Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[Faidros.]

Minä ajan mieluiten paskalla! Jo 40000km takana ja polttoainakustannukset reilu 2000€
http://www.suomenmaa.fi/etusivu/7360336.html
Hyvä artikkeli.

[Dharma]

Minä ajan mieluiten paskalla! Jo 40000km takana ja polttoainakustannukset reilu 2000€
http://www.suomenmaa.fi/etusivu/7360336.html
Hyvä artikkeli.

Tämäkin seurausta siitä, että polttoaineen hinnasta on 2/3 veroa. Niin se verotus vääristää käyttäytymistä.

[Faidros.]

Ei se biokaasukaan verotonta ole. Käyttövoimavero on jopa korkeampi kuin bensiinillä.

[Dharma]

Ei se biokaasukaan verotonta ole. Käyttövoimavero on jopa korkeampi kuin bensiinillä.

"Biokaasun hinta on noin puolet bensiinin hinnasta. Tyypillinen vuosisäästö on noin 1700 euroa. Kaasulaitteiston asentaminen maksaa itsensä takaisin reilussa vuodessa. Tutustu esimerkkeihin

12. Millainen kaasuauton verotus on?
Käyttövoimavero on vuoden 2013 alusta ollut 3,01 senttiä / alkava 100 km. Se tarkoittaa noin 200 euroa vuodessa. Kaasusta maksetaan normaali arvonlisävero 24 %."

http://www.suomenbioauto.fi/tietoa-biokaasuautosta/usein-kysytyt-kysymykset/

Tästä saataisiin 1,3 e litralhinnalla bensalle verottomaksi hinnaksi 43 senttiä litra ja biokaasulle (jos se olisi puolet bensasta) verottomaksi hinnaksi (ilman käyttövoimaveroa) 52 senttiä litra. Tuosta käyttövoimaveron määräytymisestä en tiedä miten verrata.

[Faidros.]

Täytyy myös muistaa, että biokaasu on osa jäteongelman ratkaisua. Jos paskasta ei tehdä biokaasua, se täytyy muuten kuitenkin käsitellä.
Ja lisäksi kaasunpoltto aiheuttaa vain murto-osan päästöjä verrattuna fossiilisiin pa:n.
Näillä perusteilla biokaasulla kuuluukin olla pienempi vero.

[Dharma]

Täytyy myös muistaa, että biokaasu on osa jäteongelman ratkaisua. Jos paskasta ei tehdä biokaasua, se täytyy muuten kuitenkin käsitellä.
Ja lisäksi kaasunpoltto aiheuttaa vain murto-osan päästöjä verrattuna fossiilisiin pa:n.
Näillä perusteilla biokaasulla kuuluukin olla pienempi vero.

Biokaasu on varmasti hyvä ja tehokas energiamuoto, mutta kannattaako sitä polttaa pienimuotoisesti? Eikö isompi laitos olisi tehokkaampi? Vai onko biokaasun saatavuus niin suurta, että sitä riittää ihan kaikkeeen?

[mannym]

Lahteen valmistuu kompostilaitoksen viereen biokaasulaitos, sen tuotannon on tarkoitus kattaa Lahdenseudun bussien biokaasun tarve. Kompostilaitoksen "polttoaineena" toimii yhdyskuntajäte. Biokaasun tuotanto on suurta, mutta se on maakaasuun nähden vähäistä. Rajan takaa saa maakaasua niin edullisesti ettei sitä kannata vielä biokaasulla korvata.

Suomessa pitäisi vapauttaa liikennepolttoaineeksi nestekaasu ja muistaakseni niitä on vileä pari muutakin.

[Faidros.]

Täytyy myös muistaa, että biokaasu on osa jäteongelman ratkaisua. Jos paskasta ei tehdä biokaasua, se täytyy muuten kuitenkin käsitellä.
Ja lisäksi kaasunpoltto aiheuttaa vain murto-osan päästöjä verrattuna fossiilisiin pa:n.
Näillä perusteilla biokaasulla kuuluukin olla pienempi vero.

Biokaasu on varmasti hyvä ja tehokas energiamuoto, mutta kannattaako sitä polttaa pienimuotoisesti? Eikö isompi laitos olisi tehokkaampi? Vai onko biokaasun saatavuus niin suurta, että sitä riittää ihan kaikkeeen?

