Kehitysapu (yhdistetty)

[Onkko]

"Edellisvuosien tapaan suomalaiset arvioivat kehitysyhteistyöhön käytettävän selvästi vä-hemmän rahaa kuin siihen todellisuudessa käytetään. Vain joka kymmenes suomalainen osuu arviossaan oikeaan suuruusluokkaan, joka on reilut miljardi euroa vuodessa. Yleisimmin summa arvioidaan kymmenen kertaa pienemmäksi: 39 prosenttia arvioi kehitysyhteis-työhön uppoavan noin 110 miljoonaa euroa."

[normi]

Suomalainen veronmaksaja on maksanut tästä Etiopian ohjelmasta keskimäärin 0,36 euroa vuodessa", sanoo kehitysministeri Heidi Hautala.

Kokonaisuudessaan julkiseen kehitysyhteistyöhön on varattu valtion budjetissa tänä vuonna 1118 miljoonaa euroa, mikä on noin 206 euroa asukasta kohti
...

Ulkoasiainministeriö
[/quote]
Eli 0,36 euroa per nenä mennyt kaivoon ja 205,64 euroa kankkulan kaivoon.

[Panopticon]

http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=278291&nodeid=15782&contentlan=1&culture=fi-FI

Rauli Virtanen: Kehitysyhteistyön virheistä opitaan

"Valitettavaa on, että asioihin perehtymättömien ihmisten mielikuvissa pienet skandaalit jäävät päällimmäisiksi", toteaa Suomen kehitysyhteistyöstä historiikin kirjoittanut, kymmeniltä kriisialueilta raportoinut toimittaja Rauli Virtanen.

Ulkoministeriö on tukenut kirjan julkaisemista kehitysyhteistyövaroin.

Enpä tiennytkään, että kehyrahoja käytetään myös julkaisutoimintaan.

[jmk]

Yleisimmin summa arvioidaan kymmenen kertaa pienemmäksi: 39 prosenttia arvioi kehitysyhteis-työhön uppoavan noin 110 miljoonaa euroa."

Toisin sanoen kannanotto "pitäisi käyttää enemmän" perustuu täydellisen väärään käsitykseen nykytasosta. Jos jonkun mielestä "pitäisi käyttää enemmän kuin 110 miljoonaa", niin on epärehellistä tulkita kyseisen henkilön haluavan, että pitäisi käyttää enemmän kuin nykyään miljardi.

==> Tarvittaisiin rehellisesti muotoiltu mielipidekysely. Homma-porukanko se täytyy taas järjestää?

[RP]

"Edellisvuosien tapaan suomalaiset arvioivat kehitysyhteistyöhön käytettävän selvästi vä-hemmän rahaa kuin siihen todellisuudessa käytetään. Vain joka kymmenes suomalainen osuu arviossaan oikeaan suuruusluokkaan, joka on reilut miljardi euroa vuodessa. Yleisimmin summa arvioidaan kymmenen kertaa pienemmäksi: 39 prosenttia arvioi kehitysyhteis-työhön uppoavan noin 110 miljoonaa euroa."

Niinpä. Määrärahoja halutaan nostaa. Tosin kysyttäessä samasta ihmisjoukosta yli 60% kuvittelee kehitysapuunkäytettävän 10% tai alle todellisesta rahamäärästä, ja 20% arvioi avun määrän vähemmän radikaalisti alakanttiin. Oikeaa lukua veikkaa 10% ja todellista suuremmaksi sitä uskoo 1% vastaajista.

Mitäpä jos kysyttäisiin montako miljoonaa olisi sopiva määrä vuotuiseksi kehitysavun määräksi?

[John Doe]

Esimerkiksi Etiopiassa on rakennettu viiden viime vuoden aikana yli 5 000 kaivoa Suomen kehitysyhteistyön ansiosta.

Mitä vittua? Mikseivät etiopialaiset kaiva itse kaivoja? Millaista haiteikkiä siihen oikein tarvitaan, lapio ja kaksi handua?

Kumpaa itse tekisit?
a. Hengailisit kavereiden kanssa kaupungilla sen aikaa kun Suomalaisten veronmaksajien rahoilla tuettu firma tulee tontille ja tekee sen kaivon sulle ilmaiseksi.
b. Laittaisit haalarit niskaan ja sylkäisisit käsiisi ja aloittaisit kaivon kaivamisen, sanoilla ensin oli suo, kuokka ja ahmeti.

[normi]

Eipä järin hyvin tuo kehitysapu ole toiminut, jos vuonna 2013 etiopia ei itse osaa/kykene/viitsi kaivoja kanslaisilleen porata.

[Roope]

Mitäpä jos kysyttäisiin montako miljoonaa olisi sopiva määrä vuotuiseksi kehitysavun määräksi?

Sellainen olisi väärin kysytty.

Monissa aikaisemmissa mielipidetutkimuksissa on havaittu, että kansalaisten tiedontaso yh-
teiskunnallisista asioista ei ole demokratiateorioiden edellyttämällä tasolla. Jopa asioiden to-
dellisen suuruusluokan hahmottaminen on useimmille vaikeaa. Tämä ei välttämättä tarkoita
sitä, että demokratia olisi kriisissä tai että demokratia ei olisi tunnetuista yhteiskuntajärjestel-
mistä paras. Kysymys on pikemminkin siitä, millaisella tasolla liikutaan, kun yleisestä mielipi-
teestä haetaan tukea ja osviittaa päätöksenteolle. Tuskin voidaan kohtuudella edellyttää, että
rivikansalainen käyttäisi aikaansa ja muita resurssejaan perehtymällä kovin tarkasti erilaisiin
hallinnollisiin yksityiskohtiin – sellainen on asiantuntijoiden työtä.

