Helsingin ja Vantaan vähiten/eniten "rikkaat" koulut ja asuinalueet?

[Kerttu Täti]

Niinpä... kumma kun ennen massamaahanmuuttoa ei ollut tarvetta tälläisille keskusteluille. Oma kouluaikani päättyi 90-luvun alussa ja minä tai vanhempani emme miettineet että mikä koulu olisi "hyvä tai paha" koska kaikissa tiedettiin saavan samanlaista opetusta. Perseilijöitä on siellä missä on lapsiakin mutta aiemmin ne saatiin kuriin opettajan toimesta.

Ette varmaan miettineet, koska vapaa kouluvalinta tuli suomalaiseen koulumaailmaan vasta 1990-luvulla. Sinä, kuten muut aikalaisesi, ovat menneet lähimpään kouluun, eikä tällaista keskustelua voitu käydä, koska vapaata valintaa ei tuolloin ollut.

Opetus on edelleen kaikissa suomalaisissa kouluissa ythä laadukasta. Tämäkin on eri asia.

[Siili]

Opetus on edelleen kaikissa suomalaisissa kouluissa yhtä laadukasta.

Minusta tuo on hyvin epätodennäköistä, inhimillisestä toiminnasta kuin on kyse.  Jos kouluissa on esimerkiksi paljon käytöshäiriöitä tai hyvin heterogeeninen oppilasaines, opetuksen laatu väistämättä putoaa. 

Mutta kaikkihan me tarvitsemme myyttejä. 

[maltti on valttia]

 Niin, tuo on siis haastattelututkimus!!!. Ei kai kukaan luule että haastattelijan kysymykseen vastattaisiin rehellisesti, suvaitsevaiset on hyviä keksimään kiertoilmaisuja peittääkseen todellisen piilorasisminsa. ...Sieltähän sitä piilorasismia löytyykin!

[Kerttu Täti]

Niin, tuo on siis haastattelututkimus!!!. Ei kai kukaan luule että haastattelijan kysymykseen vastattaisiin rehellisesti, suvaitsevaiset on hyviä keksimään kiertoilmaisuja peittääkseen todellisen piilorasisminsa. ...Sieltähän sitä piilorasismia löytyykin!

Hyvin mahdollista. Suomessa on paljon rasisimia, josta ei puhuta.

[Marius]

Mihinkään tilastoihin ei voi luottaa. Tämä kannattaa muistaa.

Ainoa keino saada jonkinlainen kuva todellisuudesta on todellisuus; tutustuminen todellisuuteen.

Tämä tarkoittaa sitä, että pitää mennä tutustumiskäynnille alueen kouluihin, päiväkoteihin, terveysasemille, kauppoihin,
kirjastoihin ja kaduille.

Todellisuus on aina tarua ihmeellisempää.

Itselläni on erittäin kattava, reaaliaikainen kuva pääkaupunkiseudusta ja sen lähi-ympäristöstä.

Täten sanon vain: jos suinkin mahdollista, vältä pääkaupunkiseutua.

[Malla]

Ette varmaan miettineet, koska vapaa kouluvalinta tuli suomalaiseen koulumaailmaan vasta 1990-luvulla. Sinä, kuten muut aikalaisesi, ovat menneet lähimpään kouluun, eikä tällaista keskustelua voitu käydä, koska vapaata valintaa ei tuolloin ollut.

Pieni tarkennus: lähikoulun sijaan voi valita jonkin muun koulun, jos muussa koulussa on tilaa. Kaikissa ei ole.

[maltti on valttia]

Niin, tuo on siis haastattelututkimus!!!. Ei kai kukaan luule että haastattelijan kysymykseen vastattaisiin rehellisesti, suvaitsevaiset on hyviä keksimään kiertoilmaisuja peittääkseen todellisen piilorasisminsa. ...Sieltähän sitä piilorasismia löytyykin!

Hyvin mahdollista. Suomessa on paljon rasisimia, josta ei puhuta.

... Jos minulta kysyttäisiin, sanoisin omana mielipiteenäni, että tuo "tutkimus" on täyttä propagandaa. Se on tehty työkaluksi jolla on tarkoitus mitätöidä väitteet suvaitsevaisten harrastamasta rasismista lastensa kouluvalinnoissa.

