2015-08-03 HS: Toivoton työnhaku: "Työhön tarvitaan joku, joka puhuu suomea"

[rähmis]

Suomeen muutetaan yleisimmin työn, opintojen tai puolison perässä, mutta kalifornialaisella Alex Krimanilla ei ole näistä mitään. Hän haluaa muuttaa maahan, koska rakastaa Suomea.

Ongelma on, ettei Suomessa kaksi tutkintoa opiskelleelle chileläiskalifornialaiselle löydy täältä töitä. Tai siis, kukaan ei halua palkata häntä.

"Olen lähettänyt uskollisesti hakemuksia työnantajille Suomeen", Kriman kertoo Kaliforniasta Skypen välityksellä. "Lähimmäs pääsin työpaikkaa, kun asuin Lappeenrannassa. Pääsin haastatteluun, mutta yhtiö päätyi palkkaamaan suomalaisen."

Kuusi vuotta Suomessa asunut Kriman haluaisi olla juuri sellainen maahanmuuttaja, joita kaikki Suomessa tuntuvat kaipaavan: työperäinen.

Krimanilla on diplomi-insinöörin tutkinto Teknillisestä korkeakoulusta ja kauppatieteen tohtorin paperit Aalto-yliopistosta. Hänellä on kokemusta kansainvälisestä bisneksestä muun muassa japanilaisen moottoripyöräfirman Latinalaisen Amerikan myyntijohtajana.

Vain Suomen kielen taidossa on puutteita, ja siihenkin Kriman olisi valmis panostamaan.

"Minulla on Kaliforniassa hyvä elämä, iso asunto ja hyväpalkkainen työ. Mutta olen valmis jättämään kaiken, jos vain pääsen Suomeen. Tunnen olevani vankina omassa maassani."

Mikä ihme saa ihmisen kaipaamaan Suomeen näin vimmatusti? Kenties tuhannet järvet, sauna tai juhannus? No ei.

Krimanin tapauksessa kaipuu Suomeen perustuu syvempään kunnioitukseen suomalaista yhteiskuntaa ja kansanluonnetta kohtaan.

Nelikymppinen Kriman tuli Suomeen ummikkona vuonna 1997 opiskelemaan paperintuotantoa. Noin kuukaudessa kävi selväksi, että elämä Suomessa sopii hänelle. "Suomi avasi silmäni. Ymmärsin nopeasti, kuinka tärkeää on lainkuuliaisuus", Kriman hehkuttaa.

Suomi on maa, jossa kunnioitetaan sääntöjä. Öisellä kadulla jalankulkijat odottavat vihreää valoa, vaikka autoja ei ole lähimaillakaan. Ihmiset ovat maanläheisiä ja välittävät ympäristöstään. Nämä asiat tekivät vaikutuksen. "Tunsin kuuluvani joukkoon täydellisesti."

Edes suomalaisten pahamaineinen jurous ei hiertänyt latinalaisamerikkalaiseen puheripuliin tottunutta.

"Olen aina uskonut, että kuunteleminen on viisaampaa kuin jatkuva äänessä olo."

Työperäisen maahanmuuton tarvetta on Suomessa hoettu vuosikausia. Viime kevään vaalien alla poliitikot kokoomuksen Alexander Stubbista sdp:n Antti Rinteeseen totesivat, että ilman työikäistä ja -kykyistä maahanmuuttajaväestöä taloutemme ongelmat vain syvenevät.

"Samaa sanottiin jo silloin kun aloitin tohtorinopintoni 2000-luvulla. Mikään ei muutu."

Suomen valtio on hänen mukaansa jo tehnyt voitavansa helpottaakseen ulkomaalaisten työntekijöiden pääsyä maahan. Ongelma ei ole poliitikoiden ratkaistavissa, pullonkaulan muodostavat suomalainen yrityskulttuuri ja henkilöstöhallinto. "Ellet ole sattumoisin ohjelmoija, työpaikan saaminen on todella vaikeaa. Tyypillinen vastaus hakijalle on, että työhön tarvitaan joku, joka puhuu Suomea."

