2015-12-13 HS: Ruotsi jättää Suomen jalkoihinsa talousvertailussa

[ArtturiE]

Näin niitä maita tuhotaan. Suomihan on vielä hieman jäljessä, mutta toisaalta täällä talous on jo aivan umpikujassa.

Matujen tämän vuoden määriä vertaamalla Suomi on aivan samalla tasolla Ruotsin kanssa, koska talouskasvun lukujen perusteella Suomen 35000/v vastaa Ruotsin 160000/v.  Ei nyt ihan pilkulleen, mutta suhde on tuota luokkaa.

Tosiasiahan on se, että ruotsalaiset viranomaiset säätelee Suomeen tulevaa matulaumaa ja tämä näyttäisi olevan se taso, mikä vastaa Ruotsiin tulevaa matujen määrää suhteellisesti.
Aivan harkittua politikointia Pipilältä ja ruotsalaiskamuilta!

Missä Suomen tiukennettu rajavalvonta, matut riittää jo!

[progg]

http://www.nationaldebtclocks.org/debtclock/finland
Debt as % of GDP
54.14%
http://www.tradingeconomics.com/finland/gdp-per-capita/forecast

http://www.nationaldebtclocks.org/debtclock/sweden
Debt as % of GDP
28.31%
http://www.tradingeconomics.com/sweden/gdp-per-capita/forecast

Suomi on tuhon tiellä jopa suhteessa Ruotsiin!

[Goman]

Turpaan tulee kaikilla mittareilla – Ruotsi jättää Suomen jalkoihinsa talousvertailussa
Kun väestö kasvaa nopeasti, voi bruttokansantuotetta osuvampi hyvinvoinnin mittari olla bruttokansantuote asukasta kohti. Sekin kasvoi kolmannella neljänneksellä 2,8 prosenttia vuositasolla, mikä on Suomeen verrattuna iso lukema.

http://www.hs.fi/talous/a1449895664052?jako=83026dacd63d4a70048c866e8f136472

Tuota on suorastaan vaikea uskoa? Varsinkin on vaikea uskoa että asukasmäärässä, jolla bkt on jaettu olisi mukana tämän vuoden aikana tullut mamuvyöry. Rohkenen olettaa että vuoden päästä kun vuoden 2015 aikana tulleet mamut otetaan mukaan jakamaan kakkua, niin siivusta tulee entistä ohuempi.

Muutenkin on täysin mahdotonta uskoa että jos maahan (mihin tahansa maahan) otetaan vastaan suuria määriä ihmisryhmiä joiden työllisyysaste jää pysyvästi alle kantaväestön, niin se maan bkt/asukas sekä yleinen elintaso voisivat juurikaan nousta. Kyllä siinä tulee käymään päinvastoin. Josta jo viitteitä onkin.

" Personer utanför arbetsmarknaden har fått det allra värst. Nästan hälften av dessa, 46 procent lever i fattigdom i dag jämfört med 24 procent 2005."
http://www.svd.se/allt-fler-med-jobb-lever-i-fattigdom

Summa summarum: Hesarin juttu on asenteellista höttöä jossa katsotaan vain peruutuspeiliin. Tulevaisuudelle ei uhrata pienintäkään ajatusta.

[progg]

http://swedenreport.org/2015/06/02/goodbye-sweden/

Karua on teksti Ruotsista.

Vielä se, että Suomi on taloudellisesti heikommassa asemassa kuin Ruotsi. Suomi ei tule kestämään tätä vuoden 2015 syksy - 2016 matuvyöryä (matu = maahantunkeutujat).

[ArtturiE]

http://www.nationaldebtclocks.org/debtclock/finland
Debt as % of GDP
54.14%
http://www.tradingeconomics.com/finland/gdp-per-capita/forecast

http://www.nationaldebtclocks.org/debtclock/sweden
Debt as % of GDP
28.31%
http://www.tradingeconomics.com/sweden/gdp-per-capita/forecast

Suomi on tuhon tiellä jopa suhteessa Ruotsiin!

Velka per asukas (kansalainen?) Suomessa luokkaa 26000$, Ruotsissa 16000$.

