Vain joka neljäs suomalainen leikkaisi kehitysyhteistyöstä

[Micke90]

Joka neljäs suomalainen leikkaisi kehitysyhteistyöstä

Eniten leikkaukset saavat kannatusta perussuomalaisten riveistä. Puoluetta kannattavista vastaajista lähes puolet on leikkaamisen kannalla. Kokoomuslaisista leikkauksia budjettiin kannattaa lähes joka kolmas. Määrärahojen pitämistä nykyisellä tasolla kannattavat etenkin keskustalaiset. Heistä 78 prosenttia on tätä mieltä.

Vihreiden, RKP:n ja kristillisdemokraattien kannattajat suhtautuvat kehitysyhteistyöhön myönteisimmin.

Vain joka neljäs. Meillä on paljon työtä edessämme... 

[siviilitarkkailija]

Iltasanomien kommenteissa aivan mielettömän hyvä ehdotus.

Koko kehitysyhteistyörahoitus olisi oltava vapaaehtoista.
Veroilmoitukseen ruksi, jos haluaa osallistua ja millä summalla.

[Eino P. Keravalta]

Kääntäen: 75% suomalaisista haluaa saada vähemmän palkkaa kuin muuten olisi mahdollista.

[Mika]

Kansa on tyhmää.  Kun ei tarkemmin kerrota, mitä mikäkin päätös tarkoittaa, on helppo sanoa, ettei kannata esim. kehitystyörahojen leikkausta. Suurin osa suomalaisista tuskin edes tietää, kuinka paljon kehitysapuuun syydetään vuosittain rahaa, mutta leikata siitä ei kuitenkaan saisi.  Täysin absurdia.

[guest8096]

Tässä on käytännössä mitattu miten moni ihminen on vapautunut medioiden aivopesusta. Onneksi määrä on kasvussa, vaikka se vielä pieni onkin.

[P]

Kansa on tyhmää.  Kun ei tarkemmin kerrota, mitä mikäkin päätös tarkoittaa, on helppo sanoa, ettei kannata esim. kehitystyörahojen leikkausta. Suurin osa suomalaisista tuskin edes tietää, kuinka paljon kehitysapuuun syydetään vuosittain rahaa, mutta leikata siitä ei kuitenkaan saisi.  Täysin absurdia.

"Kehitysapuun" tungetaan 1,2 miljardia per vuosi (siis 1200 miljoonaa). Koko maan poliisitoiminta maksaa 800 miljoonaa per vuosi. Lukiotasoinen opetus koko maassa per vuosi myös samat noin 800 miljoonaa.

Jos ei sitten kehitysavusta saa leikana, niin leikataan muualta. Mitä helvettiä sitten parkuvat, kun mummiolta menevät vaipat ja lapsilta koulukirjat, jono terveyspalveluihin pitenee sekä sitä, että poliisi ei edes tutki polkupyörävarkauksia ja muita pikkurikoksia.  Oma valinta. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis.

[jmk]

Koko kysely pitäisi tehdä uusiksi siten, että kyselyn alustukseksi kerrotaan, paljonko kehariapuun nyt käytetään.

On nimittäin tiedossa, että suomalaiset luulevat kehariapuun menevän jopa kertaluokkia vähemmän, kuin mitä siihen todellisuudessa menee.

[Micke90]

Koko kysely pitäisi tehdä uusiksi siten, että kyselyn alustukseksi kerrotaan, paljonko kehariapuun nyt käytetään.

Tänä vuonna kehittymättömyysapuun on budjetoitu rapiat 812 miljoonaa veronmaksajilta laillisesti ryövättyä rahaa.

[Mika]

Koko kysely pitäisi tehdä uusiksi siten, että kyselyn alustukseksi kerrotaan, paljonko kehariapuun nyt käytetään.

Asiaa voisi kysyä myös niin, että kerrotaan lähtötilanne: valtionvelka on 95 miljardia euroa ja Suomi velkaantuu edelleen kovaa vauhtia.  Sen jälkeen kysytään: "Kannatatteko sitä, että otetaan muun lainanoton päälle vielä miljardi lisävelkaa ja lahjoitetaan se kehitysapuun?".  Voipi olla, ettei kovin moni kannattaisi.

