2015-05-24 HS: Perheenyhdistämisen kriteereitä aiotaan tarkentaa

[rähmis]

Perheenyhdistämisen kriteereitä aiotaan tarkentaa – Mitä se voisi tarkoittaa?

Suomen Etiopian-suurlähetystön asiakastilojen karun asiallista ilmettä on selvästi yritetty vähän pehmentää. Seinällä on printti Albert Edelfeltin Luxembourgin puistosta. Ovensuussa tönöttävän lehtitelineen ylähyllyllä on nippu englanninkielisiä Karelia in Finland -esitteitä.

Juuri nyt tunnelma on kuitenkin hämmentynyt. Vanhempi somalimies ja hänen kaksi tytärtään eivät ymmärrä, mitä konsuli Maria Vehviläinen yrittää sanoa.

Vehviläinen pyytää somalian tulkkia Nafisa Hussen Mohamedia toistamaan vielä kerran, miten kolmikon pitäisi toimia, jos joku heistä haluaisi valittaa Vehviläisen heille juuri toimittamasta päätöksestä.

Niin, Vehviläinen toistaa. "Suomen ulkomaalaislakien mukaan voitte halutessanne valittaa tästä Maahanmuuttoviraston Suomessa tekemästä päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen."

Mies puistelee hienoisesti päätään. "Miksi minä tästä valittaisin?" mies kysyy varovaisesti.

Tervetuloa Suomeen.

"Onneksi olkoon", Vehviläinen vielä sanoo.

Miehelle tyttärineen on myönnetty oleskelulupa Suomeen perhesiteen perusteella.

"Onko kysymyksiä? Voitte kysyä Suomesta, mitä vain haluatte. Mitä vain."

Kysyttävää ei ole, vaikka lähtö Suomeen järjestyisi hyvin nopeasti. Mutta pian varmasti on, sen Vehviläinen tietää. Hän sopii perheen kanssa tapaamisen suurlähetystöön parin päivän päästä voidakseen rauhassa kertoa, miten perheenyhdistäminen etenisi.

Edessä olisi aikamoinen elämänmuutos miehelle, joka juuri painoi mustetyynyssä kostutetun sormenjälkensä sille lomakkeen riville, jolle Vehviläinen pyysi allekirjoitusta...

(http://hs10.snstatic.fi/webkuva/taysi/560/1432350169477)

Hesari

[Sibis]

" "Miksi minä tästä valittaisin?" mies kysyy varovaisesti."

Sainpahan lottovoiton jota monikaan suomalainen EI saa (miettii luvansaanut myhäillen).

[Melbac]

Ei oikein tunnut siltä että noi oikeasti olisi jotenkin hädässä tms vaan vaikuttavat elintasopakolaisilta.

[Aallokko]

Tervetuloa Suomeen.

"Onneksi olkoon", Vehviläinen vielä sanoo.

Miehelle tyttärineen on myönnetty oleskelulupa Suomeen perhesiteen perusteella.

Tässä on juuri todistettu maanpetosta. Toki yksittäinen virkailija on siinä vain osatekijä, mutta se ei asiaa muuksi muuta.

[Alaric]

Edessä olisi aikamoinen elämänmuutos miehelle, joka juuri painoi mustetyynyssä kostutetun sormenjälkensä sille lomakkeen riville, jolle Vehviläinen pyysi allekirjoitusta...

Juuri tällaisia moniosaajia Suomi tarvitsee.. Veikkaan, että tämä selvästi korkeakoulutettu maahanmuuttaja joutuu pettymään tänne tullessaan karvaasti, kun suomalaiset rasistit eivät annakaan hänen taitojaan vastaavia töitä.

[Mehud]

Edessä olisi aikamoinen elämänmuutos miehelle, joka juuri painoi mustetyynyssä kostutetun sormenjälkensä sille lomakkeen riville, jolle Vehviläinen pyysi allekirjoitusta...

Juuri tällaisia moniosaajia Suomi tarvitsee.. Veikkaan, että tämä selvästi korkeakoulutettu maahanmuuttaja joutuu pettymään tänne tullessaan karvaasti, kun suomalaiset rasistit eivät annakaan hänen taitojaan vastaavia töitä.

Hyvää tuossa sormenjäljessä on se, että rikoksien selvittäminen helpottuu. Vaihtoehto tosin on se, että nimenkirjoitusmielessä annetut sormenjäljet blurrataan tunnistamattomiksi tai antajalle annetaan sorminaamio, naisille sormiburka, jotta tunnistettavuus pysyy siedettävällä tunnistamattomuuden tasolla.

[Roope]

Kuva: Tänä vuonna tehdyt perheenyhdistämiset

Ensimmäisen kvartaalin lukujen perusteella tänä vuonna rikotaan viimevuotinen ennätys kansainvälistä suojelua saaneiden myönteisissä perheenyhdistämispäätöksissä. Tasaisen vauhdin taulukolla perheenyhdistämisen kautta jaettaisiin tänä vuonna enemmän oleskelulupia turvapaikanhakijoiden omaisille kuin viime vuonna turvapaikanhaun kautta.

Sen selvityksen, joka sisäministeriössä on tehty näistä perheenyhdistämislainsäädännön muutosten tarpeista, johtopäätökset koskivat juuri tuota humanitäärisen suojelun kategoriaa, mutta koska tuo kategoria tällä hetkellä on niin pieni, ei ole nähty ainakaan kiireellistä tarvetta lainsäädännön muutoksille, ja on tarkoitus, että tämän vuoden lopulla vielä tarkastellaan tilannetta, onko tarvetta lähteä lainsäännön muutoksia tässä suhteessa tekemään.

Räsänen rikkoi tuonkin lupauksensa palata viime vuoden lopulla tarkastelemaan perheenyhdistämislainsäädännön muutostarvetta. Viime vuonna Suomessa tehtiin uusi kaikkien aikojen ennätys kansainvälistä suojelua saavien myönteisissä perheenyhdistämispäätöksissä. Räsänen on kieltäytynyt kiristyksistä väittäen nyt vaalien jälkeen, että ne ovat lainsäädännöllisesti mahdottomia.

