2016-03-23: Kahdesti maahantulijoiden raiskaama nainen: Rajat auki!

[UgriProPatria]

Tukholmasyndrooma

Kun rikoksen uhri kokee jotain sellaista, joka menee yli hänen kestokykynsä, - hän esim. rajusti pettyy henkilöön joka tekee hänelle väkivaltaa, - hän tässä murtuneessa tilassaan katsoo helpommaksi valehdella asian itselleen, selittää tapahtuma aivan muulla tavoin, kuin mitä todella tapahtui, vain kestääkseen sen aiheuttaman henkisen paineen.

Tuo tyttö menetti uskonsa maahanmuuttajiin, suvakkiaatteeseen, kaikkeen tähän maahanmuuttopolitiikkaan, hänen poliittinen maailmankuvansa romahti, samanaikaisesti kun häntä kidutettiin sen henkilön taholta, johon hän oli luottanut, jonka asiaan uskonut ja jota osaltaan puolustanut. Ystävä teki hänelle väkivaltaa, tosiasioiden edessä poliittinen aate osottautui tyhjäksi löpinäksi. Kun hän aikansa miettii (ja siihen menee vuosia) hän ehkä alkaa oivaltaa, että mikään tässä maailmassa ei sellaisenaan ole totta, kuin miten se huijatuille kansoille useimmiten on esitetty ja esitetään.

Oikea onkin väärää, mutta onko mikään väärä maailmassa todella oikeaa?

Mikäli uhri tässä tilassa tunnustaisi itselleen kaiken tämän, hänen psyykensä ei kestäisi. Suojellakseen itseään, hän jatkaa vanhaa lausettaan maahanmuuttajien puolesta, ryhtyy puolustamaan heitä, jotka kääntyivät häntä vastaan. Voi kulua useampi vuosikymmen, että hänen psyykkensä suostuu myöntämään, että he, joihin hän uskoi, olivat vain halpamaisia valehtelijoita, rikollisia ja että me, myös mahd. samoja kokeneet, "rasisteiksi" haukutut realistit olimme sittenkin oikeassa.

[Skeptikko]

Aihepiirin tarkempi tutkiminen paljastaa, että häiritsevän suuri osuus raiskatuista on kertonut nauttineensa kokemuksesta ja toivoisi sen tapahtuvan uudestaan. Nämä ovat hyvin sameita vesiä yhteiskuntamme pinnan alla. Sinne sukeltaminen saattaa järkyttää, mutta samalla auttaa ymmärtämään niitä syitä, miksi kasvava raiskausriski ei vaikuta millään tavalla naisten mamutusintoon.

Raiskausfantasiat taisivat olla naisten yleisempiä seksuaalisia fantasioita. Näiden yhteydessä toki on tapana usein korostaa sitä, että useimmat heistä eivät kuitenkaan oikeasti halua tulla raiskatuiksi.

Rape fantasy - Wikipedia, the free encyclopedia
https://en.wikipedia.org/wiki/Rape_fantasy

Studies have found rape fantasy is a common sexual fantasy among both men and women. The fantasy may involve the fantasist as either the one being forced into sex or as the perpetrator. A 1974 study by Hariton and Singer[1] found that being "overpowered or forced to surrender" was the second most frequent fantasy in their survey; a 1984 study by Knafo and Jaffe ranked being overpowered as their study's most common fantasy during intercourse. In 1985, Louis H. Janda who is an associate professor of psychology at Old Dominion University[2] said that the sexual fantasy of being raped is the most common sexual fantasy for women.[3] A 1988 study by Pelletier and Herold found that over half of their female respondents had fantasies of forced sex.[4]

[Skeptikko]

En tiedä onko tämä juttu keksitty vai ei mutta totean vain sen että osa naista haluaa tulla raiskatuiksi ja jotkut haluavat saada samalla jopa turpaansa. Näin tämä asia nyt vain on. Minä tiedän asian koska olen pari tällaista tapausta nähnyt ja lisätään nyt vielä ettei kumpaankaan liity maanmuuttaminen millään tavoin ja olen varma että tätä on tapahtunut ennenkin, ja luultavasti suurinpiirtein kaikissa kulttuureissa.