[guest7001]

Wanha klassikko.

Ajatelkaa, että Hyysäri on joskus julkaissut tämän kartan.

On toki poistettu HS:n cachesta jo ajat sitten, mutta joku otti talteen.

Samoilla punaisilla alueilla koulut ovat myös pääsääntöisesti pilalla. Suhteellisen yksinkertaista matematiikkaa.

(http://i46.tinypic.com/2cy1lsp.jpg)

[sologdin]

Tutkija: Osaa kouluista vältellään "alemman yhteiskuntaluokan lapsien vuoksi"

...

Toisin kuin julkisuudessa on arveltu, tiettyjen koulujen välttely ei Seppäsen mukaan liity maahanmuuttajataustaisiin lapsiin.

"Sen sijaan vanhemmat kertoivat, että he eivät halunneet lapsiaan kouluun, jossa on paljon levottomuutta, millä usein tarkoitettiin alemman yhteiskuntaluokan lapsia. Välteltiin vuokralähiöiden kouluja, joissa ajateltiin olevan paljon köyhyyttä ja sosiaalisia ongelmia. Taustalla oli pelkoa esimerkiksi siitä, että koulun muut nuoret tupakoivat ja juovat kaljaa."

http://www.hs.fi/paivanlehti/10082015/a1439088629116

Koulun levottomuudella ja maahanmuuttajataustaisilla lapsilla on kumma kohtalonyhteys, mitä toimittaja luonnollisestikaan ei näe.  Olisi mielenkiintoista tietää missä kouluissa YLE:n ja HS:n toimittajien lapset opiskelevat.

Opettelen kirjoittamaan asiallisesti, mutta kysymyksesi siitä missä koulussa YLE:n ja HS:n toimittajan lapset on ihan turha. Kysehän oli siitä, että koulutettu keskiluokka ei laita lapsiaan  kouluhin, joihin kohdistuu ennakkoluuloja, eli voi olettaa ettei YLEn ja HS:n toimittajan lapset näissä kouluissa ole.

Ennakkoluulot kohdistuvat kantaväestöön tämän artikkelin ja sen taustalla olevien tutkimusten mukaan. Eli johtunevat oletuksesta, että näissä kouluissa on kiusaavia takapenkinpoikia ja muita kotimaisia perseilijöitä. Saattaa perustua keskiluokan omiin koulukokemuksiin, eikä tämä vihervassari-mädättäjä-mokuttaja-femakko yms puhe Hommalta päin ainakaan vähennä noita ennakko-oletuksia piipertäjäksi leimatun jälkikasvun kiusatuksi joutumisesta.

Ko. artikkelin esimerkkikoulusta puolestaan todettiin, että ennakkoluulot ovat aiheettomia, koulu on rauhallinen. Eli  artikkeli  ei myötäsukaile lainkaan toimittajien omia piirejä, mutta vähätkös siitä, kun luet miten haluat lukea.

Olen eri mieltä siitä kuuluuko pohdintani toimittajien lasten kouluista asiaan.  Kerron tapauksen elävästä elämästä.  Lue miten haluat.

Kun lapsemme olivat pieniä vaimoni kävi neuvolan kanssa tulista sanasotaa fluoritablettikysymyksessä; hän kieltäytyi antamasta niitä lapsillemme, ja neuvolatädit vaativat tarjoilua ehdottomasti.  Tunsin raskaan sarjan ammattilaisen: hän oli hammaslääkäri ja suukirurgi.  Kysyin häneltä mitä mieltä hän on fluoritableteista.  Hän vastasi, että ne ovat hyvä asia.  Kysyin antaako hän niitä omille lapsilleen.  Hän oli hetken hiljaa ja vastasi:"En".

Lapsillemme ei annettu fluoritabletteja.

[Roope]

Toisin kuin julkisuudessa on arveltu, tiettyjen koulujen välttely ei Seppäsen mukaan liity maahanmuuttajataustaisiin lapsiin.