Otetaan lisää väkeä syämään ja asumaan niin tuo luku pienenee Suomen osalta.... eiku......

[ArtturiE]

http://swedenreport.org/2015/06/02/goodbye-sweden/

Karua on teksti Ruotsista.

Vielä se, että Suomi on taloudellisesti heikommassa asemassa kuin Ruotsi. Suomi ei tule kestämään tätä vuoden 2015 syksy - 2016 matuvyöryä (matu = maahantunkeutujat).

Sekin vielä, että kyseessä on 15000 vahvuinen miehitysarmeijan etujoukko, loput tulee kun reitti on selvä.

[Goman]

http://www.nationaldebtclocks.org/debtclock/finland
Debt as % of GDP
54.14%
http://www.tradingeconomics.com/finland/gdp-per-capita/forecast

http://www.nationaldebtclocks.org/debtclock/sweden
Debt as % of GDP
28.31%
http://www.tradingeconomics.com/sweden/gdp-per-capita/forecast

Suomi on tuhon tiellä jopa suhteessa Ruotsiin!

Suomen GDP-kehitys vuoden 2011 jälkeen näyttää erityisen kehnolta. Se johtuu siitä että käyrä on dollareissa. Euron kurssi dollariin nähden on kyykännyt 20-30% viimeisen kolmen vuoden aikana. Jos kurssi olisi säilynyt, niin olisimme samoissa lukemissa Ruotsin kanssa.
Siis JOS.  Se on tietysti laiha lohtu.

[Vörå]

Euro on toki tärkein tekijä, mutta on tuossa on paljon muutakin merkittävää - työllisyysaste on karusti korkeampi Ruotsissa ja väestön ikäjakautuma parempi. Näillä nykyisillä eväillä, eurokahleissa, tulemme väistämättä jäämään jälkeen yhä enemmän.

[Punaniska]

Vastaanottokeskukset, tulkkipalvelut, kotoutustoimet lisäävät bruttokansantuotetta, vaikka eivät tuota mitään. Ruotsin taloudellinen pöhinä on kuplataloutta, jota rahoitetaan velalla. Ruotsin ulkomaanvelka nuppia koti on nelinkertainen Suomeen verrattuna.

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_external_debt

[progg]

http://www.nationaldebtclocks.org/debtclock/finland
Debt as % of GDP
54.14%
http://www.tradingeconomics.com/finland/gdp-per-capita/forecast

http://www.nationaldebtclocks.org/debtclock/sweden
Debt as % of GDP
28.31%
http://www.tradingeconomics.com/sweden/gdp-per-capita/forecast

Suomi on tuhon tiellä jopa suhteessa Ruotsiin!

Suomen GDP-kehitys vuoden 2011 jälkeen näyttää erityisen kehnolta. Se johtuu siitä että käyrä on dollareissa. Euron kurssi dollariin nähden on kyykännyt 20-30% viimeisen kolmen vuoden aikana. Jos kurssi olisi säilynyt, niin olisimme samoissa lukemissa Ruotsin kanssa.
Siis JOS.  Se on tietysti laiha lohtu.

OK, kiitos täsmennyksestä. Voi voi helv... euro se tässäkin pyörii taustalla. Mutta ollaan nyt sitten Saksan alusmaa....

[Goman]

Matujen tämän vuoden määriä vertaamalla Suomi on aivan samalla tasolla Ruotsin kanssa, koska talouskasvun lukujen perusteella Suomen 35000/v vastaa Ruotsin 160000/v.  Ei nyt ihan pilkulleen, mutta suhde on tuota luokkaa.

No ei nyt kuitenkaan sentään, talouskasvunkaan mukaan.  Ruotsin asukasluku on kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Jos Ruotsiin tulisi matuja 70000, niin silloin suhdeluku olisi sama. Niitä tulee Ruotsiin sentään 160000...

Eli Ruotsiin tulee yli kaksinkertainen määrä per väestö. Siinä ei talouskasvu paljon enää auta.

