Kirkon karkeimmat mokutukset

[guest11919]

Ortodokseilla on hieman vaikea suhde naisiin. Ja tällä en tarkoita pappeutta.

[Topi Junkkari]

Ortodokseilla on hieman vaikea suhde naisiin. Ja tällä en tarkoita pappeutta.

No mitä sitten tarkoitat? Minä tiedän vain sen yhden sosialidemokraattisen julkkispapin, johon tuo kyllä sopii.

[IDA]

Ortodokseilla on hieman vaikea suhde naisiin. Ja tällä en tarkoita pappeutta.

Kuin?

Sattuneesta syystä en ole niin paljon tutustunut, mutta äkkiä ajatellen voisi vaikuttaakin siltä, että ortodokseilla ei olisi niin paljon pyhiä ja vaikutusvaltaisia naisia kuin lännen kirkolla. En kuitenkaan sillä perusteella sanoisi, että suhde on vaikea.

[guest11919]

Ortodokseilla on hieman vaikea suhde naisiin. Ja tällä en tarkoita pappeutta.

No mitä sitten tarkoitat? Minä tiedän vain sen yhden sosialidemokraattisen julkkispapin, johon tuo kyllä sopii.

Olen liian väsynyt selittämään asian riittävän korrektisti. Liittyy kuitenkin naisen saastaisuuteen, saastuttavaan vaikutukseen ja siitä johdettuihin uskomuksiin, joita erisuurin määrin nykyaikanakin ylläpidetään. Google kertoo loput.

[IDA]

Olen liian väsynyt selittämään asian riittävän korrektisti.

No onhan tässä aikaa. Vuodeksi 2025 on suunniteltu jonkinlaista yhteistä kokousta, mutta tuslkin siitä mitään ekumeenista kirkolliskokousta tulee siitäkään. Selitä vaikka huomena.

[Veikko]

Tekisi mieli potkaista itseäni, kun mainitsin esimerkinomaisesti roomalaiskatolisen kirkon nimettynä vaihtoehtona hengellisellä tuuliajolla olevalle ev.-lut. kirkolle. Se näytti avaavan poliittis-uskonnollisen Pandoran lippaan.

[IDA]

Tekisi mieli potkaista itseäni, kun mainitsin esimerkinomaisesti roomalaiskatolisen kirkon nimettynä vaihtoehtona hengellisellä tuuliajolla olevalle ev.-lut. kirkolle. Se näytti avaavan poliittis-uskonnollisen Pandoran lippaan.

No ei se mikään poliittinen vaihtoehto olekaan. Kai tässä nyt voivat kristityt keskenään ajatuksia vaihtaa tällaisen otsikon alla. Mikkohan jo ansiokkaasti ilmaisikin muiden osoitteen, mistä itse syvää surua kyllä tunnen.

[guest11919]

Olen liian väsynyt selittämään asian riittävän korrektisti.

No onhan tässä aikaa. Vuodeksi 2025 on suunniteltu jonkinlaista yhteistä kokousta, mutta tuslkin siitä mitään ekumeenista kirkolliskokousta tulee siitäkään. Selitä vaikka huomena.

Googlekin kertoo, kun laittaa kyselyä naisen saastaisuudesta ortodoksikirkossa. Kuukautiset saastuttavat naisen, vaikka Jeesus kumosi rituaaliseen puhtauteen liittyvät määräykset. Sellainen ajattelutapa on ongelma - Jeesuksen sanan ohittamista siinä missä irjaaskolointikin.

[guest11919]

Tekisi mieli potkaista itseäni, kun mainitsin esimerkinomaisesti roomalaiskatolisen kirkon nimettynä vaihtoehtona hengellisellä tuuliajolla olevalle ev.-lut. kirkolle. Se näytti avaavan poliittis-uskonnollisen Pandoran lippaan.

Ihan sopiva aihe tähän ketjuun, joskin käsitelty aiemminkin. Paavi pitää muslimien Jumalaa samana Jumalana kuin kristittyjen Jumalaa, mikä sekin on hienoinen ongelma.

Etsijöitä kehottaisin hakeutumaan puhtaan luterilaisen opin piirissä oleviin sopiviin yhteisöihin. Näitähän on monenlaisia, ihan kirkon sisällä tai ainakin liepeillä. Lisäksi muistutan, että aktiivit seurakuntalaiset harvoin ovat askolalaisia.