Vuosien varrella satoja työpaikkoja hakenut Kriman epäilee suomalaisten työnantajien hylkäävän ulkomaalaishakijoita ennakkoluulojen perusteella. Ulkomaalaisten oletetaan sitoutuvan suomalaisia heikommin ja sopeutuvan huonosti elämään Suomessa. Heidän palkkaamisestaan pelätään koituvan ylimääräisiä järjestelyjä ja muuttokuluja. "Olen jutellut henkilöstöjohtajien kanssa, ja kahden kesken he ovat sanoneet, ettei heidän yrityksensä yksinkertaisesti palkkaa ulkomaalaisia."

Suomi ei onnistu pitämään kiinni edes kouluttamistaan ulkomaalaisista. Kansainvälistä liikkuvuutta edistävän Cimo-organisaation mukaan Suomessa opiskelleista ulkomaalaisista vain noin puolet jää tänne töihin valmistumisensa jälkeen.

Kriman epäilee, että työhaluja olisi useammilla, mutta Suomen työmarkkinat eivät ota heitä vastaan. Hän itse paiski monien opiskelijoiden tapaan töitä opintojen ohella maksaakseen elinkustannuksensa. Työpaikka hotelli Kämpin tiskaajana irtosi, koska keittiössä työskenteli tuttu irlantilainen kokki.

Valmistumisen jälkeen töitä ei enää löytynytkään. Krimanin lähti Suomesta 2003, työttömänä ja rahattomana, ja otti vastaan työtarjouksen Kaliforniasta. "Päivääkään ei kulu, etten ajattelisi Suomea", Kriman huokaa.

Vaikka ikävä on usein muun muassa saunaa, kylmiä talvia, vappua, tai pyttipannua, eniten hän haluaisi taas olla osa suomalaista yhteiskuntaa. "Nyt kun katson taaksepäin, olisi ollut parempi jäädä Suomeen vaikka sitten tiskaamaan astioita."

Hesari

[Faidros.]

Tyhjää lässytystä koko juttu, koska otsikossa oli koko pointti. Kuka haluaisi palkata huonosti suomea puhuvan, jos parempia on saatavilla?
Jos se Suomi on NIIN rakas 6 vuodessa fiksu opiskelee täydellisen kielitaidon.

[Alkuasukas]

Samoja töitä hakee natiivit ekonomi-dippainssit. Btw Kalifornialaiseksi näköjään kutsutaan Suomessa asuvaa Chileläistä jos se on joskus asunut Kaliforniassa. Olen itse varmaan ruotsinsuomalainen kun kävin tänäkin kesänä Tukholmassa risteilyllä.

[Micke90]

Tyypillinen vastaus hakijalle on, että työhön tarvitaan joku, joka puhuu Suomea.

Järkyttävää rasismia! 

Päivääkään ei kulu, etten ajattelisi Suomea.

Liikuttavaa! 

[Faidros.]

Tervetuloa takaisin, kun työvoimapula alkaa karjumaan.

PS: Stupidon ja Rinteen juttut ei välttämättä ole tosia.

[Blanc73]

Se on kyllä yllättävä fakta että tietyillä aloilla Suomessa työskentelevä tarvitsee Suomen kielen taidon.  Järkyttävää rakenteellista rasismia.

[Lalli IsoTalo]

Btw Kalifornialaiseksi näköjään kutsutaan Suomessa asuvaa Chileläistä jos se on joskus asunut Kaliforniassa.

Mies näyttää ainakin osittain "eurooppalaistaustaiselta".

(http://hs11.snstatic.fi/webkuva/taysi/300/1438480958382?ts=900)

[ISO]

Vain Suomen kielen taidossa on puutteita, ja siihenkin Kriman olisi valmis panostamaan.

Olen kuullut tämän ennenkin, entisessä työpaikassa oli englantilainen joka ei ollut viiden Suomessa asutun vuoden aikana oppinut puhumaan Suomea käytännöllisesti katsoen laisinkaan, ei saanut edes kaupassa käytyä suomeksi. Sanoi vaan koko ajan että haluaa oppia ja on valmis tekemään kaikkensa. Mukava kaveri, osasi työnsä, ja me saatiin hyvää kokemusta kun juteltiin englantia sen kanssa, mutta suomen opettelusta ei kyllä tullut mitään. Siirtyi sitten sellaiseen työpaikkaan, jossa työkielenä oli englanti.

Ilmeisesti ihmiselle, jolla ei ole luontaista kykyä omaksua kieliä, suomen kielen opetteleminen on hyvä vaikeaa, ellei jopa mahdotonta.