"Sen sijaan vanhemmat kertoivat, että he eivät halunneet lapsiaan kouluun, jossa on paljon levottomuutta, millä usein tarkoitettiin alemman yhteiskuntaluokan lapsia. Välteltiin vuokralähiöiden kouluja, joissa ajateltiin olevan paljon köyhyyttä ja sosiaalisia ongelmia. Taustalla oli pelkoa esimerkiksi siitä, että koulun muut nuoret tupakoivat ja juovat kaljaa."

http://www.hs.fi/paivanlehti/10082015/a1439088629116

Kovasti epäilen tutkijan suuhun pantua väitettä ainakin tuossa muodossa, että tiettyjen koulujen välttely ei liity maahanmuuttajataustaisiin lapsiin. Tämä olisi vastoin aiempia tutkimuksia, joissa maahanmuuttajien vaikutus koulun/asuinalueen valintaan on selvästi myönnetty/havaittu, ja vaikutus tuskin on ainakaan vähenemään päin.

On tiedossa, että ihmiset kaunistelevat toimintansa motiiveja (paheksuttua välttää maahanmuuttajia, mutta hyväksyttyä karttaa sosiaalisia ongelmia), joten on tutkijan tehtävä eliminoida tämän vaikutus tuloksiin esimerkiksi mahdollistamalla anonyymi palaute tai vertaamalla vastauksia todellisiin päätöksiin.

[caprifolium]

http://www.hs.fi/kotimaa/a1439088629116

Tutkija: Osaa kouluista vältellään "alemman yhteiskuntaluokan lapsien vuoksi"

Kotimaa 10.8.2015 2:00 Päivitetty: 10.8.2015 6:49
Satu Vasantola HELSINGIN SANOMAT

Tieto paljastuu syyskuussa julkaistavasta kirjasta Lohkoutuva peruskoulu – perheiden kouluvalinnat, yhteiskuntaluokat ja koulutuspolitiikka.

]Kirjaa varten on tehty kyselytutkimus 2 600 vanhemmalle Helsingissä, Turussa, Espoossa, Tampereella ja Vantaalla. Lisäksi tutkijat ovat haastatelleet 270 vanhempaa ja selvittäneet tutkimuskaupunkien koulutuspolitiikkaa.
Kirjan päätoimittajan, yliopistotutkija Piia Seppäsen mukaan kaikkiin kaupunkeihin on muodostunut kouluja, joita osa perheistä karttaa. Lisäksi näissä kaupungeissa on kouluja, joihin perheet haluavat lapsensa.

Toisin kuin julkisuudessa on arveltu, tiettyjen koulujen välttely ei Seppäsen mukaan liity maahanmuuttajataustaisiin lapsiin.

"Sen sijaan vanhemmat kertoivat, että he eivät halunneet lapsiaan kouluun, jossa on paljon levottomuutta, millä usein tarkoitettiin alemman yhteiskuntaluokan lapsia. Välteltiin vuokralähiöiden kouluja, joissa ajateltiin olevan paljon köyhyyttä ja sosiaalisia ongelmia. Taustalla oli pelkoa esimerkiksi siitä, että koulun muut nuoret tupakoivat ja juovat kaljaa."
Näitä kouluja välteltiin hakemalla lapselle paikkaa painotetusta opetuksesta, kuten liikuntaluokalta, musiikkiluokalta, kaksikielisestä opetuksesta tai vaikkapa luonnontiedepainotteisesta koulusta.

Yhdeksäsluokkalaiset  Sui Leung ja Ida Nordenswan tietävät, että heidän koulunsa, helsinkiläisen Vesalan yläkoulun, maine on huono.

"Tästä koulusta kerrotaan hurjia juttuja. Sanotaan, että täällä olisi väkivaltaa ja melkein kaikki nuoret tupakoisivat. Ei se pidä paikkaansa", Leung sanoo.
Molemmat nuoret epäilivät itsekin hakeutumista huonomaineiseen kouluun.

"Halusin kuitenkin luonnontiedepainotteiselle luokalle, joten hain silti. Olen ollut siitä todella iloinen. Täällä on ystävälliset opettajat, hyvä yhteishenki enkä ole oikeastaan nähnyt kiusaamistakaan. Etukäteen pelkäsin, että minua kiusattaisiin, koska alakoulussa minua oli nimitelty. Täällä ei ole tapahtunut mitään sellaista", Leung kertoo.

