2013-04-08 Yle: Tomaattikunta Närpiö tunnetaan myös maahanmuuttajistaan

[Totti]

Närpiön mamut eivät sittenkään pelastaneet kunnan talouden: http://svenska.yle.fi/artikel/2014/11/04/valdigt-jobbigt-i-narpes

Valtion kielilisästä ja veronkorotuksesta huolimatta Närpiön talous on kääntymässä puoli miljoonaa pakkaselle ensi vuonna. Vuoteen 2017 mennessä alijäämä kasvaa 3 miljoonaan euroon.

[Bxh7+]

Maahanmuuttajat asialla Närpiössä: pelastivat kunnan talouden ja kyläkoulut
Maahanmuuttajat ovat ajaneet Närpiön kunnan talouden rajuun kierteeseen. Erityisesti Bosniasta ja Vietnamista tulevat maahanmuuttajat ovat alkaneet ostaa vanhoja taloja Närpiön kylistä, minkä johdosta oppilaskadosta kärsineet kyläkoulut voivat jatkaa toimintaansa.
Närpiön kaupunginjohtaja Hans-Erik "Hasse" Lindqvist on tyytyväinen mies. Monien kaupunginjohtajien pohtiessa kunnallisveron korotusta ja ankaria säästöjä pystyi Lindqvist kokoamaan budjetin raamit helposti.

– Teemme nollabudjetin. Rahat riittävät palvelujen tuottamiseen, hän hymyilee.

Suotuisasta talouskehityksestä hän kiittää kunnan yrittäjiä ja maahanmuuttajia.
Hyvänlaatuinen kierre alkoi, kun seudun kasvihuoneissa siirryttiin 1990-luvulta alkaen ympärivuotiseen viljelyyn ja samaan aikaan kunta otti vastaan pakolaisia Vietnamista ja Bosniasta.

– Bosniasta tulleet ihmiset työskentelivät mielellään kasvihuoneissa, sillä he olivat jo kotimaassaan tottuneet tekemään töitä käsillään ja viljelemään maata, kertoo tomaatinviljelijä Börje Ivars.

Kun seudun kasvihuoneyrittäjät ovat tarvinneet lisää työvoimaa, he ovat hankkineet sitä aiemmin tulleiden maahanmuuttajien avulla. Ivarsin kokemukset työvoiman hankkimisesta ovat erinomaiset.

– Täällä työskentelevät ihmiset ovat yhteydessä sukulaisiinsa ja muuhun lähipiiriinsä. Usein kysyn vain, että onko tulija kova työntekijä. He vakuuttavat, että joo, saat takuulla ahkeran kaverin, kuvaa tomaatinviljelijä suoraviivaista rekrytointiprosessia.

Maaseudun talot käyvät kaupaksi

Kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvist sanoo, että työn perässä muuttajat ovat tyypillisesti nuoria perheitä, joiden maksamat verot vahvistavat olennaisesti kunnan taloutta. Muuttajilla on ollut myös toinen kunnan elinvoimaisuutta tukeva vaikutus, sillä talokauppa seudun kylissä on vilkastunut.

– Meilläkin vanhat ihmiset muuttavat keskustaan, joten kylissä on myytävänä paljon taloja, joita voi saada edullisestikin. Erityisesti bosnialaiset ja vietnamilaiset ostavat ja kunnostavat niitä, ja rakentavat myös uusia taloja, hän kuvaa ilmiötä.

Lindqvistin mukaan kehitys on erittäin tervetullutta, sillä maallemuuton ansiosta kyläkouluihin tulee oppilaita.

– Kasvihuoneita on nimenomaan maaseudulla, ja kun ihmiset muuttavat työpaikan lähelle kyliin, voi tämä voi ilman muuta pelastaa vaikkapa kyläkoulun, hän sanoo.

Etuna on myös se, että maahanmuuttajataustaiset lapset jakautuvat eri kouluihin.

– Joissakin keskustaajaman kouluissa 30 prosenttia oppilaista on maahanmuuttajien lapsia. Tämä voi olla ongelma kieliopetuksen kannalta, joten on hyvä, että maahanmuuttajat sijoittuvat eri kouluihin ja päiväkoteihin.

