2013-04-08 Yle: Tomaattikunta Närpiö tunnetaan myös maahanmuuttajistaan

[Suomi2050]

Lue kokonaan: http://yle.fi/uutiset/tomaattikunta_narpio_tunnetaan_myos_maahanmuuttajistaan/6569077

Tomaattikunta Närpiö tunnetaan myös maahanmuuttajistaan

Pikkuinen Närpiön kunta Pohjanmaan rannikolla on merkillinen poikkeus suomalaiskuntien joukossa. Yleensä maahanmuuttajat keskittyvät suuriin kaupunkeihin, mutta noin 9500 asukkaan Närpiössä kansainvälistä väkeä on jopa kymmenesosa kaupunkilaisista. Sopeutumista Suomeen helpottaa kunnan ruotsinkielisyys.

Maaseutumainen pikkukaupunki Närpiö Pohjanmaan rannikolla tunnetaan perinteisesti kasvihuonetomaateistaan. Mutta nykyisin kunta on tunnettu myös siitä, että siellä asuu suuri joukko maahanmuuttajia.

Siirtolaisuusinstituutin aluepäällikkö Markku Mattila pitää Närpiötä todellisena poikkeuksena muiden kaupunkien joukossa. Väkiluvusta jopa kymmenesosa on muuttanut Suomen rajojen ulkopuolelta. Tämän perusteella Närpiön voidaan sanoa olevan yksi Suomen kansainvälisimmistä kaupungeista.

- Ehdottomasti. Äkkiä arvioiden voi sanoa, että siellä puhutaan noin 35:ttä kieltä, Mattila sanoo.

- Se on aika huomattava Baabelin - ei torni kun ollaan Pohjanmaalla - mutta tasanko, hän velmuilee.

[Blanc73]

Eniten kunnassa puhutaan ruotsin ja suomen lisäksi bosniaa, jota puhuu yli 200 närpiöläistä. Seuraavaksi puhutuimmat ovat serbokroatia ja vietnam, joita puhuu yli sata maahanmuuttajaa kumpaakin.

Venäjää, liettuaa, thai-kieltä ja viroa puhuu kutakin puolisen sataa maahanmuuttajaa ja sekä ukrainaa että espanjaa parikymmentä.  Myös hollantia ja valkovenäjää puhuu äidinkielenään kymmenkunta närpiöläistä. Muiden kielten puhujia on muutamia.

Eli Varsinaiset^TM maahanmuuttajat loistavat poissaolollaan. Taitaisivat tomaatit jäädä poimimatta jos se olisi somaleista ja lähi-idän geelitukkaisista notkujista kiinni....

[Uuno Nuivanen]

Väkiluvusta jopa kymmenesosa on muuttanut Suomen rajojen ulkopuolelta. Tämän perusteella Närpiön voidaan sanoa olevan yksi Suomen kansainvälisimmistä kaupungeista.

Siis: mitä enemmän mamuja, sitä 'kansainvälisempi' "kaupunki"... Helppoa, eikö totta. 

[timouti]

Äkillinen kiinnostun Närpiöön liittynee tähän uuteen julkaisuun. Olisi kiinnostavaa kyllä tietää, millä edellytyksillä malli olisi hyödynnettävissä laajemminkin.

Siirtolaisuusinstituutissa on ilmestynyt uusi julkaisu:

Markku Mattila & Krister Björklund

Tomaatteja, teollisuutta ja monikulttuurisuutta
Närpiön malli maahanmuuttajien kotouttamisessa.



Siirtolaisuusinstituutin Aluekeskuksen tutkimuksia nro 5.
Siirtolaisuusinstituutti 2013. 126 s.



Tutkimuksessa pureudutaan ns. Närpiön malliin – eli mitkä tekijät ovat onnistuneen kotoutumisen takana? Millä edellytyksillä malli olisi hyödynnettävissä laajemminkin?

[Elemosina]

HBL uutisoi myös Närpiön taidokkaasta maahanmuuttajien integroinnista. Ihan on tutkimuskin tehty.

Närpiöläisten positiivinen asennoituminen ja lähisuvussa olevat emigrantit ovat helpottaneet maahanmuuttajien sympatiseerausta ja auttanut ymmärtämään heidän [maahanmuuttajien] tilannettaan. Närpiöläiset ovat monet olleet itsekin emigrantteja vieraassa maassa!

http://hbl.fi/nyheter/2013-04-08/436341/undersokning-narpes-metod-att-integrera-invandrare-fungerar

– En viktig underliggande faktor är bygdens emigrationstraditioner. Närpes har en lång historia som utvandringsbygd. De flesta närpesbor har emigranter i släkten och många har själv varit emigranter i främmande land, vilket gör det lättare att sympatisera med invandrare och förstå deras ställning, skriver forskarna i undersökningen.