[Isäntä ja loinen]

Nuorista jopa 95 prosenttia suhtautuu myönteisesti kehitysavun antamiseen.

Perkele. Idealistinen ja raha-asioista mitään ymmärtämätön nuoriso on tukevasti vihervasemmiston talutusnuorassa. Muutenkin olen syvästi pettynyt tämän kyselyn tuottamiin tuloksiin. Enemmistö suomalaisista ei selvästikään hahmota, millaisista summista tässä puhutaan, mistä nuo rahat ovat pois ja kuinka haitallisesta puuhastelusta nykymuotoisessa kehitysyhteistyössä ylipäätään on kyse.

[disodium]

En luota tähän tutkimukseen. Kiva olisi tietää että missä on kyselty ja monen aikaan. Toisaalta jos tämä pitää paikkansa niin se osoittaa vaan sen että eipä tällä maalla kovin hyvää tulevaisuutta voi odottaa.

[ämpee]

En luota tähän tutkimukseen.

Lainaus uutisesta:

"Kehitysyhteistyöstä erityisen tärkeänä suomalaiset pitävät humanitaarista apua, jota pitää erittäin tai melko tärkeänä 90 prosenttia suomalaisista.

Puurot ja vellit sekaisin.
Kysymyksen asettelulla on suuri merkitys tälläisille "tutkimuksille", niillä voidaan kiertää leopardisuikille annettujen rahalahjojen kyseenalaistaminen.
Kun näytetään pallovatsaista kärpässilmäistä lasta, ja kysytään: "Haluatko auttaa?", niin vastaus on yleensä myönteinen, mutta jos kerrottaisiin minne, ja miten ne rahat menevät, niin vastaus todennäköisesti on kielteinen.

Kehitysapu on eräs niitä kaikkein epäonnistuneimpia projekteja ikinä, siis jos odotetaan kehitystä.
Tulokset ovat olleet lähes järjestään kielteisiä, sillä mitään kehitystä suurista panoksista huolimatta ei ole havaittavissa.
"Apua" annetaan vuosikymmenestä toiseen, "avun" saajan pysyessä ikuisena lapsena.

[Iloveallpeople]

Onko tämä se sama jokavuotinen kysely, jossa ihmiset arvioivat kehitysavun kymmenen kertaa liian pieneksi?

[Nuiva kansalainen]

Selvitetään pari asiaa suomalaisille ja tehdään kysely uudestaan.

• Kuinka paljon kehitysapua Suomi tällä hetkellä maksaa?
• Mistä kehitysapurahat otetaan ja mihin ne käytetään?
• Mitä kehitysavulla on koko olemassaolonsa aikana saatu aikaiseksi?
• Kuinka montaa ihmistä kehitysapu auttaa suhteessa kaikkiin apua tarvitseviin?
• Miten kehitysavun säilyttäminen nykytasolla vaikuttaa muihin leikkaustarpeisiin ja jos kehitysavusta ei leikata, niin mistä leikataan?

[jmk]

"Kehitysyhteistyöstä erityisen tärkeänä suomalaiset pitävät humanitaarista apua

Kuten ylempänä todettiin, tässähän on puurot ja vellit täysin sekaisin. Kehitysavun pitäisi nimensä mukaisesti olla sitä, että autetaan jotain maata kehittymään. Koulutusta esimerkiksi.

Hengissäpitäminen yms. akuutin hädän lievittäminen eli humanitaarinen apu on jotain aivan muuta.

[Veikko]

Jahas, tämä on niitä Taloustutkimuksen toteuttamia: "Oletko lopettanut vaimosi hakkaamisen? Vastaa kyllä tai ei." -tutkimuksia.

Tutkimus tehdään toimeksiantajan ehdoilla juuri sellaiseksi kuin toimeksiantaja sen haluaa. Johdattelevien, hämäävien ja suoranaisten nollakysymysten tuottamia haluttuja vastauksia myöten. Harkittujen vastausten saamiseen vaadittavaa asiaa koskevaa todenperäistä informaatiota ei tietenkään anneta kyselyssä myöskään.

