikkeellinen raha ja tavaralahjoitukset kohdemaihin?

3. kysymys: miten auttaa pakolaisia (YK:n määritelmän mukaisia) niin että se olisi suomen talouden ja kehityksen kannalta parasta?

a) ottaa pelkästään määrätty määrä suomeen per vuosi?
b) ottaa määrätty määrä suomeen per vuosi ja auttaa heitä myös leireillä?
c) auttaa pelkästään rakentamalla leirejä ja helpottaa pakolaisten oloja leireillä?

Huom: yhden pakolaisen kustannuksilla suomessa elätetään moninkertainen määrä leireillä.

Näihin on helppo vastata, ainakin minun, sen mukaan mikä olisi suomelle parasta ja järkevintä eli 3 x c.

[Finis Finlandiae]

... perinteiset kunniakansalaisemme somalit sijoittuvat 68 pisteen älyllään paljonkin jaetulle 38. sijalle.  Kun suomalaisten äly on 99 tasoa, niin tulevien suomalialaisten innovaattorien äly on keskimäärin 83 ja osia.

Ei se noin mene. Tuo perustuu olettamaan, että somalit ja kantikset pariutuvat, mikä ei ole totta kuin erittäin pienessä määrin, nyt ja tulevaisuudessa.

Oikeasti  Suomeen muodostuu matuista koostuva n. 68-72 ÄO vajaaälymystöenemmistö, minkä lisäksi maassa on nopeasti pienenevä joukko 99 ÄO perimän kantaväestöä. Keskiarvoa tai mediaania noiden ryhmien väliltä on turha laskeskella.

[sologdin]

... perinteiset kunniakansalaisemme somalit sijoittuvat 68 pisteen älyllään paljonkin jaetulle 38. sijalle.  Kun suomalaisten äly on 99 tasoa, niin tulevien suomalialaisten innovaattorien äly on keskimäärin 83 ja osia.

Ei se noin mene. Tuo perustuu olettamaan, että somalit ja kantikset pariutuvat, mikä ei ole totta kuin erittäin pienessä määrin, nyt ja tulevaisuudessa.

Oikeasti  Suomeen muodostuu matuista koostuva n. 68-72 ÄO vajaaälymystöenemmistö, minkä lisäksi maassa on nopeasti pienenevä joukko 99 ÄO perimän kantaväestöä. Keskiarvoa tai mediaania noiden ryhmien väliltä on turha laskeskella.

Kirjoitinkin suomalialaisista millä tarkoitin suomalaisten ja somalien jälkeläisiä.  Termi saattaa olla harhaanjohtava.

[zache]

Älykkyys ei todellakaan ole yksinomaan biologisesti määräytyvää, vaan sillä on vahva yhteytensä ympäristöön:

Älykkyys nimen omaan on vahvasti perinnöllinen ominaisuus. Älykkyyttä ei voi lisätä koulutuksella ja kasvatuksella, mutta sitä miten älyä käyttää kyllä toki voi.   Älykkyys on kuin huippunopeus, jollakin se on 140 jollakin 290, mutta täysillä ei ole pakko ajaa.

Koulutus nimenomaan on sellainen asia joka nostaa älykkyystestituloksia eikä pelkästään korreloi älykkyyden kanssa. Vaikutus näyttäisi myös olevan pysyvä.
* BBC, 26.12.2011, More time at school 'boosts IQ'
* Developmental Psychology, 2015, Vol. 51, Is Education Associated With Improvements in General Cognitive Ability,
or in Specific Skills?

Jotta asiat eivät olisi niin yksinkertaisia niin mainitaan, että myös hankitut ominaisuudet periytyvät ja näillä oletetaan olevan vaikutuksia älykkyyteen. Lisäksi ympäristötekijöillä on vaikutus älykkyyteen ja esimerkiksi epidemiat näkyvät populaatiotasolla älykkyyden laskuna. 1, 2 ja esimerkiksi lyijyn lisääminen bensaan testattiin kokeellisesti huonoksi ideaksi. 2000-luvulla lyijyllistä bensaa käytettiin yhä Afrikassa, Irakissa, Afganistanissa jne... Eli vaikka älykkyyttä voi olla hankala nostaa, niin sen laskeminen ympäristötekijöillä laajassa mittakaavassa ei ole mikään ongelma.