Räsäsen tilaamassa selvityksessä suljettiin keinotekoisesti toissijaista suojelua saavat tarkastelun ulkopuolelle. Perusteluina käytettiin omaperäistä tulkintaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 ja 8 artiklan velvoitteista ja vedottiin Maahanmuuttoviraston resurssipulaan. Selvityksen tulkinta ihmisoikeussopimuksesta poikkesi muun muassa Belgian ja Saksan tulkinnoista. Jos kerran muut EU-maat ovat voineet asettaa Euroopan ihmisoikeussopimusta rikkomatta perheenyhdistämisdirektiivin määrittämiä vaatimuksia (toimeentulo, sosiaaliturvavakuutus, asuminen jne.) kaikille toissijaista ja humanitaarista suojelua saavien perheenyhdistämisille, se on mahdollista myös Suomelle. Maahanmuuttovirastolle myönnetyt lisäresurssit maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin johtaessaan perheenyhdistämisten määrän laskuun.

[Nuivettunut Han-nenetsi]

Niin, Vehviläinen toistaa. "Suomen ulkomaalaislakien mukaan voitte halutessanne valittaa tästä Maahanmuuttoviraston Suomessa tekemästä päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen."

Kenelle suomalainen veronmaksaja saa valittaa tästä päätöksestä?

[Ernst]

Niin, Vehviläinen toistaa. "Suomen ulkomaalaislakien mukaan voitte halutessanne valittaa tästä Maahanmuuttoviraston Suomessa tekemästä päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen."

Kenelle suomalainen veronmaksaja saa valittaa tästä päätöksestä?

Hallitusneuvottelijoille?

[Professori]

Kaikki on hyvin, jos yhdistämisiä voisi jatkossa tehdä vain mikäli yhdistäjä osoittaa pystyvänsä elattamaan yhdistettävät ilman veronmaksajan subventiota.

[tutkimus]

Päivi Räsänen oli tämän päivän ajankohtaisessa kakkosessa taas valehtelemassa.

Maahanmuutto osuus alkaa 24:20 kohdasta eteenpäin:
http://areena.yle.fi/1-2449111?autoplay=true

Päivi Räsänen väittää että "toissijainen suojelu" perusteella oleskeluluvan saaneille ei voi tehdä perheenyhdistyksiin kiristyksiä vaan heidän perheensä on edelleen perheenyhdistettävä suomeen suoraan sossun asiakkaaksi ilman vaatimuksia toimeentulosta koska Räsäsen mukaan euroopan ihmisoikeussopimus estää perheenyhdistysten kiristämisen.

Räsänen väittää että toimeentulovaatimus voidaan laittaa vain "humanitaarista suojelua" saaville.

Räsänen valehtelee tai sitten häntä on vedätetty sisäministeriön virkamiesten toimesta.
Direktiivi nimenomaan sallii perheenyhdistämisten kiristämisen kaikilta muilta paitsi pakolais-statuksen saaneilta.

Eli "toissijainen suojelu" tapauksille voi laittaa toimeentulovaatimuksen ja myös kaikki muut EU-direktiivin mahdollistamat kiristykset.

[dothefake]

Tarkennus tarkoittaa sitä, että vain oman kylän väki lasketaan perheeksi.

[Roope]

Räsänen väittää että toimeentulovaatimus voidaan laittaa vain "humanitaarista suojelua" saaville.

Ihan vaan valehtelee. Edes siinä sisäministeriön selvityksessä ei väitetty noin, vaan että osalle kansainvälistä suojelua saavista ehkä pitäisi myöntää perheenyhdistäminen, jonka tutkimisen vuoksi Maahanmuuttovirastolle pitäisi myöntää lisää rahaa.

[Roope]

Päivi Räsänen oli tämän päivän ajankohtaisessa kakkosessa taas valehtelemassa.

Maahanmuutto osuus alkaa 24:20 kohdasta eteenpäin:
http://areena.yle.fi/1-2449111?autoplay=true

Päivi Räsänen väittää että "toissijainen suojelu" perusteella oleskeluluvan saaneille ei voi tehdä perheenyhdistyksiin kiristyksiä vaan heidän perheensä on edelleen perheenyhdistettävä suomeen suoraan sossun asiakkaaksi ilman vaatimuksia toimeentulosta koska Räsäsen mukaan euroopan ihmisoikeussopimus estää perheenyhdistysten kiristämisen.

Katselen vanhoja uutislähetyksiä.

Kolme vuotta sitten (Yle 11.4.2012) sisäministeri Räsänen puolusti televisiouutisissa perheenyhdistämiskäytäntöjen tiukentamista (työministeriön maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman, ex-pakolaisneuvonta, vastusti) sillä, että Suomen pitäisi seurata pohjoismaista, ennen kaikkea Ruotsin, käytäntöä perheenyhdistämisissä. Sittemmin ministeri Räsänen on vedonnut, viimeksi viikko sitten, eurooppalaisiin ihmisoikeussopimuksiin, ettei Suomen perheenyhdistämiskäytäntöjä sovikaan tiukentaa.

Olisi kyllä mielenkiintoista saada tietää, mitä kaikkea tuossa välissä oikein tapahtui.

[Blanc73]

"Onko kysymyksiä? Voitte kysyä Suomesta, mitä vain haluatte. Mitä vain."

Onko totta että taikaseinästä raha ei lopu ikinä?

[Emo]

Räsänen väittää että ...

Ihan vaan valehtelee.

Päivi Räsänen oli tämän päivän ajankohtaisessa kakkosessa taas valehtelemassa.
...

Katselen vanhoja uutislähetyksiä.

Kolme vuotta sitten (Yle 11.4.2012) sisäministeri Räsänen ...

Sittemmin ministeri Räsänen...

Olisi kyllä mielenkiintoista saada tietää, mitä kaikkea tuossa välissä oikein tapahtui.

Entinen KD-puheenjohtaja Kankaanniemi seksiviestittelee ja tuleva entinen KD-puheenjohtaja Räsänen valehtelee pakonomaisesti ja jatkuvasti. Olisi ihan kristityn näkökulmastakin tosi mielenkiintoista tietää, mitä on tapahtunut. Vanha VihtaHousu tietysti, mutta tarkemmin ja yksityiskohtaisemmin.