Vesalan yläkoulun vararehtori Niina Halonen-Malliarakis harmittelee koulun mainetta.

"Meille tulee paljon oppilaita, jotka ovat hakeneet jonnekin muualle, mutta eivät ole päässeet, vaan ovat "joutuneet" tänne meille. Se on monille elämän ensimmäinen suuri pettymys. Vastaavasti meidän alueeltamme hakeudutaan paljon muihin kouluihin. Me kutsumme sitä täällä koulussa älyvuodoksi."

Seppäsen mukaan koulujen eriytyminen on tapahtunut vähitellen painotetun opetuksen kautta. Ensin perustettiin musiikkiluokkia, sitten tulivat kielikylvyt ja muut erityispainotukset.

Nyt ollaan tilanteessa, jossa esimerkiksi Turussa on koulu, johon 80 prosenttia oppilaista tulee pääsykokeiden kautta. Espoossa on kouluja, joiden oppilaista puolet on valikoitu.

"Tämä tarkoittaa sitä, että käytännössä nämä koulut on suljettu lähiseudun oppilailta. Meillä on käynyt niin, että yhtenäisen koulujärjestelmän sisään on syntynyt valikoiva järjestelmä", Seppänen sanoo.

Hän pitää kehitystä huolestuttavana. Vaarana on, että koulujen väliset erot kasvavat ja joihinkin kouluihin kerääntyy paljon erityistä tukea tarvitsevia oppilaita. Seppänen hillitsisi koulujen eriarvoistumista poistamalla pääsykokeet ja ohjaamalla kaikki lapset lähikouluun.

Opetuspäällikkö  Marjo Kyllönen Helsingin opetusvirastosta ei rajaisi perheiden valinnanmahdollisuuksia nykyisestä.

"Minusta hallittu valintojen tarjoaminen on parempi kuin vaikka se, että varakkaat perheet alkaisivat muuttaa jonkin tietyn lähikoulun alueelle saadakseen lapsen haluamaansa kouluun."

"Ehkä jotkut hakevat painotettuun opetukseen välttääkseen lähikoulua, mutta uskon, että suurin osa hakeutuu sinne siksi, että oppilas on erityisen kiinnostunut jostain tietystä aineesta."

Koulujen eriarvoistumista on yritetty hillitä Helsingissä pitämällä huolta siitä, että painotettua opetusta on tarjolla ympäri kaupunkia. Lisäksi niihin kouluihin, joissa on esimerkiksi liikunta- ja musiikkiluokkia on sijoitettu erityisopetusluokkia, jotta oppilasaines olisi monipuolista.

Boldaukset minun. Yritin boldata vain tärkeimmät asiat, mutta koko juttu onkin sellainen, että minun olikon boldattava lähes kaikki. koska asiat ovat tärkeitä.

Olen ällistynyt tuon tutkimuksen kaksinaismorasismista. Kun tietyissä kouluissa on paljon maahanmuuttajien lapsia, joilla on tutkimusten mukaankin hyvin paljon oppimisvaikeuksia jo ala-asteelta alkaen, opettajien resurssit menevät aika pitkälle heidän erityisauttamiseen, ja niihän näitä lapsia onkin opetettava erityistehokkaasti, mikä on tärkeää lapselle. mutta julkisuudessa, kuten tässäkin tutkimuksessa ei edes mainita näistä ongelmista, vaan "yhteiskunnan alemman luokan lapset" ovat muka se ongelma, joka saa vanhemmat karsastamaan tiettyjä kouluja. Eikö maahanmuuttajaperheiden lapsista saa puhua? Tarkoitan sitä, että ei syy ole näiden maahanmuuttajalasten, mutta kumma kyllä, nyt syy onkin "alemman yhteiskunnan lapsista." Monikielisten oppilaiden ala-ja yläkoulut ovat vuosien saatossa saaneet paljon kiitosta opetuksestaan, ja myös oppilaiden yhteisöllisyydestä, ja nyt ongelmina ovatkin "alemman sosiaaliluokan lapset", vaikka eivät lapset ole se ongelma vaan suppeakatseiset ylemmän sosiaaliluokan aikuiset.