LISÄYS: Nimimerkki timouti jo vinkkasikin mistä yhtäkkinen monen median kiinnostus Närpiöön johtui. Samaan tutkimukseen viitataan Höblänkin artikkelissa.

[Supernuiva]

Närpiöläiset ovat monet olleet itsekin emigrantteja vieraassa maassa!

Ja minä kun olen aina luullut, että suomenruotsalaiset ovat taustaltaan suomalaisia, jotka ovat vain ottaneet kielekseen ruotsin! Muistelen myös, että jokin geenitutkimus vahvisti tämän havainnon. Suomenruotsalaiset ovat geeneiltään suomalaisia, eivät ruotsalaisia.

[Uuno Nuivanen]

Närpiössä on tomaatteja poimittavaksi, siihen hommaan voi mamu työllistyä vaikka unohtuneilla koneinssin papereilla ja kieli- sekä lukutaidottomana. Asuntojakin löytynee. Muissa 'kansainvälisissä' kaupungeissamme ei taida tuota tomaattioptiota olla.

[Roope]

Närpiössä maahanmuuttajien kotoutuminen on sujunut hyvin. Kaupunkilaiset ovat ottaneet tulijoiden kotouttamiseen myös itse aktiivisen roolin.

Usein tulijat työskentelevät pienillä työpaikoilla, esimerkiksi kasvihuoneissa, jonne sopeutuminen on ollut helpompaa kuin suurelle työpaikalle. (..) Onnistunut kotouttaminen tunnetaan "Närpiön mallina".

Kotoutumista helpottaa Närpiön halpatyövoiman tarve, mutta myös se, että kunta ei ole tarjonnut pakolaisille kuntapaikkoja sitten vuoden 2001.

Oma roolinsa onnistuneessa kotouttamisessa on ollut närpiöläisten murre, joka sitoo maahanmuuttajat tiiviisti paikkakunnalle.

Melkoista tutkimusta, kun ulkopuolisille käsittämättömän kuuloinen paikallismurrekin kääntyy menestystekijäksi.

[nevahood]

Mainio integroituminen Närpiöön. Närpiön malli. Tomaatit kypsyvät ja kultamunat kuoriutuvat. Pari juttua vaan kiinnostaa..

- Kuinka hyvin "tutkimuksessa" on vakioitu verrokkiryhmät? Ei kai nyt vaan verrata työssäkäyviä, pienellä paikkakunnalla asuvia, täysin eri kulttuuritaustasta tulevia ryhmiä kaupungissa asuviin työttömiin ryhmiin? Voisikohan sittenkin olla - ruotsinkielisyyden ohella toki - yhtenä pienenä muuttujana työpaikka ja erilaiset taustat?
- Miten ihmeessä epähomogeeninen työvoima tekee Näripiöstä kansainvälisen? Onko vienti kasvanut ulkomaisen työvoiman ansiosta? Onko Närpiöllä tuotantoa tai plantaaseja myös muualla maailmassa - työntekijöiden taustoista johtuen? Käsittääkseni yrityksestä tulee kansainvälinen vasta, kun se toimii kansainvälisesti. Ei se takahikiän uimahallin kahvilakaan ole kansainvälinen yritys, vaikka sitä pyörittäisi ulkomaalaistaustaiset ihmiset.

Jos väitetään ruotsinkielisyyden parantavan integroitumista, pitäisi olla selvästi vakioidut ryhmät sekä suomenkieliseltä että ruotsinkieliseltä alueelta. Jos tosiaan näin on, toivon todella maahanmuuttajien keskittymistä ruotsinkielisille alueille.

Eipä siinä. Hyvä että sopivaa työtä löytyy. En pidä ollenkaan pahana asiana tätä. Kuitenkin jonkinlainen todellisuussuodatin kannattaa olla ennen suurten johtopäätösten vetämistä.

Ps. kuinka monta somalia on työllistynyt Närpiössä, tai mikä heidän työssäkäyntiprosenttinsa on?