Tottakai maailman suurin biokaasuvoimala, johon kaikki Suomen jätteet kärrättäisiin, tai paremminkin muutama melkosuuri hajautettuna eri puolille Suomea olisi paras.
Biokaasulaitoksia on aivan liian vähän. Biokaasun jakeluasemia on aivan liian vähän. Biokaasuautojen säiliöt on lailla rajattu liian pieniksi. Toimintamatka yleensä vain 200-400 km(toki bensatankillinen päälle).
Tässä meillä on ongelma. Ei uskalleta antaa mitään verohelpotuksia puhtaalle autoilulle kuten Ruotsissa. Biokaasuauto(myös nestekaasu) on siellä tuettu -30% veroalennuksin. Siellä myös pohjoisen jakelupisteitä on järjestetty siirrettävin säiliöin.
Ruotsissa on 50 000 kaasuautoa, meillä 1800.
Fossiilioset pa:t on valtiolle aivan liian hyvä tulonlähde, jota ei edes vihreät ole uskaltaneet kyseenalaistaa, jotta meillä riittää rahaa monikulttuuriin ja pakkoruotsiin.

Ja vielä kirsikkana kakussa, meillä ei ole nestekaasun(autogas) jakeluasemia ollenkaan ja 20 kertainen käyttövoimavero dieseliin nähden, ettei kukaan vaan erehdy liittämään sitä grillikaasua autoonsa. Se nimittäin on kaikista halvinta, puhtainta, yksinkertaisinta ja kaasuista yleisimmin käytetty maailmassa. Joka kyläseppä osaa asentaa sen moottoriin, jopa minä.
Nounou, Suomi ei tarvitse.
Olenkin ajatellut ostaa bensalla käyvän mopoauton ja asentaa nestekaasulaitteiston siihen, ne kun on vapautettu käyttövoimaverosta. Variaattorista pari prikkaa pois, niin jo kulkee 70-80km/h ja kantta laskemalla 100km/h, koska nestekaasun oktaani on muistaakseni jotain 120. Polttoainekustannukset olisivat ehkä 1-2€/100km arviolta.
Noh, viritetty mopoauto ei enää olisi mopoauto, joten kiinnijäädessä maksaisin arvioverotuksella huimat summat käyttövoimaveroa ja liikenteen vaarantamisesta huimat sakot.

[qwerty]

Kauhuskenariossa ilmasto lämpenee vuosisadan loppuun mennessä 4 astetta. Tavoite on vähentää tuota 2 astetta. Aikaa 85 vuotta. 7000 miljoonaa ihmistä, joten Suomen osuus maailman "päästöistä" on noin 0.1%. 2 asteesta tuo on kokonaista 0.002 astetta. Eli 0.0000235 astetta/vuosi. Ja tuosta ilosta pitäisi maksaa miljardeja. Vuosittain. 85 vuoden ajan. Onko järkee vai ei?

Sopeutuminen tulisi 50 kertaa halvemmaksi. Oletuksena että toteuma olisi IPCC:n ennusteiden ylärajalla. Tähän mennessä ei ole ollut edes lähellä. Pikemminkin alarajan alapuolella.

[Jaska Pankkaaja]

Olenkin ajatellut ostaa bensalla käyvän mopoauton ja asentaa nestekaasulaitteiston siihen, ne kun on vapautettu käyttövoimaverosta. Variaattorista pari prikkaa pois, niin jo kulkee 70-80km/h ja kantta laskemalla 100km/h, koska nestekaasun oktaani on muistaakseni jotain 120. Polttoainekustannukset olisivat ehkä 1-2€/100km arviolta.
Noh, viritetty mopoauto ei enää olisi mopoauto, joten kiinnijäädessä maksaisin arvioverotuksella huimat summat käyttövoimaveroa ja liikenteen vaarantamisesta huimat sakot.

Mulla on useinkin mielessä kaikenlainen millä kiertää liikkumiseen kuluvia veroja mutta tuota ei ole tullut vielä mieleen 50cc kone on kyllä naurettavan pieni mutta saaahan sen vaihdettua pikkurahalla vaikka koko koneen johonkin 250-400cc kiinankoneeseen!

Saakohan diesel-mopoautolla ajaa mo-pö:llä? Sama variaattori ja vanteidenvaihtokikka mullakin on ollut mielessä. Jos saan nostettua nopeuden 60+ km/h niin sen jälkeen mun autoilut ei todellisuudessa veisi juurikaan nykyistä enemmän aikaa koska pidempään reissuun sitten emännän oikealla autolla..