[Goman]

Ruotsin ulkomaanvelka nuppia koti on nelinkertainen Suomeen verrattuna.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_external_debt

Eli Ruotsi pitää korkeaa elintasoaan, korkeaa sosiaaliturvaansa, ja korkeaa BKT:a yllä kovalla riskillä ja lainarahalla. Ei ole kiveen hakattu että ulkomaan rahaa saa halvalla korolla loputtomasti. Eli ulkomaisten rahoittajien luottamus Ruotsiin saattaa jonakin kauniina päivänä haihtua. Korot reippaaseen nousuun ja se on menoa sitten..  vrt. Suomen 90-luvun tapahtumat.

[maltti on valttia]

Maahanmuutto pienentää valtionvelkaa per hlö.  Jos Ruotsiin tulee 9 000 000, siis yhdeksän miljoonaa maahanmuuttajaa ensi vuonna, niin valtionvelka /hlö alenee puoleen. Ja kaikilla on hyvä mieli, maailma pelastuu.

[valla_valla]

Taaskaan ei kannata uskoa Ruotsista tulevia juttuja. Luultavasti lähdemateriaali tulee Ruotsista eikä ole Hesarin omin käsin väkerretty.

Kuntien talous on useassa kunnassa katastrofin partaalla. Malmö, Trelleborg, Lund jne jne jne. Moni kunta selviää vain siksi, että saavat apurahoja muualta. Valtio joutuu ottamaan maahaanmuuton takua hillittömästi velkaa selvitäkseen siitä.

Eli julkinen talous on viittä vaille konkurssissa.

Mutta yksityinen puoli tienaa kehiksillä. Pankit ja luottoyhtiöt antavat lainaa ja osamaksuja heti, kun kehis saa hetun loppuosan. Esimerkiksi Swedpankki antaa aika hulppein lainaehdoin asuntolainoja kehiksille ja kehiksen Bemari on yksi ruotsalainen klassikko. Kehismiehet ostaa heti osarilla uuden Bemarin kun hetu tulee posti.

Ei kannata koskaan aliarvioida ruotsalaisten suhdetta kehiksiin. Ne rakastaa niitä niin paljon, että laittavat asiat vaikka väkisin sujumaan. Mikä o n pankeilla parempaa kuin 160 000 uutta luottotietoista ihmistä.

[jka]

Japanin BKT/nuppi on muuten kasvanut vuoden 2008 jälkeen vielä enmmän kuin Ruotsin. Ruotsi on tasan samalla tasolla kuin vuonna 2007. Japani on jo selvästi yli vuoden 2007 tason.

Otetaan oppia mielummin siis Japanista.

Muutenkin vertailu Suomeen on aika vähä-älyistä. Suomi on vuoden 2008 jälkeen kaikista paskin länsimaa talouskehityksessä. Idoottikin tajuaa että syyt on ihan jossain muualla kuin maahanmuutossa.

[Parzival]

Mutta yksityinen puoli tienaa kehiksillä. Pankit ja luottoyhtiöt antavat lainaa ja osamaksuja heti, kun kehis saa hetun loppuosan. Esimerkiksi Swedpankki antaa aika hulppein lainaehdoin asuntolainoja kehiksille ja kehiksen Bemari on yksi ruotsalainen klassikko. Kehismiehet ostaa heti osarilla uuden Bemarin kun hetu tulee posti.

Ei kannata koskaan aliarvioida ruotsalaisten suhdetta kehiksiin. Ne rakastaa niitä niin paljon, että laittavat asiat vaikka väkisin sujumaan. Mikä o n pankeilla parempaa kuin 160 000 uutta luottotietoista ihmistä.

Riittääkö sosiaalituet asuntolainan lyhennykseen + bemarin osamaksuihin? Vai meneekö näitä paljon vasaran alle?

Onko mitään arvioita kuinka suurta on musujen pyörittämä harmaa talous? Jizya + pimeät tulot lienee jo ihan mukava potti kuukaudessa.