[koli]

Pauli Vahtera kirjoittaa, miten homma menee oikeasti:

Hesari kirjoittaa, mitä monikulttuuriagenda määrää kirjoitettavaksi. Kun aika paljon Afrikkaa tunnen, kirjoitan arveluni siitä, miten asiat oikeassa elämässä menivät. (Toinen merkintä asiassa).

Jutussa annettiin kuva, että Vehviläinen 4-henkisen tiiminsä plus tulkin kanssa paneutuu suurella sydämellä tämänkin somaliperheen asioihin, oikein kolme kertaa soittelee perään ja ilahtuu kun perhe ilmestyy nyt paikalle. Ja vielä auliisti kertoo, että myönteisestä! päätöksestä voi valittaa. Ja noin yleensä käydään jokaisen perheenyhdistäjän kanssa 2,5 tunnin pituisia syvällisiä - mutta tietenkin hienovaraisia - keskusteluja sukulaisuussuhteista. Ja kaikki uskotaan mitä yhdistämistä anova kertoo? Tuskin.

Kun työni on selvittää asioiden totuudellisuutta, sanon ettei kahdessa tunnissa selvitetä mitään, ei etenkään tulkin avulla. Koko haastattelu on yhtä teatteria. DNA-testauskin on bluffia. Niitä on tehty tänä vuonna 18. Siis suurinta osaa ei testata.

Tuo vanhempi mies kuvassa näyttää olevan lähempänä 60 vuotta. Tyttäristä ei huntujen takia tiedä, mutta pituuden mukaan voi arvioida, etteivät ole enää lapsia.

Päätös on odottanut monta kuukautta lähetystössä. Jos oikein on perhettä ikävä, olisi nukkunut lähetystön edessä ja joka päivä kysynyt, joko. Olen ollut 2 kertaa Addis Ababassa. Näin somaliyhteisön asuinalueen, jossa odottavat pääsyä Eurooppaan. Ei siellä kerätä rahaa lentolippuihin. Siksi olisi tärkeää tietää, kuka yhdistäjä on. Perheen äitikö? Tuskin. Alaikäisenä lapsena esiintyvä poika?

Luku- ja kirjoitustaidoton Afrikkalainen tuskin tietää mitään Euroopasta, ei ainakaan Suomesta. Mikä johdatus heidät osaa kuljettaa maihin, joissa sossu on avokätisin. Ihmissalakuljettajat tätä touhua ohjaavat. Ja varmasti ottavat omansa. Osa maksetaan Suomen sossun rahoista, mistä muualta.

Oikeassa elämässä Vehviläinen ja tiiminsä on todellakin UMn käskytyksestä voinut soittaa kolme kertaa, noin sekunnin puhelun että voisi todistaa soittaneensa. Oikeassa elämässä nämä tiimit inhoavat jokaikistä valehtelevaa somalia, ja istuvat Nairobissa/Addis Ababassa sen pakollisen ajan, jolloin pitää kerätä itselleen rahaa. Noissa paikoissa on parhaat vaikean työn lisät. Työ on stressaavaa valheellisuuden takia, minkä vuoksi sieltä maksetaan tietyin välein lomamatkoja. Kovimmat rasistit tulee arvattavasti heistä, jotka ovat joutuneet tuota työtä oikeasti tekemään. Suut kuitenkin pidetään kiinni. Työpaikka pitää turvata.

Onkohan Vehviläisen ja tiiminsä + sen ehdottomasti puoleettoman tulkin kustannukset laskettu myös maahanmuuton kustannuksiin.

Maahanmuuttoa perustellaan työvoimapulalla ja Suomen kansainvälistymisellä. Ovatko hyvät ihmiset Suomessa todella näin tyhmiä?

https://www.facebook.com/pauli.vahteraristiinassa/posts/844308512310523?pnref=story

[DuPont]

Juuri tällaisia moniosaajia Suomi tarvitsee.. Veikkaan, että tämä selvästi korkeakoulutettu maahanmuuttaja joutuu pettymään tänne tullessaan karvaasti, kun suomalaiset rasistit eivät annakaan hänen taitojaan vastaavia töitä.

Paaskiaiset, ei yhtäkään kamelia täällä. Vähemmistövaltuutettu!

[Roope]

Ensimmäisen kvartaalin lukujen perusteella tänä vuonna rikotaan viimevuotinen ennätys kansainvälistä suojelua saaneiden myönteisissä perheenyhdistämispäätöksissä. Tasaisen vauhdin taulukolla perheenyhdistämisen kautta jaettaisiin tänä vuonna enemmän oleskelulupia turvapaikanhakijoiden omaisille kuin viime vuonna turvapaikanhaun kautta.

Samaan aikaan toisessa todellisuudessa:

Perheenyhdistämiset jo nyt liian vaikeita

HALLITUSOHJELMAN KIRJAUS perheenyhdistämisen kriteereiden tarkentamisesta on jäänyt toistaiseksi hyvin epämääräiseksi. Sen verran lienee selvää, että tämä tarkoittaa perheenyhdistämisen vaikeuttamista nykyisestä.

Mahdolliset tiukennukset ovat suru-uutisia niille tuhansille uusille pakolaisille, jotka ovat paenneet Syyrian sotaa Suomeen ja ennen pitkää hakevat perheenyhdistämistä kriisialueille jääneille perheenjäsenilleen.

Julkisuudessa vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että suomalainen perheenyhdistämiskäytäntö on jo nyt äärimmäisen tiukka.

[...]

Taloudelliset argumentit ovat jyränneet ihmisoikeuskysymykset perheenyhdistämispolitiikassa. Ironista kyllä, tämä politiikka tulee valtiontaloudelle kalliiksi, sillä rikkinäiset perheet eivät edistä integraatiota. Suuresta inhimillisestä hinnasta puhumattakaan.

Viljami Kankaanpää

Kirjoittaja on Vinon hallituksen jäsen sekä biologian ja antropologian opiskelija.