[Jorma M.]

Evl.fi -verkkosivu toteaa, että arkkipiispan erityisavustaja on huolissaan muslimeihin kohdistuvista ennakkoluuloista.

http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/2B0B1F8A73C8CA3CC2257E8A0046D7BA?OpenDocument&lang=FI

[Jukka Wallin]

Evl.fi -verkkosivu toteaa, että arkkipiispan erityisavustaja on huolissaan muslimeihin kohdistuvista ennakkoluuloista.

http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/2B0B1F8A73C8CA3CC2257E8A0046D7BA?OpenDocument&lang=FI

Ei viitsinyt täsmentää, että Askola toimii tuon Fokus ry neuvottelukunnan puheenjohtajana

[Lalli IsoTalo]

Tekisi mieli potkaista itseäni, kun mainitsin esimerkinomaisesti roomalaiskatolisen kirkon nimettynä vaihtoehtona hengellisellä tuuliajolla olevalle ev.-lut. kirkolle. Se näytti avaavan poliittis-uskonnollisen Pandoran lippaan.

Pandoran lippaan avaustriggerit ovat herkässä netin kaikissa keskusteluryhmissä.

[IDA]

Ihan sopiva aihe tähän ketjuun, joskin käsitelty aiemminkin. Paavi pitää muslimien Jumalaa samana Jumalana kuin kristittyjen Jumalaa, mikä sekin on hienoinen ongelma.

Ei pidä.

Kyse on siitä, että itsestään selvästi on vain yksi Jumala. Juutalaisilla ja muslimeilla Jumala on siinä mielessä sama kuin krisitityillä, että he ovat ymärtäneet Jumalan samasta historiasta käsin. Siinä on selvä ero esimerkiksi vaikka hindulaisiin ja buddhalaisin Se, että ovat ymmärtäneet väärin on tietysti itsestään selvää. Eli siinä mielessä Jumala taas ei todellakaan ole sama.

Aiheesta tarkemmin täällä:

http://katolinen.fi/?page_id=733

[Lalli IsoTalo]

Aiheesta tarkemmin täällä:

http://katolinen.fi/?page_id=733

Linkin takana on 58 sivua tekstiä.

[IDA]

Linkin takana on 58 sivua tekstiä.

Aika nopeasti sen lukee. Se myös muodostaa kokonaisuuden, joka pitäisi lukaista läpi, jotta saa otteen yksittäisistä kohdista. Uskoisin, että Bonalla on aiheesta niin hyvät pohjat, että hän löytää keskeisimmät aiheeseen liittyvät helposti jo lukujen otsikoiden perusteella. Lainaan kuitenkin tähän toivoen samalla, että Miniluv näin auringon jo laskettua pidättää vihansa meidän yltämme:

13. Uuteen Jumalan kansaan ovat kaikki ihmiset kutsutut. Sen vuoksi tämän kansan on yhtenä ja ainoana pysyen levittävä yli koko maailman ja kautta kaikkien aikakausien. Näin toteutuu Jumalan tahdon mukainen suunnitelma, sillä hän on alussa perustanut ihmissuvun yhdeksi ja päättänyt lopulta koota yhteen hajalleen joutuneet lapsensa (vrt. Joh. 11:52). Sitä vartenhan Jumala lähetti Poikansa, jonka hän asetti kaiken perilliseksi (vrt. Hepr. 1:2), että tämä olisi kaikkien opettaja, kuningas ja pappi sekä Jumalan lasten uuden ja yleismaailmallisen kansan pää. Sen vuoksi Jumala myös lähetti Poikansa Hengen, Herran ja eläväksitekijän, joka on koko Kirkolle ja uskoville, niin yksityisille kuin kaikille yhteisesti, yhdistymisen ja ykseyden alku apostolien opetuksessa, keskinäisessä yhteydessä, leivän murtamisessa ja rukouksissa (vrt. Ap.t. 2:42).
Kaikkien maailman kansojen keskuudessa elää siis yksi ja sama Jumalan kansa, koska se niistä kaikista omaksuu ihmisiä kansalaisiksi valtakuntaansa, joka luonteeltaan ei ole maallinen, vaan taivaallinen. Kaikki maailmassa hajallaan olevat uskovat ovat näet yhteydessä toisiinsa Pyhän Hengen kautta, ja näin "se joka asuu Roomassa tietää myös intialaisten olevan oman ruumiinsa jäseniä".[9] Koska Kristuksen valtakunta ei kuitenkaan ole tästä maailmasta (vrt. Joh. 18:36), niin ei Kirkko eli Jumalan kansa tätä valtakuntaa levittäessään riistä yhdeltäkään kansalta mitään sen ajallisesta hyvästä. Päinvastoin se edistää ja omaksuu kansojen kykyjä, henkisiä rikkauksia ja tapoja, sikäli kuin nämä ovat hyviä, ja omaksuessaan samalla puhdistaa, voimistaa ja jalostaa niitä. Kirkkohan tietää, että sen on oltava kokoamassa yhdessä sen kuninkaan kanssa, jolle pakanakansat on annettu perinnöksi  ja jonka kaupunkiin nämä kantavat lahjojansa (vrt. Ps. 71 (72):10; Jes. 60:4-7; Ilm. 21:24). Tämä yleismaailmallinen luonne, joka on ominainen Jumalan kansalle, on Herran itsensä antama lahja. Sen avulla katolinen kirkko tehokkaasti ja herkeämättä pyrkii kokoamaan koko ihmiskunnan kaikkine rikkauksineen Kristuksen johtoon, hänen Henkensä yhteyteen.[10]
Tämän yleismaailmallisuuden nojalla yksityiset osat tuovat omat lahjansa muille osille ja koko Kirkolle. Siten kasvaa kokonaisuus ja kasvavat sen eri osat, jotka kaikki ovat yhteydessä keskenään ja yhteistyössä saavuttaakseen täydellisyyden ykseydessä. Näin ei Jumalan kansa koostu pelkästään eri kansoista, vaan se on itsessäänkin erilaisten ainesten yhteensulautuma. Sen jäsenten välillähän on eroavuuksia, sekä viroissa, koska jotkut toimivat pyhässä palveluvirassa veljiensä parhaaksi, että asemassa ja elämänjärjestyksessä, koska monet pyrkivät pyhyyteen sääntökuntaelämässä kulkien ahtaampaa tietä ja kannustavat siten veljiä esimerkillään. Kirkollisen yhteyden piiriin kuuluvat laillisin oikeuksin myös eri osakirkot, joilla on omat perinteensä, ilman että tämä vähentää Pietarin istuimen johtoasemaa, sillä se johtaa koko tätä rakkauden yhteisöä,[11] suojaa lain sallimia eroavuuksia ja samalla valvoo, että moninaisuus ei vahingoita ykseyttä vaan pikemminkin edistää sitä. Vihdoin Kirkon eri osien välillä vallitsevat mitä läheisimmän ykseyden siteet hengellisten rikkauksien, apostolisten työntekijöiden ja ajallisen tuen aloilla. Jumalan kansan jäsenethän on kutsuttu antamaan lahjansa toistensa käyttöön, ja myös yksityisiä osakirkkoja koskevat apostolin sanat: "Palvelkaa toisianne, kukin sillä armolahjalla, minkä on saanut, Jumalan moninaisen armon hyvinä huoneenhaltijoina" (1 Piet. 4:10).
Tähän Jumalan kansan katoliseen ykseyteen, joka edeltäkäsin kuvaa ja edistää yleismaailmallista rauhaa, ovat kaikki ihmiset kutsutut. Siihen kuuluvat eri tavoin tai ovat sitä kohti suuntautuneet niin hyvin katoliset kristityt kuin muut Kristukseen uskovat, vieläpä erotuksetta kaikki ihmiset, jotka Jumalan armosta on kutsuttu pelastukseen.