[jmk]

Tutkimus tehdään toimeksiantajan ehdoilla juuri sellaiseksi kuin toimeksiantaja sen haluaa.

Odotan henkeä pidätellen, että persujen puoluekoneisto ottaa asiasta kopin, ja rupeaa teettämään vastapainoksi omia kyselyitään, ja käyttää niiden tuloksia aktiivisesti politiikassa.

[Veikko]

Tutkimus tehdään toimeksiantajan ehdoilla juuri sellaiseksi kuin toimeksiantaja sen haluaa.

Odotan henkeä pidätellen, että persujen puoluekoneisto ottaa asiasta kopin, ja rupeaa teettämään vastapainoksi omia kyselyitään, ja käyttää niiden tuloksia aktiivisesti politiikassa.

Luullakseni näin on tehty jo ainakin kerran? Voi kuitenkin olla, että muistan väärin.

[Ville Hämäläinen]

Eikös tälläinen ollut ennen vaaleja ja silloin lähes kaikki olisivat valmiita säästämään kehitysavusta vai muistanko
väärin. Vai onko nyt niin että joka neljäs säästäisi kehitysavussa ja 3/4 lakkauttaisi kokonaan.

[guest8096]

Tutkimus tehdään toimeksiantajan ehdoilla juuri sellaiseksi kuin toimeksiantaja sen haluaa. Johdattelevien, hämäävien ja suoranaisten nollakysymysten tuottamia haluttuja vastauksia myöten. Harkittujen vastausten saamiseen vaadittavaa asiaa koskevaa todenperäistä informaatiota ei tietenkään anneta kyselyssä myöskään.

Mitä siellä sitten kysytään? Näinkö: Et kai vain halua kovettaa sydäntäsi ja käyttäytyä kuten muukalaisvihamieliset persut ja olla auttamatta viattomia kärsiviä lapsia vaaleanpunaisessa mekossa?

[rähmis]

Taas oli yleradioon raahattu joku kepan akka ruikuttamaan aamulla. Toimittelijatädin kanssa yhdessä päiviteltiin, kun rahat eivät enää kilahdakaan tilille kuin manulle illallinen. "Voi voi voi. Ai ai ai. Mihin kylään ei nyt saada apua", kepalainen surkutteli ja toki muisti mainita, että hävettää taas olla suomalainen.

Sitten täti itku kurkussa suorastaan yllytti kansalaisia barrikadeille, koska "kyllä ainakin siihen nollaseiskaan pitäisi päästä, koska muutkin". Tässä vaiheessa hän nosti esimerkiksi fascistisen Tanskan, mikä sekin antaa niin paljon enemmän kuin Hölmölä tehdyistä leikkauspäätöksistäkin huolimatta.

Vahingossakaan ei kepalaiselle tullut mieleen mainita, että Humanitäärinen Suurvalta, mutta myös Tanska käyttää merkittävän osan kehitysapuun tarkoitetuista varoista taikaseinän täyttämiseen omissa maissaan notkuville haittatulijoille. Olen jostain lukenut, että jopa viidennes kehitysapurahoista kuluu tähän tarkoitukseen.

Kun näitä linjavetoja vedetään, niin olisi ihan mukava saada välillä kuulla näkemyksiä myös niiltä, jotka pitävät leikkauksia perusteltuina.

Huhuu ylen toimittelijat! Teidän ohjelmatoimintanne ja sisältöjen eettisissä ohjeissa muistaakseni taidetaan mainita ohimennen sellainen sana kuin tasapuolisuus.

"Edistämme moniarvoista yhteiskunnallista keskustelua ja vuorovaikutusta. Ohjelmiemme tulee monipuolisesti kuvastaa eri näkemyksiä. Asetamme tasapuolisuuden tavoitteeksi ohjelma- ja sisältötuotannossamme kokonaisuudessaan sekä myös yksittäisissä ohjelmissa, mutta jos se ei ole mahdollista yksittäisen ohjelman kohdalla, huolehdimme siitä, että tasapuolisuus tulee toteutetuksi samankaltaisissa ohjelmissa kohtuullisen ajan kuluessa."

[Foundation]

Minä leikkaisin punkkareiden hiusväreistä.