[ISO]

Se on kyllä yllättävä fakta että tietyillä aloilla Suomessa työskentelevä tarvitsee Suomen kielen taidon.  Järkyttävää rakenteellista rasismia.

Otetaan somali-älämölö Suomen viralliseksi kieleksi, ruotsin sijalle, laitetaan kouluihin pakkosomalin opettelu ja muutetaan tienviitat somalinkielisiksi. Kyllä sitä nyt sen verran pitää tehdä, sentään vieraina täällä tuo porukka. Samalla päästään kätevästi eroon pakkoruotsista, somalikielessä on kaiketi vain muutama kymmenen sanaa eikä kielioppia lainkaan, joten sen oppiminen mennee yhdessä lukukaudessa Suomalaisilta koululaisilta.

[Chew Bacca]

Suomi on todellakin yksi maailman hienoimmista paikoista. Siksihän tänne olisi enemmän tulijoita kuin voidan ottaa. Olisit opetellut suomea tai edes siittänyt lapsen niin asia olisi pihvi.

Samaan aikaan toisaalla Suomea ja suomalaisia halveksiva, kielitaidoton Husuttaja patsastelee toiseustoteemina kansakunnan kaapin päällä. Ehkä jos chileläinen alkaisi avoimesti vihata ja panetella Suomea Enriquen sivuilla niin rajat ja reidet aukeaisivat.

Elämä Suomessa tiskaajana on parempaa kuin Kaliforniassa jos arvostaa samoja asioita kuin Kriman.

[Micke90]

Toisaalta otsikon perusteella ehdin jo pienen hetken kuvitella, että Hyysäri olisi vihdoin kiinnostunut suomalaisten työttömien toivottomasta työnhausta. Nopeasti huomasin erehtyneeni. 

[Faidros.]

Krimanilla on diplomi-insinöörin tutkinto Teknillisestä korkeakoulusta ja kauppatieteen tohtorin paperit Aalto-yliopistosta. Hänellä on kokemusta kansainvälisestä bisneksestä muun muassa japanilaisen moottoripyöräfirman Latinalaisen Amerikan myyntijohtajana.
Hesari

Perustaa vaikka oman firman ja palkkaa sitten itse työntekijöiksi mielummin huonosti suomea puhuvia.

[Aigaion]

Jos asuu maassa viisi vuotta eikä osaa sen jälkeen asioida kaupassa, on jossain muussa vika. Olin lomalla Tokiossa kaksi viikkoa ja toisena päivänä olin opetellut tarvittavat fraasit liikkeissä asiointiin. Ei se nyt ihan putkeen mennyt aina mutta homma hoitui ja paikalliset olivat mielissään kun gaijin edes yrittää.

[Lalli IsoTalo]

Elämä Suomessa tiskaajana on parempaa kuin Kaliforniassa jos arvostaa samoja asioita kuin Kriman.

Kalifornikaatio ajaa ihmisiä jo Suomeen asti.

It was a term popular in the 1970s and referring primarily to the "haphazard, mindless development [of land] that has already gobbled up most of Southern California",[6] which some attributed to an influx of Californians to other states in the Western United States.

[Mika]

Krimanille voisi suositella Norjaa.  Siellä on aidosti työvoimapula ja tuollaisella taustalla varustettu kaveri löytäisi varmasti nopeasti hommia.  Yhteiskunta ei juuri eroa Suomesta, ja palkkataso on melkein tuplasti parempi.  Suomalaisille nuorillekin Norja olisi suuri mahdollisuus.  Töitä löytyy varmasti ja Helsingistä lentää Osloon hieman yli tunnissa. Ihme, ettei se tunnu työttömiä suuremmin kiinnostavan.

[Uimakoulutettava]

Suomea rakastava diplomi-insinööri ja kauppatieteen tohtori asuu Suomessa, kuulee työnantajan edellyttävän suomen osaamista, mutta...

Niin, missä vika? Suomalaisessa yhteiskunnassa?

Voi Helsingin Sanomat tätä tuubaa.

[Pölhökustaa]

Koska HS ei tee journalismia, vaan pohjaa kaikki artikkelinsa yleensä vain yhteen lähteeseen, etenkin mikäli ko. lähde jollain tapaa vahvistaa käsitystä Suomesta rasistisena, ennakkoluuloisena ja sisäänpäinkääntyneenä yhteiskuntana, haluaisin tuoda tähän keskusteluun omakohtaista kokemusta.