14. Katolisiin kristittyihin pyhä kirkolliskokous erityisesti kiinnittää huomionsa. Nojautuen Pyhään kirjaan ja traditioon se opettaa, että tämä pyhiinvaeltava Kirkko on välttämätön pelastukseen. Yksin Kristus näet on Välittäjä ja pelastuksen tie, ja hän tulee meille läsnäolevaksi ruumiissaan, joka on Kirkko. Hän itse on selvin sanoin korostanut uskon ja kasteen välttämättömyyttä (vrt. Mark. 16:16; Joh. 3:5) ja samalla vahvistanut välttämättömäksi Kirkon, johon ihmiset kasteen kautta astuvat sisälle ikään kuin ovesta. Tästä syystä eivät sellaiset ihmiset voi pelastua, jotka huolimatta siitä, että tietävät Jumalan perustaneen Jeesuksen Kristuksen kautta katolisen kirkon autuuteen välttämättömänä, eivät kuitenkaan tahdo siihen liittyä tai siinä pysyä.
Kirkon yhteisöön jäsentyvät täydellisesti ne, jotka Kristuksen Hengen omaten hyväksyvät sen koko järjestyksen ja kaikki siihen asetetut armonvälineet sekä liittyvät sen näkyvässä yhteisössä uskon tunnustamisen, sakramenttien ja kirkollisen johdon sekä keskinäisen yhteyden sitein Kristukseen, joka johtaa Kirkkoa paavin ja piispojen välityksellä. Sellainen henkilö ei kuitenkaan Kirkon jäsenenäkään pelastu, joka ei pysy rakkaudessa ja joka jää Kirkon helmaan tosin "ruumiillisesti", mutta ei "sydämeltään".[12] Kaikki Kirkon lapset muistakoot, että heidän erinomainen asemansa ei ole heidän omaa ansiotaan, vaan Kristuksen erityinen armo. Elleivät he vastaa tähän armoon ajatuksin, sanoin ja teoin, eivät he suinkaan pelastu, vaan saavat ankaramman tuomion.[13]
Katekumeenit, jotka Pyhän Hengen vaikutuksesta esittävät nimenomaisen tahtonsa liittyä Kirkkoon, liittyvät siihen jo itse tällä toivomuksella, ja Kirkkoäiti sulkee heidät jo rakastavasti ja huolehtien huomaansa kuin omat lapsensa.

15. Kirkko tietää, että sillä on monia siteitä niihin, jotka ovat kastettuja ja kantavat kristityn kunnianimeä, mutta eivät tunnusta täydellistä uskoa tai eivät ole säilyttäneet elämän ja sakramenttien yhteyttä siihen Pietarin seuraajan alaisuudessa.[14] Monet nimittäin pitävät kunniassa Pyhää kirjaa uskon ja elämän ohjeena, osoittavat vilpitöntä uskonnollista intoa, uskovat rakkautta tuntien Jumalaan, kaikkivaltiaaseen Isään, sekä Kristukseen, Jumalan Poikaan ja Vapahtajaan.[15] Heidät on merkitty kasteen merkillä, joka yhdistää heidät Kristukseen, ja lisäksi he omissa kirkoissaan tai kirkollisissa yhteisöissään tunnustavat ja ottavat vastaan muitakin sakramentteja. Monet heistä omistavat myös piispuuden, viettävät pyhää eukaristiaa ja vaalivat Jumalansynnyttäjän Neitsyen kunnioittamista.[16] Tämän lisäksi on olemassa rukouksen ja muiden hengellisten lahjojen yhteys sekä vieläpä eräänlainen todellinen yhdysside Pyhässä Hengessä, koska hän lahjojensa ja armonsa kautta työskentelee heissäkin pyhittävällä voimallaan ja on muutamille heistä antanut voimaa jopa marttyyrikuolemaan. Näin Henki herättää kaikissa Kristuksen opetuslapsissa kaipuun ja ponnistelun, jotta kaikki yhtyisivät rauhan hengessä Kristuksen säätämällä tavalla yhdeksi laumaksi yhden ainoan Paimenen johtoon.[17] Tämän saavuttamiseksi Kirkkoäiti ei lakkaa rukoilemasta, toivomasta ja työskentelemästä, ja se kehottaa lapsiaan puhdistautumiseen ja uudistumiseen, jotta Kristuksen merkki säteilisi entistä kirkkaampana Kirkon kasvoilla.