[Jack]

Tatu Vanhanen julkaisussa "Tieteessä tapahtuu" Nro 1 (2011):

"Keskeisenä empiirisen aineiston tukemana argumenttina on, että populaatioiden keskimääräisessä älykkyydessä olevat erot selittävät valtaosan ihmisten elinoloja eri näkökulmista mittaavien indeksien vaihtelusta."

Kirjoituksessaan Vanhanen viittaa Newsweek -lehden artikkeliin maailman parhaista maista sekä Rickhard Lynnin "kylmän ilmaston teoriaan".

Vanhasen mukaan "maiden välinen järjestys näyttää pysyvän suunnilleen samana riippumatta siitä, millaisia indikaattoreita on käytetty kansakuntien hyvinvointierojen mittaamiseen". Hän esittää kysymyksen, "miksi maiden välillä on kaikkien vertailuindeksien mukaan suuria eroja" ja toteaa, että tähän kysymykseen Newsweek -lehden artikkeli ei anna minkäänlaista vastausta.

Niinpä Vanhanen tarjoaa itse vastauksen. Hän toteaa, että "kylmän ilmaston maat sijoittuvat vertailuindekseissä paremmin kuin kuuman ilmaston maat", mutta ei ole kuitenkaan järkevää otaksua, että lämpötilaerot vaikuttaisivat suoraan yhteiskuntaolojen laatuun.

Vanhanen kirjoittaa:

"Vaikutuksen täytyy tapahtua jonkin välittävän mekanismin välityksellä. Mikä sellainen välittävä mekanismi voisi olla?"

Vastaus löytyy Lynnin "kylmän ilmaston teoriasta", jonka mukaan "luonnonvalinta edisti keskimääräisen älykkyyden kasvua Afrikan tropiikista kylmiin ilmasto-oloihin siirtyneiden populaatioiden keskuudessa, koska älykkyys auttoi ratkaisemaan kylmien ympäristöolojen aiheuttamia ongelmia". Evoluution seurauksena "ihmispopulaatioiden keskimääräisen älykkyyden erot kasvoivat, ja ne korreloivat edelleen merkittävästi vuoden keskilämpötilan kanssa".

Seuraavaksi Vanhanen viittaa Lynnin kanssa tekemänsä tutkimuksen "keskeiseen argumenttiin, jonka mukaan maiden väliset suuret erot elinolojen erilaisissa mittareissa perustuvat kansakuntien keskimääräisessä älykkyydessä oleviin eroihin enemmän kuin mihinkään muuhun tekijään".

Kirjoituksensa lopussa Vanhanen tekee yhteenvedon, jossa hän toteaa seuraavaa:

"Tässä artikkelissa on pyritty osoittamaan, että vahvimpana selittävänä tekijänä on keskimääräinen kansallinen älykkyysosamäärä, jossa esiintyvä suuri maiden välinen vaihtelu on evoluution tuottama."

Vanhanen pitää keskimääräistä kansallista älykkyysosamäärää niin merkittävänä tekijänä, että hänen mielestään "ei ole todennäköisenä, että listan hännillä oleva Burkina Faso nousisi milloinkaan listan kärkeen tai että Suomi milloinkaan putoaisi listan pohjalle".

[Maailmanmies]

Älykkyys ei todellakaan ole yksinomaan biologisesti määräytyvää, vaan sillä on vahva yhteytensä ympäristöön:

Älykkyys nimen omaan on vahvasti perinnöllinen ominaisuus. Älykkyyttä ei voi lisätä koulutuksella ja kasvatuksella, mutta sitä miten älyä käyttää kyllä toki voi.   Älykkyys on kuin huippunopeus, jollakin se on 140 jollakin 290, mutta täysillä ei ole pakko ajaa.