Sen sijaan mielipidetutkimukset ovat parhaimmillaan, kun mitataan omantunnon ja arvojen
tasolla sitä, mitä kansalaiset pitävät tärkeänä, tavoittelemisen arvoisena. Ihminen osaa kyllä
vähäisemmilläkin yleistiedoilla ottaa perustellusti kantaa siihen, minkä hän sisimmässään ko-
kee oikeaksi ja vääräksi. Tilastollisen edustavuutensa ansiosta mielipidetutkimukset voivat
myös korjata virheellisiä olettamuksia, joita saattaa syntyä, jos seurataan vain niitä
mielipiteitä, joita tuodaan näkyvimmin ja äänekkäimmin julkisuuteen erilaisten etu- ja
painostusryhmien toimesta. Mielipidetutkijaa kiinnostaa hiljainen enemmistö, joka on usein
mielipiteissään varsin maltillinen.

Maltillinen hiljainen enemmistö on mielipidetutkijan mielestä oikeassa siitä huolimatta, että sille ei kerrota edes kyselyssä faktoja. Kyselyssä voidaan näköjään vuodesta toiseen ohjailla vastaajia ja tuloksista voidaan muokata paremmin tilaajan kantaa myötäilevä tiedote mediakäyttöön - se on mielipidemanipuloijan työtä se.

Toisaalta, kun kansalaisille kerrotaan, mikä on kehitysyhteistyöhön menevä satsaus, he suh-
tautuvat siihen varsin hyväksyvästi: virallinen tavoite (0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta)
saa enemmän kannatusta kuin se luku, joka on lähempänä tämänhetkistä toteutumaa (0,5
prosenttia).

Tämänvuotisesta raportista ei enää käy ilmi, että jo itse kysymyksessä tarjotaan oikeaksi vastaukseksi tuota 0,7 prosenttia ilmoittamalla se Suomen tavoitteeksi. Hävettääkö yhtään, Juho/Taloustutkimus? Kyllä pitäisi.

Sama vuosittainen tutkimus aiemmin:
2012-07-03 Talouskriisistä viis! Suomalaiset kannattavat kehitysapua
2011-07-04 HS: Hautala: Suomi voi saavuttaa 0,7 prosentin kehitysaputavoitteen

[Maatiaisjuntitar]

"Edellisvuosien tapaan suomalaiset arvioivat kehitysyhteistyöhön käytettävän selvästi vä-hemmän rahaa kuin siihen todellisuudessa käytetään. Vain joka kymmenes suomalainen osuu arviossaan oikeaan suuruusluokkaan, joka on reilut miljardi euroa vuodessa. Yleisimmin summa arvioidaan kymmenen kertaa pienemmäksi: 39 prosenttia arvioi kehitysyhteis-työhön uppoavan noin 110 miljoonaa euroa."

Mutta tämäkin muunnetaan näin:

Voisikin todeta, että tuskinpa suomalaiset kovin hyvin tietävät, paljonko rahaa menee esimerkiksi terveydenhuoltoon Suomessa vuosittain. Siinä mielessä merkittävää ei olekaan tietämättömyys luvuista, vaan enemmän vaikuttaa asenne: paljonko haluamme antaa köyhimpien maiden auttamiseen.

[Roope]

Mutta tämäkin muunnetaan näin:

Voisikin todeta, että tuskinpa suomalaiset kovin hyvin tietävät, paljonko rahaa menee esimerkiksi terveydenhuoltoon Suomessa vuosittain. Siinä mielessä merkittävää ei olekaan tietämättömyys luvuista, vaan enemmän vaikuttaa asenne: paljonko haluamme antaa köyhimpien maiden auttamiseen.

Toisaalta tutkimuksesta selviää, että suomalaiset luulevat tilanteen kehitysmaissa olevan entistäkin pahempi, kun se oikeasti on parempi - mikä taas ei ole kehitysavun ansiota. Mistä muualta kuin omaa asiaansa ajavien "asiantuntijoiden", poliitikkojen ja toimittajien kautta suomalaiset olisivat voineet saada näin väärän ja valheellisen mielikuvan niin avun tarpeesta, kehitysavun vaikutuksista kuin sen kustannuksistakin?

Tästä kyselystä tiedottaminen on osa koneistoa, jolla meille yritetään uskotella, että suomalaiset ovat 0,7% bkt-tavoitteen takana siinä missä Heidikin. Eivät ole. Heille ei vain kerrota faktoja. Pelkästään tiedotusvälineitä ja kehitysministeri Hautalan lausuntoja seuraamalla voisi esimerkiksi luulla, että kehitysapuun on tehty viime aikoina leikkauksia, vaikka avun määrä on kasvanut ja kasvaa edelleen joka vuosi.

[ihminen]

Tiedätkö kehitysmaissa tapahtuvasta positiivisesta kehityksestä?
MAIJA ULMANEN 18 minuuttia sitten

YK asettaessa vuosituhattavoitteet vuonna 1990, maailman ihmisistä lähes puolet eli alle dollarin päiväbudjetilla.

Kehitystyön tuore mielipidemittaus paljastaa, että vaikka köyhyys on viime vuosina vähentynyt, luulevat suomalaiset sen päinvastoin lisääntyneen.

