2015-12-13 HS: Ruotsi jättää Suomen jalkoihinsa talousvertailussa

[koli]

Turpaan tulee kaikilla mittareilla – Ruotsi jättää Suomen jalkoihinsa talousvertailussa

Ruotsissa talous kasvaa kovaa vauhtia, työttömyys vähenee ja työllisyys kasvaa.

Jos Ruotsi ja Suomi kävisivät talousmaaottelua, olisi tulos juuri nyt Suomen kannalta murskaava. Samaan aikaan kun Suomen talous yhä kitkuttaa nollan tuntumassa, jyllää naapurimaan talous niin nopeasti, että vauhti on yllättänyt myös Ruotsissa.

Kolmannella vuosineljänneksellä talous kasvoi 3,9 prosenttia vuodentakaisesta. Luku on historiallisesti suuri. Keskimääräinen kasvu vuosineljännestä kohden on noin kaksi prosenttia kymmenen viime vuoden aikana. Esimerkiksi Saksan talous kasvoi vastaavaan aikaan kolmannella neljänneksellä 1,7 prosenttia.

"Ruotsin talous on nyt hyvin vahvassa vedossa. Mietimme pikemminkin, että katto tulee vastaan. Toisin sanoen, että kyvykkäistä ihmisistä tulee pulaa, mikä rajoittaisi kasvua", sanoo Annika Winsth, Nordea-pankin pääekonomisti Ruotsissa.
..................

Selvää on silti, ettei Ruotsinkaan talous ole pidemmän päälle riskittömällä pohjalla.

Yksi huolista on kotitalouksien kovan kulutuksen toinen puoli: kotitalouksien velkaantuminen, jota muun muassa hölläkätinen asuntolainakulttuuri on ruokkinut. Hallitus haluaa suitsia velan paisumista muun muassa asuntolainojen lyhennyspakolla.

Tätäkin akuutimpi haaste on silti maahanmuutto. Maahanmuuttovirasto arvioi, että Ruotsiin tulee tänä vuonna noin 160 000 turvapaikanhakijaa, eli enemmän kuin koskaan aiemmin. Se tarkoittaa kasvavia kustannuksia. Hallitus on jo kertonut vajaan 1,2 miljardin eron velkarahoitteisesta lisäbudjetista kulujen kattamiseksi.

Toistaiseksi vaikutukset ovat silti maltillisia.

Kun väestö kasvaa nopeasti, voi bruttokansantuotetta osuvampi hyvinvoinnin mittari olla bruttokansantuote asukasta kohti. Sekin kasvoi kolmannella neljänneksellä 2,8 prosenttia vuositasolla, mikä on Suomeen verrattuna iso lukema.

Suuri osa kunnista odottaa myös taloutensa olevan ensi vuonna ylijäämäinen, kertoi Ruotsin radion kartoitus. Kunnissa kyse on toistaiseksi rahan sijaan ennemminkin asuntopulasta ja siitä, että riittävää henkilökuntaa on vaikea palkata.

Entä vastaisuudessa?

Jos katsoo historiaa, on Ruotsin asukaslukuun suhteutettu bruttokansantuote yli kaksinkertaistunut vuodesta 1993. Samaan aikaan myös maahanmuutto on ollut voimakasta.

Nyt turvapaikanhakijoiden määrä on kuitenkin suurempi kuin edes aikanaan 1990-luvulla Kosovon-sodan pakolaisten tullessa Ruotsiin.

Ratkaisevaa on, miten tulijat onnistutaan ottamaan mukaan työmarkkinoille, sanoo taloustieteen professori Lennart Flood Göteborgin yliopistosta.

Hän on kartoittanut hallituksen pyynnöstä sitä, mitkä ovat maahanmuuton ja väestön ikääntymisen yhteenlasketut vaikutukset julkiseen talouteen. Tiivistettynä viesti on, että maahanmuuttajat helpottavat hiukan taloudellista tilannetta vuosien 2020 ja 2035 välillä, jolloin ikääntymisen paino tuntuu kovimmin Ruotsissa. Heidän työpanoksensa ansiosta julkisen talouden alijäämä on pienempi, kuin se muutoin olisi.