16. Lopuksi ne, jotka eivät vielä ole ottaneet vastaan evankeliumia, ovat monella eri tavalla suhteessa Jumalan kansaan.[18] Näistä on etusijalla se kansa, jolle on annettu liitot ja lupaukset ja josta Kristus lihan puolesta on syntynyt (vrt. Room. 9:4-5), kansa, joka valinnan mukaan on rakastettu isien tähden, sillä Jumala ei kadu armolahjojaan eikä kutsumistansa (vrt. Room. 11:28-29). Mutta pelastussuunnitelma käsittää nekin, jotka tunnustavat Luojan, niiden joukossa ennen kaikkea islaminuskoiset, jotka tunnustavat pitävänsä kiinni Abrahamin uskosta ja yhdessä meidän kanssamme palvovat yhtä ainoata laupiasta Jumalaa, joka on tuomitseva ihmiset viimeisenä päivänä. Eikä Jumala itse ole kaukana niistäkään, jotka varjoista ja kuvista etsivät tuntematonta Jumalaa, koska hän antaa kaikille elämän ja hengen ja kaiken (vrt. Ap.t. 17:25-28) ja koska hän Vapahtajana tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat (vrt. 1 Tim. 2:4). Ne, jotka ilman omaa syytään eivät tunne Kristuksen evankeliumia eivätkä hänen Kirkkoaan, mutta etsivät Jumalaa vilpittömin sydämin ja armon vaikutuksen alaisina koettavat teoilla täyttää hänen tahtoaan, jonka he tuntevat omantunnon äänestä, voivat saavuttaa iankaikkisen pelastuksen.[19] Jumalallinen kaitselmus ei kiellä autuuteen välttämätöntä apua niiltäkään, jotka ilman omaa syytään eivät vielä ole päässeet Jumalan nimenomaiseen tuntemiseen, mutta kuitenkin jumalallisen armon avulla ponnistelevat saavuttaakseen oikeudenmukaisen elämän. Sitä hyvää ja totta, mikä heidän keskuudessaan esiintyy, Kirkko pitää arvossa ikään kuin valmistuksena evankeliumiin [20] ja hänen antamanaan lahjana, joka valaisee jokaisen ihmisen, jotta tämä lopulta saisi elämän. Mutta hyvin usein ihmiset ovat paholaisen pettäminä "ajatuksiltansa turhistuneet" ja vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen palvellen luotua enemmän kuin Luojaa (vrt. Room. 1:21 ja 25) tai eläneet ja kuolleet ilman Jumalaa tässä maailmassa ja siten joutuneet äärimmäiselle epätoivolle alttiiksi. Sen vuoksi Kirkko pyrkii uutterasti edistämään lähetystyötä Jumalan kunniaksi ja näiden kaikkien ihmisten pelastukseksi, muistaen Herran käskyä: "Saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille" (Mark. 16:15).

17. Niin kuin Isä lähetti Poikansa, niin tämäkin lähetti apostolit (vrt. Joh. 20:21) sanoen: "Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti" (Matt. 28:19-20). Tämän Kristuksen juhlallisen käskyn julistaa pelastavaa totuutta Kirkko on saanut apostoleilta ja sitä on noudatettava aina maan ääriin saakka. Sen vuoksi Kirkko sovittaa itseensä apostolin sanat: "Voi minua, ellen evankeliumia julista!" (1 Kor. 9:16) ja lähettää lakkaamatta sananviejiä, kunnes uudet kirkot ovat täysin vakiintuneet ja kykenevät itsekin jatkamaan evankeliumin julistamista. Pyhä Henki näet pakottaa Kirkkoa yhteistyöhön, jotta Jumalan suunnitelma, jonka mukaan Kristus on asetettu pelastuksen alkulähteeksi koko maailmalle, toteutuisi tehokkaasti. Julistamalla evankeliumia Kirkko koettaa saattaa kuulijat uskoon ja uskon tunnustamiseen, valmistaa heidät kasteelle, vapauttaa heidät erehdyksen orjuudesta ja liittää heidät Kristukseen, jotta he rakkauden kautta kasvaisivat häneen aina täydellisyyteen saakka. Ponnistelullaan Kirkko saa aikaan sen, että se hyvä, minkä se löytää kylvettynä ihmisten sydämeen ja mieleen tai kansojen omiin kulttimenoihin ja kulttuureihin, ei suinkaan joudu hukkaan, vaan päinvastoin tervehtyy, jalostuu ja täydellistyy Jumalan kunniaksi, paholaisen häpeäksi ja ihmisen autuudeksi. Kullakin Kristuksen opetuslapsella on velvollisuus omalta osaltaan kylvää uskon siementä.[21] Mutta vaikka kuka tahansa voikin kastaa niitä, jotka uskovat, niin papin tehtävä on kuitenkin täydellistää Kristuksen ruumiin rakentaminen eukaristi-sella uhrilla, jotta toteutuisi se Jumalan sana, jonka hän on lausunut profeetan kautta: "Sillä auringon noususta hamaan sen laskuun on minun nimeni oleva suuri pakanoiden keskuudessa, ja joka paikassa uhrataan ja tuodaan minun nimeni kunniaksi puhdas ruokauhri" (Mal. 1:11).[22] Näin Kirkko siis samalla kertaa rukoilee ja tekee työtä, jotta koko maailman täyteydestä tulisi kerran Jumalan kansa, Herran ruumis ja Pyhän Hengen temppeli ja jotta Kristuksessa, joka on kaiken pää, annettaisiin kaikkeuden Luojalle ja Isälle kaikki kunnia ja kirkkaus.