65 prosenttia suomalaisista uskoo köyhyyden lisääntyneen, vaikka todellisuudessa äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä on puolittunut kymmenessä vuodessa. Vuonna 2010 köyhyydessä eli kaksi miljardia, kun tänä päivä sama luku on 1,4 miljardia.

Kestäviä muutoksia yhteiskuntaan

Suomalaiset kokevat, että kehitysyhteistyössä kuuluu panostaa kestävään yhteiskunnalliseen muutokseen, pelkän avun jakamisen sijaan.

Tärkeimpien kehitysyhteistyön osa-alueiksi 44 prosenttia suomalaisista nosti mielipidemittauksessa muun muassa koulutuksen, ihmisoikeus - ja tasa-arvoasiat.

Kolmannes vastaajista parantaisi naisten ja lasten asemaa kehitysmaissa.

Mielenkiintoisinta on kuitenkin se, että näillä aloilla on jo tapahtunut paljon kehitystä positiivisempaan suuntaan.

Vuonna 2010 yli 90 prosenttia kaikista kehitysmaiden lapsista aloitti peruskoulun, ja toisin kuin suomalaiset luulevat, myös tytöt pääsevät kouluun. Sataan poikaan kohden 97 tyttöä aloitti koulu-uransa vuonna 2010, kertoo Ulkoministeriön kehitysviestinnän uutiset.

- Ihmisten luottamus siihen, että kehitysyhteistyöllä voidaan lisätä demokratiaa ja parantaa ihmisoikeuksien toteutumista on lisääntynyt. Tämä vastaa minunkin näkemystäni - ja kehityspoliittisen ohjelman lähtökohtia, sanoo kehitysministeri Heidi Hautala tutkimusraportin julkistamistilaisuudessa.


Verkkouutiset
http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/Kehitysmaat-4816

Paljonko on paljon kehitystä ja mitä se on tähän mennessä maksanut? Lukuja ja tilastoja olisi kivempi tarkastella kuin Hautalan tosiasioita.

"Suomalaiset kokevat, että kehitysyhteistyössä kuuluu panostaa kestävään yhteiskunnalliseen muutokseen, pelkän avun jakamisen sijaan."

Suomalaiset ovat oikeassa.

Positiivista tietysti jos kehitys on ollut positiivista.

[rölli2]

Väestö lisääntyy kehitysmaissa ruokapulasta huolimatta. lapsia kuulemma tehdään, että lapset tekevät perheessä työtä vanhempiensa kanssa ?? mitä enemmän ihmisiä sitä yleisempiä tappavat taudit. länsi-maista tulee lääkäreitä ja hoitajia estämään kehitysmaalaisten kuolemnen näihin tauteihin. myös mitä enemmän porukkaa sitä enemmän tarvitaan ruoka ym apua. Noidankehä? Olsiko syntyvyyden säännöstelyllä mitään vaikutusta tauteihin ja jatkuvaan avuntarpeeseen

[saint]

Eipä järin hyvin tuo kehitysapu ole toiminut, jos vuonna 2013 etiopia ei itse osaa/kykene/viitsi kaivoja kanslaisilleen porata.

Kaivojen kaivamattomuus johtuu ehkä yksinkertaisesti siitä syystä, että sikäläiset ovat koneinsinöörejä (paperit voivat olla hukassa, "mut siis ihan oikeesti") eivätkä suinkaan mitään kaivosinsinöörejä.

[Roope]

Kyselyn tuloksista:
Kuinka hyvin väittämä "Suomen kehitysyhteistyö on tehokasta ja tuloksellista" vastaa omaa käsitystä?
=> Vertailukelpoisen tarkastelujakson 2006-2013 alin tulos 2,68

Jostain syystä, mahdollisesti julkisuudessa tiuhaan pyörivistä harhaanjohtavista leikkaus- ja bkt-osuuslausunnoista johtuen, kehitysavun rahamäärä arvioitiin tänä vuonna selvästi aiempia vuosia alemmaksi. Kun viime viime vuonna 46 prosenttia vastaajista arvioi kehitysavun tasoksi 150 miljoonaa euroa tai vähemmän, tänä vuonna jo huimat 61 prosenttia luuli tasoksi 110 miljoonaa euroa tai vähemmän. Oikeasti summa on kymmenkertainen. Toistan vielä. 61 prosenttia (ei edes "vain" 39 prosenttia, kuten Taloustutkimuksen Juho Rahkosen tekstissä näppärästi harhautetaan luulemaan) arvioi kehitysavun euromääräisen tason korkeintaan kymmenesosaksi siitä, mitä se oikeasti on.

En muuten keksi mitään muuta syytä kyselyn rahamäärärajapyykkien siirtämiselle kuin vertailun vaikeuttaminen, mutta tulokset puhuvat puolestaan näinkin. Samoin puhuu puolestaan täydellinen mediahiljaisuus sen tiedon suhteen, kuinka täysin pieleen suomalaiset "kannattamansa" kehitysavun määrän arvioivat.

Suomalaisten auttamishalu on pysynyt vahvana taloustaantumasta huolimatta: yli 80 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä. Kehitysyhteistyön saavutuksista kansalaisilla on kuitenkin synkkä käsitys, käy ilmi ulkoministeriön mielipidekyselystä.

Kepa: Suomalaiset kehitysyhteistyöstä: Tuki vankkaa, tiedot hataria 12.6.2013

Kepan käsittelevässä jutussa kuvataan suomalaisten tuki kehitysavulle ulkoministeriön kyselyn perusteella "vankaksi". Suomalaisten tietoja kehitysteemoista kuvataan masentavan huonoiksi, mutta jutussa jätetään kokonaan mainitsematta sen kaikkein ilmeisimmän tiedon puute, eli että kyselyyn vastanneet suomalaiset luulivat kehitysavun määrän euroina vain murto-osaksi todellisesta.