Mikäli talous haluttaisiin silti saada tasapainoon, olisi alhaisimmalla koulutuksella tulleiden maahanmuuttajien työllisyyden kasvettava kymmenellä prosenttiyksiköllä nykyisestä.

"Siihen tarvittaisiin suuri ajatustavan muutos. Meidän olisi mahdollisesti luovuttava hyvin monista sellaisista turvajärjestelmistä, joita olemme rakentaneet sekä sosiaalitukien puolella että työmarkkinoilla. Esimerkiksi, mitä tulee yleissitovuuteen tai minimipalkkoihin ja siihen, miten helppoa on perustaa yrityksiä."

Flood sanoo olevansa "hiukan pessimistinen" tulevaisuuden suhteen. "Ruotsissa on silti joukko ihmisiä, joka väittää, ettei näiden ihmisten työllistäminen onnistu ikinä. En allekirjoita sitä näkemystä."

Nordean Winsthin mielestä haaste on valtava.

"Jos katsoo silti esimerkiksi 2007 jälkeisen kriisin aikoja, on työllisyyden kasvusta merkittävä osa ollut ulkomaalaistaustaisen ansiota. Me olemme onnistuneet hoitamaan asian melko hyvin. On tärkeää, että sama kehitys jatkuu."

http://www.hs.fi/talous/a1449895664052?jako=83026dacd63d4a70048c866e8f136472

[Roope]

"Jos katsoo silti esimerkiksi 2007 jälkeisen kriisin aikoja, on työllisyyden kasvusta merkittävä osa ollut ulkomaalaistaustaisen ansiota. Me olemme onnistuneet hoitamaan asian melko hyvin. On tärkeää, että sama kehitys jatkuu."

Merkittävä osa Ruotsin työllisyyden kasvusta on ollut pohjoismaalaisten ja eurooppalaisten ansiota. Sen sijaan ei-eurooppalaiset vastaavat enemmänkin työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrän kasvusta.

[KTM]

Joo-o, miten olisi jos jätettäisiin Euro?

[Rikastaja]

"Siihen tarvittaisiin suuri ajatustavan muutos. Meidän olisi mahdollisesti luovuttava hyvin monista sellaisista turvajärjestelmistä, joita olemme rakentaneet sekä sosiaalitukien puolella että työmarkkinoilla. Esimerkiksi, mitä tulee yleissitovuuteen tai minimipalkkoihin ja siihen, miten helppoa on perustaa yrityksiä."

Flood sanoo olevansa "hiukan pessimistinen" tulevaisuuden suhteen. "Ruotsissa on silti joukko ihmisiä, joka väittää, ettei näiden ihmisten työllistäminen onnistu ikinä. En allekirjoita sitä näkemystä."

Tässähän se oleellinen on. Kyllähän varmasti ihmiset työllistyvät, jos poistetaan sosiaaliturva ja luodaan halpatyömarkkinat. Tosin Pohjoismaat ovat olleet maailman parhaimpia maita asua juuri hyvän sosiaaliturvan ja turvaverkkojen ansiosta. Ihmisille pitisi sanoa suoraan, että nykyisen kaltainen maahanmuutto aiheuttaa väistämättä sosiaaliturvan alasajon ja luo halpatyömarkkinat. Tätä kehitysta kannattavat hyvin harvat.

[Parzival]

"Jos katsoo silti esimerkiksi 2007 jälkeisen kriisin aikoja, on työllisyyden kasvusta merkittävä osa ollut ulkomaalaistaustaisen ansiota. Me olemme onnistuneet hoitamaan asian melko hyvin. On tärkeää, että sama kehitys jatkuu."

Merkittävä osa Ruotsin työllisyyden kasvusta on ollut pohjoismaalaisten ja eurooppalaisten ansiota. Sen sijaan ei-eurooppalaiset vastaavat enemmänkin työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrän kasvusta.

Aivan. Näissä Ruotsin tilastoissa on aina tämä sama juttu. Euroopasta tulevat maahamuuttajat pannaan samaan ryhmään afrikkalaisten ja Lähi-Idästä tulevien kanssa. Ruotsin tilastoissa on mukana mm. suuri määrä suomalaisia. Maahanmuuttotaustaisten työttömyysaste näyttääkin silloin kohtuulliselta. Mutta jos eurooppalaiset poistetaan niin hupsis  maahanmuuttajien työttömyys kymmenkertaistuu.