Työ kotouttaa

Lindqvist korostaa, että viime vuosina maahanmuutto on ollut ennen kaikkea työperäistä, ja kotoutumisen avain on ollut nimenomaan työnteko. Pakolaisia kunta on ottanut vain vähän. Viime vuonna Närpiö otti kuitenkin vastaan 20 hengen ryhmän sudanilaisia.

Lindqvist toivoo että puoli vuotta Närpiössä olleen afrikkalaisryhmän kotouttaminen sujuu yhtä hyvin kuin muidenkin Närpiöön tulijoiden.

Lindqvistin mukaan on lupaavaa, että tulijat osaavat jo hyvin ruotsia ja opettelevat myös suomea.

– Kävin heidän kanssaan metsäretkellä, ja sain sen kuvan, että he voivat hyvinkin työllistyä Närpiöön. Osa heistä on ollut pakolaisleirillä jopa 20 vuotta, mutta he ovat hyvin aktiivisia nuoria ihmisiä, Lindqvist arvioi.

Närpiön kunnassa on noin 10 000 asukasta, ja 10,7 prosenttia heistä puhuu äidinkielenään jotakin muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia.

http://yle.fi/uutiset/maahanmuuttajat_asialla_narpiossa_pelastivat_kunnan_talouden_ja_kylakoulut/8275212
Artikkeli liittyy keskiviikon A-studioon, jossa oli närpiöläisistä tomaatinpoimijoista lyhyesti:
http://areena.yle.fi/1-2449627
Ohjelma on katsottavissa vielä 29 päivää. Närpiöön liittyvä osuus alkaa suunnilleen kohdasta 30 minuuttia. Se liittyy Pohjanmaata ja pakolaisia käsittelevään osuuteen, joka alkaa suunnilleen kohdassa 25 minuuttia.

[Blanc73]

Juu, nyt vain valitettavasti ei ole tulossa niitä vietnamilaisia pakolaisia jotka "pelastivat" Närpiön.

Näissä jutuissa häiritsee jatkuvasti se että mamut ovat suvakkien mielestä kaikkivoipaisia satuolentoja. Jopa nyt maahan tunkeutuvat iPakolaiset on ylennetty Suomen pelastajiksi. Miksi asioista ei voi puhuarealistisesti ilman satuilua?

[valkovuokko]

Tuossa Ylen jutussa ei kerrottu sitä, miten paljon Närpiö nettoaa valtiolta rahaa kielipoliittisin perustein.
Kunta on päättänyt muuttua kaksikieliseksi, koska siten se saa jopa yli 2 milj euroa ylimääräistä korotettuina kuntalisinä, joka vuosi. Siitä menee vain pieni osa käännöskuluihin ja oppikirjahankintoihin, ja kunnan käyttöön jää muhkea summa tasapainottamaan kunnan budjettia.

Samalla tavalla muut kaksikieliset kunnat surutta nettoavat rahaa itselleen. Muu Suomi kärsii.

http://kuntalehti.fi/kuntauutiset/talous/kaksikielisyys-houkuttaa-kuntia-rahan-takia/

Kunnat saavat myös runsaskätisesti rahaa maahanmuuttajien (kieli)koulutukseen.  Siitäkin jää mukavasti ylimääräistä kunnan kassan pohjalle. 
Se on pois muun Suomen sairailta, vanhuksilta, teiden korjauksesta jne

[Rauno Murju]

Närpiön kannattaakin ottaa nyt 500 syyrialaista tai somalialaista riskiä nuortamiestä asustelemaan johonkin suljettuun kouluun tai sairaalaan, niin kunnan ei tarvitse tehdä nollatulosta vaan budjetti kääntyy suoraan ylijäämäiseksi.

Sipilä pitää kyllä huolen siitä, että tomaattien viljely raskaalla polttoöljyllä keskellä talvea on jatkossakin kannattavaa puuhaa ja valtiohan maksaa vok-kulut eikä se ole keneltäkään pois.