Kehitysministeri Heidi Hautala haluaisi muuttaa suomalaisten mielikuvia kehitysavusta tuomalla julkisuuteen enemmän esimerkkejä siitä, mitä kehitysavulla on saavutettu. Minä haluaisin mieluummin nähdä tietoa siitä, kuinka suuri merkitys kehitysavulla on tutkimusten mukaan ollut muihin kehitykseen vaikuttaneisiin tekijöihin (kauppa, tekniikan kehittyminen jne.) verrattuna.

Lobbausryhmät puuttuvat

Suomessa kehitysyhteistyö synnyttää välillä mediaskandaaleita.

"On tärkeää, että media on kiinnostunut väärinkäytöksistä. Valitettavaa on se, että asioihin perehtymättömien ihmisten mielikuvissa pienet skandaalit jäävät päällimmäisiksi. Samalla ne ruokkivat kehitysyhteistyön vastaisia asenteita. Varsinkin nyt, kun nationalismi ja populismi voivat hyvin."

"Aina, kun media kertoo kansalaisten verorahojen väärinkäytöksistä, herää intohimoja. Kehitysyhteistyöllä ei ole Suomen politiikassa voimakkaita, selvästi erottuvia lobbausryhmiä. Onneksi valtaosa suomalaisista kuitenkin suhtautuu kehitysapuun positiivisesti. Silti vahtikoiria tarvitaan."

Ulkoministeriön kehitysviestintä: Rauli Virtanen: Kehitysyhteistyön virheistä opitaan 11.6.2013

Vuoden vitsi?

[jmk]

Kehitysyhteistyöllä ei ole Suomen politiikassa voimakkaita, selvästi erottuvia lobbausryhmiä.

No johan pomppas!

Muut eturyhmät sentään joutuvat itse maksamaan lobbarinsa - kehitysyhteistyössä lobbaritkin toimivat verovaroin tuettuna.

Iloinen veromaksaja siis maksaa rahaa siitä hyvästä, että joku kusetusryhmä käy lobbaamassa päättäjiä, jotta nämä kuppaisivat vielä lisää rahaa veronmaksajalta. Ja näillä siis ei ole "voimakkaita lobbausryhmiä", voi elämän kevät.

[Viikon radiokasvo]

No johan pomppas!

Muut eturyhmät sentään joutuvat itse maksamaan lobbarinsa - kehitysyhteistyössä lobbaritkin toimivat verovaroin tuettuna.

Iloinen veromaksaja siis maksaa rahaa siitä hyvästä, että joku kusetusryhmä käy lobbaamassa päättäjiä, jotta nämä kuppaisivat vielä lisää rahaa veronmaksajalta. Ja näillä siis ei ole "voimakkaita lobbausryhmiä", voi elämän kevät.

Verovaroin toimiva, puhtaisiin mielikuviin tai valheisiin perustuva tiedottaminen ei ole lobbausta. Lobbausta on esimerkiksi sellainen toiminta, jota harjoittaa jonkin paikkakunnan asukasyhdistys pyytäessään kansanedustajaansa / kunnanvaltuutettuaan äänestämään "ei" vaikkapa kansalaisuuslaille, jossa jokainen joltain alueelta tuleva (tai sellaiseksi tekeytyvä) pääsee maahan loppuiäkseen, kaupungin keskustaan sijoitettavalle vastaanottokeskukselle tai apartheidilaiselle uimahallivuorolle.

Ja koska päätökset kehitysapuun liittyen tehdään pääosin salassa ja tarjoillaan kansalaisille "valmiina pakettina, johon uppoaa vain 100 miljoonaa euroa", ei kukaan voi tosiasiassa edes närkästyä siitä, että apua kohdennetaan jatkuvasti maihin, joissa naisten ja lasten asema, seksuaalivähemmistöjen oikeudet ja uskonnonvapaus ovat lähinnä peräkkäisiä sanoja, eikä tämän miljardiluokan rahan vastineeksi edes vaadita kohdemaita muuttamaan käytäntöjään. Lisäksi kenelläkään ei ole oikeutta närkästyä siitäkään että tätä miljardia ollaan jatkuvasti venyttämässä, samalla unohtaen kotimainen mielenterveystyö, teiden kunnostaminen, palo- ja pelastustoimen ylläpito, poliisitoimi ja opetustoimi.

Ketjussa aikaisemmin esitetyt tiedot liittyen suomalaisten tietämättömyyteen (61% prosenttia kansalaisista luulee kehitysavun olevan noin 10% siihen todellisuudessa käytettävästä summasta) arvelisin perustuvan lähinnä vuosikausien sumutukseen ja täydelliseen mediahiljaisuuteen tosiasioista.

[Ink Visitor]

 

[Marjapussi]

Sinänsä tuo Rauli Virtasen historiikki kehitysavusta on mielenkiintoinen. Ongelmana on lähinnä, että rahoittajan ollessa UM siinä ei voi liikaa kertoa epäonnistumisista, joita toki riittää runsain mitoin.

[P]

Rahaa taas veronmaksajien persuksesta ja tulevien suomalaisten kasvavasta velkataakasta on tarjolla hassattavaksi.