[ikki]

ruotsi menestyy puhtaasti paremmalla kapitalismilla. Oma raha on tietysti kiva juttu joka antaa taloudelle mahdollisuuden ylläpitää tasaista delttaa (kasvua), ja siten entistä paremmat mahdollisuudet pääomalle menestyä. Samoin eivät vihaa rikastumista kuten suomessa, vaan perheillä on oikeus viedä pääoat seuraavalle sukupolvelle joka voi välittömästi jatkaa kasvua ilman että valtio varastaa kolmanneksen (luoden siten 10v kuopan vailla talouskasvua joka perinnönjaon yhteydessä.. eli 30v välein...)

Suomessa menetetään 1/3 kasvusta ja ruotsissa juna jatkaa matkaa. ja heillä on paremmat raiteet (oma valuutta). Tottakai menestyvät.
Ja kolmasosa kasvusta on korkoa koron päälle yli puolet pääomasta menetetty kasvuna joka ei koskaan tapahtunut.

[Rikastaja]

"Jos katsoo silti esimerkiksi 2007 jälkeisen kriisin aikoja, on työllisyyden kasvusta merkittävä osa ollut ulkomaalaistaustaisen ansiota. Me olemme onnistuneet hoitamaan asian melko hyvin. On tärkeää, että sama kehitys jatkuu."

Merkittävä osa Ruotsin työllisyyden kasvusta on ollut pohjoismaalaisten ja eurooppalaisten ansiota. Sen sijaan ei-eurooppalaiset vastaavat enemmänkin työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrän kasvusta.

Aivan. Näissä Ruotsin tilastoissa on aina tämä sama juttu. Euroopasta tulevat maahamuuttajat pannaan samaan ryhmään afrikkalaisten ja Lähi-Idästä tulevien kanssa. Ruotsin tilastoissa on mukana mm. suuri määrä suomalaisia. Maahanmuuttotaustaisten työttömyysaste näyttääkin silloin kohtuulliselta. Mutta jos eurooppalaiset poistetaan niin hupsis  maahanmuuttajien työttömyys kymmenkertaistuu.

Tästä oli juuri uutinen Verkkouutisissa:

Ulkomailla syntyneiden ja Ruotsissa elävien työttömyysaste on tällä hetkellä 21,8 prosenttia. He muodostavat 50 prosenttia Ruotsin työttömistä.

Tästä kun poistetaan suomalaiset, tanskalaiset, puolalaiset, saksalaiset, norjalaiset ym. suuret maahanmuuttajaryhmät, joilla työttömyysprosentti on suunnilleen sama kuin ruotsalaisilla, luku on karmea. Vielä kun haittamamut työllistyvät lähes kaikki matalapalkka-aloille, heidän nettovaikutus Ruotsin talouteen on todella negatiivinen.

[Peltipaita]

Oma valuutta ei taida olla se juttu jolla Ruotsi menestyy verrattuna Suomeen. Sehän tarkoittaisi sitä että suomalaisen ostovoima olisi suurempi Ruotsissa kuin aikaisemmin. Oman käsitykseni mukaan näin ei ole.

Edit: no toki ei tarvitse osallistua tukipaketteihin. Siinä asiassa selkeää hyötyä Ruotsille.

[B52]

Mutta muistakaa, vuonna 2020-2035 on vähän helpompaa.

[mikkoR]

Jotenkin minusta tuntuu että joko minä tai sitten nämä korkeasti koulutetut ekonomit on hiukan tyhmiä, yksinkertaisena ihmisenä uskon ensimmäisen olevan oikein mutta silti:

Jos Ruotsiin tulee 160 000 ihmistä vuodessa niin minkä verran näiden ylläpito vaikuttaa ko. maan bruttokansantuotteeseen?
Jotenkin ihan vain pikkuisen tuntuu että heidän "huima" talouskasvu johtuu lähinnä näiden tulijoiden ylläpidosta, johon ruotsin valde ottaa yli miljardin lainaakin...
Hieman kummastusta aiheuttaa myös väite että maassa on työvoimapulan tapainen tilanne jos sinne tulee valtavia määriä ihmisiä, kummia yhtälöitä noilla ekonoomeilla mutta onneksi ne on minua viisaampia 

[onni4me]

BKT:hen taidetaan laskea käytetyt ja lainatut summat kasvattamaan illuusiota kasvusta?

