Koulutusleikkaukset ja mihin niitä kannattaa kohdistaa

[siviilitarkkailija]

Suomessa on lujasti tuotettu työttömyystilastokaunistelua siirtämällä työttömiä koulutukseen. Seurauksena on ollut työvoimapoliittista koulutusta ja ikuista akateemista koulutusputkea. Tulosta, hyötyä, ei niinkään. Toinen koulutuksen ikiliikkuja on sopeutus- ja kielikoulutus jossa ihmiset jotka on tuotettu tai muuttaneet Suomeen, opiskelevat, koskaan oppimatta, suomea. Entä ämpäriyliopiostojen huuhaalinjat. A Stubb ei ymmärtänyt että Suomessa professorilla on 4 syytä opiskella professoriksi. Kesä-, heinä- ja elokuu. Niin ja neljäs syy on se että titteliuskonnollisessa Suomessa professorien ammatillisiin etuihin kuuluu oikeus olla ymmärtämättä mitään muusta maailmasta oman kapean oppisektorin ulkopuolella. Professori voi siis olla luvan kanssa huumorintajuton.

Nyt kun valtiovarainministeriön ruorissa on tylsempi mieli terveessä ruumiissa, ja leikkausjäljestä tulee rosoista ja voimaa leikkuriin tarvitaan huomattavasti enemmän, niin mistä ja keneltä leikataan. Päiväkodeista leikataan jokatapauksessa, entä muu "akateeminen" koulutus?

[Dharma]

Leikattavaa olisi valtavasti, mutta poliittisesti se on erittäin vaikeaa. Keskusta estää Suomen roskayliopistoverkoston leikkaukset, koska ne ovat osa aluepolitiikkaa. Kenties helpointa ja tuloksellisinta olisi yksinkertaisesti leikata rajulla kädellä aloituspaikkoja oikeastaan ihan kaikeasta paitsi kriittisiltä aloilta, jolloin kustannukset eivät välttämättä merkittävästi laskisi, mutta ainakin isompi osa nuorista käyttäisi aikanasa hyödyllisempään kuin opiskeluun.

[Bwana]

En ole riittävän hyvin perillä esim. toisen asteen kuvioista enkä myöskään nykyisestä korkeakoulumaailmasta, joten en ota kantaa. Paitsi että leikkauksia kannattaisi ehkä kohdistaa esim. amiksen puolella niihin ei-varsinaisesti ammattiin valmistaviin opintoihin. Eli siellä keskiöön niiden ammatillisten perustaitojen oppiminen ja "hitsareiden" videonkäsittelykursseja vähemmälle. Ehkä sitä valmistuvaa erilaisten hallintotieteilijöiden laumaa voisi myös pienentää?

Mistä ei missään nimessä saisi ottaa on varhaiskasvatus. En myöskään leikkaisi ihan hirveästi perusopetuksestakaan. Se nimittäin on nähty mitä siitä seuraa. Joku taisi jo täällä(?) verrata sitä siemenviljan syöntiin. Toki olen näihin vähän jäävi sanomaan kanssa mitään.

90-luvun laman lapsista tehty poikkeuksellisen laaja tutkimus piirtää karun kuvan huono-osaisuuden periytymisestä. Rekistereihin perustuvasta tutkimuksesta käy ilmi, että joka neljännellä vuonna 1987 syntyneellä on tilillään rikoksia tai rikkomuksia, joka viidennellä on ollut mielenterveysongelmia ja että joka kuudes on vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

http://yle.fi/uutiset/laman_lapsista_piirtyy_rekisterien_avulla_hatkahdyttava_kuva/5305936

[Dharma]

^^ Ei se koulutus auta, vaan työ. Suomessa on demari-ihanteen mukaisesti koulutettu nuoria kouluttamisen vuoksi. Työelämän tarpeet ovat olleet toissijaisia. Leikattavaa riittää.

[Alarik]

Leikattavaa olisi valtavasti, mutta poliittisesti se on erittäin vaikeaa. Keskusta estää Suomen roskayliopistoverkoston leikkaukset, koska ne ovat osa aluepolitiikkaa.