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=46438&contentlan=1&culture=fi-FI

[Viikon radiokasvo]

Halla-ahon kirjoituksesta "Onhan meillä varaa" jokunen vuosi sitten:

Miksi budjetissa on momentteja, jotka kasvavat vuosi vuodelta riippumatta valtion yleisestä tulo- ja menokehityksestä?

Lisäksi ko. kirjoituksessa kysyttiin, miten kehitysapumenot muka ovat tärkeämpiä kuin esimerkiksi neuvola- tai pelastuspalvelut.

Tietysti joku matematiikkaa taitamaton ja täysin yleissivistymätön ihminen (Kehitysapuministeri, joka ei esim. tiedä että Suomessa pitää verot maksaa. En mainitse nimeä, koska ilmapiiri) voi nyrkkiään purematta väittää, että kehitysapumenot pienenevät tai edes pysyvät samana. Mielestäni tähän on paikallaan esittää jatkokysymys: miksi valtion budjetissa on menoja, joiden todellisesta määrästä valtaosa kansalaisista pidetään tarkoituksella autuaan tietämättömänä. Edelleen haluaisin tietää, että näinkin tuikitärkeästä momentista vastuussa olevia tahojen pätevyyttä ei kyseenalaisteta millään tavalla? Ovatko kehitysavun kohdemaat nykyään sitten kehittyneitä jollain tavalla?

Säännöllisen epäsäännöllisesti kuulee valitusta siitä, että kehitysapu ei ole vaikkapa sitä maagista 0.7% BKTsta. Eli selvästikin valtion pitää ottaa velkaa, että se voi jakaa sitä täysin vastikkeetta ulkomaille. Ja edelleen selvästikin on ihan okei, että yhteiskunnassa y on olemassa hallitsija joka käyttää valtionsa budjettia henkilökohtaisena pankkiautomaattinaan ja kun rahat eivät riitä esim. terveydenhuoltoon, kaivojen rakentamiseen ynnä muihin välttämättömyyksiin, niin ei muuta kun "Tule apuun länsi" ja länsihän tulee, koska lännessä iso osa maista osallistui siirtomaa-ajan julmuuksiin. Ja siirtomaa-aika heijastaa "syyllisyyden taakan" myös sellaisten maiden päälle, joilla ei näihin kekkereihin ollut osaa eikä arpaa. Olenko ymmärtänyt jotakin väärin?

[Roope]

Lisäksi ko. kirjoituksessa kysyttiin, miten kehitysapumenot muka ovat tärkeämpiä kuin esimerkiksi neuvola- tai pelastuspalvelut.

Koska me tienataan tällä.

On totta, että investoinnit ja muu kaupallinen toiminta ovat vähentäneet köyhyyttä kokonaisuudessaan enemmän kuin kehitysapu.

[...]

Suomen kehitysyhteistyössä painotetaan ihmisoikeuksia, eriarvoisuuden vähentämistä ja heikoimpien tukemista. Samalla vahvistetaan tasa-arvoista talouskasvua, joka vähentää köyhyyttä vielä huomattavasti enemmän kuin eriarvoisuutta luova tai ylläpitävä talouskasvu.

Oikeudenmukaisen talouskasvun edistäminen lisää välillisesti talouskasvua ja työllisyyttä myös Suomessa eli juuri sitä, mitä Hynninen kaipasi.

Heidi Hautala
kehitysministeri (vihr)

HS mielipide: Kehitysapu kiertyy Suomen hyväksi 20.6.2013

Hautala joutuu jälleen kerran logiikassaan monella tavalla umpikujaan, mutta tuskin se häntä masentaa.

[niemi2]

Mitä tarkoitusta varten suoritetaan mielipidekyselyä kehitysavusta? Kysymyksetkin ovat tilaajan mieleisesti kohtalaisen johdattelevia. Mistä muusta hallinto teettää mielipidekyselyjä, eurokriisin hoidosta, vakuuksista...?


Lobbausryhmiä on jo olemassa. Kepa ja kaikki istuvat päättäjien kanssa samoissa foorumeissa, ja päätyvät samaan tulokseen, että rahaa tarvitaan lisää.


Kepa julkaisee tietoa miten rahoitushakemuset saa parhaiten läpi. Vuosi, kaksi sitten Kepa toteutti UM:n toiveen lisätä määrällisesti kehitysapujärjestöjen määrää. Toiveena oli saada muistaakseni saada jokunen kpl uusia. Yleensähän rahaa annetaan tarpeen mukaan, mutta nyt piti kasvattaa "tarvetta" kun rahaa oli jakaa enemmän kuin oli tarvetta.

[niemi2]

Etiopia pyristelee irti apuriippuvuudesta
14.4.2006 21:26 A A
Inka Kovanen
HELSINGIN SANOMAT


Etiopialainen vitsi kertoo jotakin maan pitkään jatkuneesta riippuvaisuudesta ulkomaisesta avusta.

YK:n IRIN-uutispalvelun välittämässä vitsissä kaksi viljelijää puhuvat vähäisiksi jääneistä sateista ja sen vaikutuksesta tulevaan satoon.

Vanhempi, jonka kasvot ja kädet ovat ahavoituneet elinikäisestä työskentelystä ulkona, kääntyy nuoremman puoleen ja opastaa: "Ei Etiopian sateista ole syytä olla huolissaan vaan siitä, sataako Yhdysvalloissa ja Kanadassa."

Miljoonat etiopialaiset ovat tarvinneet ulkomaista ruoka-apua jo kolmen vuosikymmenen ajan.