Leikitään, että HS olisi tehnyt poikkeuksen ei-journalistiseen linjaansa ja haastatellut suomalaista jolla olisi kokemusta työnhausta, että yritystä joka rekrytoi. Silloin artikkelista olisi voinut löytyä seuraaviakin asioita:

Ei peruste rekrytöimättömyydelle ole se, että työhön tarvittaisiin joku joka puhuu suomea. Tunnen ja tiedän useita hyvinkoulutettuja suomenkieltä osaamattomia ulkomaalaisia, jotka ovat osaamistaan vastaavassa työssä Suomessa. Heidän tapauksissaan toteutuu lähes 100% joku seuraavista:

- vastaavaa osaamista ei löydy Suomesta
- ovat alunperin tulleet yritykseen töihin kotimaassaan, ja ovat saman yrityksen palveluksessa Suomessa (yleensä suomalainen firma, jonka ulkomaisesta tytäryhtiöstä tultu Suomeen)
- heillä on selkeä ja uskottava motiivi muuttaa Suomeen joka tapauksessa (yleensä mies/vaimo Suomesta ja muutetaan Suomeen esim. perhesyistä, kuten lasten kouluunmeno)

Luultavasti todellinen peruste Alexin tapauksessa on se, että työnantaja/rekrytoija kokee melkoiseksi riskiksi palkata "tuntematon" ulkomaalainen ulkomailta.

Rasismilla ei ole asian kanssa niinkään tekemistä, vaan ehkä sillä, että rekrytoinnit ovat tänä päivänä kalliita prosesseja, etenkin epäonnistuessaan, eikä haluta ottaa turhia riskejä.

Riskeiksi tässä koettaisiin sopeutuuko ulkomaalainen Suomeen, sopeutuuko ulkomaalaisen mahdollinen perhe Suomeen ja vieläpä sellainen, no, impivaaralainen tekijä, että mikähän työnhakijan perimmäinen motiivi on? Palava rakkaus Suomea kohtaan hieno asia, mutta yhtä epäluuloisesti rekrytoija suhtautuu suomalaiseen työnhakijaan joka on "erittäin kiinnostunut" juuri tästä firmasta ja työstä,etenkin jos työkokemus ei mitenkään vahvista tuota väitettä.

Lisäksi Alexin tapauksessa häntä hämmentänee se, että Suomessa yrityksen toimialaa vastaava koulutus ja kokemus ovat yliarvostettuja. Amerikoissa myyntijohtajana toiminut henkilö sopisi vastaavaan duuniin monella eri alalla, siellä kun avainsana on se myynti. Tämän kokee myös suomalainen työnhakija A, joka voisi olla vaikka kuinka pätevä ja kyvykäs tehtävään X, mutta tehtävään valitaankin työnhakija B jolla alan kokemusta. Ja vain siksi, että hänet koetaan turvallisemmaksi valinnaksi kuin monella tapaa fiksumman oloinen A.

Mutta se ei ole rasismia, se on vain huonoa rekrytointiosaamista.

[Toni R Jyväskylästä]

No mielummin ko. tyyppi Suomeen, kuin sossutukien perässä tuleva lukutaidoton tp-turisti.

[-PPT-]

Vain Suomen kielen taidossa on puutteita, ja siihenkin Kriman olisi valmis panostamaan.

Olen kuullut tämän ennenkin, entisessä työpaikassa oli englantilainen joka ei ollut viiden Suomessa asutun vuoden aikana oppinut puhumaan Suomea käytännöllisesti katsoen laisinkaan, ei saanut edes kaupassa käytyä suomeksi. Sanoi vaan koko ajan että haluaa oppia ja on valmis tekemään kaikkensa. Mukava kaveri, osasi työnsä, ja me saatiin hyvää kokemusta kun juteltiin englantia sen kanssa, mutta suomen opettelusta ei kyllä tullut mitään. Siirtyi sitten sellaiseen työpaikkaan, jossa työkielenä oli englanti.

Ilmeisesti ihmiselle, jolla ei ole luontaista kykyä omaksua kieliä, suomen kielen opetteleminen on hyvä vaikeaa, ellei jopa mahdotonta.

Englantia äidinkielenään puhuvalle suomen opiskelu on ajan hukkaa sillä suomalaiset haluavat aina treenata omaa englantiaan syntyperäisen puhujan kanssa.