Ymmärsin, että Suomessakin vaikkapa alimmista työttömyystuista maksetut verot lasketaan verotuloiksi kasvattamaan illuusiota kasvusta samoin kuin lainatut mamutusrahat ja muu julkinen kulutus.

Elämme vakavasti sairaita aikoja, jolloin virtuaalituotto virtuaalirahalla kaunistaa tilastoja. Sama selkokielellä eli mitä enemmän kuluja haittamaahanmuutosta, sitä kauniimmat numerot. Kysyntää pukkaa.

[Rikastaja]

Jotenkin minusta tuntuu että joko minä tai sitten nämä korkeasti koulutetut ekonomit on hiukan tyhmiä, yksinkertaisena ihmisenä uskon ensimmäisen olevan oikein mutta silti:

Jos Ruotsiin tulee 160 000 ihmistä vuodessa niin minkä verran näiden ylläpito vaikuttaa ko. maan bruttokansantuotteeseen?
Jotenkin ihan vain pikkuisen tuntuu että heidän "huima" talouskasvu johtuu lähinnä näiden tulijoiden ylläpidosta, johon ruotsin valde ottaa yli miljardin lainaakin...
Hieman kummastusta aiheuttaa myös väite että maassa on työvoimapulan tapainen tilanne jos sinne tulee valtavia määriä ihmisiä, kummia yhtälöitä noilla ekonoomeilla mutta onneksi ne on minua viisaampia 

Nimenomaan näin. Talous on kasvanut, mutta silti Ruotsi on viimevuosina velkaantunut. Valtion velan pitää olla pitkässä juoksussa tasapainossa. Huomioitavaa on, että Ruotsi joutuu ottamaan velkaa, vaikka talous kasvaa. Kun talous kääntyy laskuun velkaantuminen kasvaa entisestään, ja leikkaukset alkavat.

[Parzival]

Ruotsi on BKT/capita luvuissa samalla tasolla kuin ennen finanssikriisiä 2007.

http://www.tradingeconomics.com/sweden/gdp-per-capita

[junakohtaus]

Ruotsi pärjää, koska siellä ei kaupungistumista ole tahallaan jarrutettu ja koska siellä tehdään kuluttajatavaraa. Seuraava kysymys.

[Parzival]

Ruotsi pärjää, koska siellä ei kaupungistumista ole tahallaan jarrutettu ja koska siellä tehdään kuluttajatavaraa. Seuraava kysymys.

Ruotsin pärjäämsestä voi olla montaa mieltä: http://swedenreport.org/2015/04/22/tino-sanandaji-things-are-not-going-well-for-sweden/

Tosin paremmin Ruotsi on pärjännyt kuin Suomi.

[Man in a Suit]

Ruotsin "velkakelloa" voi käydä katsomassa täältä:
http://www.nationaldebtclocks.org/debtclock/sweden

Ei tuo nyt ihan hirveän hyvältä näytä, sanokaa mitä sanotte. Mutta Ruotsilla on Suomee nähden useita etuja:
1. Oma valuutta
2. Omaa tuotantoa (ja vientiä) ei ole sabotoitu kuten meillä
3. Verot ovat korkeat mutta niillä ei sentään tapeta ihmisiä eli rahaa jää kulutukseenkin, raha kiertää

Suomen talouskin olisi jopa saattanut lähteä parempaan suuntaan jos joku kollo ei olisi päästänyt maahan kymmeniätuhansia ruokittavia rikollisia. Noiden ylöspito syö kaiken kasvun ja velkaa otetaan lisää ja lisää...

[far angst]

Ruotsi pärjää, koska siellä ei kaupungistumista ole tahallaan jarrutettu ja koska siellä tehdään kuluttajatavaraa. Seuraava kysymys.