[Emo]

Oma roolinsa onnistuneessa kotouttamisessa on ollut närpiöläisten murre, joka sitoo maahanmuuttajat tiiviisti paikkakunnalle.

Melkoista tutkimusta, kun ulkopuolisille käsittämättömän kuuloinen paikallismurrekin kääntyy menestystekijäksi.

Närpiön ruotsia ei ymmärrä kuin närpiöläinen. Varmasti sitoo mamut paikkakunnalle. 

Rauma voisi käyttää Närpiön mallia -> Rauman malli.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Rauman_murre

Rauman rajalle tullessa tienvarressa toivotetaan "Ol niingon gotonas" ja lähtiessä kaupungista ulospäin rajakyltissä lukee "Luanikast reissu".
Sinunkaupat raumalainen voi tehdä sanomalla: "San snää mnuu snuuks, snuuks mnääki snuu sano."
Usein käytetty esimerkki rauman murteesta on "Kat ko kat kara rapui" tai "Katt katt kara rapui". Suomeksi asian voi esittää sanomalla "Katso, kun kissa juoksee portaita".

[Roope]

Tutkimuksen esipuhe, sisällysluettelo ja yhteenveto
http://www.migrationinstitute.fi/pdf/sipa_5_yhteenveto.pdf

Krister Björklund's powerpoint presentation på svenska (pdf):
http://www.migrationinstitute.fi/pdf/Narpesrapporten.pdf

Siirtolaisuusinstituutti: Tomaatteja, teollisuutta ja monikulttuurisuutta - Närpiön malli maahanmuuttajien kotouttamisessa.

Onnistuneen integraation taustalla on ollut Närpiön aito työvoiman tarve. Närpiö
ei ole ollut paikkakunta, jonne maahanmuuttajia jostain syystä sattumalta tulisi, ja
joita pitäisi sen jälkeen alkaa kotouttaa. Närpiössä on ollut tarve, joka on imenyt
kuntaan työvoimaa. Tämä puolestaan on varmistanut työnantajien voimakkaan
sitoutumisen maahanmuuttoon ja kotouttamiseen.

Esipuheen ja sisällysluettelon perusteella ikävistä asioista ei puhuta, paitsi että vaaditaan valtiolta lisää resursseja ja oleskeluluvan saamisen helpottamista.

[rölli2]

hmmm. ja mikähän tämän erinomaisen työvoimareservin tuntipalkka mahtaa olla . voisi myös selvittää niitä muitakin maksuja. onkohan siellä närppesissä työttömiä ollenkaan vaiko ihan työvoimapula?

[Ari-Lee]

Närpiön avoimet työpaikat:

Lääkärit
Johtava psykiatri, Kust-Österbottens samkommun för social- och primärhälsovård, Psykososiaalinen yksikkö, Närpiö, kokopäivätyö, Kesto: yli 12 kuukautta

Lääkintävoimistelijat
Hoitotuotekonsulentti, HR Health & Care Finland Oy, Pohjanmaan kunnat, Närpiö, osapäivätyö, Mahdollista määrittää oma työaika, Kesto: yli 12 kuukautta

Yrittäjät
Snickeri-Företagare, Jurvan Kalustepuusepät Oy, Huvudkontoret beläget i Jurva., Närpiö, kokopäivätyö, Kesto: yli 12 kuukautta

Mainonta- ja markkinointialan päälliköt
Markkinointipäällikkö, Oy Golden Eagle Ltd, Pirttikylä, Närpiö, Haku päättyy: 10.05.2013, kokopäivätyö, tai osapäivätyö, jos sovitaan, Kesto: yli 12 kuukautta

Huoltoasemahenkilöstö
Servicestationskassör, Mesne Oy/Teboil Strandhovet/Rantahovi, Teboil Strandhovet Närpes, Närpiö, Haku päättyy: 16.04.2013, osapäivätyö, Kesto: yli 12 kuukautta

Puutarhatyöntekijät
Växthusarbetare, Oy Anders Berg Ab, växthusarbete, Närpiö, kokopäivätyö, Även lördagar ev. kvällar o söndagar, Kesto: 1 - 3 kk

Koneen- ja moottorinkorjaajat
Regummeringsarb., CB-Däck Kb, Närpiö, kokopäivätyö, Kesto: yli 12 kuukautta