[Durrur]

Nuorista jopa 95 prosenttia suhtautuu myönteisesti kehitysavun antamiseen.

Perkele. Idealistinen ja raha-asioista mitään ymmärtämätön nuoriso on tukevasti vihervasemmiston talutusnuorassa. Muutenkin olen syvästi pettynyt tämän kyselyn tuottamiin tuloksiin. Enemmistö suomalaisista ei selvästikään hahmota, millaisista summista tässä puhutaan, mistä nuo rahat ovat pois ja kuinka haitallisesta puuhastelusta nykymuotoisessa kehitysyhteistyössä ylipäätään on kyse.

Nuoret, jotka eivät ole vielä oppineet ajattelemaan itse, ovat aika paskassa tilanteessa. Aikuiset, jotka poliittisia näkemyksiään mitenkään koulumaailmassa esille tuovat, ovat aina vihervasemmistoa ja luonnollisesti tuo ns. parempiin oppilaisiin tarttuu. Ei mielestäni mitenkään yllättävää, että erinäisten painotusten seurauksena, jengi on aivopesty. Sen lisäksi niitä erikoispäiviä tyyliin "kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia" oli useampi vuodessa. Ja mamuiluun liittyvät aiheet oli tasoa 2 kertaa yleisempiä kuin muut aiheet yhteensä. Erinäiset taksvärkki päivät, joissa rahat lähti poikkeuksetta Afrikkaan pitänee lisätä listaan. Haen lähinnä sitä, että meidän nuoret on jatkuvassa mamuilu pommituksessa koko koulutuksensa läpi ja yllättävää olisi, jos se ei tarttuisi nuoriin.

[Goman]

Taas oli yleradioon raahattu joku kepan akka ruikuttamaan aamulla. Toimittelijatädin kanssa yhdessä päiviteltiin, kun rahat eivät enää kilahdakaan tilille kuin manulle illallinen. "Voi voi voi. Ai ai ai. Mihin kylään ei nyt saada apua", kepalainen surkutteli ja toki muisti mainita, että hävettää taas olla suomalainen.

Tänään, eilen , sitä edellisenä päivänä, ja tietenkin myös huomenna ja ylihuomenna täyttyvät ainakin YLE Puheen studiot jengillä joka elää aivan omassa maailmassaan. Heille on itsestään selvää että suomalaisten täytyy maksaa Ugandan lasten koulunkäynti, kuten myös Sambian, Ylä-Voltan, ja kaikkien muidenkin joissa ei vielä ole ilmaista peruskoulua. Elämmehän samalla maapallolla.

Miten voikin aikuisten(?) ihmisten talouden hahmottamiskyky olla niin pihalla kuin se näillä 'kepalaisilla' on. Ei voi ymmärtää.

Toivottavasti joku toimittaja edes joskus tulisi kysyneeksi näiltä 'kepalaisilta' että ovatko he henkilökohtaisesti menossa pankkiin nostamaan omiin nimiinsä lainaa, jolla saadut rahat sitten lahjoitetaan Ugandan alakoululaisille....  tiedä vaikka nämä pilvissäleijailijat tekisivät senkin.
Ainakin Suomi valtiona menettelee juuri noin!

[op]

Kaikki riippuu kysymyksenasettelusta.

"Leikkaisitko mieluummin kehitysavusta 20 % vai kasvattaisit peruskoulujen luokkakoon 25:stä 30:een" (toim. huom. esimerkinomainen, en tiedä oikeita lukuja).

Vieläkö kehitysavun leikkausta vastustaisi 75 % vastaajista?

[Micke90]

Kaikki riippuu kysymyksenasettelusta.

Tuleeko kehitysapua jatkossakin antaa korruptoituneille ja omaa kansaansa sortaville valtioille, jotka polkevat räikeästi kansalaistensa ihmisoikeuksia eivätkä pysty estämään kansalaisiaan vaeltamasta pitkin Eurooppaa kuin mustalaislaumat?

[Durrur]

Kaikki riippuu kysymyksenasettelusta.