Ruotsin pärjäämsestä voi olla montaa mieltä: http://swedenreport.org/2015/04/22/tino-sanandaji-things-are-not-going-well-for-sweden/

Tosin paremmin Ruotsi on pärjännyt kuin Suomi.

Tino Sanandajin artikkeli "korutont' on kertomaa" eikä "sit' vastaanota synnyinmaa", joka jatkaa tuhonsa tiellä.  Sanandaji lienee niitä harvoja huutavan ääniä korvessa, joita Ruotsin akateemisessa maailmassa yleensä on.

Maailmassa on tunnistamaton tauti, jonkinlainen aivorutto. Oireistoon kuuluu kaiken reaalitodellisuuden tajun häviäminen, sen on korvannut taudin potilaaseen loihtima rinnakkaistodellisuus.  Edelleen oireistoon kuuluu, että potilaalla on vielä sairastumattomiin jonkinlainen karismaattinen yliote, jonka avulla mielipuoli potilas nimitetään milloin taidekoulun rehtoriksi, milloin sen professoriksi ja milloin Valtiontalouden tarkastusviraston pääpelsepuupiksi.

Tauti ensimmäistä kertaa on havaittu Ruotsissa, josta taudinkantajat  ovat sitä levittäneet muuallekin.  Näistä esimerkkeinä Vartiainen ja Rosberg, jotka koukkasivat Ruotsissa lopullisesti kajahtamassa ja vasta sitten rupesivat suomalaisessa julkisuudessa puhumaan täysin älyttömiä.

Nautojen hullun lehmän tautia (Creutzfeldt-Jakob -syndrooma) ihmiskunnassa vastaa Rosberg-Vartiaisen syndrooma.  Tauti ei ole yksilölle letaali, yhteiskunnalle se on.

[ArtturiE]

Ruotsissa siis kyvykkäistä ihmisistä tulee pulaa.  Mitähän kykyjä tässä tarkoitetaan? Pitääkö niiden liittyä jotenkin osaamiseen työmarkkinoilla?  Ratkaisu: tehdään maailmanennätys matujen sisäänotossa.  Toimii kuin junan vessa.

Jutussa kehutaan kuinka talous kasvaa kovemmin kuin Saksassa. Mistä nämä kasvuprosentit on laskettu? Sisältyykö siihen matubisnes?  Kyllä varmasti talous kasvaa, jos kasvu lasketaan kiinteistöjen vuokratuotoista.

Samassa jutussa: Ruotsi ottaa 1,2 miljardia Euroa? lainaa (sosiaali)kulujen kattamiseen.
Eikö siitä talouskasvusta jää mitään viivan alle?  Upsalan ekonomit asialla.

Työmarkkinoiden muutokset, yleissitovuus, minimipalkka.....sama vanha pankkiirien ja keinottelijoiden laulu raikaa.  Kupataan voitot yrityksistä alentamalla kuluja ja jätetään kulut yhteiskunnan maksettavaksi.  Matutus+mokutus+optimoitu voitto=ruotsalainen unelma.

[Jaska Pankkaaja]

Eipä tuossa ruåtsissakaan ole isompaa hurraamista kun katsoo vientiä:

http://teknologiateollisuus.fi/sites/default/files/file_attachments/analyysi_suomesta_maaliskuu_2015.pdf

Itäeurooppa kehittyy, sohjolan matu-perslävet taantuvat.

[chacha2]

Ruotsissa moni työntekijäkin - kuin myös melkein puolet työttömistä- elää nykyään köyhyyydessä.
Ruotsissa siis työnteko ei enää takaakaan hyvän elämän.
Hyvinvointivaltio Ruotsi on siis mennyttä aikaa :

Allt fler med jobb lever i fattigdom

För vissa lönar det sig att jobba, för andra inte. Så ser verkligheten ut i Sverige just nu. Att klara sig på sin lön har blivit den nya klassmarkören, det som är skiljelinjen mellan dagens över- och arbetarklass. Ett nygammalt problem, working poor, arbetande fattigdom, är tillbaka på bred front. Detta visar ny, unik SCB-statistik, skriver Lina Stenberg, Tankesmedjan Tiden.
21 apr, 2015



BRÄNNPUNKT | ARBETARKLASS


Rapporten "Working poor – om arbetande fattigdom och klass" visar precis hur djupa klyftorna har blivit i vårt land. Den relativa fattigdomen som definierats av EU och SCB, att ha en inkomst under 60 procent av landets medianinkomst, har ökat. Personer utanför arbetsmarknaden har fått det allra värst. Nästan hälften av dessa, 46 procent lever i fattigdom i dag jämfört med 24 procent 2005.