Näin se ilimasto pelastuu

[tinnitus]

Arktisen merijään sulaminen on ilmeisesti alkanut etuajassa. Tämä ei ole mikään yllätys, jos katsoo pohjoisen napa-alueen lämpötiloja. Siellä on jo pidemmän aikaa ollut parisenkymmentä astetta tavallista lämpimämpää. Oheiset kuvat näyttävät eron vuosien 1979-2000 keskiarvoon verrattuna.

http://cci-reanalyzer.org/DailySummary/

[Dharma]

Financial Timesin pääjuttu: Viime vuoden CO2-päästöt olivat edellisvuoden tasolla vaikka talous kasvoi 3 % eli hyvin. Tästä anomaliasta, joka johtuu Kiina valtaisan ylituotantokapasiteetin purusta, vihreät saavat vuosiksi "argumentin" leikkauksille. Puuh. Merirahtien hinnat ovat erittäin alhaisella tasolla, vaikka talous kasvaa. Kyse on samasta ilmiöstä eli Kiinan teollisuustuotanto sakkaa pahasti ylikuumenemisen jälkeisessä tilanteessa. Samalla sen vienti ei vedä, koska Euroopassa on lama ja koska investoinnit ovat globaalisti heikolla tasolla.

[guest8096]

Arktisen merijään sulaminen on ilmeisesti alkanut etuajassa. Tämä ei ole mikään yllätys, jos katsoo pohjoisen napa-alueen lämpötiloja. Siellä on jo pidemmän aikaa ollut parisenkymmentä astetta tavallista lämpimämpää. Oheiset kuvat näyttävät eron vuosien 1979-2000 keskiarvoon verrattuna.

http://cci-reanalyzer.org/DailySummary/

Pelottaa että mahdollinen pohjoisen napajään sulaminen aiheuttaa ilmaston täydellisen keikahtamisen pohjoisella pallopuoliskolla, kuten vaikkapa Hadleyn solujen ja muiden kiertoliikkeiden yhdistymisen yhdeksi. Tuollainen voisi muuttaa ilmastoa lyhyessäkin ajassa ja varmasti romahduttaisi ruuantuotannon.

[Faidros.]

Arktisen merijään sulaminen on ilmeisesti alkanut etuajassa. Tämä ei ole mikään yllätys, jos katsoo pohjoisen napa-alueen lämpötiloja. Siellä on jo pidemmän aikaa ollut parisenkymmentä astetta tavallista lämpimämpää. Oheiset kuvat näyttävät eron vuosien 1979-2000 keskiarvoon verrattuna.

http://cci-reanalyzer.org/DailySummary/

Pelottaa että mahdollinen pohjoisen napajään sulaminen aiheuttaa ilmaston täydellisen keikahtamisen pohjoisella pallopuoliskolla, kuten vaikkapa Hadleyn solujen ja muiden kiertoliikkeiden yhdistymisen yhdeksi. Tuollainen voisi muuttaa ilmastoa lyhyessäkin ajassa ja varmasti romahduttaisi ruuantuotannon.

Miksei ilmastö keikahtanut jo keskiajalla, kun ilmasto oli paljon nykyistäkin lämpimämpi? Tai jo 3-4000 vuotta sitten, kun oli vieläkin lämpimämpää?

[Faidros.]

Olenkin ajatellut ostaa bensalla käyvän mopoauton ja asentaa nestekaasulaitteiston siihen, ne kun on vapautettu käyttövoimaverosta. Variaattorista pari prikkaa pois, niin jo kulkee 70-80km/h ja kantta laskemalla 100km/h, koska nestekaasun oktaani on muistaakseni jotain 120. Polttoainekustannukset olisivat ehkä 1-2€/100km arviolta.
Noh, viritetty mopoauto ei enää olisi mopoauto, joten kiinnijäädessä maksaisin arvioverotuksella huimat summat käyttövoimaveroa ja liikenteen vaarantamisesta huimat sakot.

Mulla on useinkin mielessä kaikenlainen millä kiertää liikkumiseen kuluvia veroja mutta tuota ei ole tullut vielä mieleen 50cc kone on kyllä naurettavan pieni mutta saaahan sen vaihdettua pikkurahalla vaikka koko koneen johonkin 250-400cc kiinankoneeseen!