Vihreä Lanka 8.9.2015

suru-uutisia niille tuhansille uusille pakolaisille, jotka ovat paenneet Syyrian sotaa Suomeen

Myönteisen turvapaikkapäätöksen on saanut Suomesta viime vuosina noin viisisataa syyrialaista. Heistä noin puolet on saanut varsinaisen turvapaikan ja pakolaisstatuksen ja loput oleskeluluvan toissijaisen tai humanitaarisen suojelun perusteella, vaikkakaan sillä ei ole Suomessa perheenyhdistämisen kannalta merkitystä. Toisin kuin monissa muissa maissa.

suomalainen perheenyhdistämiskäytäntö on jo nyt äärimmäisen tiukka

Erikoinen määritelmä äärimmäiselle tiukkuudelle, kun koko maailmasta ei voida mainita suomalaista löysempää perheenyhdistämispolitiikkaa. Tässäkään kirjoituksessa ei ollut viittauksia muihin maihin vaan juhlavasti YK:n lasten oikeuksien sopimukseen, eikä se ole sattumaa.

tämä politiikka tulee valtiontaloudelle kalliiksi, sillä rikkinäiset perheet eivät edistä integraatiota

Ensinnäkin ruotsalaisessa tutkimuksessa on todettu, että perheen yhdistäminen alaikäisen turvapaikanhakijan luokse heikentää integraatiota. Toiseksi mitä enemmän turvapaikanhakijoiden perheenjäseniä yhdistetään Suomeen, sitä moninkertaisesti enemmän se keskimäärin aiheuttaa valtiontaloudelle kustannuksia.

[Roope]

Hallitus ilmoitti perjantaina tiukentavansa perheenyhdistämisen kriteereitä. Linjaus löytyy myös hallitusohjelmasta, mutta sanamuoto on koventunut matkan varrella.

Iltalehti: Näin hallitus haluaa kiristää perheenyhdistämisen kriteereitä - koskee tuhansia ihmisiä 12.9.2015

Hallitus haluaa selvittää, voisiko toimeentuloedellytyksen laajentaa koskemaan myös humanitääristä tai toissijaista suojelua saavia turvapaikanhakijoita.

Humanitääristä suojelua annetaan Vuorion mukaan melko vähän, mutta toissijaisen suojelun piiriin kuuluu tuhansia ihmisiä.

- Toissijainen suojelu on laajasti Maahanmuuttoviraston päätöskäytännössä edustettuna. Puhutaan hyvin isosta määrästä ihmisiä, Vuorio sanoo.

Toimeentuloedellytyksen voi laajentaa toissijaista suojelua saaviin turvapaikanhakijoihin. EU-direktiivissä ei ole tältä osin mitään epäselvää, ja muutkin EU-maat ovat niin tehneet.

Edellä mainittujen "tulorajojen" lisäksi EU-direktiivi mahdollistaa muun muassa vaatimuksen kielitaidosta.

- Perheenyhdistämisen edellytykseksi voidaan asettaa se, että Suomeen tulossa olevilla henkilöillä on hallussaan Suomen kielen alkeet. Esimerkiksi Hollannissa ja Tanskassa tämä on jo käytössä ainakin joltain osin, Vuorio sanoo.

- Perheenkokoajalta (Suomessa oleskeleva EU-alueen ulkopuolisen maan kansalainen) voidaan edellyttää myös sitä, että hän on osallistunut kotouttamistoimiin eli toteuttanut hänelle laadittua kotoutumissuunnitelmaa tai osoittanut kotoutumisensa sillä, että hänellä on pysyväisluontoinen tai sellaiseksi katsottava työsuhde, tai että hän on opiskelemassa.

Direktiivi mahdollistaa myös esimerkiksi kahden vuoden aikarajan asettamisen ennen kuin perheenyhdistämisprosessin voi käynnistää.

EU-maa voi lisäksi vaatia, että perheenkokoajalla on asunto, joka täyttää yleiset turvallisuus- ja terveysvaatimukset, sairausvakuutus ja vakaat tulot, jotka riittävät sekä hänen että hänen perheenjäsentensä ylläpitoon. Lisäksi perheenkokoajaa voidaan vaatia noudattamaan kansallisen lainsäädännön mukaisia kotouttamistoimenpiteitä. Edellä mainittu ei koske pakolaisia.

Toissijaista suojelua saavat eivät ole EU-direktiivin tarkoittamia pakolaisia, joilla on pakolaisstatus.

[Roope]

Syksyllä oli paljon puhetta perheenyhdistämisen kriteerien merkittävistä kiristyksistä, ja odotin itsekin siltä kaikista luvatuista kiristyksistä eniten, mutta – tadaa – vain toimeentuloedellytystä viedään eteenpäin. Näin, vaikka nyt jos koskaan olisi ollut aika ottaa käyttöön kaikki mahdolliset EU-direktiivin mahdollistamat perheenyhdistämisen rajoitukset.

Eli se siitä, etenkin kun laki tulee voimaan vasta joskus loppuvuodesta tai myöhemmin, jolloin on nyt Suomessa olevien suhteen jo liian myöhäistä.

Pakolaisten perheenyhdistäminen vaikeutuu – näitä kiristyksiä hallitus valmistelee

Hallitus valmistelee ulkomaalaislakiin muutosta, jolla rajoitetaan turvapaikan saaneiden pakolaisten perheenyhdistämistä eli perheenjäsenten Suomeen pääsyä. Esitys lähtee kevättalvella lausuntokierrokselle, ja eduskunta päässee käsittelemään sitä alkukesällä.

Tarkkaan ottaen laissa puhutaan kansainvälistä suojelua saaneista ihmisistä, joihin kuuluvat turvapaikan saaneiden pakolaisten lisäksi kiintiöpakolaiset, toissijaista suojelua saaneet ja humanitaarista suojelua saaneet.

Todennäköisimmin hallitus aikoo kiristää pakolaisten tulovaatimuksia, mikä tarkoittaa, että oleskeluluvan saaneen henkilön täytyy osoittaa, että hän pystyy huolehtimaan Suomeen haluavista perheenjäsenistään. Sen sijaan hallitus ei aio pidentää asumisaikoihin liittyviä vaatimuksia.