Tätä ovat kyllä sanoneet katolisetkin oppineet ongelmaksi, että Vatikaani II:n dogmaattiset konstituutiot on kirjoitettu pastoraalisella kielellä, eikä niissä ole aikaisempien kirkolliskokousten selkeää "asia on näin, jos väität vastaan olet anateemassa" - tyyliä. Nuo ovat alttiita väärinymmärryksille ja edellyttävät tavallaan suopeaa ja sympaattista lukutapaa. Toisaalta ei niitä helposti rikkikään revi.

[Veikko]

Evl.fi -verkkosivu toteaa, että arkkipiispan erityisavustaja on huolissaan muslimeihin kohdistuvista ennakkoluuloista.

http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/2B0B1F8A73C8CA3CC2257E8A0046D7BA?OpenDocument&lang=FI

Niinpä niin. Kun muslimit tappavat joukoittain kristittyjä - ja kaikkia muitakin, mm. toisen suuntauksen muslimeja - niin ev.-lut. kirkon arkkipiispan erityisavustaja on huolissaan muslimeihin mahdollisesti kohdistyvista "ennakkoluuloista". Tarkoittaakohan hän sitä, että joillakin saattaa olla vielä ennekkoluulo, että muslimit tuntisivat jotain lähimmäisenrakkautta kanssaihmisiään kohtaan?

[Lalli IsoTalo]

Linkin takana on 58 sivua tekstiä.

Aika nopeasti sen lukee. Se myös muodostaa kokonaisuuden, joka pitäisi lukaista läpi, jotta saa otteen yksittäisistä kohdista. [...] Lainaan kuitenkin tähän toivoen samalla, että Miniluv näin auringon jo laskettua pidättää vihansa meidän yltämme:

Lainauksesi oli edelleen liian pitkä (2,5 sivua Wordissa) keskustelupalstalle, ja siitä puuttuu oma osuutesi kokonaan! Valitan, mutta ystävällisesti minun on kyllä todettava, että ei näin ... vaikka itse asiasta olisinkin samaa mieltä.

[IDA]

Lainauksesi oli edelleen liian pitkä (2,5 sivua Wordissa) keskustelupalstalle, ja siitä puuttuu oma osuutesi kokonaan! Valitan, mutta ystävällisesti minun on kyllä todettava, että ei näin ... vaikka itse asiasta olisinkin samaa mieltä.

No siis. Kyllä nyt pitää vain jaksaa lukea, jos meinaa perehtyä. Ei näissä ole kysymys sellaisesta, että "Hei mä oon radio stadista, pääseeks Iggy taivaseen teidän mielest hei, joo vai ei?", näissä on paljon enemmän aikaa

Noissa siis kiteytyy se mistä Bona väitti paavin sanoneen, että islamilaisilla on sama Jumala kuin kristityillä ja lukemalla tuon huomaa, että eihän se niin olekaan.

[Miniluv]

Ja takaisin aiheeseen...

[guest11919]

Ja takaisin aiheeseen...