Men inte bara de som saknar arbete har fått det svårare ekonomiskt, även de som jobbar har blivit fattigare. Detta är anmärkningsvärt. Det är något som inte stämmer i ett välfärdsland när även de som jobbar inte klarar sig ekonomiskt.

5,5 procent av alla förvärvsarbetande lever i fattigdom i dag, vilket är en knapp 40-procentig ökning från 2006. Detta kan låta som en liten ökning, men från 1991 till 2006 syntes knappt någon skillnad alls.

Det som kan verka förvånande är att den drastiska ökningen av arbetande fattigdom har skett under Alliansens regeringstid. När arbetslinjen var det överordnade mantrat och jobb skulle löna sig. Det kan verka motsägelsefullt, men vi har sett precis den här utvecklingen i västeuropeiska länder som USA och Tyskland. Att working poor ökar är ingen slump, det är i högsta grad den förda politiken som bidrar till detta.

http://www.svd.se/allt-fler-med-jobb-lever-i-fattigdom omat boldaukset

Mokuyhteiskunta on sama kuin luokkayhteiskunta.
Kuinka ihanaa...

Tätäkö HS ihannoi?
Minä nimittäin en.

[ArtturiE]

Onkohan Ruotsissa tai Suomessakaan mietitty, kuka maksaa matujen eläkkeet?  Kantaväestö vanhenee, näin kerrotaan, mutta samat luonnonlait koskee myös matuja.  Sosiaaliset ja terveyden- ja sairaanhoidon kulut tulevat olemaan päätähuimaavat matujen kohdalla, kunhan ne pääsevät kunnolla järjestelmiin sisälle.  Leikkausjonot pitenee jne. Mutta Ruotsissa on kaikki toisin, Pohjolan (Euroopan) talousveturi ei hyydy, vaikka tosin talousveturin osia on jo siirtynyt aasialaisomistukseen.

[ArtturiE]

"Jos katsoo silti esimerkiksi 2007 jälkeisen kriisin aikoja, on työllisyyden kasvusta merkittävä osa ollut ulkomaalaistaustaisen ansiota. Me olemme onnistuneet hoitamaan asian melko hyvin. On tärkeää, että sama kehitys jatkuu."

Merkittävä osa Ruotsin työllisyyden kasvusta on ollut pohjoismaalaisten ja eurooppalaisten ansiota. Sen sijaan ei-eurooppalaiset vastaavat enemmänkin työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrän kasvusta.

Ei unohdeta suurta harmaan talouden sektoria, joilla matut ovat perinteisesti jyränneet.

[ArtturiE]

"Siihen tarvittaisiin suuri ajatustavan muutos. Meidän olisi mahdollisesti luovuttava hyvin monista sellaisista turvajärjestelmistä, joita olemme rakentaneet sekä sosiaalitukien puolella että työmarkkinoilla. Esimerkiksi, mitä tulee yleissitovuuteen tai minimipalkkoihin ja siihen, miten helppoa on perustaa yrityksiä."

Flood sanoo olevansa "hiukan pessimistinen" tulevaisuuden suhteen. "Ruotsissa on silti joukko ihmisiä, joka väittää, ettei näiden ihmisten työllistäminen onnistu ikinä. En allekirjoita sitä näkemystä."

Tässähän se oleellinen on. Kyllähän varmasti ihmiset työllistyvät, jos poistetaan sosiaaliturva ja luodaan halpatyömarkkinat. Tosin Pohjoismaat ovat olleet maailman parhaimpia maita asua juuri hyvän sosiaaliturvan ja turvaverkkojen ansiosta. Ihmisille pitisi sanoa suoraan, että nykyisen kaltainen maahanmuutto aiheuttaa väistämättä sosiaaliturvan alasajon ja luo halpatyömarkkinat. Tätä kehitysta kannattavat hyvin harvat.