Nyt apukierre halutaan katkaista. Etiopian hallitus on aloittanut uuden ohjelman, jonka tavoitteena on vähentää apua kehittämällä omaa maataloutta. Viime vuonna aloitetun ohjelman yksi tarkoitus on erottaa toisistaan hätäapua tarvitsevat ja pitkäaikaista apua tarvitsevat ihmiset, joiden kohdalla kyse on syvästä köyhyydestä, YK:n maatalousjärjestön FAO:n tutkija Shukri Ahmed kertoo.

Kansainvälisten apujärjestöjen kanssa yhdessä laaditun suunnitelman tavoitteena on ohjata apurahat niitä todella tarvitseville.

"Enää ihmiset eivät automaattisesti saa apua, sillä se ei ratkaise ongelmaa vaan heidän tekemänsä sijoitus", Ahmed sanoo.

Toisin sanoen vastaisuudessa ihmiset pannaan työskentelemään ja palkan he saavat osaksi ruokana, osaksi rahana. Töitä tarjotaan esimerkiksi teiden tai kaivojen rakentamisessa, Ahmed selittää.

Puhdasta ruoka-apua annetaan vain sen verran, että ihmiset selviävät pahimmasta.

"Kyse on eräänlaisesta valtavasta julkisesta työurakasta, jossa kansainvälinen yhteisö auttaa sekä kahden- että monenkeskisellä avulla. Tulokset arvioidaan joka vuosi."

Ahmedin mukaan ohjelma on jo alkanut tuottaa tulosta. Kaikkein haavoittuvimpien ihmisten auttamiseen suunnattu ohjelma auttaa pääsemään köyhyydestä kestävämmin eroon kuin pelkkä ruoka-apu. Kun kuivuus jälleen iskee, ihmisillä on jo säästössä jotakin, joka auttaa pahimmasta.

[niemi2]

On totta, että investoinnit ja muu kaupallinen toiminta ovat vähentäneet köyhyyttä kokonaisuudessaan enemmän kuin kehitysapu.

[...]

Suomen kehitysyhteistyössä painotetaan ihmisoikeuksia, eriarvoisuuden vähentämistä ja heikoimpien tukemista. Samalla vahvistetaan tasa-arvoista talouskasvua, joka vähentää köyhyyttä vielä huomattavasti enemmän kuin eriarvoisuutta luova tai ylläpitävä talouskasvu.

Oikeudenmukaisen talouskasvun edistäminen lisää välillisesti talouskasvua ja työllisyyttä myös Suomessa eli juuri sitä, mitä Hynninen kaipasi.

Heidi Hautala
kehitysministeri (vihr)

HS mielipide: Kehitysapu kiertyy Suomen hyväksi 20.6.2013

Hautala joutuu jälleen kerran logiikassaan monella tavalla umpikujaan, mutta tuskin se häntä masentaa.

Kiina on entinen kehitysmaa, joka keskittyi kehitysapurahoista tappelemisen sijaan talouskasvuun. Maailman suurimman väestön kanssa tehtävä ei ollut helppo, mutta nyt Kiinalaiset lainoittavat USA:ta ja EU:ta. Aika hyvin.


Angolassa tapeltiin kehitysapurahoista ja nähtiin nälkää. Tappelut lakkasivat kun Kiinalaiset alkoivat sijoittaa rahaa invesointien avulla, ja nyt entinen kehitysmaa auttaa entistä siirtomaaisäntäänsä Portugalia rahavaikeuksissa:

Fortunes, and Tables, Turn for Portugal and Angola
By ADAM NOSSITER
Published: November 19, 2011


DAKAR, Senegal — The world-turned-upside-down of the European debt crisis reached a new extreme last week when Europe came pleading for lucre where it once only seized it: Africa.

The hands-out visit on Thursday of Prime Minister Pedro Passos Coelho of Portugal to its former colony Angola — once a prime source of slaves, then a dumping ground for the mother country's human rejects and now swimming in oil wealth — was a milestone of sorts.

http://www.nytimes.com/2011/11/20/world/africa/portugals-financial-crisis-leads-it-back-to-angola.html?ref=africa&_r=0

Angola pours oil money into debt-ridden Portugal

Tables turn as Luanda buys up Lisbon's assets and former colonial families return to Portugal's 'el Dorado'

Not so long ago, thousands of Angolans were fleeing for Portugal. Now the tables have turned. Angola's remarkable image makeover from a war-torn African backwater to rising global oil power has been capped by news that it will provide a much needed shot in the arm to its debt-ridden former colonial masters.

President Eduardo dos Santos said Angola was prepared to invest its burgeoning petrodollars in Portugal, which has been ordered to privatise struggling state-owned firms under a €80bn (£70bn) International Monetary Fund bailout.

http://www.guardian.co.uk/world/2011/nov/18/angola-boom-debt-riddled-portugal

[Tomi]

http://uutiset.perussuomalaiset.fi/?p=6930

Paavo Arhinmäki: Kehitysapuun 40 prosentin korotus

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki esitti puolueen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa toiveen, että Suomi nostaisi kehitysyhteistyöhön käytettävää summaa pitkällä aikavälillä 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Kuluvalla hallituskaudella kehitysyhteistyövaroja on maksettu vuosittain noin 0,55 prosenttia bkt:sta. Kehitysyhteistyövaroja maksetaan kuluvana vuonna tuhat sata miljoonaa eli 1,1 miljardia.

Jos Arhinmäen toive toteutuisi, Suomi kuluttaisi 400 miljoonaa euroa enemmän kehitysyhteistyöhön kuin tällä hetkellä. Tämä merkitsisi sitä, että kehitysyhteistyöhön uppoaisi runsaat puolitoista miljardia, mikä on noin kolme prosenttia budjetin loppusummasta.