[Sibis]

Eikä vähimpänä se, että rkp saa lisää rastiruutuunruotsinkielisiä jolloin etuoikeudet jatkuvat, jatkuvat....

[BeerBelly]

Otetaan vain vietnamilaisia sekä bosnialaisia ja muutetaan koko Suomen elinkeinorakenne sellaiseksi että 1/4 työllisistä toimii maataloudessa. Tätä Ylessä kai ajetaan, muuten on vaikea ymmärtää näitä Närpes-juttuja.

[Sitruunamelissa]

Hyvä Närpiö ja sinne tulleet maahanmuuttajat! Korjatkaas seuraavaksi valtiontalous. Vai tuliko osa palkkarahoista valtion maksamana palkkatukena? No, mitäpä siitä, kun kuntataloudella pyyhkii hyvin.

[B52]

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1442795484716.html

Maahanmuuttajat pelastivat pikkukunnan: "Koko perhe, kaikki sisarukset ja muitakin sukulaisia on töissä täällä"

Suomalaiset eivät lähde tällaisiin töihin, mutta pakolaiset ja muut maahanmuuttajat lähtevät.
Närpiön kuuluisat kurkut ja tomaatit entävät ruokapöytääsi iloisten ja työtään arvostavien uussuomalaisten voimin.

Bang Van Khanh nappaa syliinsä parin metrin korkuisen laatikkopinon ja tasapainoilee työpisteelleen, jossa Mai Thi Que ja Mai Thi Hang nostelevat pyörivälle lajittelupöydälle putoilevia kurkkuja pahvilaatikkoihin.

Helsinkiin lähtevien kurkkulaatikoiden kyljessä lukee Siggpac. Työporukan iloinen ja äänekäs jutustelu kuuluu kauas.

Pohjoismaiden suurin kurkkukasvattamo Jan-Erik Sigg Oy työllistää tomaateistaan tunnetussa Närpiössä noin sata ulkomaalaista kasvihuonetyöntekijää. Suurin osa työväestä on Vietnamista ja Bosniasta, mutta mukana on myös Filippiineiltä, Liettuasta ja Thaimaasta tulleita ihmisiä.

Kurkkua tuotetaan viidessä kasvihuoneessa lähes seitsemän hehtaarin alalla, joten vikkeliä käsiä tarvitaan paljon.

– 13 miljoonaan kiloon pitäisi päästä tänä vuonna. Koko ajan on laajennettu, kertoo myyntipäällikkö Jan-Anders Lundelius. Hänen mukaansa kasvihuoneyrittäminen ei olisi tässä laajuudessa mitenkään mahdollista ilman ulkomaista työvoimaa.

– Suomalaiset eivät lähde tällaisiin töihin, mies tietää.

Kaikki, koko "Närpiön ihme" sai alkunsa pakolaisista, joita tuli pieneen, ruotsinkieliseen maalaiskaupunkiin ensiksi Vietnamista ja sen jälkeen Balkanilta.

– Ensimmäiset pakolaiset otettiin vastaan vuonna 1988 Vietnamista. Vuodesta 1992 eteenpäin heitä on saapunut lähinnä Bosniasta. Pakolaiset työllistyivät kasvihuoneisiin – ja kun sitten Närpiössä avautui uusia työpaikkoja, nämä ihmiset kutsuivat sukulaisiaan ja tuttaviaan tänne, kertoo kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvist.

Kaupungin talous on kunnossa

Siggin kasvihuoneella alkaa ruokatunti. Vietnamilainen nuorimies työkavereineen hyppää harmaaseen Mersuunsa. Työntekijöiden autot kasvihuoneen pihassa kielivät mukavasta toimeentulosta.

Maahanmuuttajilla on myös omakotitaloja sivukylillä. Myyntipäällikkö Lundeliuksen mukaan kasvihuoneen työntekijät maksoivat veroja viime vuonna yhteensä puoli miljoonaa euroa.

Ei siis ihme, että kaupungin talous on kunnossa.