– Melko varmasti viedään eteenpäin toimeentuloedellytystä. Muita edellytyksiä, kuten asumiseen liittyviä, ei todennäköisesti viedä eteenpäin, muotoilee sisäministeriön ylitarkastaja Tuuli Tuunanen.

[...]

Näitä linjauksia hallitus haluaa tiukentaa. Jatkossa Suomi edellyttää aiempaa kattavammin, että perheenkokoaja pystyy elättämään perheensä. Tosin vaatimuksen jätetään poikkeus: turvapaikan saanut perheenkokoaja voi kolmen kuukauden ajan hakea perheelleen oleskelulupaa ilman, että hänen täytyy täyttää toimeentulovaatimus. Vasta sen jälkeen aletaan kiinnittää huomiota toimeentuloon.

Lisäksi laissa säilyy edelleen pykälä, jonka mukaan tulovaatimuksista voidaan tarvittaessa poiketa.

– Emme vielä tiedä, miten paljon käytännössä poiketaan. Hakemukset ratkaisee Maahanmuuttovirasto, Tuunanen sanoo.

[...]

Hallitus on syksyn aikana myös pohtinut, pitäisikö perheenkokoajan läpäistä suomen kielen koe, ennen kuin hän voi hakea oleskelulupaa perheenjäsenilleen. Kielivaatimus voitaisiin esittää myös Suomeen pyrkiville perheenjäsenille. EU-direktiivi sallii kielikokeen, mutta Tuunasen mukaan hallitus todennäköisesti luopuu suunnitelmasta.

Direktiivin mukaan perheenkokoajalta voidaan vaatia myös kahden vuoden asumista Suomessa, ennen kuin perhe voi hakea oleskelulupaa. Tällä hetkellä vaatimus ei ole käytössä, eikä hallitus todennäköisesti otakaan sitä käyttöön.

Verkkouutiset 9.1.2016

Kun lisäksi toimeentuloedellytys ei koske turvapaikan saaneita pakolaisia eikä kiintiöpakolaisia vaan ainoastaan toissijaissijaista suojelua saavia, joiden osuus on muutenkin Maahanmuuttoviraston käsittämättömien linjausten vuoksi nopeasti pienentynyt, ei uudistuksella tule olemaan toivottua vaikutusta.

Lakiin myös jätetään pelottavan suuri porsaanreikä sallia poikkeuksia toimeentuloedellytyksen noudattamisesta erityisen painavista syistä tai lapsen edun niin vaatiessa.

Tähän vielä päälle uusi mahdollisuus jättää perheenyhdistämishakemus netin kautta (kenen hullun idea ja kuka hullu salli sen mennä läpi?), niin vesitys on melko lailla täydellinen.

Eli tämäkään arpa ei voittanut, mikä käytännössä tarkoittaa, että kun myös muut ulkomaalaislain säädöt jäivät puolitiehen, ei näillä perinteisillä konsteilla saada enää tässä tilanteessa toivottua tulosta. Tämä on tiedossa jo nyt ennen ensimmäistäkään valmista lakia tai edes lakiesitystä.

Meillä on nyt hetki aikaa huoahtaa ja miettiä tilannetta, kun Ruotsi ja Tanska ovat ottaneet rajoillaan tiukan linjan, mutta sen varaan ei voi tuudittautua. Loppupeleissä meille jää vaihtoehdoiksi hallinnan palauttaminen eli rajojen sulkeminen turvapaikanhakijoilta (palauttaminen turvalliseen maahan) tai päätösvallasta luopuminen eli alistuminen EU:n ohjaukseen (sitoutuminen EU:n pakollisiin turvapaikanhakijasiirtoihin). Kumpi se on?

[Marius]

Tervetuloa Suomeen.

"Onneksi olkoon", Vehviläinen vielä sanoo.

Miehelle tyttärineen on myönnetty oleskelulupa Suomeen perhesiteen perusteella.

Tässä on juuri todistettu maanpetosta. Toki yksittäinen virkailija on siinä vain osatekijä, mutta se ei asiaa muuksi muuta.

Paljonko yksittäinen virkailija sai käteistä rahaa ?
Ei ehkä näy kirjanpidossa.

[Marius]

Otsikkoon:

"Aiotaan tarkentaa", eli tarkkuus on siis ollut tähän asti huolimatonta,
koska  sitä pitää tarkentaa.

"Aikoa", suunnitella tekevänsä jotain ?

[Roope]

Järjestöt: Perheenyhdistämisen vaikeuttaminen hankaloittaa pakolaisten kotouttamista

01.02.2016

Hallitus aikoo vaikeuttaa pakolaisten perheenyhdistämistä entisestään. Hallituksen lakiluonnoksessa tiukennetaan perheenkokoajan toimeentuloehtoja, mikä tekee perheenyhdistämisen lähes mahdottomaksi monille. Suunnitelma vaikeuttaa myös YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen noudattamista. Sopimuksen artiklan 9 mukaan jokaisella on oikeus elää vanhempiensa kanssa.

Toimeentuloedellytysten täyttäminen on työn takia muuttaneillekin hankalaa. Perheenkokoajan pitäisi tienata kuukausittain nettona 2 600 euroa tuodakseen Suomeen esimerkiksi puolison ja kaksi lasta. Kansainvälistä suojelua saaneet työllistyvät usein matalapalkka-aloille, jolloin toimeentuloedellytys tekee perheenyhdistämisen käytännössä mahdottomaksi.

"Toimeentuloedellytyksen kiristäminen asettaa kaikki, mutta erityisesti naiset entistäkin heikompaan asemaan. Vaikka naiset pääsisivätkin töihin, yli 2 000 euron kuukausiansiot ovat monelle mahdottomia – puhumattakaan niistä pakolaisista, jotka eivät esimerkiksi terveyssyistä tai luku- ja kirjoitustaidottomina pääse työelämään lainkaan. Toimeentulorajoja ei tulisi asettaa lainkaan kansainvälistä suojelua saaneille, ja muidenkin osalta niitä tulisi kohtuullistaa", toteaa toiminnanjohtaja Annu Lehtinen Suomen Pakolaisavusta.