"Leikkaisitko mieluummin kehitysavusta 20 % vai kasvattaisit peruskoulujen luokkakoon 25:stä 30:een" (toim. huom. esimerkinomainen, en tiedä oikeita lukuja).

Vieläkö kehitysavun leikkausta vastustaisi 75 % vastaajista?

Tiedostavat vihervasemmistolaiset haistattelesivat haastattelun tekijälle, koska ei kehitysapu oo meiltä pois ja joka muuta väittää on pölhöpopulisti.

[Lahti-Saloranta]

Miksi ne eivät kysy sitä paljonko itse kukin antaisi kehitysapuun omasta pussista.

[Sibis]

Vastaajista on varmana enemmistö porukkaa joka ei ikinä ole nähnyt palkkakuittia josta ennakonpidätys selviää.
Kela ei anna verotodistusta

[Roope]

En luota tähän tutkimukseen. Kiva olisi tietää että missä on kyselty ja monen aikaan. Toisaalta jos tämä pitää paikkansa niin se osoittaa vaan sen että eipä tällä maalla kovin hyvää tulevaisuutta voi odottaa.

Taloustutkimuksen kysely ja siitä tiedottaminen ovat ihan tietoista sumutusta. Tähän sitten vielä päälle tiedotusvälineiden tapa uutisoida siitä painottamalla haluttuja kohtia ja haastattelemalla tiettyjä asiantuntijoita. Käytössä on muutamia hyvän tutkimustavan vastaisia kikkoja.

Esimerkiksi kyselyn mukaan suurin osa vastaajista kannattaa kehitysmäärärahojen säilyttämistä vähintään nykytasolla. Kuitenkin vastaajat arvioivat keskimäärin määrärahojen tason alakanttiin sekä euroina että bkt-prosentteina, eikä tätä oikaista kertomalla kysymyksen yhteydessä oikeaa tasoa. Ei ole oikein antaa ymmärtää, että kehitysavun tasolla on enemmistön kannatus, kun kyselyn mukaan kannatus on kuvitellulla, huomattavasti matalammalla tasolla.

Taloustutkimuksen raporteista ei enää tänä vuonna käy ilmi tarkka kysymyssetti kuten ennen. Ainakin vielä kolme vuotta sitten kysyttiin, mikä olisi Suomelle sopivana pidetty kehitysyhteistyön määrä prosenttina bruttokansantuotteesta, kun kysymyksessä oli ensin vihjattu, että "Suomi on sitoutunut Euroopan unionin vuonna 2005 asettamaan tavoitteeseen osoittaa vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön vuoteen 2015 mennessä". Johdattelua halutun vastauksen saamiseksi jos mikä.

Yksi kikka on ollut muuttaa kehitysavun arvioituja euromääräisiä vastausvaihtoehtoja joka vuosi niin, että eri vuosia ei voida verrata keskenään ja toisaalta ohjata vastaajia valitsemaan ja jättämään valitsematta tiettyjä vaihtoehtoja. Kun viime vuonna vastausvaihtoehdot olivat ei yhtään, 17 miljoonaa euroa, 110 miljoonaa euroa, 700 miljoonaa euroa, 1,1 miljardia euroa ja 1,7 miljardia euroa, tänä vuonna ne olivat ei yhtään, 110 miljoonaa euroa, 650 miljoonaa euroa, 1 miljardi euroa, 1,7 miljardia euroa ja 2 miljardia euroa. Ihmisillä on taipumus valita monivalintatehtävissä ääripäiden keskeltä, ja vastausvaihtoehtojen keskiarvon nostaminen onkin kohottanut vastausten mediaania selvästi aiempiin vuosiin verrattuna, vaikka oikeiden vastausten määrässä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Kun vain 15 prosenttia vastaajista valitsi kuudesta ennalta annetusta euromääräisestä vaihtoehdosta (joista kuudes 0 euroa) oikean vaihtoehdon, on oletettavaa, että vieläkin harvempi vastaaja tietää oikean tason.