[timo73]

Mutta yksityinen puoli tienaa kehiksillä. Pankit ja luottoyhtiöt antavat lainaa ja osamaksuja heti, kun kehis saa hetun loppuosan. Esimerkiksi Swedpankki antaa aika hulppein lainaehdoin asuntolainoja kehiksille ja kehiksen Bemari on yksi ruotsalainen klassikko. Kehismiehet ostaa heti osarilla uuden Bemarin kun hetu tulee posti.

Vielä pähkähullumpaa menoa kuin USA:n kiinteistökupla 2003-2008. Sitten kun nuo kävelevät luottoriskit realisoituu Ruotsissa, niin monet pankit menevät selvitystilaan. Ruotsissa taloudellinen romahdus tulee olemaan todella raju.

Selvä merkki talouskuplan loppuvaiheesta ovat nämä "kuinka maalla X menee niin paljon paremmin"-jutut. Vielä päälle juttuja, kuinka kiinteistöjen arvo EI VOI MITENKÄÄN laskea, niin sitten ollaan ihan puhkeamisen kynnyksellä. 

[takalaiton]

Allan Dahlgren puolestaan luottaa asunnon arvon nousuun.

- Kymmenessä vuodessa hinnat ovat tuplaantuneet Tukholmassa. Eli mitään vaaraa ei ole vaikkei lainaa lyhentäisikään, hän sanoo.

Tilastojen mukaan ruotsalainen maksaa omakotitalon ostoon otettua lainaa takaisin 70 vuotta. Kaupunkiasuntoihin otettuja lainoja lyhennetään peräti 125 vuotta. Pohjavelka siis siirtyy asunnon vaihtojen yli ja sukupolvelta toiselle.
...
Ajatus on, että kun neljännes asuntolainasta on maksettu, keskitytään lyhentämään muita velkoja.

Mutta kotitalouksien velkaantumisaste Ruotsissa kasvaa kaiken aikaa, ja pankkeja patistellaan täälläkin tiukentamaan lainanlyhennysehtojaan. Politikot punnitsevat lyhennyspakon kirjaamista jopa lakiin.

http://yle.fi/uutiset/ruotsissa_otetaan_asuntolaina_jopa_125_vuodeksi/6324563

Ruotsissa asuntojen hinnat ovat nousseet pitkään yli kymmentä prosenttia vuodessa ja kotitalouksien velkaantuminen on jatkuvasti kasvanut. Tavallaan on rationaalista ostaa heti mahdollisimman kallis asunto - jos 400 000€ arvoinen asunto kallistuu 10% vuodessa, harva kotitalous pystyy säästämään hinnan nousua enemmän vuodessa. Vuoden päästä asunnon ostaminen olisi siten entistä vaikeampaa.

Tämä toimii hyvin niin kauan, kun velkaa saa helposti ja asuntojen hinnat eivät laske. Jossain vaiheessa voidaan sitten huomata, että asuntojen inflatoituneet hinnat eivät olleetkaan todellista varallisuutta. Jos pitäisi veikata Ruotsin seuraavan kriisin syytä (maahanmuuton lisäksi), niin asuntomarkkina on vahvoilla.

[colt]

Jos asuntojen hinnat nousee älytöntä vauhtia, niin myös palkkojen täytyy nousta, että niille ylihintaisille asunnoille löytyy ostajia.
tämähän voi taas tehdä pahaa Ruotsalaisille vientituotteille.
Enkä usko että devalvaatiokaan on mikään taikatemppu siinä vaiheessa enää, kuten Suomessakin on nähty.
Ruotsalaisilla pankeilla ja yrityksillä taitaa ulkomaanlainaa aika lailla olla kuitenkin.
No joka tapauksessa aika kovalla riskillä Ruotsissa vedetään, asuntolainahimmeli yhdistettynä mamutukseen, aika näyttää miten käy.

[P]

Voi pojat kun Ruotsin asuntovelkasaldo syystä tai toisesta paukahtaa maksuun niin sitten onkin namia tiedossa.
Heillä kun on ollut aivan kumma systeemi maksaa lähestulkoon pelkästään korkoja lainasta, ollaan ikäänkuin vuokralla omistusasunnossa jonka omistaakin pankki.