Perheenyhdistämisten vaikeuttaminen on jyrkässä ristiriidassa hallituksen tavoitteleman tehokkaan kotouttamisen kanssa, sillä erossa perheestä eläminen on suurimpia onnistuneen kotoutumisen esteitä. Suomessa asuvat perheenkokoajat eivät pysty keskittymään kieliopintoihin tai työnhakuun, kun heillä on jatkuva huoli perheestään. Pitkä erossa olo vaikuttaa niin perheenkokoajien kuin perheenjäsenten mielenterveyteen. Ilman perhettään Suomessa elävät kärsivät ahdistuksesta ja masennuksesta.

"Hallitus on peräänkuuluttanut hallittua maahanmuuttoa. Perheenyhdistäminen on nimenomaan hallittu ja turvallinen tapa matkustaa Suomeen. Jos tämä mahdollisuus estetään käytännössä kokonaan, kuten hallitus nyt esittää, perheenjäsenet ajetaan vaarallisille reiteille salakuljettajien käsiin yrittämään matkaa itsenäisesti. Tällaisia esimerkkejä on jo olemassa", Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Elina Castrén sanoo.

Pakolaisten lisäksi lakimuutos vaikeuttaisi myös Suomen kansalaisten perheenyhdistämisiä.

"Sisäministeriön tarkoituksena on myös kiristää Suomen kansalaisten perheenyhdistämistä. Tämä asettaisi monet perheet eriarvoiseen asemaan. Joillakin Suomen kansalaisilla olisi mahdollisuus ihmisoikeussopimusten takaamaan yhteiseen perhe-elämään, toisilla ei. Se on perustuslain kannalta hyvin ongelmallista", sanoo Amnesty Internationalin Suomen osaston toiminnanjohtaja Niina Laajapuro.

Järjestöt katsovat, että perheenyhdistämisen ehtoja ei voida entisestään tiukentaa. Nykyäänkään monet perheenyhdistämiseen oikeutetut henkilöt eivät pysty käytännössä yhdistämään perhettään, koska se on edellisten kiristysten seurauksena tehty erittäin vaikeaksi. Oleskeluluvan hakemista oli tarkoitus helpottaa helmikuussa avaamalla sähköinen hakupalvelu, mutta nyt tätä ainoaa helpotusta perheenyhdistämisprosessiin on lykätty.

"Suomessa ei ole selvitetty edellisten, vuosina 2010 ja 2012 tehtyjen kiristysten vaikutuksia. Ennen uusia kiristyksiä sisäasiainministeriön tulee laatia selvitys siitä, miten edelliset kiristykset ovat käytännössä vaikuttaneet perheenyhdistämisiin", sanoo pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punaisesta Rististä.

Luonnoksessa todetaan muutosten olevan välttämättömiä, jottei Suomi näyttäytyisi poikkeuksellisen houkuttelevana maana turvapaikanhakijoille. Tilastojen valossa Suomeen ei kuitenkaan nykyiselläänkään tule Euroopan unionin mittakaavassa poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita. Maailmanlaajuinen pakolaistilanne sitä vastoin on poikkeuksellinen. Suomen ja Euroopan unionin on kannettava vastuunsa pakolaistilanteesta ihmisarvoa kunnioittaen.

Lisätietoja:

Susanna Mehtonen, oikeudellinen asiantuntija, Amnesty International, Suomen osasto
Kaisa Väkiparta, viestintäpäällikkö, Pakolaisapu
Marjaana Laine, johtava lakimies, Pakolaisneuvonta ja Elina Castrén, toiminnanjohtaja, Pakolaisneuvonta
Tiina Salmio, pakolaistyön suunnittelija, Suomen Punainen Risti

Tiedotusvälineillä on halutessaan mahdollisuus haastatella togolaista Mohamed Bawa Sanoussia, joka on yrittänyt vuosien ajan saada kahta tytärtään Suomeen. Yhteydenotot Pakolaisavun viestintäpäällikön Kaisa Väkiparran kautta.

Taustaa perheenyhdistämisestä

Perheenyhdistämisestä on tehty jo aiemmilla lakimuutoksilla hyvin vaikeaa. Vielä vuosina 2010–2011 hakemuksia tehtiin vuosittain noin 2 000, mutta sen jälkeen lakimuutokset vaikeuttivat hakemusten jättämistä huomattavasti. Perheenyhdistämishakemusten määrä on pudonnut noin 70 prosenttia 500–800 hakemukseen vuodessa.

Kansainvälistä suojelua saavien perhesidepäätöksistä suurempi osuus on ollut jo pitkään kielteisiä kuin muiden perheenyhdistäjien. Vuonna 2015 kansainvälistä suojelua saavien perheiden 1392 perheenyhdistämishakemuksesta 406 oli kielteisiä. Monena vuonna kielteisten päätösten osuus on ollut yli 60 prosenttia.

Myönteisen päätöksen perheenyhdistämishakemukseen on saanut vuosittain noin 1 000–2 000 ihmistä. Heistä suuri osa on kansainvälistä suojelua saavia vanhempia, jotka kokoavat perhettään Suomeen. Kaikkein vaikeinta perheenyhdistäminen on heikoimmassa asemassa oleville eli ilman huoltajaa tulleille lapsille. Heidän perheenjäsentensä oleskelulupapäätökset ovat lähes yksinomaan kielteisiä. Esimerkiksi vuonna 2013 vain yksi Suomeen ilman huoltajaa tulleen lapsen vanhempi sai myönteisen päätöksen.

Pakolaisneuvonta 1.2.2016

Hallitus aikoo vaikeuttaa pakolaisten perheenyhdistämistä entisestään.

Ei vaikeuta. Näiden samojen järjestöjen tiedottajat päivystävät Twitterissä räksyttämässä vääristä termeistä, mutta eivät itse ole turhan tarkkoja sanavalinnoissaan. Lakiesitys käsittelee lähinnä toissijaista suojelua saavia. Pakolaiset eli pakolaisstatuksen saaneet voivat jatkossakin yhdistää aiemman perheensä Suomeen ilman ehtoja.

Perheenkokoajan pitäisi tienata kuukausittain nettona 2 600 euroa tuodakseen Suomeen esimerkiksi puolison ja kaksi lasta.