– Juuri saatiin budjettiraamit kasaan, ja hyvältä näyttää: ainakaan ensi vuonna ei ole suuria vaikeuksia. Työttömyysprosentti meillä on hyvin alhainen, vähän alle viisi. Se on Suomen kunnissa alhaisimpia lukuja, ja tämä perustuu juuri työperäiseen maahanmuuttoon, kaupunginjohtaja täsmentää.

"Koko perhe on töissä täällä"

Kasvihuoneita on eri puolilla Närpiötä, ja maahanmuuttajien ansiosta myös Närpiön kylät ovat pysyneet asuttuina. Kouluissa riittää lapsia, ja päivähoitopaikkoja tarvitaan jatkuvasti lisää.

33-vuotias kahden lapsen äiti Tran Thi Huu Suong tuli Suomeen viisi vuotta sitten. Hänen Vietnamissa syntyneet lapsensa saattoivat matkata äitinsä luo vasta, kun tämä saavutti Suomessa vaadittavan tulotason. Perheen 8-vuotias on asunut Närpiössä vasta viisi kuukautta.

– Nuorempi lapseni on esikoulussa ja vanhempi Yttermarkissa. Hänen on opittava vielä ruotsia, selvittää äiti.

Suongin pikkusisko Tran Thi Huu Chi, 24, on kolmevuotiaan, Suomessa syntyneen tytön äiti.

– Koko perhe, kaikki sisarukset ja muitakin sukulaisia on töissä täällä Närpiössä. Vain mamma ja pappa asuvat Vietnamissa, siskokset kertovat.

– Tykkään työstäni, samoin Suomesta. 18-vuotiaana tulin tänne, sillä minulla ei ole mitään koulutusta, ja perhe tarvitsi toimeentuloa, pieni aurinkoinen nainen selvittää yksinkertaisella ruotsilla. Maamiestensä kanssa hän puhuu vietnamia.

– Iltaisin me kaikki käymme koulua, jossa opiskelemme ruotsia.

Joka kymmenes on maahanmuuttaja

9 400 asukkaan Närpiössä jo 10,7 prosenttia väestöstä puhuu äidinkielenään muuta kuin ruotsia tai suomea, eli noin joka kymmenes närpiöläinen on maahanmuuttaja.

– Yhteensä meillä on 40 kansallisuutta, ja täällä puhutaan 30 eri kieltä. Suurin osa vieraskielisistä puhuu bosniaa, vietnamia tai serbokroatiaa, kaupunginjohtaja luettelee.

Ilman pakolaisia ja työperäisiä maahanmuuttajiaan Närpiö olisi samanlainen, kuihtuva maalaispitäjä kuin monet pienet kunnat suomalaisella maaseudulla ovat.

– Väkimäärä on meilläkin pienentynyt, ja ihmisiä kuolee edelleen enemmän kuin uusia syntyy, mutta ilman nuoria maahanmuuttajaperheitä ikärakenne olisi aivan toisenlainen.

Viime vuonna Närpiöön tuli 20 pakolaista Sudanista.

– Hekin ovat nuoria ja aktiivisia perheitä. Kyllä nämä ihmiset tuovat maaseudulle uutta elinvoimaa. Olen sitä mieltä, että pakolaiset voivat pelastaa Suomen maaseudun, joka muuten on vaikeuksissa. Monet maahanmuuttajat ovat myös ryhtyneet yrittäjiksi: he ovat todella ahkeraa väkeä.

Maahanmuuttajia työskentelee eri puolilla pitäjää, myös metalli- ja hoitoaloilla.

Kotoutuminen pienellä paikkakunnalla helpompaa

Lindqvistin mukaan maahanmuuttajat on otettu Närpiössä vastaan yksilöinä, ja puolin ja toisin on tultu hyvin toimeen.

– Kotoutuminen on pienellä paikkakunnalla varmasti helpompaa kuin isossa kaupungissa, jossa maahanmuuttajat helposti eriytyvät omiksi ryhmikseen.