Ja jonka tase-arvo pankin kirjanpidossa kruunuina on luonnottoman posketon. Jos ulkomaisen lainarahan hinta nousee, esim. kruunun upotessa, niin kivaa pankkirkiisiä pukkaa, kun asuntojen hinnat lähtevät laskuun..

Aika pommin ovat Ruotsissa virittäneet ulkomaisella velkarahalla.

[Ajattelija2008]

Ruotsin elinkeinorakenne on monipuolisempi kuin Suomessa. Mieleen tulevat kauppajätit Ikea ja H&M. Sen takia Ruotsin talous pärjää paremmin. Kehitysmaista tulevan maahanmuuton vaikutus Ruotsissa lienee negatiivinen kuten Suomessakin. Somaleilla, irakilaisilla jne. ei ole sellaisia kauppasuhteita, joista Ruotsi hyötyisi.

[Econ101]

http://www.nationaldebtclocks.org/debtclock/finland
Debt as % of GDP
54.14%
http://www.tradingeconomics.com/finland/gdp-per-capita/forecast

http://www.nationaldebtclocks.org/debtclock/sweden
Debt as % of GDP
28.31%
http://www.tradingeconomics.com/sweden/gdp-per-capita/forecast

Suomi on tuhon tiellä jopa suhteessa Ruotsiin!

Suomen GDP-kehitys vuoden 2011 jälkeen näyttää erityisen kehnolta. Se johtuu siitä että käyrä on dollareissa. Euron kurssi dollariin nähden on kyykännyt 20-30% viimeisen kolmen vuoden aikana. Jos kurssi olisi säilynyt, niin olisimme samoissa lukemissa Ruotsin kanssa.
Siis JOS.  Se on tietysti laiha lohtu.

Mutta näin on käynyt myös kruunulle, joka on halventunut taalaa vastaa noin 25 % kolmen vuoden takaisesta tasostaan. Eli käppyrän laskeminen dollareissa tekee yhtälailla hallaa myös Ruotsille.

Valuuttakurssihankaluus voidaan välttää tarkastelemalla BKT:n volyymia suhteessa johonkin vertailuvuoteen. Ruotsin reaalinen BKT on noin kymmenen pinnaa korkeammalla tasolla verrattuna vuoteen 2008, Suomen reaalinen BKT on noin kymmenen pinnaa alemmalla tasolla vuoteen 2008 verrattuna.  Ruotsi pääsi trendikasvulle melko nopeasti finanssikriisin jälkeen. Meidän taloutemme ei ole kasvanut neljään vuoteen.

[JNappula]

Ruotsin elinkeinorakenne on monipuolisempi kuin Suomessa. Mieleen tulevat kauppajätit Ikea ja H&M. Sen takia Ruotsin talous pärjää paremmin. Kehitysmaista tulevan maahanmuuton vaikutus Ruotsissa lienee negatiivinen kuten Suomessakin. Somaleilla, irakilaisilla jne. ei ole sellaisia kauppasuhteita, joista Ruotsi hyötyisi.

Ruotsi on vanha teollisuusmaa jossa nykyään tehdään muutakin kuin investointihyödykkeitä maailmanmarkkinoille. Kuluttajatuotteiden kysyntä säilyy vakaampana talouden heittelehtiessä.

Mutta lujaa menee muuallakin, euro-maa Irlanti on ollut tänä vuonna yli 6% kasvuvauhdissa:

http://www.thejournal.ie/irish-economy-take-off-like-a-rocket-2364201-Oct2015/

Kyllä se "austerity" ja kapitalismi kannattaa:

http://www.bloombergview.com/articles/2015-07-31/two-points-for-austerity-spain-and-ireland

(http://assets.bwbx.io/images/iB_R_tGRmwtI/v1/-1x-1.png)

[Nyymi]

Tuota on suorastaan vaikea uskoa? Varsinkin on vaikea uskoa että asukasmäärässä, jolla bkt on jaettu olisi mukana tämän vuoden aikana tullut mamuvyöry.

Ei siinä olekaan, suomensin Tino Sanandajin kritiikin.