Ei tarvitse. Tuloiksi lasketaan myös erilaiset sosiaalietuudet kuten lapsilisät, lapsen hoitotuki, elatustuki, opintoraha ja asumistuki. Lisäksi tulorajoissa on joustettu tapauskohtaisesti.

Perheenyhdistämisten vaikeuttaminen on jyrkässä ristiriidassa hallituksen tavoitteleman tehokkaan kotouttamisen kanssa, sillä erossa perheestä eläminen on suurimpia onnistuneen kotoutumisen esteitä.

Tästä järjestöjen hellimästä väitteestä ei ole todisteita. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan alaikäiset turvapaikanhakijat integroituivat paremmin, jos heidän perhettään ei yhdistetty Ruotsiin.

Järjestöt katsovat, että perheenyhdistämisen ehtoja ei voida entisestään tiukentaa.

Aivan varmasti voidaan. Järjestöjen mielestä ehtoja ei pidä tiukentaa.

Nykyäänkään monet perheenyhdistämiseen oikeutetut henkilöt eivät pysty käytännössä yhdistämään perhettään, koska se on edellisten kiristysten seurauksena tehty erittäin vaikeaksi.

Oi niitä aikoja muutama vuosi sitten, kun Suomi vielä ainoana maailman maana maksoi kaikkien yhdistettävien perheiden matkat Suomeen.

Oleskeluluvan hakemista oli tarkoitus helpottaa helmikuussa avaamalla sähköinen hakupalvelu, mutta nyt tätä ainoaa helpotusta perheenyhdistämisprosessiin on lykätty.

Eli tämä kaikkein tärkein uudistus ei liittynyt suoraan uuteen lakiin, vaan se oli tarkoitus tehdä tuosta vaan nettisivu avaamalla. Läheltä piti. Toivottavasti hakupalvelua ei ole lykätty vaan haudattu, sillä se moninkertaistaisi perheenyhdistämishakemusten määrän.

"Suomessa ei ole selvitetty edellisten, vuosina 2010 ja 2012 tehtyjen kiristysten vaikutuksia. Ennen uusia kiristyksiä sisäasiainministeriön tulee laatia selvitys siitä, miten edelliset kiristykset ovat käytännössä vaikuttaneet perheenyhdistämisiin", sanoo pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punaisesta Rististä.

Käytännön vaikutukset ovat tiedossa. Ne selviävät tilastoista. Vuonna 2014 perheenyhdistämisissä tehtiin uusi ennätys. Viime vuonna ennätys luultavasti rikottiin, ja sama tapahtunee tänä vuonna.

Luonnoksessa todetaan muutosten olevan välttämättömiä, jottei Suomi näyttäytyisi poikkeuksellisen houkuttelevana maana turvapaikanhakijoille. Tilastojen valossa Suomeen ei kuitenkaan nykyiselläänkään tule Euroopan unionin mittakaavassa poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita.

Näin käy, kun vain huolimattomasti kopioi vanhoja tiedotteita.

Tilastojen valossa Suomeen tuli viime vuonna poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita. Suomi taisi olla väkilukuun suhteutettuna kolmantena tai neljäntenä. Tämä on sitäkin merkittävämpää, kun otetaan huomioon Suomen poikkeuksellinen sijainti Euroopan halki kulkevien turvapaikanhakijavirtojen päätepysäkkinä. Ruotsista Tornion kautta koukanneet tulijat valitsivat Suomen.

Perheenyhdistämisestä on tehty jo aiemmilla lakimuutoksilla hyvin vaikeaa.

Mutta silti se on ollut edelleen helpompaa kuin muissa EU-maissa ja Pohjoismaissa.

Esimerkiksi vuonna 2013 vain yksi Suomeen ilman huoltajaa tulleen lapsen vanhempi sai myönteisen päätöksen.

Uudempiakin tilastoja on ollut saatavilla jo pitkään. Relevantimpi on esimerkiksi jo aiemmin mainitsemani tieto siitä, että vuonna 2014 tehtiin uusi ennätys turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämisissä.

[Foundation]

Kun kiristellään ja varsinkin kun puhutaan kiristelemisestä, niin vältytään perheenyhdistämisen lakkautukselta.

[flammee]

Veikkaisin että perheenyhdistämisen jälkeen ollaan rankasti miinuksella kotouttamisen suhteen - ennen perheenyhdistämistä on vaan yks heppu kotoutettavana, yhdistämisen jälkeen pitäisi kotouttaa koko perhe.

[Roope]

Järjestöt: Perheenyhdistämisen vaikeuttaminen hankaloittaa pakolaisten kotouttamista
...
Tiedotusvälineillä on halutessaan mahdollisuus haastatella togolaista Mohamed Bawa Sanoussia, joka on yrittänyt vuosien ajan saada kahta tytärtään Suomeen. Yhteydenotot Pakolaisavun viestintäpäällikön Kaisa Väkiparran kautta.

MTV tarttui tarjottuun täkyyn:

Eräs perheenjäsentään odottava on togolainen pakolainen Mohamed Bawa Sanoussi, joka yrittää saada luokseen 6-vuotiaan tyttärensä.

Hän tuli Suomeen vuonna 2010 jouduttuaan kotimaassaan poliittisen vainon kohteeksi ja vankilaan. 

Helsingissä asuva Sanoussi on työskennellyt postinjakajana, siivoojana ja Pakolaisavun vertaisohjaajana, mutta on perustanut äskettäin kotisiivousyrityksen. Elämä on kiireistä, mutta ajatuksissa pyörii usein Afrikkaan jäänyt tytär. 

– Koko perheen piti lähteä Togosta pakoon. Tytär piileskelee äitini ja kahden veljeni kanssa, ja mukana on myös viisi orpoa, joista pidin huolta. 

Koska isä ei voi anoa perheenyhdistämistä Suomesta käsin, tytön pitäisi matkustaa esimerkiksi Nigeriaan Suomen suurlähetystöön tekemään hakemusta. Hänellä ei kuitenkaan ole passia, ja sitä olisi vaarallista lähteä hakemaan Togosta.
-Suomessa on paljon ihmisiä samassa asemassa kuin minä. Haluamme pitää huolta lapsistamme kuten muutkin, Sanoussi korostaa. 