Tässä on myös yksi syy miksi minun mielestäni on tärkeää ensin tutkia ja sitten vasta hutkia kun puhutaan raiskaajienkin tuomitsemisesta. On meinaan hiukka eroa näillä raiskauksilla ja "raiskauksilla".

On myös syytä muistaa, että perättömät raiskausilmoitukset erilaisista syistä ovat varsin yleisiä (muistaakseni esimerkiksi joku suomalainen naispoliisi sanoi useiden kymmenien prosenttien raiskausilmoituksista olevan selvästi perättömiä) ja jotkut oikein tehtailevat niitä. Lisäksi perättömien raiskausväitteiden takia on viattomia miehiä joutuneet väkivaltaisten kostotoimien kohteeksi. Tuomarinakin toimineen Jukka Kemppisen blogista pieni lainaus:

Kemppinen: Asiantuntijoita ei ole olemassa
http://kemppinen.blogspot.fi/2010/04/asiantuntijoita-ei-ole-olemassa.html?showComment=1270882268034#c6550158908464331630

Yksittäisen jutun, kuten mainitsemasi poliisin tapuksen, arvostelijan olisi syytä muistaa, että tapauksen tosiasiat eivät ole tiedossa. Lehtiuutisen perusteella olisin vaistomaisesti samaa mieltä kuin sinä. Luettuani sata lehtiuutista itse käsittelemistäni seksuaalirikoksista tiedä, missä määrin niistä välittyvä käsitys on oikea. Hyvin vähäisessä määrin.

Faktojen salassapidolla suojellaan uhria ja mm. tekijän omaisia.

Ei yksikään lehtimies tiennyt, että muuan 90-luvulla rajua arvostelua aiheuttanut Helsingin HO:n raiskaustuomio oli tapaus, jossa naisella oli vireillä 98 raiskausjuttua ja rikoksilmoitus tehtynä yli 200:sta. Sanalla sanoen hän oli perin pohjin henkisesti häiriintynyt, mutta Suomessa asianomistajaa eli rikoksen uhria ei voi panna mielentilatutkimukseen.

[UgriProPatria]

Väkivaltafantasiat ovat eri asia kuin todellinen raiskaus.

Jo sikälikin, koska raiskaus on uhrille aina vastentahtoinen tapahtuma, aidosta raiskauksesta ei voi fantasioida.

Aito raiskaus useimmiten, enemmän, tai vähemmän, murtaa uhrin psyyken. Se on syvä loukkaus uhrin kaikinpuolista, fyysistä, psyykkistä ja seksuaalista koskemattomuutta vastaan. Se on aina rikos, eikä se koskaan voi olla uhrin omaa syytä.

Koska tällä teolla ja toiminnalla on yleensä ja lähes aina vakavat seuraukset uhrin psyykelle, on esim. "anteeksipyyntö" jälkeenpäin vain raiskaajan oman syyllisyyden poispyyhkimistä. On törkeää edes pyytää anteeksi tällaista. Jos uhri tässä henkisessä painostuksessa vielä saadaan "antamaan anteeksi" omaa itseään vastaan tehtyä vakavaa rikosta, on tällainen anteeksiannon vaatimus tekijän taholta jo uusi rikos.

Pitäköön suunsa kiinni ja pysyköön kaukana uhrista. Heillä ei saisi enää olla mitään yhteistä keskustelua. Oikeussalissa asianajajat ja syyttäjä keskustelevat tuomarin kanssa, jos asia oikeussaliin asti menee, sillä monesti uhri haluaisi vain ikuisuudeksi käpristyä peittonsa alle.

Tekijä vastatkoon elämässään siitä, mitä on tehnyt, sillä tätä tekoa ei voi enää tekemättömäksi saada ja uhrin vakava sairastuminen on alkanut.

Koska raiskaus on uhrin henkinen ja seksuaalinen murha, kuuluisi raiskaajalle itselleen kuolemantuomio, vähintäänkin ikuinen häpeä ja kivet perään. "Raiskaaja! Raiskaaja! Raiskaaja!"

Voi Narinkkatorin tyttöressu jos luet tätä ketjua... Et ole ensimmäinen, etkä viimeinen kivitetty uhri.

Voi paremmin!