Maahanmuuttajat ja alkuperäiset närpiöläiset tutustuvat toisiinsa työpaikoilla, kouluissa ja lasten harrastuksissa, kuten jalkapallokentällä ja koulusoittokunnassa. Lindqvistin mukaan IF Kraftin riveissä on paljon bosnialaisia pelaajia.

Yhteentörmäyksiltä ei silti aina voi välttyä. Närpiön bosnialais-islamilainen yhdistys anoi hiljattain lupaa moskeijan rakentamiselle omakotialueelle, mutta naapurit vastustivat hanketta. Toistaiseksi rakentaminen on jäissä.

– Tietenkin kolareita tulee, kaupunginjohtaja myöntää.

– Integroituminen koskee myös meitä närpiöläisiä: meidänkin on opittava heiltä heidän kulttuuriaan. On tärkeää, että nämä ihmiset voivat kokea olevansa tervetulleita.

Tran Thi Huu Chi ja Tran Thi Huu Suong asettelevat riisihatut päähänsä ja jatkavat kurkuntaimien hoitamista. Kuivat lehdet on nypittävä pois. Iloinen jutustelu jatkuu taimien takana.

– Jos joskus itsellä on huono aamu, täällä kyllä tulee aina hyvälle tuulelle, tuumaa Jan-Anders Lundelius.

[Aukusti Jylhä]

Lopetan maahanmuuttokriittisyyteni tähän. Me ollaan hävitty tää peli. Ollaan oltu väärässä ihan hela tiden. Pitääkö nyt kääntyä muslimiksi?

[Blanc73]

Suomalaiset eivät lähde tällaisiin töihin, mutta pakolaiset ja muut maahanmuuttajat lähtevät.
Närpiön kuuluisat kurkut ja tomaatit entävät ruokapöytääsi iloisten ja työtään arvostavien uussuomalaisten voimin.

Montako irakilais-ja somalitaustaista on Närpiössä poimimassa kurkkuja suomalaisten ruokapöytiin? Kysyn tätä siksi koska tuonkin jutun tarkoitus on puffata hallitsematonta haittamaahanmuuttoa Lähi-idästä ja Afrikasta.

– Tietenkin kolareita tulee, kaupunginjohtaja myöntää.

[Chew Bacca]

No nyt niitä saa. Paljonko laitetaan Närpiöön, riittääkö 10 000?

[Spesialisti]

Jos suomenruotsalaisten kartanoherrojen orjatöissä olisi somaleita, niistä tehtäisiin juttuja päivät pääskytyksen. Tällaiset Kina-makeishahmon näköiset iloiset aasialaiset toki menettelevät. Niiden panosta yhteiskunnalle ei kukaan ole missään kieltänytkään.
Tosiaan, Närpiön työvoimapula on ratkaistu kädenkäänteessä kun sinne tuupataan kaikki tuhannet maahanänkeytyjät. Ja äkkiäkö sitä ison diskon rakentaa vaikka kasvihuoneeseen. Suomenruotsalaiset tytöt ja naiset tunnetusti pitävät monikultturista ja sen kohtaamisesta, joten moni asia ratkeaa.

[ViljaK]

Jahas, taas mennään. Eihän siitä ole kuin parisen viikkoa kun tämä aihe oli viimeksi lehdissä. Närpes maailmankartalle! 

[KeiKei]

Tätä väitettä, että suomalaiset eivät jotain tiettyjä töitä tekisi, olen kuullut nyt yhä enemmän. Onko tällä oikeasti mitään faktapohjaa? Miksi suomalainen ei ajaisi bussia tai pakkaisi kurkkua?

[Spesialisti]

Tätä väitettä, että suomalaiset eivät jotain tiettyjä töitä tekisi, olen kuullut nyt yhä enemmän. Onko tällä oikeasti mitään faktapohjaa? Miksi suomalainen ei ajaisi bussia tai pakkaisi kurkkua?

Maksetaanko noille TES:n mukaista liksaa, tietääkö kukaan?