[caprifolium]

Kirjoitin kommentin yllä olevaan uutiseen HS:n, se jopa julkaistiin:
"
NinaK 10.8.2015 20:33

Tämä tutkimus on hyvin hämmentävä. Ja syy on se, että tässä "alemman yhteiskuntaluokan lapset" mainitaan syyksi koulujen välttelyyn.
Otan esimerkiksi Vesalan koulut. Toisaalla on usein kerrottu Vesalan koulujen saaneen kiitosta monikulttuurisuudestaan, oppilaita on n. puolet, jos ei enemmänkin maahanuuttajataustaisia, he puhuvat toistakymmentä eri kieltä kotikielenään.

"Yläkoulu on, kuten ympäristönsäkin, monikulttuurinen ja kansainvälisyys on osa arkea. Kansainvälisiä vierailijoita koululla käy usein. " Koulussa on Luonto ja Tiede -soveltuvuuskoeluokka, johon haetaan soveltuvuuskokeella. Opetuksessa hyödynnetään Suomen suurinta koulukasvihuonetta ja eläintarhaa, jossa oppilaat pääsevät hoitamaan noin 60 erilaista eläintä sekä trooppisia kasveja.
Vesalassa painotetaan hyvää perusopetusta, yksilöllisyyttä, yhteisöllisyyttä, yritteliäisyyttä sekä kansainvälisyyttä ja kulttuuria. Opetus on korkeatasoista ja henkilökunta pätevää" Lainaus koulun nettisivulta.

Herää kysymys, mistä tutkimuksessa mainitut "yhteiskunnan alemman yhteiskuntaluokan lapset" tulevat? Mikä on tämä alempi yhteiskuntaluokka? Työttömätkö tai kenties muut? syrjaytyneet?

Eiöhän kyse ole kuitenkin siitä, että "korkeamman" yhteiskuntaluokan" vanhemmat eivät halua lapsiaan kouluun, jossa on paljon etnisesti erilaisia oppilaita. On jopa kaksinaismoralistista aikuisten puhua samaan aikaan monikulttuurisuudesta ja sen tärkeydestä, mutta nämä aikuiset eivät kuitenkaan halua, että heidän lapsensa oppisivat jo pienestä pitäen monikulttuurisuuteen, siihen, että eri taustaiset lapset ovat hyvin luontevasti kaikenlaisten kavereiden kanssa, ja juuri tuo antaa eväät ymmärtää monikulttuurista maailmaa täysin luontevasti. Lapset ovat aikuisia avoimepmpia ja elävät ja tulevat elämään maailmassa, myös Suomessa, jossa etnisyydet ja erilaisuudet ovat heille normaalia arkipäivää. Kun lapselle jo pienestä piäen kerrotaan, että on yheiskunnallista ylemmyyttä ja -alemmuutta, siinä on kyse vain aikuisten asenteista.

[Toni R Jyväskylästä]

Ei sanaakaan mamuista, vaikka se on se todellinen syy. Ollaan Ruottin linjoilla!

[caprifolium]

Niin, ja tuolla yllä mainitulla tavalla lasten vanhemmat väistämättä siirtävät lapsiinsa asenteensa "huonomiposaisten" olevan sitä jo lapsesta saakka ja noin syntyy sukupolvi, joille unelma on vain yksipuolinen ja hyvin kapeakatseinen : me olemme parempia kuin muut (rahallisesti tietenkin). Samoin myös "vähempiosaisten lapset" saavat tuta olevan vähäosaisia. Lapset! Minusta tuollainen yhteisluokkaisuuluokittelusajatus ei saa koskettaa lapsia, ei minkään "yhteiskuntaluokan" lapsia.

[Blanc73]

Olipas rohkeaa uutisointia, melkein uskallettiin kirjoittaa mikä oikeasti on ongelmana.

[-PPT-]

Voiko tuosta nyt vanhempia syyttää? Tuskinpa!