Hmm...pääkaupunkiseutua ei pidä ottaa erityissuojeluun vain koska se on ihqua, vaan voihan siellä olla kertynyt paljonkin roskaa?
Esim. jos katsoo työllistymistä, niin vuosi sitten tilanne oli se, että

Espoossa jo joka neljäs pitkäaikaistyötön on korkeakoulutettu. Helsingissä liikutaan lähes samoissa lukemissa, Vantaalla heidän osuutensa on maltillisempi (14 prosenttia)...Esimerkiksi insinöörejä on työttömänä reilut 6 000 koko maassa. Uudellamaalla heidän lukumääränsä oli maaliskuun lopussa 1 266.

Taitaa siis uudellamaalla olla suurin koulutus kortistoon, ja koulutuspaikkojen leikkaus juuri siellä helpottaisi alueen korkeasti koulutettujen työttömyyttä.

Tietysti on sitten eri asia jos ei katsota alueen työllistymistä, vaan nojataan enemmän tunteeseen arvokaammista alueista, niin sitten lisätään reippaasti korkeakoulutuspaikkoja Helsingissä, jotta lisätään reippaasti korkeasti koulutettujen työttömien työvoimantarjontaa uudellamaalla.

[Fjödörör Räkinen]

Kenties helpointa ja tuloksellisinta olisi yksinkertaisesti leikata rajulla kädellä aloituspaikkoja oikeastaan ihan kaikeasta paitsi kriittisiltä aloilta, jolloin kustannukset eivät välttämättä merkittävästi laskisi, mutta ainakin isompi osa nuorista käyttäisi aikanasa hyödyllisempään kuin opiskeluun.

Suosittelisitko omalle lapsellesi, että älä opiskele, vaan käytä aikasi johonkin hyödyllisempään.

[Parsifal]

Jos nyt aloitettaisiin vaikkapa naistutkimuksesta, sosiologiasta, kehitysmaatutkimuksesta ja vastaavasta...?

[John]

No ensinnäkin koulutus on leikkauskohteena totaalisen väärä - tai voisi sieltä jotain leikatakkin, mutta poliitikot eivät todellakaan osaa tehdä sitä oikeasta paikasta.

[Jaska Pankkaaja]

Pari kolme "yli"opistoa kiinni.
Useampi ammattisurkea kiinni.

Tämä toteutuu ulkom. opiskelijoiden lukukausimaksuilla sulkemalla hömppälinjoja.

Lukiopaikosta pois 10-20% tason nostamiseksi
Amiksista pois HRMmät, 0-projektikekkulat ja muuta hallintoa, aloituspaikkoja ei niinkään vaikka aina pitää tietysti seurata työmarkkinoiden kysyntää

Peruskouluilta ei voi leikata paitsi pakkoruåtsista ja uskonnosta, muita resursseja esim pienryhmäopetukseen pitäisi lisätä.

[Jouko]

Ensimmäiseksi pakkoruotsi pois vaikka kokkarit sitä henkeen ja vereen vastustaa! Mutta valtavat säästöt siitä tulisi.

[Faidros.]

Taide, urheilu ja teologia. Sieltäpäin.

[Alkuasukas]

Monella alalla kannattaisi kehittää oppisopimuskoulutusta. Ammattikorkeakoulut ovat lähtökohtaisesti paskaa, tarvitaan joko korkeakoulu tai ammattikoulu. Yliopistot muuttamaan järjestelmää usalaiseen peruskoulu-lukio-college-university-malliin. Nyt ei mitään jatkumoa esim lukio-ammattisurkea-yliopisto. Kouluverkko valtion haltuun, ei kuntien. Jnejne.

[far angst]

Hetisäästöjä tulisi, jos todettaisiin, että Suomen koululaitos opettaa äidinkielinä vain suomea ja ruotsia, muut kielet kukin oppikoon äiteeltään.  Tai, mikä vielä parempaa; mieluummin olkoon oppimatta, koska niiden itsepintainen opiskelu on vakavana haittana integroitumiselle.

Myös opetettakoon Suomessa uskontona vain ev-lut. ja ortodoksista uskontoa, muut taikauskot ja voodoot ja spagettihirviöt kukin sitten opetelkoot kotonaan. 

Ja tosiaankin, kaikki hömppä"tiede" pois yliopistoista, yliopistoja on niitäkin karsittava ja naistutkimuksesta ja marxilaisesta taloustieteestä säästyneillä rahoilla lisättäköön lääkiksiin aloituspaikkoja vallan saamarikseen.