Mennään ihmeessä takaisin aiheeseen. Toivon kuitenkin, että voin muutamalla virkkeellä ja yhdellä linkillä vielä täydentää aiempaa viestiäni, sen jälkeen saa minun puolestani olla, tai voimme jatkaa IDAn kanssa jossain muualla. Näin julkisesti näkyviin, kenen tahansa luettavaksi, haluan hieman täydentää eilistä. Olin poikkeuksellisen väsynyt ja menin nukkumaan heti tuon paaviasian kirjoitettuani. Olin niin väsynyt, etten jaksanut edes etsiä linkkiä sen tukemiseksi, mitä tarkoitan. Eli:

Kiitos IDAlle linkistä, olen tuota lueskellut aiemminkin, eikä kyse ole nyt siitä, miten katolinen kirkko aihetta sanallisesti pyörittelee. Tarkoitin tällaista aivan konkreettista asiaa kuin yhteinen rukous, johon minun mielestäni ei ole riittävää pohjaa ainakaan tällä tavalla tehtynä:  http://www.hs.fi/ulkomaat/a1417230502400. Linkin takaisen uutisen otsikko on siis Paavi Franciscus rukoili moskeijassa Mekkaan päin suurmuftin rinnalla.

Juutalaiset ovat sitten kokonaan eri asia ilmeisistä syistä, sitä teemaa en lähde avaamaan eikä minulla tästäkään asiasta ole tarvetta sanoa enempää.

[Lalli IsoTalo]

... aloitankin nyt ketjun johon voisi kerätä linkkejä ja uutisia kirkon karkeimmista erheistä ja syistä joiden takia on tullut erottua, tai harkitsee eroamista, kirkosta.

Luulisin, että tämä kyllä on niitä kirkon karkeimpia mokutuksia:

(http://hs12.snstatic.fi/webkuva/taysi/700/1305902672924?ts=904)

Kenkänsä moskeijan ovella riisunut, päänsä painanut paavi rukoili Mekkaan päin kääntyneenä suurmuftin rinnalla useita minuutteja.

[koli]

Iskulauseiden väliin tarvitaan analyyttistä keskustelua

Kansalaistorin mielenosoituksessa oli mukana myös Suomen kirkko. Piispa Irja Askolan tavoin Valomerkin haastattelemat paikalla olleet pastorit sanoutuivat irti vihapuheesta.

Meillä on unelma - mielenosoitus monikulttuurisen ja tasa-arvoisen Suomen puolesta kokosi paikalle 15 000 ihmistä. Tapahtumassa puhunut piispa Irja Askola totesi kristittynä  sanoutuvansa irti vihapuheista ja pelkokuvista. 

- Lähtökohtaisesti kristitty on globaali kansalainen: Jeesus ei puhunut suomea, eikä Luther tiennyt maastamme juuri mitään, Askola sanoo.

Mielenosoitukseen osallistuneen verkkosuunnittelija ja pastori Minna Jaakkolan mielestä tapahtuma tuo toivoa halusta rakentaa Suomea, jossa kaikki voivat elää ja olla rauhassa, rinnakkain keskenään, olemmepa mistä tahansa.

- Kristillinen sanoma on juuri sitä, että Jumalan valtakunta tulee todeksi siinä, että ihmiset elävät rauhassa ja sovussa keskenään, Jaakkola toteaa. 

Suomen kristillisen ylioppilasliiton pääsihteeri ja pastori Minna Mannert uskoo, että liikkellä olivat ne hiljaiset, suuret massat, jotka ovat olleet huolissaan vihapuheen lisääntymisestä.

- Uskon, että tällainen yhteen tuleminen tuo uskoa siihen, että emme salli mitä tahansa, vaan tahdomme asiallista keskustelukulttuuria Suomeen.

Toimittaja, pastori Ville Talola arvelee osanottajien runsauden kertovan osaltaan siitä, että halutaan näyttää rasististen puheenvuorojen olevan jotain muuta kuin oma arvomaailma on.

- Luulen, että tämä juttu on suurimmalla osalla ihmisistä spontaani reaktio johonkin, jota he eivät koe omakseen. Se että ihmiset ovat täällä kertoo siitä, että nämä ovat tärkeitä asioita – ollaan suvaitsevaisia ja  ihmisyyden puolella, Talola sanoo.

Syvempää keskustelua sloganeiden sijaan

Talola toteaa kirkon olevan mukana jäsentensä kautta missä tahansa, missä on paljon ihmisiä. Hän pitää tärkeänä, että kirkossa esitetään ajatuksia myös organisaation sisällä.