Koulutus nimenomaan on sellainen asia joka nostaa älykkyystestituloksia eikä pelkästään korreloi älykkyyden kanssa. Vaikutus näyttäisi myös olevan pysyvä.
* BBC, 26.12.2011, More time at school 'boosts IQ'
* Developmental Psychology, 2015, Vol. 51, Is Education Associated With Improvements in General Cognitive Ability,
or in Specific Skills?

Jotta asiat eivät olisi niin yksinkertaisia niin mainitaan, että myös hankitut ominaisuudet periytyvät ja näillä oletetaan olevan vaikutuksia älykkyyteen. Lisäksi ympäristötekijöillä on vaikutus älykkyyteen ja esimerkiksi epidemiat näkyvät populaatiotasolla älykkyyden laskuna. 1, 2 ja esimerkiksi lyijyn lisääminen bensaan testattiin kokeellisesti huonoksi ideaksi. 2000-luvulla lyijyllistä bensaa käytettiin yhä Afrikassa, Irakissa, Afganistanissa jne... Eli vaikka älykkyyttä voi olla hankala nostaa, niin sen laskeminen ympäristötekijöillä laajassa mittakaavassa ei ole mikään ongelma.

Ei, koulutus on seuraus, ei syy. Afrikkalaiset ovat pääosin menestymättömiä olivatpa asuneet koko ikänsä Afrikassa tai Euroopassa.  Lyijyllisen bensan tähän vetäminen on erikoista. Meilläkin sitä käytettiin kymmeniä vuosia.

Suomi nousi lyhyessä ajassa köyhyydestä maailman kärkeen, saman teki Etelä-Korea. Kiinan nousu ei ole sattumaa. Me pystymme ja osaamme koska korkea ÄO. Samasta syystä Afrikka pysyy köyhänä.

[sr]

ÄO: n mittaus on sosialistisen tasa-arvon vastainen toimenpide.

ÄO:n mittaus sinällään ei ole tuota yhtään sen enempää kuin vaikkapa pituuden mittaus. Se sen sijaan sitten voikin olla, että ihmisen ihmisarvo tai oikeudet pannaan riippumaan siitä mittauksen tuloksesta. Jotkut ovat ehdottaneet esim. äänestykseen ÄO testiä sillä perusteella, että tyhmät ihmiset äänestävät "väärin".

Itselläni ei ole mitään erityisesti sitä vastaan, että ns. hyötymaahanmuutto, eli maahanmuutto, joka sallitaan puhtaasti siitä lähtökohdasta, että siitä on tarkoitus olla taloudellista hyötyä vastaanottajamaalle, sidotaan maahantuloa hakevan ominaisuuksiin, ml. älykkyys. Tämän ainoa haittapuoli on se, että se voi johtaa siihen, että ammatteissa, joihin ei tarvita erityisen suurta älykkyyttä, mutta johon olisi tarvetta saada ulkomaalaisia tekijöitä (sanotaan vaikkapa intialaisen ravintolan kokki), voidaan ihan turhaan karsia pois hakijoita, jotka olisivat siihen soveliaita, mutta jotka eivät nyt vaan ole erityisen älykkäitä.

Toinen asia on sitten humanitäärinen maahanmuutto, jota harrastetaan puhtaasti hyväntekeväisyysmielessä. Pakolaisten ottamisen tarkoitus ei ole saada maahan mahdollisimman älykkäitä ihmisiä, vaan auttaa hädänalaisia. Tässä älykkyyskriteerien käyttäminen olisi suunnilleen yhtä väärin kuin jos vaikkapa julkisen terveydenhuollon sairaalassa ihmiset pantaisiin leikkausjonoon heidän älykkyytensä tai muun yhteiskunnallisen hyödyn mukaan. Tämä tuntuu vain yksinkertaisesti moraalisesti väärältä. Siitä voidaan tietenkin keskustella (ja keskustellaankin) kuinka paljon tuota humanitääristä maahanmuuttoa pitäisi harrastaa, mutta sanoisin, että siinä ollaan sitten moraalisesti aika heikoilla jäillä (eli kyseenalaistetaan koko touhun moraalinen puoli), jos siinä muiden kriteerien rinnalle nostetaan esim. älykkyys.