Lisäksi:  Kaikki sosiaaliedut vain kansalaisille ja/tai veroja jo maksaneille.  Sillä tulisi haittamaahanmuuttokin kerralla ja lopullisesti kuntoon.

Säästöjä olisi tehtävissä ja samalla yhteiskuntaa parannettavissa, mutta näkyy yhä nytkin näkemys ja tahto puuttuvan.

[Kaptah]

Jos jostain olen hallituksen kanssa eri mieltä niin se on nimenomaan opetuksesta leikkaaminen. Opetusmaailmassa on kieltämättä rahanhaaskausta, mutta pahoin pelkään että rahanhaaskaukseen ei ole rohkeutta puuttua, joten säästöt otetaan sieltä mistä ne viimeisenä pitäisi ottaa eli luokkahuonetasolta. Ryhmäkoot kasvavat, välineet huononevat ja erityisopetukseen on entistä vaikeampi päästä.

Omia ehdotuksiani leikkauskohteiksi:

-Vain Suomen ja Ruotsin opetus äidinkielenä on koululaitoksen tehtävä. Kuinka monessa maailman maassa minun lapsilleni kustannettaisiin verovaroista Suomen opetusta? En edes kuvittelisi että opetetaan.

-Peruskoulujen luokkakokoja ei kasvateta ja pidetään huoli että erityisopetusta järjestyy tarvitseville. Peruskouluvaiheessa pudonneet ovat käytännössä menetettyjä tapauksia.

-Ammattikoulutusta muutetaan enemmän työssäoppimisen ja mestari/kisälli-touhun suuntaan. Oppisopimuskoulutusta helpotetaan. Vuoden amiksessa istunut ja kaksi vuotta kokeneemman kanssa hommia tehnyt duunari/rekkakuski/raksapena on mitä todennäköisimmin kovempi jätkä työssään kuin kolme vuotta koulun penkkiä kuluttanut. Tämä tosin pitää tehdä niin sanotusti huolellisesti, etteivät nuoret urhot päädy jonkun juopon töidenvälttelijän oppiin.

-Lukio-opetuksen valinnanvapautta voitaisiin karsia. Lukion on tarkoitus olla yleissivistävä koulu, mutta se on hiljalleen valumassa entistä enemmän siihen suuntaan, että lukion kurssivalinnat määrittävät tuleeko sinusta insinööri vai humanisti. Mielestäni lukiosta pitäisi olla mahdollisuus kaikkien hakea kaikkiin jatko-opintoihin. Sisäänottomääriä en vähentäisi, koska nykymaailmassa ja tulevaisuudessa yleistietoa tarvitaan entistä enemmän ja sähköasentajankin olisi hyvä tietää muistakin asioista kuin sähköasentamisesta peruskoulun oppimäärää enemmän. Se, että osa porukasta käy lukion ja sen päälle ammattikoulun, on mielestäni ihan OK vaikka se periaatteessa tuplakoulutusta onkin.

-Ammattikorkeakouluverkkoa karsitaan rankalla kädellä. Koko Suomessa on saman verran ihmisiä kuin maailmanmittakaavan keskikokoisessa yliopistokaupungissa. Suomi ei todellakaan tarvita 26 ammattikorkeakoulua joista useimmat vieläpä toimivat monella paikkakunnalla. Ammattikorkeakoulujärjestelmän pitäisi myös keskittyä olemaan ammattikorkeakoulu sen sijaan että ne haluavat leikkiä yliopistoa, kuten nyt on käynyt. Ammattikoulujen rahoitusta muutetaan jotenkin järkevämpään suuntaan ettei niille tule esimerkiksi mieleen haalia opiskelijoita Afrikasta.

-Yliopistossa keskitetään resursseja niihin aloihin joille on realistista tarvetta työelämässä. Lääkärien, insinöörien, kauppatieteiden yms alojen opetukseen ei puututa. Uskokaa tai älkää, minusta Suomessa on hyvä olla mahdollisuus opiskella myös kehitysmaatiedettä tai naistutkimusta, mutta näiden niin sanottujen työllistymishaasteellisten marginaalialojen opetus pitää keskittää yhteen paikkaan ja tehdä se siellä mahdollisimman tasokkaasti sen sijaan että niitä opetetaan siellä täällä miten kuten.

Siinäpä jotain.

[Dharma]

Leikattavaa olisi valtavasti, mutta poliittisesti se on erittäin vaikeaa. Keskusta estää Suomen roskayliopistoverkoston leikkaukset, koska ne ovat osa aluepolitiikkaa.