Saakohan diesel-mopoautolla ajaa mo-pö:llä? Sama variaattori ja vanteidenvaihtokikka mullakin on ollut mielessä. Jos saan nostettua nopeuden 60+ km/h niin sen jälkeen mun autoilut ei todellisuudessa veisi juurikaan nykyistä enemmän aikaa koska pidempään reissuun sitten emännän oikealla autolla..

Näin se ilimasto pelastuu

Kyllä niissä bensa mopoautoissa on "isot" koneet myös.
Tieliikenteessä ei saa ajaa PÖ:llä, paitsi varauksin maataloustraktoreilla.

Juutuupissa oli hauska video ruotsalaisesta mopoautosta johon oli vaihdettu Suzuki GSX 600R:n kone.

[mannym]

Jäämaksimi jäi pohjoisessa pieneksi. Siellä on tosin sitä monivuotista jäätä nyt paljon enemmän kuin parina viime vuonna. Tiedättehän sitä minkä sulamisesta on oltu kovin huolestuneita. Tämän hetkinen jäätilanne monivuotisine jäineen seuraa melko tarkasti vuosia 2005/2006. Jolloin jäämaksimit olivat alhaiset mutta jääminimit koko 2000 luvun korkeimmat.

Eteläisellä pallonpuoliskolla muuten jäätilanne on parempi. Jääminimi vuosikymmenien huipussa. Odotelkaamme siis keäsä jolloin saamme pohjoisen jääminimin ja eteläisem jäämaksimin. Mihin tuo väritetty kartta perustuu? Jos se perustuu nasan tai nooan tietoihin niin 15% mittausalalta globaalien lämpötilojen laskeminen on epärehellistä.

Mitä tulee pohjoisessa lasketun CO2 auttamaan lämpiäimiseen. Missä siis päästiin tulokseen että CO2 määrän nousu on lisännyt parilla watilla per neliömetri säteilylämpöä. Niin vastikään tuli julkaisu jossa todettiin että säyeilylämmön laskukaavoissa on virhe joka on jopa 30w m2 suuruinen.

[mannym]

Puhun siis tästä.
http://wattsupwiththat.com/2015/03/10/whoops-study-shows-huge-basic-errors-found-in-cmip5-climate-models/

It was just yesterday that we highlighted this unrealistic claim from CMIP5 models: Laughable modeling study claims: in the middle of 'the pause', 'climate is starting to change faster'. Now it seems that there is a major flaw in how the CMIP5 models treat incoming solar radiation, causing up to 30 Watts per square meter of spurious variations. To give you an idea of just how much of an error that is, the radiative forcing claimed to exist from carbon dioxide increases is said to be about 1.68 watts per square meter, a value about 18 times smaller than the error in the CMIP5 models!

Annual incident solar radiation at the top of atmosphere (TOA) should be independent of longitudes. However, in many Coupled Model Intercomparison Project phase 5 (CMIP5) models, we find that the incident radiation exhibited zonal oscillations, with up to 30 W/m2 of spurious variations. This feature can affect the interpretation of regional climate and diurnal variation of CMIP5 results.

[guest8096]

Arktisen merijään sulaminen on ilmeisesti alkanut etuajassa. Tämä ei ole mikään yllätys, jos katsoo pohjoisen napa-alueen lämpötiloja. Siellä on jo pidemmän aikaa ollut parisenkymmentä astetta tavallista lämpimämpää. Oheiset kuvat näyttävät eron vuosien 1979-2000 keskiarvoon verrattuna.

http://cci-reanalyzer.org/DailySummary/

Pelottaa että mahdollinen pohjoisen napajään sulaminen aiheuttaa ilmaston täydellisen keikahtamisen pohjoisella pallopuoliskolla, kuten vaikkapa Hadleyn solujen ja muiden kiertoliikkeiden yhdistymisen yhdeksi. Tuollainen voisi muuttaa ilmastoa lyhyessäkin ajassa ja varmasti romahduttaisi ruuantuotannon.

Miksei ilmastö keikahtanut jo keskiajalla, kun ilmasto oli paljon nykyistäkin lämpimämpi? Tai jo 3-4000 vuotta sitten, kun oli vieläkin lämpimämpää?

Tietääkseni napajäätikkökään ei silloin kutistunut.

[Onkko]

Tietääkseni napajäätikkökään ei silloin kutistunut.