Asian ydin on se, että kasvu BKT-per-henkilö on Ruotsissa normaalisti 2,1 %. Lukuun 2,8 % ei ole laskettu mukaan turvapaikanhakijoita, koska heitä ei vielä lasketa mukaan väestöön. Jos lukua justeerataan 1,8 %:n ullatus-väestönkasvulla, ei hehkutetusta luvusta jää paljoa jäljelle. Yksinkertaista jakolaskua: kulut näkyvät jo osoittajassa, mutta kulujen aiheuttajat eivät vielä näy nimittäjässä.

Mutta HS:n toimitus ei tällaisia tietenkään huomaa.

[valla_valla]

Mutta yksityinen puoli tienaa kehiksillä. Pankit ja luottoyhtiöt antavat lainaa ja osamaksuja heti, kun kehis saa hetun loppuosan. Esimerkiksi Swedpankki antaa aika hulppein lainaehdoin asuntolainoja kehiksille ja kehiksen Bemari on yksi ruotsalainen klassikko. Kehismiehet ostaa heti osarilla uuden Bemarin kun hetu tulee posti.

Ei kannata koskaan aliarvioida ruotsalaisten suhdetta kehiksiin. Ne rakastaa niitä niin paljon, että laittavat asiat vaikka väkisin sujumaan. Mikä o n pankeilla parempaa kuin 160 000 uutta luottotietoista ihmistä.

Riittääkö sosiaalituet asuntolainan lyhennykseen + bemarin osamaksuihin? Vai meneekö näitä paljon vasaran alle?

Onko mitään arvioita kuinka suurta on musujen pyörittämä harmaa talous? Jizya + pimeät tulot lienee jo ihan mukava potti kuukaudessa.

Kyllä Ruotsi huolehtii kehiksistään. Olen seurannut vierestä, kun muuan kehitysmaalaisperhe osti asunnon. Perheen äiti oli osa- päivätöissä kotipalvelussa, isä työtön ja kolme lasta koulussa ja esikoulussa. Pariskunta oli asunut muutaman vuoden Ruotsissa ja Swedpankki myönsi asuntolainan 80 000 kruunun säästöillä. Sen perhe lainasi joltain rahanvippaajalta.

[RP]

Mutta lujaa menee muuallakin, euro-maa Irlanti on ollut tänä vuonna yli 6% kasvuvauhdissa:

http://www.thejournal.ie/irish-economy-take-off-like-a-rocket-2364201-Oct2015/

Kyllä se "austerity" ja kapitalismi kannattaa:

http://www.bloombergview.com/articles/2015-07-31/two-points-for-austerity-spain-and-ireland

Irlannin talousluvut nyt ovat vielä vapaampaa proosaa  kuin Kreikan takavuosina. Suuret kansainväliset yritykset raportoivat tehneensä Irlannissa suuria voittoja, (joista ei tarvitse maksaa paljoa veroja) ilman että noilla voitoilla tarvitsisi olla tekijöitä kuin nimeksi. Bloombergin artikkeliin on valittu alkuvuodeksi Irlannin niiauksen syvin vuosi, josta sitten tarkastelun loppuun saatiin BKT:lle 12%:n kasvu, joka graafissa saatiin nimittäjään tungettuna esitettyä "säästöpolitiikkana".

No, ottavat irti veronkiertopolitiikasta, mitä voivat. Useimmat ymmärärtänevät, että sitä ei voi kovin laajasti monistaa. No, tuolla runsaalla 6 prosentin kasvullakin BKT jäisi vielä jälkeen huipputasoistaan. Aikana ennen EU-idiotiaa, vuosikymmenen nollakasvupolitiikan pitäminen jonakin muuna kuin katastorfaalisena epäonnistumisena olisi pidetty hulluuden merkkinä.

[Oho]

"Jos katsoo silti esimerkiksi 2007 jälkeisen kriisin aikoja, on työllisyyden kasvusta merkittävä osa ollut ulkomaalaistaustaisen ansiota. Me olemme onnistuneet hoitamaan asian melko hyvin. On tärkeää, että sama kehitys jatkuu."