Arhinmäen mukaan vasemmistoliitto ei suostu tarkistamaan kehitysyhteistyövaroja alaspäin, vaan ainoastaan lisäämään niitä.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä vaatii omassa varjobudjettiesityksessään, että kehitysyhteistyövaroja leikattaisiin vuosittain 300 miljoonalla eurolla seuraavan kehyskauden eli vuosien 2014-2017 aikana.

[Uutista muokattu 17:51]

Arhinmäki on ihan sekaisin. Suomi velkaantuu vauhdilla, mutta Arhinmäki esittää rahan syytämistä ulkomaille yhä kiihtyvällä tahdilla. Kun joudumme itsekin ottamaan syömävelkaa, niin on aika vastuutonta puhua Kreikan velkojen anteeksiantamisesta ja lisärahan jakamisesta ulkomaille kehitysavun muodossa. Voisiko joku hallituksessa välillä ajaa Suomen etua muiden edun sijaan?

[Iloveallpeople]

Kehitysministeri Hautalan puhe suurlähettiläskokouksessa

...
Kehityspolitiikan ja -yhteistyön puolella ajatuksia viedään hyvää vauhtia käytäntöön. Suomi on päättänyt kaksinkertaistaa tukensa UN Womenille. Tuemme naisten aseman parantamisesta myös esimerkiksi Pohjois-Afrikassa, missä sille on viimeaikaisenkin kehityksen valossa suurta tarvetta.
...

Ulkopolitiikkamme johtotähtenä ei tästä syystä voi olla vain Suomen etu, vaan globaali etu on meidän kaikkien etu. Siksi köyhyyden ja eriarvoisuuden poistaminen, ilmastonmuutoksen torjuminen ja muut globaalihaasteet eivät ole vain kehityspolitiikkamme, vaan koko ulkopolitiikkamme tärkeitä tavoitteita.
...

Kehityspuolella tehdään parhaillaan tärkeää työtä sen eteen, että kaikkia kehitysyhteistyöhankkeitamme koskevat tiedot saadaan julkisesti verkkoon saataville. Open Aid -hengessä avaamme siis ulkoministeriön sivuille osion, jossa jokainen voi entistä helpommin tarkastella mihin rahat käytetään.
...

Kehitysrahoituksen rooli puolestaan korostuu varsinkin köyhimmissä maissa sekä apuna että katalyyttinä, joka ohjaa muita rahavirtoja paremmin kehitystä tukevaksi. Juuri näiden köyhimpien maiden tukemiseksi meidänkin on päästävä 0.7 prosentin bktl-osuuteen.

Tässä budjettiriihessä valtionvarainministeriö ei ole esittänyt uusia leikkauksia määrärahoihin. Valtuuksien eli määrärahojen sitomisen useammille vuosille osalta näyttäisimme löytäneen kohtalaisen kompromissin.

Määrärahojen osalta avainasemassa on ensi kevään kehysriihi, sillä nykypäätöksillä 0,7-tavoitteen saavuttaminen vuoden 2015 määräaikaan mennessä on vaikeaa. Uusimpana 0,7-ryhmään on nousemassa Iso-Britannia, joka talousvaikeuksistaan huolimatta on osoittanut poliittista johtajuutta tässä asiassa.
...

Hauraiden ja konfliktista kärsivien maiden merkitys kasvaa myös Suomen kehityspolitiikassa. Olemme viime vuosina kasvattaneet tukeamme hauraille valtioille, kuten Afganistanille, Nepalille, Burmalle, Etelä-Sudanille, ja samaa haluamme esimerkiksi Somalian suuntaan. Tätä työtä linjaamaan on valmistumassa hauraiden valtioiden toimintaohje. Kokonaisuuteen liittyy myös demokratiatukea koskeva linjaustyö, jota viimeistellään.

Hauraiden valtioiden kohdalla on toki muistettava, että riskit ovat perinteisiä kehitysmaita suuremmat, ja tämä pitää ottaa ohjelmien suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon.
...

Ulkoministeriö

[Roope]

Säästöjä kohdistuu aiempien päätösten mukaisesti (..) kehitysyhteistyömenoihin (noin -45 milj. euroa vuoden 2013 säästöihin verrattuna, jolloin määrärahat säilyvät euromääräisesti ennallaan).

Valtioneuvoston tiedote: Hallitus päätti kasvua ja työllisyyttä tukevista budjettiesityksistä 29.8.2013

Mainiota matematiikkaa ja käsitteillä kikkailua.

Hallituksen mukaan jo se, että budjettimäärärahoja ei tänä vuonna leikattu, on säästöä.

Hallituksen mukaan ensi vuonna määrärahoista säästetään noin 45 miljoonaa euroa viime ja tähän vuoteen verrattuna. Tiedotteessa ei mainita, että budjetissa määriteltyihin kehitysyhteistyömäärärahoihin lisätään valtion päästökaupasta saamat tuotot, joiden suuruudeksi on arvioitu aluksi noin 75 miljoonaa euroa.

[törö]

Afrikkalaisien omista kehitysohjelmista ei näillä leveysasteilla usein kuulla, vaikka niissä on sitä jotain mitä kaiken maailman huusinrakennusprojekteista puuttuu.

AGRA: Africa's soils are in trouble, says Jane Karuku

on September 03, 2013   /   in Business 5:10 pm   /   Comments

By JIMOH BABATUNDE, Maputo, Mozambique

The President of the Alliance for Green revolution in Africa (AGRA), Jane Karuku, has said that for Africa to be able to feed itself and  for its farm produce to be competitive in international market there is  need to use both organic and inorganic fertilizer.