Kokit, keittäjät, kylmäköt
Bartender, inhoppare, Skärgårdens vänner r.f., Restaurang Seaside, Närpiö, Haku päättyy: 01.05.2013, muu osa-aikatyö, Inhopp, Kesto: 3 - 6 kk
Kockar, kokerskor och kallskänkor, Mesne Oy/Teboil Strandhovet/Rantahovi, Teboil Strandhovet Närpes, Närpiö, Haku päättyy: 16.04.2013, 2-vuorotyö, Kesto: 1 - 3 kk

Keittiötyöntekijät, ravintolatyöntekijät
Diskare, Mesne Oy/Teboil Strandhovet/Rantahovi, Teboil Strandhovet Närpes, Närpiö, Haku päättyy: 16.04.2013, 2-vuorotyö, Kesto: 1 - 3 kk
Köksbiträde, Öb Pjelax Handelsbod, Närpiö, kokopäivätyö, även helger, Kesto: 1 - 3 kk

Lähde: www.mol.fi

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

https://www.youtube.com/watch?v=a7eoo7iCBAg

[Roope]

onkohan siellä närppesissä työttömiä ollenkaan vaiko ihan työvoimapula?

Työttömyys alhaisella tasolla niin paikallisilla kuin maahanmuuttajillakin. Työvoimapulasta ei kuitenkaan voi ainakaan enää puhua.

Taulukoita (suomeksi): Krister Björklund's powerpoint presentation på svenska (pdf)

[Blanc73]

Olisiko Närpiö halukas kokeilemaan monikulttuurisuutta a`la Turun Varissuo?? Tomaatit jäisivät poimimatta mutta värinää riittäisi

[kekkeruusi]

Yle taas yrittää todistaa meille, kuinka maahanmuuttajat ovat yksi ryhmä ja siinä on vain hyviä puolia. Eipä sillä, saisi noita varsinaisiakin viedä sinne ruotsinkielisille aluieille kun ne maahanmuuttajat ovat kerran noin uutisoinninkin arvoinen rikkaus.

[Rokka]

Oma roolinsa onnistuneessa kotouttamisessa on ollut närpiöläisten murre, joka sitoo maahanmuuttajat tiiviisti paikkakunnalle.

Vähän sama kun minä muuttaisin Berliinin turkkilaisalueelle ja opettelisin vain turkin tai kurdin kieltä. Sitten vielä hehkutettaisiin että miten se Rokka on kotiutunut niin hyvin ettei puhu sanaakaan saksaa

[-PPT-]

Minulle Närpiöstä tulee tomaattien lisäksi mieleen se, että siellä puhuttu ruotsin kieli on käsittämätöntä jopa useimmille muille ruotsia äidinkielenään puhuville.

[Lahti-Saloranta]

Onnistuneen kotoutumisen salaisuus on ruotsin kieli. Kaikki kotoutumiseen liittyvä ongelmat poistuisivat jos mamut, etenkin ne varsinaiset sijoitettaisiin ruotsinkielisiin, RKP:n hallitsemiin kuntiin.
Edit: lisätty perustelut
Kotoutumattomuuden syyhän on tunnetusti rasismi, Rasismiin, tarkemmin rasistisiin sanallisiin ilmaisuihinhan syyllistyvä Impivaaralaiset pottunokat kun taasen ruotsinkieliset ovat suvaitsevaista maahanmuuttajiin myönteisesti suhtautuvia RKP:n kannattajia. Jos mamut sijoitettaisiin ruotsinkielisiin kuntiin niin he luonnollisesti oppisivat ruotsin kielen eivätkä ymmärtäisi pottunokkin huuteluista mitään. Ruotsinkieliset taasen puhoisivat nätisti mamuille joten mamut eivät tuntisi rasismia jolloin suurin kotoutumisen este poistuisi.

[Rokka]

Onnistuneen kotoutumisen salaisuus on ruotsin kieli. Kaikki kotoutumiseen liittyvä ongelmat poistuisivat jos mamut, etenkin ne varsinaiset sijoitettaisiin ruotsinkielisiin, RKP:n hallitsemiin kuntiin.

Tai sitten tuonne Lahden toiselle puolen...

[Roope]

Oma roolinsa onnistuneessa kotouttamisessa on ollut närpiöläisten murre, joka sitoo maahanmuuttajat tiiviisti paikkakunnalle.