[P]

Tätä väitettä, että suomalaiset eivät jotain tiettyjä töitä tekisi, olen kuullut nyt yhä enemmän. Onko tällä oikeasti mitään faktapohjaa? Miksi suomalainen ei ajaisi bussia tai pakkaisi kurkkua?

Et taida muistaa aikaa ennen somaleiden saapumista Impiwaaraan 1990? Silloin ei bussit kulkeneet ja ei ollut pakattuja tai pakkaamattomia kurkkuja. Joka paikka oli loputtomassa sotkussa, kun ei ollut mamusiivoajia. Konekaan ei osannut vielä tehdä hissejä, kun koneinsinöörit olivat vielä ulkomailla. Ja mitenkäs kännykkä? Selvästi maahanmuuttoinvaasion aikaansaama tuote.

[kenelek]

Ei vittu, "työteliäät aasialaismaahanmuuttajat"-juttu tähän väliin.  Uskovatkohan ne tuolla lehdessä oikeasti että tämä menee enää läpi tekosyynä sille että tänne lappaa Irakin ja Somalin ukkoa tuhansittain viikossa? (Tuleeko niitä somalejakaan muuten edes, olen ollut huomaavinani että vyöry on lähes pelkästään irakilaisia nyt...?)

[ISO]

Missä on arabimiehet, tuolla ahkeroi aasialainen pienipalkkainen ahkera ja nöyrä maahanmuuttaja. Eihän noita vastaan kellään mitään ole, toista se on nämä elintason perässä matkaavat rahatukkomiehet, joita kiinnostaa sosiaaliturva ja pikkutytöt.

[mikkoR]

Kun alamme tutkimaan tarkemmin Närpiön työllistämistuki summia sekä työkkärin poimija harjoittelijoiden määrää niin voimme todeta suurella todennäköisyydellä meidän kaikkien maksavan poimijoiden iloiset ilmeet.

[ISO]

Konekaan ei osannut vielä tehdä hissejä, kun koneinsinöörit olivat vielä ulkomailla. Ja mitenkäs kännykkä? Selvästi maahanmuuttoinvaasion aikaansaama tuote.

Nokian nousu ajoittuu aikaan jolloin somalit tulivat Suomeen. Pelkästään läsnäolollaan, ja valtion kirstua keventämällä, ne nostivat Nokian ennennäkemättömään nousukiitoon, niin valtavaa on sen ryhmän osaaminen.

[Sakari]

Haluaisin nähdä sen kun fahad poimii kurkkuja ja kitkee rikkaruohoja kasvimaalla.

[kenelek]

Konekaan ei osannut vielä tehdä hissejä, kun koneinsinöörit olivat vielä ulkomailla. Ja mitenkäs kännykkä? Selvästi maahanmuuttoinvaasion aikaansaama tuote.

Nokian nousu ajoittuu aikaan jolloin somalit tulivat Suomeen. Pelkästään läsnäolollaan, ja valtion kirstua keventämällä, ne nostivat Nokian ennennäkemättömään nousukiitoon, niin valtavaa on sen ryhmän osaaminen.

Tässähän tematiikkaa Nokian historiaa korjaillen esittävälle kirjalle tai dokumenttielokuvalle! Best Seller suvakkipiireissä?

[Chew Bacca]

Tuossa aamulla autoillessa Suomipopin Aamulypsy aloitti aiheesta. Jompikumpi miehistä heitti "kuinkahan monta somalialaista siellä on töissä, heitähän nimittäin on...." Äkkiä tuli Aamulypsyn tunnari päälle, sitten väkinäisesti naureskellen "jatketaanpas positiivisemmista aiheista..."

Eli Lasikuution sisällä joku painoi sensuurinappia heti kun koko maan suosituin radio-ohjelma alkoi lähestyä epämiellyttävää totuutta.

Lypsäjät ovat nyt koskemattomia suosionsa ansiosta, mutta rajansa kritiikilläkin. Eikös niin, emoyhtiö ja tilojen haltija?