Speaking ahead of the opening ceremony of the African Green Revolution Forum here in Maputo Tuesday, Karuku said AGRA believes in generating homegrown solutions to Africa´s food security challenges through building capacity across the whole agricultural value chain.

Karuku explained that the usage of fertilizer in Africa is so low that there is need to accept that we must use fertilizer to grow productivity and that African farmers must be brave enough to break the circle by using both organic and inorganic fertilizer.

"Africa's soils are in trouble. Continuous farming without replenishing soil nutrients has depleted three-quarters of farmland. Without access to fertilizers and organic matter in adequate amounts, farmers' yields have long stagnated. Thus, restoring soil fertility will allow Africa's smallholder farmers to grow more food on existing farmland and to protect a vital natural resource."

AGRA funded program in the area of fertilizer usage, according to her, is environmentally sustainable and economically affordable to the hundreds of thousands of smallholder farmers who stand to benefit.

She said the Program for Africa's Seed Systems (PASS) of AGRA has provided higher-yielding seeds farmers need to not only avoid food crisis but also better their own lives and those of their children.

" Farmers' productivity in Africa is limited by the fact that farmers have a limited choice of improved variety of seed. Most farmers plant varieties that were released more than 30 years ago or land races (farmer collection seeds).

"To increase yields in Africa, PASS established effective breeding and seed systems across the continent. Farmers are already beginning to benefit from the power of better seed. PASS supports country-level crop breeding teams who work closely with farmers to develop new varieties.

"PASS then funds and trains local entrepreneurs who establish and grow private, independent seed companies' to produce and distribute the seed.

Karuku noted that majority of farmers who accessed the new seed doubled their produce, adding that the seeds are now being distributed through a network of local, rural enterprises dealing in agricultural inputs – a mode which holds the promise of sustainability.

"To ensure that research continues over the long-term on African crops and maintains a steady pipeline of new varieties."

She added that one of the approaches AGRA keenly undertook was to conduct training sessions with young African scientists across Africa through innovative academic collaborations that effectively embody North-South, and South- South cooperation.

Speaking on the forum that opens Wednesday, Karuku said  it will be used to showcase all the good things happening in the agricultural sector in the continent.

"We need to set up the agenda as nobody will help Africa do that if we as Africans do not do help ourselves. We are getting lot of investment in the sector by African governments."

While thanking the Mozambican government for hosting the forum, AGRA President explained that the forum will review the 2003 Maputo Declaration that asked African governments to dedicate 10% of their annual budget to agriculture.

"In 2003 African heads of state met in Mozambique and pledged to allocate 10 per cent of their national budget to agriculture by 2008. To date, Burkina Faso, Ethiopia, Ghana, Guinea, Malawi, Mali, Niger and Senegal have exceeded this target and most countries have made significant progress towards this goal.

- See more at: http://www.vanguardngr.com/2013/09/agra-africas-soils-are-in-trouble-says-jane-karuku/#sthash.aAsD50eB.dpuf

http://www.vanguardngr.com/2013/09/agra-africas-soils-are-in-trouble-says-jane-karuku/

[Dharma]

Hautala puhuu ikään kuin Kiina ei olisi koskaan noussutkaan. No nousi. Vuodesta 1979 kaksinumeroista vuosikasvua viime vuosiin. Tuottaa nyt CO2-päästöjä lähes yhtä paljon kuin USA+EU yhteensä ja noukkii maailmasta ne marjat, jotka näiltä jäävät poimimatta täysin mistään mitään välittämättä. Suomen 1,18 mrd e vuodessa kehitysyhteistyörahoja on käsittämätön jäänne ja valtava kustannus koko Suomelle, josta ei todellakaan ole sellaista hyötyä, mitä Hautala tuossa yllä antaa ymmärtää. Ei edes avunsaajille.

[Roope]

Tinkiminen kehitysyhteistyöstä ei ole välttämättä ollut viisasta Suomen oman talouden kannalta, epäilee kehityspoliittinen toimikunta vuosiarviossaan.

Toimikunta on pettynyt hallituksen päätökseen leikata tulevien vuosien kehitysyhteistyön määrärahoja.

- Olisiko tänään käytettävissä uusia markkinoita ja ystäviä maissa, joista olisimme laajemmalla ja aktiivisella kehityspolitiikalla saaneet hyviä kumppaneita, toimikunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jouko Jääskeläinen (kd.) kysyy.

Yle: "Kehitysyhteistyöstä tinkiminen murentaa Suomen uskottavuutta" 12.9.2013

Toisin sanoen puheenjohtaja Jääskeläisen mukaan Suomi itse asiassa nettoaisi taloudellista hyötyä sitä enemmän, mitä enemmän rahaa kehitysapuun sijoitetaan. Näin raju väite vaatisi jonkinlaisia todisteita tai edes vahvoja perusteluja. Toimikunnan vuosiarviosta ei löydy viitteitä kummastakaan.

Vuosiarviossa väitetään, että "määrärahaleikkaukset murentavat Suomen uskottavuutta", mutta kakkossivun havainnollisesta graafista selviää, että kehitysapu on kasvanut ja kasvaa edelleen joka vuosi välillä 2007-2014. Vuonna 2015 on päästökauppatuotoista riippuen noin 33 miljoonan euron leikkaus, mutta vuosina 2016-2017 rikotaan taas aiemmat ennätykset.