Sinähän tiedät sitten paremmin kun kukaan muu. Mistään en äkkiseltään löytänyt tietoa että kukaan olisi väittänyt tietäneensä napajään kokoa viimeiseltä parilta tuhannelta vuodelta tai edes parilta sadalta.

[P]

Paraikaa suurin hulluus on maalämpöpumppujen vuosittainen 400 me rakentaminen. Nämä ovat taloudellisesti kannattavia vain, koska energiaa verotetaan. Jahka riittävän monella on maalämpöpumppu, sitä aletaan verottaa samaan tapaan kuin polttoaineverosta ja autoverosta siirrytään sähköautojen myötä kilometriveroon. Hukkaan meni 400 me vuodessa ties kuinka monta vuotta.

Suomen tunnetusti arvaamattoman labiili veropolitiikka tuntien tuo mitä povaat, on hyvin suurella todennäköisyydellä edessä. Riittää, kun havaitsevat energiaveropotin jäävän liian ohkaiseksi. Ihan sama kuin kansalaisten ohjaaminen veropolitiikalla vähemmän kuluttaviin autoihin. Hätä tuli käteen, kun vähäkulutuksisten pienempi autovero ja kutistuva polttoainevero eivät täytä kassaa. Sama sähköautojen kanssa tulee olemaan. Nyt niihin kannustetaan, mutta kohta varmasti verotetaan kovimman kautta. Tälläinen on suomaa, täällä ei voi suunnitella mitään vuosia eteenpäin, sillä sinne tänne heiluva veropolitiikka sotkee kaikki laskelmat. Siksi isojen vuosien palautusajan vaativien investointien kohdalla tämä maa on yhtä luotettava sijoituskohde, kuin Venäjä tai Zimbabve.

[guest8096]

Tietääkseni napajäätikkökään ei silloin kutistunut.

Sinähän tiedät sitten paremmin kun kukaan muu. Mistään en äkkiseltään löytänyt tietoa että kukaan olisi väittänyt tietäneensä napajään kokoa viimeiseltä parilta tuhannelta vuodelta tai edes parilta sadalta.

(http://media.treehugger.com/assets/images/2012/10/highlights31_longterm.PNG)

[tinnitus]

Eteläisellä pallonpuoliskolla muuten jäätilanne on parempi. Jääminimi vuosikymmenien huipussa. Odotelkaamme siis keäsä jolloin saamme pohjoisen jääminimin ja eteläisem jäämaksimin. Mihin tuo väritetty kartta perustuu? Jos se perustuu nasan tai nooan tietoihin niin 15% mittausalalta globaalien lämpötilojen laskeminen on epärehellistä.

Kartan perusteena on National Weather Service:n Global Forecast System (GFS) http://nomads.ncep.noaa.gov/txt_descriptions/GFS_doc.shtml

Baseline johon lämpötiloja verrataan on NCEP Climate Forecast System Reanalysis (CFSR) http://nomads.ncdc.noaa.gov/data.php#cfs-reanal

Molemmat ovat Noaa:n tuotoksia, joten jos et pidä sitä luotettavana lähteenä niin silloin niillä ei tietysti ole todistusvoimaa. GFS:ää kuvataan ylläolevalla sivulla näin:

The operational GFS consists of the final Global Data Assimilation System (GDAS), the GFS forecasts, and the Ensemble forecasts (GEFS). The GFS is a consolidation of the forecasts formerly known as the Aviation (AVN) and the Medium Range Forecast (MRF). The model is based on the usual expressions of conservation of mass, momentum, energy and moisture at T1534 spectral truncation, approximately 13 km physics (Gaussian) grid and 64 levels in a hybrid sigma-pressure vertical coordinate.

Mitä tulee jäämaksimeihin, niin ne ovat itse asiassa kohtuullisen mielenkiinnottomia suureita. Maapallon energiataseen kannalta olennaista on kuinka paljon auringonvalon energiasta sitoutuu veteen. Avovesi sitoo enemmän energiaa kuin jää, mutta napa-alueiden talven aikana auringon säteily on joka tapauksessa niin heikkoa että kokonaisenergiamäärä on mitätön. Sillä onko jokin neliökilometri pohjoista/eteläistä jäämerta jäässä napa-alueen talven aikana ei juuri ole vaikutusta kokonaisenergiataseeseen.