[Marius]

Eivät ihmiset kouluja välttele.

Ihmiset välttelevät ihmisiä.

Onko se väärin?

[RP]

Junes on taas päivittänyt koulutilastonsa:
https://docs.google.com/spreadsheets/d/17Peoc84wTCpDaqaEDMH70_zysRlF-pK74sjoOWWi8Cg/pubhtml

https://www.facebook.com/junes.lokka/posts/571297793021330?pnref=story

[Toivoton tapaus]

Wanha klassikko.

Ajatelkaa, että Hyysäri on joskus julkaissut tämän kartan.

On toki poistettu HS:n cachesta jo ajat sitten, mutta joku otti talteen.

Samoilla punaisilla alueilla koulut ovat myös pääsääntöisesti pilalla. Suhteellisen yksinkertaista matematiikkaa.

(http://i46.tinypic.com/2cy1lsp.jpg)

Mahtaisikohan vastaavaa löytyä tuoreempana? Tosin vaihtoehdot taitavat pikkuhiljaa olla Pohjois- tai Etelänapa...

[guest11919]

Viitsisikö joku hankkia Espoon vastaavan listan? Minä en tietenkään nimelläni voi, mutta sellainen joku, joka on hankkinut näitä aiemminkin tai ei pelkää käyttää omaa nimeään.

[Toivoton tapaus]

On olemassa mahdollisuus että muuttaisin "väliaikaisesti" Perkkaalle Espoon Leppävaaran kupeeseen. En löytänyt haulla kummastakaan mitään erillismainintoja, mutta löytyykö täältä ns. käyttäjäkokemuksia kyseisestä seudusta?

[ike60]

On olemassa mahdollisuus että muuttaisin "väliaikaisesti" Perkkaalle Espoon Leppävaaran kupeeseen. En löytänyt haulla kummastakaan mitään erillismainintoja, mutta löytyykö täältä ns. käyttäjäkokemuksia kyseisestä seudusta?

Perkkaalla on paljon 70-luvun kerrostaloja ja vuokra-asuntoja, mistä syystä rikastusprosenttikin on korkea. Alue ei ole tavanomaisten kulkureittieni varrella, mutta joskus harvoin kun on tullut bussilla sen läpi ajettua, huomioni on kiinnittynyt erityisesti somalien suhteellisen suureen määrään. Tosin asiaan saattaa vaikuttaa myös se, että nuoretkin somalit ajelevat bussilla reilusti alle kilometrinkin matkoja Perkkaalta kauppakeskus Selloon ja takaisin.

Kukaan tuttuni ei ole pitkään aikaan asunut Perkkaalla, mutta silloin kun vielä asui, seutu oli levoton.

[JJohannes]

Kukaan tuttuni ei ole pitkään aikaan asunut Perkkaalla, mutta silloin kun vielä asui, seutu oli levoton.

Eräät sukulaiseni asuvat Perkkaan lähellä ja Leppävaaran kautta tullessa kuljen usein Perkkaan läpi. Mielestäni se vaikuttaa pikemminkin todella kuolleelta paikalta. Toki somaleita näkee jonkin verran, mutta ilmeisesti somalinuoriso rellestää Leppävaarassa ja vain kivenheiton toisella puolella oleva Perkkaa, jossa on yksi hikinen K-market ja kebabpizzeria, saa olla rauhassa. En tiedä millaista meininki on niissä taloissa sisällä, mutta koskaan ei siellä ulkona yölläkään (ja läpi sen pusikkoisen ja pimeän keskuspuistikon) kävellessä ole ollut mitään etäisestikään kuumottavaa tilannetta eikä koskaan ole tullut vastaan minkäänlaista nuorisojoukkoa. Perkkaa on vähän kuin jotkut teollisuusalueet, jotka saattavat sijaita ihan jonkin hämäräperäisen kaupunginosan vieressä jonka ostarilla riehutaan ja tapellaan joka ilta, mutta itse teollisuusalueelle ei koskaan jostain syystä eksy yksikään hiippari.