Hmm...pääkaupunkiseutua ei pidä ottaa erityissuojeluun vain koska se on ihqua, vaan voihan siellä olla kertynyt paljonkin roskaa?
Esim. jos katsoo työllistymistä, niin vuosi sitten tilanne oli se, että

Espoossa jo joka neljäs pitkäaikaistyötön on korkeakoulutettu. Helsingissä liikutaan lähes samoissa lukemissa, Vantaalla heidän osuutensa on maltillisempi (14 prosenttia)...Esimerkiksi insinöörejä on työttömänä reilut 6 000 koko maassa. Uudellamaalla heidän lukumääränsä oli maaliskuun lopussa 1 266.

Taitaa siis uudellamaalla olla suurin koulutus kortistoon, ja koulutuspaikkojen leikkaus juuri siellä helpottaisi alueen korkeasti koulutettujen työttömyyttä.

Tietysti on sitten eri asia jos ei katsota alueen työllistymistä, vaan nojataan enemmän tunteeseen arvokaammista alueista, niin sitten lisätään reippaasti korkeakoulutuspaikkoja Helsingissä, jotta lisätään reippaasti korkeasti koulutettujen työttömien työvoimantarjontaa uudellamaalla.

Yliopistojen olemassaoloa pitäisi arvioida niiden laadun perusteella. Tällä hetkellä Suomen kaikki yliopistot ovat niin huonoja, että jos on vähänkin fiksumpi, on tyhmää opiskella Suomessa. Yliopistot ovat kallista aluepolitiikkaa, koska tuottavat ylikoulutettujen, mutta merkityksettömien joukon. Mieluummin käytettäisiin sama raha fiksummin alueellisesti. Vaikka sitten puunjalostuksen kehittämiseen tms.

[Nuiva kansalainen]

Vaikka koulutukseen kohdistuvat leikkaukset kuulostavatkin lähtökohtaisesti pahalta, on siellä kuitenkin paljon säästämisen varaa. Suomi ei todellakaan tarvitse työttömäksi valmistuvaa tutkija-armeijaa (esim. kulttuuri-, nais-, tasa-arvo-, ja maahanmuuttotutkimukset). Myös kulttuurin ja taiteen aloihin voidaan tehdä merkittäviä leikkauksia. Koulutuksessa pitäisi keskittyä niihin aloihin, joilla on helppo työllistyä myös jatkossa.

[JJohannes]

Suomessa on lujasti tuotettu työttömyystilastokaunistelua siirtämällä työttömiä koulutukseen. Seurauksena on ollut työvoimapoliittista koulutusta ja ikuista akateemista koulutusputkea.

"Ikuinen" akateeminen koulutusputki on vuodesta 2005 ollut 7 vuotta. Työvoimapoliittinen koulutus sikseen, työttömät tuskin juuri hakeutuvat korkeakouluihin kun eivät pääse töihin.

Taitaa siis uudellamaalla olla suurin koulutus kortistoon, ja koulutuspaikkojen leikkaus juuri siellä helpottaisi alueen korkeasti koulutettujen työttömyyttä.

Tietysti on sitten eri asia jos ei katsota alueen työllistymistä, vaan nojataan enemmän tunteeseen arvokaammista alueista, niin sitten lisätään reippaasti korkeakoulutuspaikkoja Helsingissä, jotta lisätään reippaasti korkeasti koulutettujen työttömien työvoimantarjontaa uudellamaalla.

Ensinnäkin iso osa muidenkin korkeakoulujen kasvateista työllistyy tai jää työllistymättä lopulta Helsinkiin. Toisekseen Helsingin korkeakoulut; HY, TKK ja taidekorkeakoulut, ovat ainoita "kansainvälisen" tason oppilaitoksia Suomessa, joten vaikka Helsingissä olisikin suuri akateemisten työttömyys, kannattaisi silti ihmisiä rahdata maakunnista näihin korkeakouluihin sen sijaan, että he opiskelisivat jossain Porin yliopistokeskuksessa tai Ylä-Tornion ammattisurkeakoulussa. Kolmanneksi, Helsingissä on monia sellaisia aloja joita ei ole tarjolla muualla. On mahdoton ajatus, että yliopistoissamme ei enää opetettaisi muuta kuin markkinointia, yhteiskuntatieteitä ja insinööritieteitä.