Jääminimin aikana sen sijaan napa-alueella on kesä ja auringosta saapuva energia suurimmillaan. Tällöin myös albedon merkitys korostuu, eli mitä pienempi jääpeite on sitä enemmän auringon energiaa sitoutuu veteen.

Napa-alueiden yhteenlasketun merijään pinta-ala tietyllä hetkellä on suure, joka toki voidaan laskea mutta joka ei oikein kuvaa mitään muuta kuin jään määrää. Auringon säteilystä maapallolle jäävän energian suhteen joka tapauksessa dominoi se napa-alue jolla on kesä.

[Luotsi]

Arktisen merijään sulaminen on ilmeisesti alkanut etuajassa. Tämä ei ole mikään yllätys, jos katsoo pohjoisen napa-alueen lämpötiloja. Siellä on jo pidemmän aikaa ollut parisenkymmentä astetta tavallista lämpimämpää. Oheiset kuvat näyttävät eron vuosien 1979-2000 keskiarvoon verrattuna.

http://cci-reanalyzer.org/DailySummary/

Pelottaa että mahdollinen pohjoisen napajään sulaminen aiheuttaa ilmaston täydellisen keikahtamisen pohjoisella pallopuoliskolla, kuten vaikkapa Hadleyn solujen ja muiden kiertoliikkeiden yhdistymisen yhdeksi. Tuollainen voisi muuttaa ilmastoa lyhyessäkin ajassa ja varmasti romahduttaisi ruuantuotannon.

Miksei ilmastö keikahtanut jo keskiajalla, kun ilmasto oli paljon nykyistäkin lämpimämpi? Tai jo 3-4000 vuotta sitten, kun oli vieläkin lämpimämpää?

Tietääkseni napajäätikkökään ei silloin kutistunut.

Ei sulle mitään tietoa ole, pelkkiä höpökuvitelmia.

[Onkko]

Tietääkseni napajäätikkökään ei silloin kutistunut.

Sinähän tiedät sitten paremmin kun kukaan muu. Mistään en äkkiseltään löytänyt tietoa että kukaan olisi väittänyt tietäneensä napajään kokoa viimeiseltä parilta tuhannelta vuodelta tai edes parilta sadalta.

(http://media.treehugger.com/assets/images/2012/10/highlights31_longterm.PNG)

"... although extensive uncertainties remain, especially before the sixteenth century ..."

[mannym]

Niin, Pohjoisessa jäämaksimi on nyt vuoden 2005/2006 tasolla. Siellä on kauan kaivattua monivuotista jäätä. Eteläisen puoliskon jääminimi tällä hetkellä on taas huipussaan. Etelän jääpeite on siis paljon pitkän ajan keskiarvoa suurempi. Jos taas kesän tullessa pohjoisen jääminimi on vuoden 2006 tasoinen, on se suurempi kuin yksikään jääminimi 2007-2014 välillä. Jolloin sitä auringon valoa heijastuu enemmän pois kuin mitä sitä sitoutuu meriin.

Ja siis Luotatko itse NOAA:an mittaustuloksiin. Lainaan jäsen beerbellyn viestiä, jossa kerrotaan melko tarkkaan kuinka suurelta alalta noita mittauksia tehdään. Jonka jälkeen sitten NOOA:n immeiset värittävät loput itse. 1 mittausaseman peittoala voi muuten monta sataa neliökilometriä. NOOA:n mukaan myöskään UHI (urban heat island) efektiä ei ole olemassakaan. Vaan kaupungissa oleva mittari kertoo luotettavasti lämpötilasta. Tarkkuus on siis luokkaa Lahdessa on mittari joka kertoo kuinka lämmintä on Helsingissä.

Tästä kuvasta näkee kuinka suurelta pinta-alalta ei saatu joulukuussa maanpinnan lämpötiladataa. Esim. Afrikka lähes kokonaan harmaa. Satelliittien peitto on noin 97% luokkaa.

(http://www.ncdc.noaa.gov/sotc/service/global/map-land-sfc-mntp/201412.gif)

[tinnitus]

Ja siis Luotatko itse NOAA:an mittaustuloksiin. Lainaan jäsen beerbellyn viestiä, jossa kerrotaan melko tarkkaan kuinka suurelta alalta noita mittauksia tehdään. Jonka jälkeen sitten NOOA:n immeiset värittävät loput itse.