Kysymyssetti on myös mahdollisesti ollut suurempi kuin mitä tiedottamisen yhteydessä julkaistaan, joten vastaajien vastauksia on voitu ohjailla vihjeillä, joista emme tiedä.

edit:

Edelleen on kuitenkin tärkeä huomata, että selvä enemmistö kansalaisista (61 prosenttia)
pitäisi kehitysyhteistyömäärärahat ennallaan. Tätä peruslinjaa ei ole lamakaan muuttanut.
...
Eniten osumia, 31 prosenttia, saa arvio 650 miljoonaa euroa. Tosin uuden hallituksen
päättämien leikkauksien toteutuessa todellinen määrä onkin lähempänä tuota summaa kuin
nykyistä reilua miljardia euroa.

Kehitysyhteistyön mielipidemittaus 2015

Eli enemmistön kannatus onkin tulevilla hallituksen leikkaamilla määrärahoilla, ei nykyisillä.

Aiemmasta kyselystä ja Taloustutkimuksen Juho Rahkosesta:

Mitäpä jos kysyttäisiin montako miljoonaa olisi sopiva määrä vuotuiseksi kehitysavun määräksi?

Sellainen olisi väärin kysytty.

Monissa aikaisemmissa mielipidetutkimuksissa on havaittu, että kansalaisten tiedontaso yh-
teiskunnallisista asioista ei ole demokratiateorioiden edellyttämällä tasolla. Jopa asioiden to-
dellisen suuruusluokan hahmottaminen on useimmille vaikeaa. Tämä ei välttämättä tarkoita
sitä, että demokratia olisi kriisissä tai että demokratia ei olisi tunnetuista yhteiskuntajärjestel-
mistä paras. Kysymys on pikemminkin siitä, millaisella tasolla liikutaan, kun yleisestä mielipi-
teestä haetaan tukea ja osviittaa päätöksenteolle. Tuskin voidaan kohtuudella edellyttää, että
rivikansalainen käyttäisi aikaansa ja muita resurssejaan perehtymällä kovin tarkasti erilaisiin
hallinnollisiin yksityiskohtiin – sellainen on asiantuntijoiden työtä.

Sen sijaan mielipidetutkimukset ovat parhaimmillaan, kun mitataan omantunnon ja arvojen
tasolla sitä, mitä kansalaiset pitävät tärkeänä, tavoittelemisen arvoisena. Ihminen osaa kyllä
vähäisemmilläkin yleistiedoilla ottaa perustellusti kantaa siihen, minkä hän sisimmässään ko-
kee oikeaksi ja vääräksi. Tilastollisen edustavuutensa ansiosta mielipidetutkimukset voivat
myös korjata virheellisiä olettamuksia, joita saattaa syntyä, jos seurataan vain niitä
mielipiteitä, joita tuodaan näkyvimmin ja äänekkäimmin julkisuuteen erilaisten etu- ja
painostusryhmien toimesta. Mielipidetutkijaa kiinnostaa hiljainen enemmistö, joka on usein
mielipiteissään varsin maltillinen.

Maltillinen hiljainen enemmistö on mielipidetutkijan mielestä oikeassa siitä huolimatta, että sille ei kerrota edes kyselyssä faktoja. Kyselyssä voidaan näköjään vuodesta toiseen ohjailla vastaajia ja tuloksista voidaan muokata paremmin tilaajan kantaa myötäilevä tiedote mediakäyttöön - se on mielipidemanipuloijan työtä se.

Toisaalta, kun kansalaisille kerrotaan, mikä on kehitysyhteistyöhön menevä satsaus, he suh-
tautuvat siihen varsin hyväksyvästi: virallinen tavoite (0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta)
saa enemmän kannatusta kuin se luku, joka on lähempänä tämänhetkistä toteutumaa (0,5
prosenttia).

Tämänvuotisesta raportista ei enää käy ilmi, että jo itse kysymyksessä tarjotaan oikeaksi vastaukseksi tuota 0,7 prosenttia ilmoittamalla se Suomen tavoitteeksi. Hävettääkö yhtään, Juho/Taloustutkimus? Kyllä pitäisi.

Sama vuosittainen tutkimus aiemmin:
2012-07-03 Talouskriisistä viis! Suomalaiset kannattavat kehitysapua
2011-07-04 HS: Hautala: Suomi voi saavuttaa 0,7 prosentin kehitysaputavoitteen