Ei oikeastaan tule mieleen montaakaan rauhallisempaa aluetta PK-seudulla. Jopa öisessä Munkkiniemessäkin on kuumottanut välillä, kun moponuorisoa istuu ryyppäämässä puistossa tai Ukko-Munkista hoippuu ulos öriseviä örkkejä. Perkkaalla ei ole edes sitä lähiökapakkaa!

[Toivoton tapaus]

Iso käsi, kiitokset ja kourallinen rasistisia lakuja ike60:lle ja Jjohannekselle infosta. Jotain tuommoista uumoilinkin kun yhdestä kartasta löytyi rikastumisasteeltaan hieman punaisempi alue heti Leppävaaran itäpuolelta. Ans kattoo jos kuitenkin kävis kääntymässä, nimilistastahan tuon jo näkee kannattaako edes harkita.

[Toivoton tapaus]

Seuraava kohde olisikin akseli Leppävaara - Lintuvaara. Vokkeja ei näyttäisi olevan, vain joku tukiasumisyksikkö lepuskin ytimessä. Eikös sekin voi olla ihan vaikka joku kodittomien majoitustila?

Ite pari kertaa käyskennelly lepuskin asemalla ja mun makuun oli vähän turhan paljon värinää, mutta ei mitään minkä kanssa ei vois elää. Muiden kokemuksia, mieluiten jonkun joka on asunu tuolla päin.

[ike60]

Seuraava kohde olisikin akseli Leppävaara - Lintuvaara. Vokkeja ei näyttäisi olevan, vain joku tukiasumisyksikkö lepuskin ytimessä. Eikös sekin voi olla ihan vaikka joku kodittomien majoitustila?

Ite pari kertaa käyskennelly lepuskin asemalla ja mun makuun oli vähän turhan paljon värinää, mutta ei mitään minkä kanssa ei vois elää. Muiden kokemuksia, mieluiten jonkun joka on asunu tuolla päin.

VOKkeja ei tietääkseni ole, mutta muuten Leppävaara, etenkin junaradan pohjoispuolella oleva osa, on Espoon rikastuneimpia. En ole koskaan itse joutunut alueella vaikeuksiin; en tosin ole pahemmin oleskellutkaan siellä vaan käynyt päiväsaikaan asioilla ja silloin tällöin iltaisin ajanut polkupyörällä läpi. Kerran näin hieman kauempaa kuinka vaaleatukkainen ja somalinuorukainen pitelivät toisiaan kauluksesta. Vaaleatukkaisella oli nenä veressä. Jullien välienselvittely näytti kohtalaisen kontrolloidulta eikä kukaan vaikuttanut olevan vaarassa, joten en soittanut poliiseja paikalle. Leppävaarassa asuvat tuttavani eivät ole koskaan valittaneet että alue olisi erityisen levoton tai muutenkaan epäviihtyisä; isoin etnistä värinää koskeva valituksen aihe on ollut että somalinaiset kävelevät usein pyörätiellä rinnakkain, tukkivat sen pyöriltä, eivätkä väistä vaikka soittokelloa kilisyttäisi. Ei siis mitään erityisen dramaattista.

Lintuvaara puolestaan on valtaosaltaan uneliasta omakoti- ja rivitaloaluetta, jossa ei paljoa etnistä värinää ole. Alueen eteläosan kerrostaloissa asuu kyllä ulkomaalaisia, mutta vaikutelmani mukaan heistäkin on iso osa kiinalaisia yms. eikä varsinaisia.

Jos noista kahdesta pitäisi valita, muuttaisin itse ennemmin Lintuvaaraan, koska se on rauhallisempi ja palvelut ovat silti suhteellisen lähellä. Mutta Leppävaarakin on epäilemättä ihan viihtyisä asuinalue, eikä etninen värinä runsaudestaan huolimatta tuota isompia ongelmia ainakaan ulkopuolisen silmin.

[Toivoton tapaus]

Aika samanmoiset ajatukset kuin meikäläisellä. Somppua tolla alueella tuntuu olevan jonkun verran, mutta missäpä niitä nyt sitten ei olisi tänä päivänä. Pitää vielä katsastaa tuo Lepuskin uimahalli, notta miten värisevä lätäkkö se on tänä päivänä...kiitoksia kommenteista.