Vähän sama kun minä muuttaisin Berliinin turkkilaisalueelle ja opettelisin vain turkin tai kurdin kieltä. Sitten vielä hehkutettaisiin että miten se Rokka on kotiutunut niin hyvin ettei puhu sanaakaan saksaa

Tutkimuksen yhteenvedon mukaan Närpiöön muuttaneilla on korkea kynnys muuttaa muualle. "Kun sillä [ruotsilla] mainiosti tulee Närpiössä toimeen, ei helposti muuta muualle, koska silloin pitäisi osata myös suomea." Yhteenvedossa todetaan myös, että "Närpiön murteella on vaikea kommunikoida muiden ruotsia puhuvien kanssa." Siinäpä sitä sitten ollaan, sillä "vaarana voisi pitää työelämän eriarvoistumista siten, että maahanmuuttajat juuttuvat työelämän alimmille portaille, elleivät pääse niin sanotuista sisääntuloammateista pidemmälle. (..) Kasvihuonealaa voisi pitää tällaisena alempana portaana."

Ei voida kieltää, että maahanmuuttajat vahvistavat kielivähemmistön
asemaa Pohjanmaalla. Tämä lienee yksi lisäsyy toivottaa heidät
tervetulleeksi. Haastattelut eivät tosin tukeneet tätä olettamusta:
suomenkieliset  olisivat yhtä tervetulleita, mutta heidän pitäisi
asettua asumaan Närpiöön ja oppia ruotsia. Närpiöläisten
kokemuksen mukaan ruotsin oppiminen on suomenkielisille
syystä tai toisesta vaikeampaa kuin maahanmuuttajille.

En oikein usko, että kasvihuonetyössä tarvittavan ruotsin kielen oppiminen on suomenkielisille keskimäärin vaikeampaa kuin aikuiselle ummikkomaahanmuuttajalle. Alle 50-vuotias suomalainenhan osaa ruotsista jo vähintään alkeet peruskoulun kautta. Syyt siihen, että suomenkieliset eivät ole muuttaneet nykyistä enempää halpatyövoimaksi Närpiöön, ovat molemmin puolin ihan muualla.

[foobar]

En oikein usko, että kasvihuonetyössä tarvittavan ruotsin kielen oppiminen on suomenkielisille keskimäärin vaikeampaa kuin aikuiselle ummikkomaahanmuuttajalle. Alle 50-vuotias suomalainenhan osaa ruotsista jo vähintään alkeet peruskoulun kautta. Syyt siihen, että suomenkieliset eivät ole muuttaneet nykyistä enempää halpatyövoimaksi Närpiöön, ovat molemmin puolin ihan muualla.

Ja niin närpiöläisten kuin tiedostajienkin näkökulmasta ei ole suinkaan ongelma että maahanmuuttajat toimivat työllistäjämafiansa armoilla. Se on vahvuus ja menestystarina. Kuinka perverssi voi hyviksen maailma olla.

[guest3656]

"vaarana voisi pitää työelämän eriarvoistumista siten, että maahanmuuttajat juuttuvat työelämän alimmille portaille, elleivät pääse niin sanotuista sisääntuloammateista pidemmälle. (..) Kasvihuonealaa voisi pitää tällaisena alempana portaana."

Mitä vaaraa tässä muka on? Jos Närpiössä tarvitaan ammatti- ja kielitaidotonta työvoimaa, joka tekee yksinkertaista työtä ja osaa kiittää ja kumarrella närpiöksi, niin poimikoon tomaatteja. Jonkunhan ne on käsittääkseni tulevaisuudessakin poimittava.

[EL SID]

tyypilliseen tapaan YLE jättää taustat selvittämättä:

Närpiö ainakin oli jonkinlaista erityistukialuetta, joka ainakin sai naapuripitäjiä suuremmat tuet. Voi sanoa, että yrittäjä joka rakensi hallin Närpiön naapuriin Laihialle, maksoi hallinsa itse, Närpiöön halli maksettiin valtion tuilla.
Närpiö on paikallinen työllistäjä, samanlaisia alueita on mm. entinen ylihärmän kunta ja tuurin kylä isoine kauppakeskuksineen.
Siinä missä nämä muut alueet työllistivät paikallista väestöä ja siis pääasiassa alkuasukkaita jopa 80 kilometrin säteellä, Närpiö ei huoli suomenkielisiä työntekijöitä alueelleen. Närpiön työpaikat eivät edes näy Vaasan MOLlin sivuilla, härmän, nykyisen Kauhavan kaupungin, näkyy.