Ruotsalaisen sosialidemokratian uskottavuusvaje alkaa purra ja jotain on keksittävä tilalle.
Pohjoismainen hyvinvointivaltio on pian Pohjoinen kalifaatti.

[ArtturiE]

Mutta muistakaa, vuonna 2020-2035 on vähän helpompaa.

Matuja haalitaan kymmeniä, satoja tuhansia, vaikka tiedetään niiden sikiämisnopeus suuremmaksi kuin eurooppalaisilla yleensäkin.  Matujen osuus siis kasvaa nopeammin jo tästä syystä. Työttömyystilastoissa tämä näkyy varmasti siten, että matuja on työttöminä reilusti yli 50% jatkossakin.  Suomessa aivan sama ilmiö, vaikka valuutta muutettaisiin vinkuintian rupliksi.

[Jaska Pankkaaja]

Ruotsissa moni työntekijäkin - kuin myös melkein puolet työttömistä- elää nykyään köyhyyydessä.
Ruotsissa siis työnteko ei enää takaakaan hyvän elämän.

Saavutuksen arvoa nostaa se että jo 50! vuotta sitten ruåtsissa oli todella mainio elintaso tavan duunareillakin: hyvä asunto ja jopa uusi suomalaisittain loistoluokan henkilöauto, terveydenhoito ja koulutus maksuttomia ja korkeatasoisia jne.

Kuinka sekaisin teeveperunat oikein ovat kun tämmöiset fundamentit ei mene paksuihin kalloihin ja aiheuta reaktioita? Puolen vuosisadan huimaava tekninen kehitys on nollattu sossuilulla ja mamutuksella 

[chacha2]

 

Suuri osa kunnista odottaa myös taloutensa olevan ensi vuonna ylijäämäinen, kertoi Ruotsin radion kartoitus. Kunnissa kyse on toistaiseksi rahan sijaan ennemminkin asuntopulasta ja siitä, että riittävää henkilökuntaa on vaikea palkata.

Ruotsin radion kartoitus ei siis kerro koko totuutta.
Sillä:

SKL: Flyktingkrisen kommer leda till höjda skatter

Publicerad 2015-10-08
Sveriges kommuner och landsting (SKL) varnar för en skattechock till följd av den snabba befolkningstillväxten som skapas av flyktingkrisen. Enligt SKL har kommunsektorn hamnat i ett "mycket svårt läge".

Resultatet i kommunsektorn beräknas mer än halveras i år jämfört med förra året, skriver SKL. Utöver flyktingkrisens effekter påverkas resultatet av en åldrande befolkning.
Ekonomiska underskott

Enligt SKL:s chefekonom Bettina Kashefi behöver skatterna i snitt höjas med närmare två kronor per hundralapp fram till 2019.

"Utvecklingen efter 2016 ser mycket bekymmersam ut", skriver Kashefi i en kommentar.

"Många kommuner och nästan alla landsting och regioner brottas med ekonomiska underskott. Skatteunderlaget ökar totalt sett men genom befolkningsökningen försämras resultaten till flöjd av kraftiga kostnadsökningar", fortsätter hon. ...

http://www.dn.se/ekonomi/skl-flyktingkrisen-kommer-leda-till-hojda-skatter/

Kunnat Ruotsissa ovat erittäin tukalassa paikassa.
Pakolaiskriisin takia.
Nopean väestönkasvun takia kustannukset kunnille kasvavat erittäin nopeasti.
Verojen pitäisi nostaa pakolaiskriisin takia keskimäärin noin 2 kruunua/ 100kruunua.

"Monet kunnat ja lähes kaikki maakunnat ja alueet kamppailevat talouden alijäämän kanssa.
Veropohja kasvaa kaiken aikaa kylläkin , mutta  tulokset heikkenevät silti väestökasvun aiheuttamien rajujen kustannuskasvujen takia, sanoo SKLn (Ruotsin kunnat ja maakäräjät ) pääekonomisti Bettina Kashefi .