[rooster]

Herätellään vähän henkiin kun iski hesarissa silmään kuin Tapanila  ala-asteella harjoitetaan tyttöjen ja poikien erottelua.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005791855.html

Pahoittelut lainauksen puutteesta mutta kännykällä ei onnistu kunnolla.

Onko Tapanilan ala-aste erityisen rikastunut? Uutisessa kuulemma poikien ryhmät ovat levottomia ja voisiko se olla osa syy sukupuolijakoon?

[Golimar]

^ Vuonna 2015 Tapanilan ala-asteella oli varsin vähän mamuja jos niiden määrä tuossa koulussa on lisääntynyt niin joko valtava määrä mamuja/matuja on asutettu Tapanilaan tai sitten mamuja on siirretty lähellä olevasta Soinisen koulusta Tapanilaan.

Tapanilan ala-asteen koulu, Helsinki
0–9 (alle 5 %) vieraskielistä, 210 oppilasta yhteensä
Koulun postinumeroalueen 00730 asukkaat
ALUE   TYÖT­TÖMIÄ   PIENI­TULOISIA   KOULU­TETTUJA
00730   7,1 %    15,5 %    28,2 %

Soinisen koulu, Helsinki
73 (57,0 %) vieraskielistä, 128 oppilasta yhteensä
Koulun postinumeroalueen 00700 asukkaat
ALUE   TYÖT­TÖMIÄ   PIENI­TULOISIA   KOULU­TETTUJA
00700   10,3 %    18,2 %    17,8 %

https://yle.fi/uutiset/3-8494270

https://www.google.fi/maps/dir/Pukinm%C3%A4enkaaren+peruskoulu,+Kentt%C3%A4polku,+Helsinki/Tapanilan+Ala-aste,+Veljestenpiha+2,+00730+Helsinki/@60.2585505,24.9951362,14z/data=!3m1!4b1!4m13!4m12!1m5!1m1!1s0x46920867f84be223:0xb13a2c057ccebf65!2m2!1d24.9984414!2d60.2497404!1m5!1m1!1s0x4692087f2e75cc49:0x7cf5a59ba0f2c30!2m2!1d25.0245742!2d60.264981

http://soinisenkoulunblogi.blogspot.com/2016/01/ystavanpaivan-suunnittelua.html

[Siili]

Vantaa palvelee tiedonhaluisia hyvin, sillä "rikastumista" ajan myötä voi tarkastella karttasivulta

https://kartta.vantaa.fi/

Valikosta voi ruksata  "Tilastot" --> "Väestö" --> "Kieliryhmät", ja tutkia, miten eri kielisten (suomi, ruotsi, muu) lukumäärät ovat vaihdelleet Vantaan eri kaupunginosissa vuoden 2000 jälkeen. Aikakäppyrä kunkin kieliryhmän suhteen näkyy yläoikealla.  Käppyröistä voi kenties saada vinkkejä "white flight"-trendeistä. 

Tänä vuonna lukumääräisesti "rikkaimpia" tuossa suhteessa ovat Hakunila, Myyrmäki, Havukoski ja Martinlaakso. Suhteellisesti "rikkain" (muunkielisten osuus väestöstä) on kuitenkin Länsimäki, Havukosken kilpaillessa tiukasti tästä Vantaan Rinkebyn tittelistä:

                       Väestö          Muunkielisiä       Muunkielisten osuus
Myyrmäki           16850         3799                   23 %
Martinlaakso       12050         2817                   23 %
Hakunila             11258         3945                   35 %
Havukoski             8057        3029                   38 %
Länsimäki             5574         2185                   39 %

Eli jos haluaa lapsilleen erityisen kansainvälisen ilmapiirin lähikoulussa, kannattaa muuttaa Länsimäkeen, Hakunilaan tai Havukoskelle.  Tuo yllä mainittu osuus koskee siis koko väestöä, kouluikäisten kohdalla osuus on luonnollisesti paljon korkeampi.  Näissä kolmessa on myös suomenkielisten lukumäärä pudonnut suhteellisesti eniten viimeisen kymmenen vuoden aikana, 22-25%