- Se mitä toivoisi, on analyyttinen keskustelu. Siihen väliin, että meillä on tämmöinen tapahtuma ja joku facebook-päivitys, jää aika paljon sellaista, mikä pitäisi ottaa tosissaan. Pitäisi käydä keskustelua myös näiden iskulauseiden välissä.

Olarin seurakunnasta paikalle tullut pastori Jussi Koski yhtyy kollegoihinsa siinä, että kirkon vahvalla läsnäololla asioissa, jotka edustavat kirkon arvoja on suuri merkitys.

- Jumalan luomina yksilöinä jokainen on tärkeä ja ajattelen, että monikulttuurisuus on osa sitä.  Jotta voimme ymmärtää toisiamme, on jokaisen ihmisen taustat hyvä ottaa huomioon.

http://www.valomerkki.fi/uutiset/jeesus-ei-puhunut-suomea

Jeesus ei puhunut suomea, joten monikulttuurisuus on hieno asia!

[Emo]

... aloitankin nyt ketjun johon voisi kerätä linkkejä ja uutisia kirkon karkeimmista erheistä ja syistä joiden takia on tullut erottua, tai harkitsee eroamista, kirkosta.

Luulisin, että tämä kyllä on niitä kirkon karkeimpia mokutuksia:

(http://hs12.snstatic.fi/webkuva/taysi/700/1305902672924?ts=904)

Kenkänsä moskeijan ovella riisunut, päänsä painanut paavi rukoili Mekkaan päin kääntyneenä suurmuftin rinnalla useita minuutteja.

Milloin tämä on tapahtunut? 

Paavi on hullumpi mokuttaja kuin mitä luulinkaan, oikea kulttuurimarxilainen mädättäjä!
Mitä sanoo IDA? Selitteleekö mustan valkoiseksi kuten Asra? Erotkaa ihmiset myös katolisesta kirkosta, etenkin siitä!

[Veikko]

---

Kenkänsä moskeijan ovella riisunut, päänsä painanut paavi rukoili Mekkaan päin kääntyneenä suurmuftin rinnalla useita minuutteja.

Tuo todistaa vain, että oppi paavin erehtymättömyydestä on paha erehdys.

[Lalli IsoTalo]

Milloin tämä on tapahtunut? 

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1417230502400

Reilu puoli vuotta sitten.

[guest11919]

Emo tuli takaisin ja sanoo taas ääneen kaiken sen, minkä minä pidättäydyn sanomasta 

[guest11919]

---

Kenkänsä moskeijan ovella riisunut, päänsä painanut paavi rukoili Mekkaan päin kääntyneenä suurmuftin rinnalla useita minuutteja.

Tuo todistaa vain, että oppi paavin erehtymättömyydestä on paha erehdys.

Tuota asiaa paavi ei tietenkään tehnyt ex cathedra. Niitä lausumia on muutenkin kovin vähän.

Minuakin kyllä kiinnostaisi IDAn näkemys tähän paavin ilmeiseen väärintekoon.

[Miniluv]

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Papal_infallibility

Olisiko se viimeinen erehtymätön eli ex cathedra lausunto vuodelta 1950, jostain mariologisesta asiasta? Siihen päälle autuaaksi julistamiset.

Onhan siinä tietty huumoriarvo, että antaa erehtyväisen lausunnon paavin erehtymättömyydestä, mutta Käyttäkää Vaikka Googlea...


Jeesus ei puhunut suomea eikä Luther tiennyt maastamme mitään, sanoi kirkon naispiispa. Joista Lutherilla varmaan olisi ollut pari värikästä ilmaisua valmiina.

[stefani]

En näe mitään erikoista siinä jos Franciscus rukoilee jossain moskeijassa. Eikö se ole tavallista, että uskonnolliset johtajat esiintyvät suvaitsevaisina kaikkea kohtaan, mutta sitten kuitenkin kaiken suvaitsevaisuuden jälkeen vaativat edelleen muita kääntymään juuri johtajan edustaman uskonnon puoleen? Se on uskontoon sopiva tulkinta suvaitsevaisuudesta.

[taannehtiva seuralainen]

IDA:n postaama 2,5 sivun lyhennelmäkin todistaa Karl Marxin olleen aivan oikeassa uskontoja määrittävässä lauseessaan.