Tämä on se oikea , ei niin ruusuinen, taloustilanne Ruotsissa.

[ArtturiE]

Eipä tuossa ruåtsissakaan ole isompaa hurraamista kun katsoo vientiä:

http://teknologiateollisuus.fi/sites/default/files/file_attachments/analyysi_suomesta_maaliskuu_2015.pdf

Itäeurooppa kehittyy, sohjolan matu-perslävet taantuvat.

Mää olen kauhian hämmästynyt? 

Suomen vientiteollisuus on olemassa julkisen sektorin rahoitusta varten?  Sellainen viesti tuosta välittyy.

Voisiko joku käydä sanomassa pöpille pääkanisterillemme, että vähennä sieltä julkiselta puolelta se matujen pyllynpyyhintäsektori pois niin leikkauksia ei tarvita niin paljon, jos ollenkaan, jos matut potkaistaan takaisin siihen suuntaan mistä ovat tulleetkin.

Me ei olla maailman sosiaalitoimisto, ei nyt, eikä tulevaisuudessa.

[chacha2]

Torstain DN-artikkeli aiheesta:

Ekonomi
Kommuner kan tvingas höja skatten

Publicerad 2015-12-10 ...

I år räknar SKL med att resultaten i kommunsektorn halveras jämfört med förra året, överskottet faller från 14 miljarder till 7,5 miljarder kronor. Men på det stora hela klarar sig kommunerna någorlunda till följd av en hög BNP-tillväxt och fler i sysselsättning som betalar skatt.

Det är från och med 2017 som läget börjar bli kritiskt. SKL räknar i sin ekonomirapport från oktober med att medelskattesatsen fram tills 2019 måste höjas med 2 kronor. Men prognosen kom innan Migrationsverkets nya, högre prognos om antalet asylsökande i år (160 000) och Kashefi menar att 2 kronor är lågt räknat. Det kommer förmodligen krävas mer för att få plus och minus att gå ihop.

– Jag tror på större skattehöjningar. Vi kommer att göra en ny beräkning i januari, men jag skulle bli förvånad om siffrorna i oktober inte är underskattade....

http://www.dn.se/ekonomi/kommuner-kan-tvingas-hoja-skatten/ 

Artikkelissa sanotaan että SKLhän arvio lokakuussa että keskimääräinen veroaste tulisi korottaa 2 kruunua / 100 kruunua vuoteen 2019 mennessä
MUTTA
tämä ennuste tehtiin ennenkuin maahanmuuttoviraston uusi, korkeampi ennuste turvapaikanhakijoiden määrä ilmoitettiin  (160000) ja
nyt SKLn pääekonomisti Kashefi uskoo, että SEK 2 on liian alhainen arvio.
Verot pitää nostaa enemmänkin.


Tässä hyvä erittäin valaiseva taulukko (samasta artikkelista):

Fakta. Kommunernas ekonomi

    Kommuninvest räknar med att kommunernas upplåning ökar från 500 miljarder till över 1000 miljarder kronor år 2024.
    Kommunernas skulder bedöms samtidigt öka från 13 till 17 procent i förhållande till BNP.
    SKL räknar med att överskottet i kommunsektorn faller från 14 miljarder kronor 2014 till 6,5 miljarder kronor 2015.
    Kommunerna har sedan år 2000 ett balanskrav som innebär att de måste ha en budget där intäkter överstiger kostnaderna. Om statsbidrag inte täcker vikande skatteintäkter eller stigande utgifter måste kommunerna skära i kostnader eller höja kommunalskatten.

Herätys HS.

[yks vaan]

Näin niitä maita tuhotaan. Suomihan on vielä hieman jäljessä, mutta toisaalta täällä talous on jo aivan umpikujassa.

[mikkoR]

Voi pojat kun Ruotsin asuntovelkasaldo syystä tai toisesta paukahtaa maksuun niin sitten onkin namia tiedossa.
Heillä kun on ollut aivan kumma systeemi maksaa lähestulkoon pelkästään korkoja lainasta, ollaan ikäänkuin vuokralla omistusasunnossa jonka omistaakin pankki.