GFS on globaali säämalli, jota käytetään pohjana paikallisemmille sääennusteille. Olisi kovin hämmentävää, jos NOAA ei käyttäisi omien sateliittiensa tuottamaa dataa, ja pieni googlailu löysikin mielenkiintoisen dokumentin http://www.emc.ncep.noaa.gov/GFS/docs/GFS.performance.review.2013.pdf josta äkkiseltään löytyi viittauksia ainakin puoleen tusinaan sateliittiin. Nyt ei siis puhuta mistään ruutupaperille tehdystä mittauspöytäkirjasta ja siitä onko viereen asfaltoitu parkkipaikka vai ei.

Dokumentin alussa on lyhyesti esitelty GFS:n kehitys vuodesta 1980. Kannattaa lukea jos on kiinnostunut siitä, minkälaisia asioita säämalli käsittelee ja mitä syötteitä sille tulee. Samalla myös selviää että "NOAA:n immeiset värittävät loput itse" tarkoittaa suomeksi "NOAA:n immeiset ajavat monimutkaisen fysiikkasimulaation 2,5 petaflopsin tietsikalla".

[mannym]

Ja ne simulaatiot ovat menneet hyvinkin pitkälle päin persettä. Simulaatio/malli ei ole dataa. Se data on mittaustulos ja sen muokkauksesta NOOA on jäänyt kiinni useasti.

Ne simulaatiot kun muuttavat kylmää lämpimäksi ihan lennosta. Voit itse katsoa NOOA:n mittaukset vs raportoidut. Raakadata on luotettavaa dataa. Raportti on tietokoneella väritettyä fantasiaa.

[tinnitus]

Ja ne simulaatiot ovat menneet hyvinkin pitkälle päin persettä. Simulaatio/malli ei ole dataa. Se data on mittaustulos ja sen muokkauksesta NOOA on jäänyt kiinni useasti.

Mistähän simulaatioista nyt puhut? GFS ei ole mikään ilmastomalli jolla simuloitaisiin maailmaa vuosien aikajänteellä, vaan säämalli jonka tarkoitus on mallintaa tämänhetkinen tilanne ja ennustaa säätä joidenkin päivien päähän. Jos GFS:n oikeellisuus kiinnostaa niin se linkkaamani dokumentti on otsikoitu "Review of GFS Forecast Skills in 2013".

[mannym]

Siellä on jo pidemmän aikaa ollut parisenkymmentä astetta tavallista lämpimämpää. Oheiset kuvat näyttävät eron vuosien 1979-2000 keskiarvoon verrattuna.

"NOAA:n immeiset ajavat monimutkaisen fysiikkasimulaation 2,5 petaflopsin tietsikalla".

Tmä tarkoittaa juurikin sitä simulaation tuomaa vääristymää. Jos mittausasema onkin vaikka Helsingissä niin ihan pokkana se voidaan näyttää olevan koko pohjoisen ilmaston mittaustulos. NCDC ja NOOA, tai varsinkin niiden immeiset usein vielä ottavat satelliittimittaukset väärinä. "Me emme asu yläilmakehässä vaan maan pinnalla".

http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2014/10/pohjoisen-ilmasto-ja-meret-ovat.html

(http://3.bp.blogspot.com/--w5glD1pYls/VEQrJcSRhgI/AAAAAAAADqw/v6_3bQHYQQM/s1600/Alailmakeh%C3%A4n%2BdT%2Bpohjoisessa.PNG)

Määrittele pidemmän aikaa parisenkymmentä astetta. Tuossa on kymmenen vuoden ajalta eikä se näyttäisi tukevan pariakymmentä astetta lämpimämpää säätä pohjoisessa.

[Nikolas]

En viitsi kommentoida mihinkään aikaisempaan kirjoitukseen tässä ketjussa.

Suomelle(kin) edulliset vähäpäästöiset sähköntuotantomuodot ovat:

• Ydinvoima (tavanomainen painevesireaktori) perusvoiman tuotantoon
• Vesivoima säätövoiman tuotantoon

Onhan vaihtoehtojakin olemassa, mutta muiden tekemien laskelmien perusteella suhtaudun niihin kriittisesti.^*  Kaukolämpö, kesämökkien energiantuotanto ja liikennepolttoaineet ovat vielä enemmän tai vähemmän erillisiä asioita.

* Weißbach, D. et al: Energy intensities, EROIs, and energy payback times of electricity generating power plants (PDF) s. 28–29. 2013-04-06.