Yliopistot muuttamaan järjestelmää usalaiseen peruskoulu-lukio-college-university-malliin.

Tätä olen ihmetellyt. Moni päättäjistä (Stubbista alkaen) on viettänyt jonkun vaihto-oppilasvuoden amerikkalaisessa high schoolissa tai collegessa. Kaikki ovat tietenkin nähneet telkkarista amerikkalaista koulujärjestelmää. Näinkö heppoisin perustein Suomen koulujärjestelmää ollaan nyt amerikkalaistamassa? Miksi? Eivätkö oppimistulokset Yhdysvalloissa ole Suomeen verrattuna surkeita? Mitä tapahtui PISA-menestyksellemme? Anglo-amerikkalainen malli vain yksinkertaisesti on alkeellisempi ja huonompi kuin manner-eurooppalainen sivistysmalli. Kustannustehokkaampi ehkä, ei parempi.

[Alkuasukas]

Mallilla viittasin jatkumoon. Nyt ammattikorkea on täysin irrallaan mistään, eikä sieltä voi "jatkaa" suoraan yliopistoon. Yliopisto-opinnot voisi tiivistää 4 vuoteen. Sen jälkeen ensimmäiset opinnot rupeavat jo happanemaan.

Enkä muutenkaan ole kiinnostunut opinnoista per se, vaan niiden hyödyllisyydestä. Usan oppimistulokset huonoja? Montako maailman huippu-yliopistoa siellä olikaan? Kyllähän meidän TKK toki MIT:n hakkaa mutta kuitenkin...

[Vesa Heimo]

Enkä muutenkaan ole kiinnostunut opinnoista per se, vaan niiden hyödyllisyydestä. Usan oppimistulokset huonoja? Montako maailman huippu-yliopistoa siellä olikaan? Kyllähän meidän TKK toki MIT:n hakkaa mutta kuitenkin...

USA:ssa on pari huippua, mutta keskimääräinen taso kaikilla koulutusasteilla jää suomalaisesta, myös yliopistoissa.

[Alkuasukas]

Se, että Suomessa on keskimäärin hyvä taso tarkoittaa sitä, että täällä on paljon keskitason massaa. Virallinen koulutus (titteliuskonto) on muutenkin yliarvostettua. Koulutuksen määrä ei korreloi (maan) menestymisen kanssa.

[Alkuasukas]

Se, että Suomessa on keskimäärin hyvä taso tarkoittaa sitä, että täällä on paljon keskitason massaa. Virallinen koulutus (titteliuskonto) on muutenkin yliarvostettua. Koulutuksen määrä ei korreloi (maan) menestymisen kanssa.

Muuten olen täysin samaa mieltä, mutta ilmeisesti puhuit koulutuksesta peruskoulun jälkeen? Muuten olisi vaikea uskoa, että korrelaatiota ei olisi olemassa.

Peruskoulun jälkeen. Korkeakoulutuksella ja maan menestymisellä on huono ajallinen korrelaatio. Ts koulutusta lisätään kun maa vaurastuu, ei toisin päin.

[KTM]

Oikeastaan kaikki taidealat ja humanistiset alat pääkaupungin yliopistoista pitäisi siirtää vaikka johonkin Lapin yliopistoon. Ei jaksaisi maailmanparantajat ja viherhipit kauaa susirajalla yliopistolla notkua kun tekis mieli nopeasti takaisin Helsingin kulttuuririentoihin.

[Alkuasukas]

Insinööriuskovaisuus ajoi Nokian kiville. Insinööri kun ei uskonut että asiakasta kiinnostaa muotoilu, käytettävyys ja yleinen mehustelu enemmän kuin se minkälainen prossu puhelimessa on.

[yks vaan]

Insinööriosaamisen merkitys vain korostuu tulevaisuudessa. Jako on karkeasti:
-ne, jotka osaa
-ne, jotka käyttävät muiden tekemää
-ne, joilla ei ole varaa ja jatkavat vanhaan malliin.

Sanomattakin selvää että kerman korjaa ne jotka osaavat tehdä, suunnitella, rakentaa ja korjata teknikkaa.

Suomessa pitäisi viipymättä siirtää panoksia laadukkaampaan ja vaativampaan opetukseen. Nykyään esim. toimistoväellä lähes kaikilla on korkeakoulututkinto, mutta suurin osa ei osaa mitään.