[Faidros.]

Tulee vaan mieleen kannattaako näitä "rohvessooreja" kouluttaa ilmaiseksi enlannin kielellä Suomessa?

[Veturinainen]

Ulkomaalaiset nyt vaan on niin paljon parempia kuin suomalaiset, että onhan se aiheellista ihmetellä oikein Hesarissa miksei oteta jonon ohi töihin.

[Ernst]

Ulkomaalaiset nyt vaan on niin paljon parempia kuin suomalaiset, että onhan se aiheellista ihmetellä oikein Hesarissa miksei oteta jonon ohi töihin.

Eihän niin tee itse hesari-sanomakaan.

[Miniluv]

Jos Suomen työttömiltä saisi kultakin yhden kyyneleen, siitä tulisi 14 litraa, jolla Alex voi vakkka luututa ison asuntonsa lattiat.

[Arvoton]

Vaikka firmat ovat tässä tapauksessa ilmeisen nuivia (todellisuudessa ehkä puolet firmoista), tämäkin keissi kaadetaan Persujen niskaan, koska Persut ovat rasisteja ja fasisteja.

Firmat eivät harjoita positiivista diskriminointia? Tämä oli "yllätys". Jätkä ei tajua hakea julkiselle puolelle, lukeneiston ay-liikkeeseen tai jos ei muu auta, niin SAK:hon, jossa Yanarimmekin kunnostautui. Em. Enriquen sivuille vaan valittamaan. Nythän jätkä kuulostaa ihan persulta, koska arvostaa maan normeja ja muuta turvallisuutta.

[Gommi]

Hyvä artikkeli. Jos nyt vertaa siihen, että joku lähes lukutaidoton somali selittää rasismia ja omaa ylivertaista kulttuuri- ja tulkkikokemustaan ja ihmettelee, miksi sillä ei saa toimitusjohtajan hommia.

Toimitusjohtajan homma erotuksena Suomeen monissa Afrikan maissa lienee lähes pelkästään nostaa palkkaa, sillä muutaman vuoden takaisen tutkimuksen perusteella keskiverto Mozambikilaisessa koulussa on harvinaista, että edes puolet opettajista ovat läsnä työpaikalla ja koulutustulokset eivät käytännössä eroa kouluja käymättömistä. Johtopäätös on vääjäämätön: virka tai asema on palkan lahjusten nostamista varten ansaittu (tai usein myös peritty) etuus, ei työn tekemistä varten oleva työpaikka.

[John Doe]

" "Suomessa koulutettuun ulkomaalaiseen on satsattu yhteiskunnan resursseja, niitä kannattaa hyödyntää mahdollisuuksien mukaan."

[Maailmanmies]

Hyvä artikkeli. Jos nyt vertaa siihen, että joku lähes lukutaidoton somali selittää rasismia ja omaa ylivertaista kulttuuri- ja tulkkikokemustaan ja ihmettelee, miksi sillä ei saa toimitusjohtajan hommia.

Niin, ne siivoavat tohtorit joita kuuluu meillä olevan mitä melkoisesti.

[Ernst]

Niin, ne siivoavat tohtorit joita kuuluu meillä olevan mitä melkoisesti.

Kyllä ne tohtoritkin siivoavat kotonaan. Ei ole varaa ostaa siivousta.

[Elemosina]

Kirjoitus toistaa Hyysärin agendaa.

Tällä erää agendana lienee se, että Suomessa ei voida vaatia suomen kielen taitoa jotta pääsisi töihin. Viis siitä mitkä ovat työtehtävät.

Voi olla olla tämäkin haastateltu on kertonut ummet ja lammet siitä miten rakastaa Suomea, viihtyy Suomessa jne ja sitten lopuksi maininnut/todennut yksinkertaisesti että ei saanut töitä koska ei osannut suomea. Siitähän Hyysis sitten päätti tehdä painopisteen koko jutulle.

Tämä siis mutuilua, mutta voisin melkein arvata että noin se meni.

[Outo olio]

Jotkut länsimaiset, myös suomalaiset, muuten opettelevat omin päin Japanin kieltä ihan vain siksi, että pääsisivät lukemaan niiden sarjakuvia jne. Tässä on kyse ihan samanlaisesta maan ja kulttuurin "rakastamisesta" kuin Alex Krimanin tapauksessa. Ihan vain vertailun vuoksi mainitsen tämän.