MTV: Sanoussi haluaisi 6-vuotiaan lapsensa Suomeen – perheenyhdistäminen vaikeutumassa merkittävästi 14.2.2016

Pari viikkoa sitten vielä kaksi tytärtä, nyt enää yksi. Tytär, äiti ja veljet asuvat turvallisessa kolmannessa maassa. Sanoussi voisi palata sukulaistensa luokse, mutta ei halua muuttaa pois Suomesta.

Sanoussin tapauksella ei muutenkaan ole mitään tekemistä lakiuudistuksen kanssa.

[Roope]

Maikkari jatkoi aiheesta Huomenta Suomessa. Haastateltavana Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Elina Castren sekä Pakolaisneuvonnan propagandaosaston medialle tyrkyttämä togolainen pakolainen Muhammed Bawa Sanoussi. 

MTV: Togolainen isä haluaisi 6-vuotiaan tyttärensä Suomeen – isän maine kotimaassaan estää jo tytön passin saannin 17.2.2016

Teemana oli, kuinka kamalan tiukkaa perheenyhdistäminen on Suomessa. Kävi ilmi, että Sanoussin ongelmana ei ole ollut Suomen perheenyhdistämislaki vaan se, että hänen tyttärensä ei uskalla noutaa syntymätodistustaan ja passiaan Togon suurlähetystöstä, koska pelkää tulevansa siepatuksi.

Hauska hetki, kun toimittaja kysäisi Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtajalta Suomen kriteerien tiukkuudesta verrattuna muuhun Eurooppaan:

Toimittaja
Onks nää kriteerit muualla Euroopassa löyhempiä kuin Suomessa? Sanoit, että se on tosi vaikeeta lainsäädännön kannaltakin. Onks ne muualla Euroopassa löyhempiä nää säädökset?

Elina Castren, Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja
No, ööö... Nythän tilanne on se, että Suomessa tällä hetkellä perheenyhdistäminen on hyvin kireää, mutta Euroopan eri maissa on vähän erilaisia käytäntöjä. Osassa saattaa olla vähän tiukempia vielä ja osassa ei.

Castren mietti silminnähden hetken, kuinka väistäisi kysymyksen, kun tajusi, että ei pystyisi nimeämään ainuttakaan Euroopan maata, jossa olisi Suomea löyhemmät perheenyhdistämiskriteerit.

Kun tuli puhetta perheenyhdistämisen taloudellisista vaikutuksista, Castren kehtasi väittää, että perheenyhdistäminen johtaa parempaan kotoutumiseen ja työllistymiseen ja sitä kautta parempaan taloudelliseen lopputulokseen.

Lopuksi summattiin keskustelu:

Toimittaja
Eli Suomella on varaa siihen?

Elina Castren, Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja
On. Suomella on varaa tällä hetkellä. Ei näy semmoista tilannetta, että ois niin paljon [tulijoita], ettei ois.

[writer]

Maikkari jatkoi aiheesta Huomenta Suomessa. Haastateltavana Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Elina Castren sekä Pakolaisneuvonnan propagandaosaston medialle tyrkyttämä togolainen pakolainen Muhammed Bawa Sanoussi. 

MTV: Togolainen isä haluaisi 6-vuotiaan tyttärensä Suomeen – isän maine kotimaassaan estää jo tytön passin saannin 17.2.2016

Teemana oli, kuinka kamalan tiukkaa perheenyhdistäminen on Suomessa. Kävi ilmi, että Sanoussin ongelmana ei ole ollut Suomen perheenyhdistämislaki vaan se, että hänen tyttärensä ei uskalla noutaa syntymätodistustaan ja passiaan Togon suurlähetystöstä, koska pelkää tulevansa siepatuksi.

Hauska hetki, kun toimittaja kysäisi Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtajalta Suomen kriteerien tiukkuudesta verrattuna muuhun Eurooppaan:

Toimittaja
Onks nää kriteerit muualla Euroopassa löyhempiä kuin Suomessa? Sanoit, että se on tosi vaikeeta lainsäädännön kannaltakin. Onks ne muualla Euroopassa löyhempiä nää säädökset?

Elina Castren, Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja
No, ööö... Nythän tilanne on se, että Suomessa tällä hetkellä perheenyhdistäminen on hyvin kireää, mutta Euroopan eri maissa on vähän erilaisia käytäntöjä. Osassa saattaa olla vähän tiukempia vielä ja osassa ei.

Castren mietti silminnähden hetken, kuinka väistäisi kysymyksen, kun tajusi, että ei pystyisi nimeämään ainuttakaan Euroopan maata, jossa olisi Suomea löyhemmät perheenyhdistämiskriteerit.

Kun tuli puhetta perheenyhdistämisen taloudellisista vaikutuksista, Castren kehtasi väittää, että perheenyhdistäminen johtaa parempaan kotoutumiseen ja työllistymiseen ja sitä kautta parempaan taloudelliseen lopputulokseen.

Lopuksi summattiin keskustelu:

Toimittaja
Eli Suomella on varaa siihen?

Elina Castren, Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja
On. Suomella on varaa tällä hetkellä. Ei näy semmoista tilannetta, että ois niin paljon [tulijoita], ettei ois.

Miksei toimittaja kysynyt että nimeäpä vaikka 3 maata joissa perheenyhdistämiset ovat löysempiä kuin suomessa?

Olisi voinut sen jälkeen voinut kysyä 3 maata jossa perheenyhdistämiset ovat kireämpiä kuin suomessa.

[Roope]

Miksei toimittaja kysynyt että nimeäpä vaikka 3 maata joissa perheenyhdistämiset ovat löysempiä kuin suomessa?

Se olisi rikkonut tunnelman. Toimittaja oli hieman naiivinoloinen ja luuli kysyvänsä ihan viattoman tarkentavan kysymyksen, kun Suomen perheenyhdistämispolitiikkaa oli kuvattu keskustelussa niin älyttömän tiukaksi. Aiheen paremmin tuntevat Nina Rahkola ja Jesse Kamras eivät olisi kysyneet mitään sen kaltaista, etteivät olisi saattaneet Castrenia hankalaan tilanteeseen.