Tietotekniikka varsinkin on täysin hepreaa.

[Finka]

Ammattioppilaitoksien vääntäminen juuri kolmevuotiseksi pitäisi purkaa. Joidenkin alojen asiat voi opetella kahdessa ja nopea yhdessäkin vuodessa. Lisäksi, kuten Alkuasukas jo sanoi, oppisopimuskoulutusta on syytä vahvistaa.

Perusopetus pitää säilyttää. Jokaisella lapsella pitää olla kyky lukea suomea ja suorittaa peruslaskutoimitukset ja ymmärtää prosentit.

[BK]

-Yliopistossa keskitetään resursseja niihin aloihin joille on realistista tarvetta työelämässä. Lääkärien, insinöörien, kauppatieteiden yms alojen opetukseen ei puututa. Uskokaa tai älkää, minusta Suomessa on hyvä olla mahdollisuus opiskella myös kehitysmaatiedettä tai naistutkimusta, mutta näiden niin sanottujen työllistymishaasteellisten marginaalialojen opetus pitää keskittää yhteen paikkaan ja tehdä se siellä mahdollisimman tasokkaasti sen sijaan että niitä opetetaan siellä täällä miten kuten.

Kun joku naistutkimus (eli sukupuolentutkimus) tuntuu olevan näissä keskusteluissa jatkuvasti se lempiheiteltävä, olisi hyvä tiedostaa myös kuinka äärimmäisen pieni osa koko suomalaisen yliopiston koulutus- ja tutkimuskentästä se on. Sukupuolitutkimuksen kaksivuotista maisteriohjelmaa tarjoavat vain HY ja TY, ja esimerkiksi Turun ohjelman vuosittainen sisäänotto on kait kuusi opiskelijaa. Åbo Akademissa on vielä oma ruotsinkielinen ohjelmansa. Vaikka nuo kaksi maisteriohjelmaa (molemmissa pikavilkaisulla yksi professori ja yksi lehtori, enempää ei maasta löydy) revittäisiin juurineen maasta ja suolattaisiin perään, se olisi siinä nyt yliopistokentällä tarvittavien neljän vuoden aikana yli sadan miljoonan euron leikkausten meressä lähinnä pieni tippa.

[Alkuasukas]

Minkälaiset tarpeet työelämässä on 2025? Jos nyt ajatellaan vaikka vuotta 1980 ja 90- luvun Nokia-ihmettä. Vastasiko koulutus tarpeita?

[Finka]

Minkälaiset tarpeet työelämässä on 2025? Jos nyt ajatellaan vaikka vuotta 1980 ja 90- luvun Nokia-ihmettä. Vastasiko koulutus tarpeita?

Kyky myydä ja markkinoita näyttää olevan aina arvossaan.

[no future]

Minkälaiset tarpeet työelämässä on 2025? Jos nyt ajatellaan vaikka vuotta 1980 ja 90- luvun Nokia-ihmettä. Vastasiko koulutus tarpeita?

Kyky myydä ja markkinoita näyttää olevan aina arvossaan.

puhelinmyyjä/telemarkkinoija (amk).

[Skeptikko]

Nyt kun vielä vähän muutkin ryhmät aktivoituisivat protestoimaan kelvotonta hallitysta kohtaan:

Pääministerin vierailu Joensuussa kuumensi tunteet – katso, miten mielenilmaus yltyi käsirysyksi
http://yle.fi/uutiset/paaministerin_vierailu_joensuussa_kuumensi_tunteet__katso_miten_mielenilmaus_yltyi_kasirysyksi/8742576

Samana päivänä myös Joensuussa:

Yliopisto-opiskelijoille jaetaan leipää Joensuussa | Yle Uutiset | yle.fi
http://yle.fi/uutiset/yliopisto-opiskelijoille_jaetaan_leipaa_joensuussa/8737393

– Taustalla on huoli siitä, miten opiskelijat tulevat toimeen, ISYY:n hallituksen sosiaalipoliittinen vastaava Matti Nivala kertoo.

Päiväyksen ylittänyttä, mutta syömäkelpoista leipää on jo kertaalleen jaettu kuluvan lukukauden aikana. Nivalan arvion mukaan jaossa oli useita kymmeniä leipäpusseja, jotka menivät nopeasti jakoon.