[Randy]

Kyllähän monella paikkakunnalla osa tekee rahaa tällä ja paljon, mutta veronmaksajien rahoista laskut kuitenkin maksetaan, joten ei tällä ihan Suomi taida nousuun lähteä. Hullummaksi menee vaan koko ajan.

(http://i.imgur.com/CBamB2F.jpg)

[JJohannes]

Tätä väitettä, että suomalaiset eivät jotain tiettyjä töitä tekisi, olen kuullut nyt yhä enemmän. Onko tällä oikeasti mitään faktapohjaa? Miksi suomalainen ei ajaisi bussia tai pakkaisi kurkkua?

Närpiön tapauksessa kyse on lähinnä siitä, etteivät suomenruotsalaiset suostu poimimaan kurkkuja jollain 5 euron tuntipalkalla. Ja miksi suostuisivatkaan, kyllähän heille vaikka SPR:lla riittää parempiakin hommia.

Nyt kun Saksakin taisi alkaa työllistää pakolaisia tulopäivästä lähtien eurolla tunnissa, alkaa tilanne muistuttaa yhä enemmän orjuutta. Pakolaisten tämäntyyppinen työllistäminen myös varmistaa, etteivät pakolaisvirrat varmasti lopu, koska närpiöläiset kurkkutilat eivät taatusti suostu maksamaan kilpailukykyisiä palkkoja. Sitten kun vietnamilaiset poimijat alkavat vaatia liikaa, haetaan vastaanottokeskuksesta tuore erä uusia. Näinhän orjakauppa on aina toiminut: Antiikin Rooman oli pakko valloittaa jatkuvasti lisää alueita koska satoja vuosia sitten valloitettujen alueiden väestölle oli viimein pakko myöntää kansalaisuus tai orjuutta parempi status ja kuka sitten olisi rakentanut teitä ja akvedukteja? Samoin Yhdysvaltoihin piti säännöllisesti tuoda uusia neekeriorjia, koska ensimmäiset 1700-luvulla tulleet erät/heidän jälkeläisensä oli jouduttu vuosien saatossa vapauttamaan ja he olivat itse siirtyneet maanviljelijöiksi ja orjanomistajiksi.

[Kauhea Ihmismäinen Otus]

Bang Van Khanh

.. mutta ei Muhammed Ben Ali Wallah

[Jane Doe]

Haluan ottaa jutun kirjoittanutta Pirjo Latva-Mantilaa kädestä, katsoa suoraan silmiin ja kysyä: "Mitä tukityöllistetyillä, mahdollisesti alipalkatuilla vietnamilaisilla on tekemistä rajan yli harppovien, sosiaaliturvan perässä tulleiden arabimiesten kanssa?" . Kehtaisiko toimittaja enää valehdella?

Ja hei, jos Närpiössä kikkaillaan työllistämistuilla ja harjoitteluilla, miksei Uuninpankkopoika Saku Mikälie jo säntää apuun valkoisine ratsuineen? Joo heh heh, saa lopettaa nauramisen...

[Fincum]

Hesarin kolumnisti veisasi samaa virttä sunnuntaina.

Yllättävän vähän on Hans-Erik Lindqvistin puhelin viime viikkoina soinut. Olisi luullut kollegoiden kyselevän, kuinka hänen johtamassaan Närpiön kaupungissa on onnistuttu kääntämään talous nousuun
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1442632274926

Närpiö, taas Närpiö.

Tuohon ihmettelyyn en keksi muuta syytä kuin sen, että uteliaat ovat soittaneet johonkin toiseen kuntaan.
Eihän Närpiö voi olla Suomen ainoa kunta, jossa aurinko paistaa risukasaan, yhtä loistavia esimerkkejä on oltava pilvin pimein.
Pakko olla 

[kylähullu]

http://www.mol.fi/tyopaikat/tyopaikkatiedotus/haku/hae.htm?lang=fi&tarkempiHaku=false&rows=&sort=&hakusanakentta=sanahaku&hakusana=&alueet=N%C3%A4rpi%C3%B6%2C+&ilmoitettuPvm=1&vuokrapaikka=---

Närpiössä olisi koneinsinöörillekin töitä tarjolla.