Siis mikä on uutisessa yleensä ottaen oli edes positiivista? sekö, että ensin tukiaisilla nostetaan kunta hyvään kuntoon ja sitten otetaan mieluummin ulkomaalasia, kuin työllistetään saman työssäkäyntialueen kuten Vaasan ja kauhajoen työttömiä. Jokainen voi kartasta katsoa, kuinka kauhajoen lähes 12% asteen työttömyyskunnasta olisi kunnan rajan yli menijöitä, mutta kielimuuri taitaa olla liian suuri?

Jos Närpiön tilannetta katsoo rehelliseltä pohjalta, se on osoitus suomalaisen yhteiskunnan varjopuolista, jossa toisilla on paremmat edut kuin toisilla, ja jossa sorto on sallittua, kunhan se tapahtuu kielellisin perustein. sitähän suomenkielisten pitäminen työttömänä on, kun samaan aikaan palkataan ulkomaalaisia

[Roope]

Yleisradion jutussa pohdiskellaan, miksi Turunmaan kuntiin ei oteta kiintiöpakolaisia:

Närpiössä on hyviä kokemuksia pakolaisten integroimisesta. Siellä on huomattu, että paljon riippuu asenteista. Öhmanin mukaan asenne ei ole ongelma Turunmaalla.

- Närpiössä on työpaikkoja, asuntoja ja hyvä asenne. Meillä on hyvä asenne, mutta siihen se sitten jääkin, hän sanoo.  (käännös)

Hyvistä kokemuksistaan huolimatta Närpiö ei ole tarjonnut pakolaisille kuntapaikkoja 12 vuoteen.

[Emo]

Hyvistä kokemuksistaan huolimatta Närpiö ei ole tarjonnut pakolaisille kuntapaikkoja 12 vuoteen.

Josko mainittu hyvä kokemus on juuri se, että kun ei vastaanota ns. pakolaisia, niin siitä syntyy se hyvä kokemus?

[olhat]

"vaarana voisi pitää työelämän eriarvoistumista siten, että maahanmuuttajat juuttuvat työelämän alimmille portaille, elleivät pääse niin sanotuista sisääntuloammateista pidemmälle. (..) Kasvihuonealaa voisi pitää tällaisena alempana portaana."

Mitä vaaraa tässä muka on? Jos Närpiössä tarvitaan ammatti- ja kielitaidotonta työvoimaa, joka tekee yksinkertaista työtä ja osaa kiittää ja kumarrella närpiöksi, niin poimikoon tomaatteja. Jonkunhan ne on käsittääkseni tulevaisuudessakin poimittava.

No ei varmasti ole!  Katso vaikka "tomato picking robot" tai jotain sinnepäin.  Tämänpäivän keskivertomaanviljelijät, tomaatinpoimijat ynnä muut ovat huomispäivän työttömiä joiden avustukset sinä toivottavasti mielelläsi maksat hamaan tulevaisuuteen asti, minä en.

[Nautiluseläin]

Halpaa työvoimaa kasvihuoneille ja metallipajoihin. Astrid Thorsilla sukujuuria siinä vieressä Oravaisissa. Toimittanut näin naapureille hiukan lisää ruotsinkielistä väestöä. Ei haittaa, jos kotonaan puhuvat jotakin muuta kieltä niin kauan kuin muistavat äänestää närpiöläisiä työntantajiaan.

[Ink Visitor]

Kiskonta toi vankeutta kasvihuoneiden työnjohtajalle

Vietnamilaisiin työntekijöihin kohdistunut törkeä kiskonta ja pahoinpitely toivat vuoden vankeutta närpiöläisen kasvihuoneyrityksen työnjohtajalle.

Lisäksi Pohjanmaan käräjäoikeus tuomitsi miehen maksamaan seitsemälle asianomistajalle yhteensä 53 000 euron korvaukset.

Syyte ihmiskaupasta hylättiin.

Vietnamilaissyntyinen työnjohtaja palkkasi maanmiehiään syksyllä 2008. Oikeuden mukaan mies oli johtanut työstä kiinnostuneita harhaan sekä palkan että muiden olojen osalta.

Työntekijät olivat maksaneet itse lentolippunsa, joita varten he olivat joutuneet myymään omaisuuttaan ja ottamaan lainaa. Heitä oli laskutettu myös ylläpidosta.

Pahoinpitelytuomio tuli käsikähmästä, johon tuomittu oli joutunut kolmen asianomistajan kanssa.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/542400/Kiskonta+toi+vankeutta+kasvihuoneiden+tyonjohtajalle