Merkittävä osa Ruotsin työllisyyden kasvusta on ollut pohjoismaalaisten ja eurooppalaisten ansiota. Sen sijaan ei-eurooppalaiset vastaavat enemmänkin työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrän kasvusta.

No mutta eikös Suomessakin merkittävä jollei valtaosa viimeaikaisesta absoluuttisesta työllisyyden kasvusta ole ulkomaalaisten ansiota, uusia työpaikkojahan ei juuri muualle synny kuin turvapaikanhakijoiden vastaanottotomintaan.

[Roope]

Maahanmuuttajien työllistyminen yllätti Ruotsin positiivisesti – pimeän työmarkkinan kasvu pelottaa

Ruotsiin on saapunut kahden vuoden aikana noin 250 000 turvapaikanhakijaa, ennen kuin maassa kiristettiin hiljattain maahantulosäädöksiä. Ruotsin viranomaisilla on yhä käsittelyjonossa noin 143 000 turvapaikkahakemusta.

Hyvänä uutisena tuoreimmat tilastot kuitenkin kertovat, että työllisyys on Ruotsissa parantunut ja työttömyys vähentynyt myös ulkomaalaisten keskuudessa Ruotsissa.

– Tämä oli minulle positiivinen yllätys. Olemme hyväksyneet tänä vuonna 38 000 uutta asukasta, mikä on kasvattanut Ruotsin työvoimaa 20 000 aikuisella. Samaan aikaan työmarkkinat ovat onnistuneet työllistämään uusia tulijoita, sanoi Ruotsin maahanmuuttoministeri Morgan Johansson perjantaina uutistoimisto Bloombergille.

[...]

Ironisesti Johanssonin tavoitetta voi hankaloittaa Ruotsin vahvistuva talouskasvu: Ruotsin työmarkkinoilla on jo nyt monin paikoin näkyvillä merkkejä työvoimapulasta, etenkin rakennusalalla.

Kun työtä on helposti tarjolla, se voi houkutella turvapaikanhakijoita jäämään ilman papereitakin.

Ilta-Sanomat 25.10.2016

Bloomberg: For Refugees in Sweden, Line Is Thin Between Vanishing and a Job 24.10.2016

SCB:n tuoreissa tilastoissa ei eritellä ulkomailla syntyneitä lähtömaan tai tulosyyn mukaan. Ei ole mitään perustetta liittää maahanmuuttoministeri Johanssonin lailla ulkomaalaisten työttömien määrän vähentymistä turvapaikanhakijoina tulleiden parempaan työllistymiseen, kun aiemmin kaikesta maahanmuuttajien myönteisestä tilastokehityksestä ovat vastanneet eurooppalaiset ja ylipäätään länsimaiset maahanmuuttajat.

Muutenkin aika pieni muutos erittäin suotuisassa taloudellisessa tilanteessa, kun tuon Bloombergin jutun graafin mukaan Ruotsissa syntyneiden työttömien määrä on laskenut hieman yli 30 prosenttia samassa ajassa kuin ulkomailla syntyneiden viitisen prosenttia. Normaalisti ulkomaalaisten työttömyyden pitäisi muuttua kantaväestöä jyrkemmin molempiin suuntiin. Tällä trendillä enemmistö Ruotsin työttömistä on maahanmuuttajia viimeistään vuodenvaihteessa.

[valla_valla]

^ Täytyypä vähän perehtyä tuohon, mutta heti lonkalta voi sanoa, että ainakaan rakennusalalla ei työskentele kehiksiä.

[Arvoton]

Paperilla näyttää hienolta. Kaduilla sotatila, huumekauppa, sharialaki, (arviolta heittämäni) yli puoli miljoonaa koskaan mitään tuottamatonta ihmistä, ym. sosiaaliset ongelmat, jotka jääneet pysyviksi.

Volvo on kiinalainen auto.

Luulen, että jotenkin todellisuudessa hyvin menee vain Norjalla. Tanskalla siedettävästi ja Islanti palaa pikku hiljaa normaaliin. Ruotsi ja Suomi uppoavat. Muutama menestyvä maailmanfirma ei ole maa eikä valtio.