Raha- ja pankkijärjestelmä 2.0

[asdasdasdasd]

Mitä tuohon valtion konkurssiin tulee. Jos valtio munaa niin pahasti, ettei pysty maksamaan takaisin, niin homma voidaan hoitaa ilman tulonsiirtoja olemalla maksamatta velkaa, kuten itse sanoit. Näin ollen inflatoiminen on siis valinta. Tämä on tosiaankin fakta, mutta miten ihmeessä se liittyy talouden massatuhoon ilman tulonsiirtoja?

Ei voida. Valtion konkurssia ei voida enää nykymaailmassa hoitaa ilman tulonsiirtoja vain sillä että ei makseta velkaa. Etenkin yhteisvaluutassa tämä on täysin mahdotonta. Osavaltion velkaa ei voi jättää maksamatta yksityiselle sektorille. Eli jos ja kun Kreikankin velat jätetään lopulta maksamatta niin kyseessä on nimenomaan tulonsiirto. 75% Kreikan veloista on jo sosialisoitu. Ilman tätä sosialisointia yhteisvaluutan osavaltion velkoja ei voi jättää maksamatta muuten vaarantuu koko yhteisvaluutan uskottavuus.

Toisaalta myöskään liikepankkien taseet ei kestä koskaan näin suurta defaulttia. Jonkun Islannin tai Argentiinan defaultin vielä kestää. Mutta yhdenkään USA:n osavaltion tai euromaan defaulttia meidän liikepankkijärjestelmä ei kestä. Velkojen sosialisointi ja tätä kautta faktinen tulonsiirto on ainoa mahdollisuus.

Talouden massatuhoon tämä liittyy juuri tätä kautta. Jos rahaliiton osavaltiot pakotetaan ottamaan velka omiin nimiinsä niin seurauksena on aina jonkun osavaltion fuckup jota systeemi ei kestä. Ainoa mahdollisuus hoitaa homma kestävästi on sosialisoida velkaantuminen suuremman instanssin hoidettavaksi joka hallitsee myös rahaa. Ja tämä "liittovaltion" velka on lopulta aina tulonsiirto.

Valtion ja varsinkin rahaliiton valtion velkaantumisella ei ole oikeastaan mitään yhtymäkohtia yrityksen tai yksityishenkilön velkaantumiseen joten näistä puhuminen tässä yhteydessä on aika turhaa.

Kyllä sen velan voi jättää maksamatta. Ja itseasiassa, jos ajattelutapa tulonsiirtojen pakollisuudesta leviää, niin muuta mahdollisuutta ei lopulta ole. Tämä sen takia, että ottamalla lisää velkaa valtio voi saada ilmasia tulonsiirtoja. Jos pelkoa mistään toimenpiteistä ei ole, kuka ei tekisi näin? Hyvää rahaa siis huonon perään vaan loputtomasti.

Kuten sanoin, en ole sitä vastaan, että EKP pitää rahan arvon stabiilina. Näin ollen jos Kreikka menee konkurssiin niin keskuspankki voi estää deflaatoorisen laman (tai siis lähinnä deflaation, kyllähän tässä varmaan lamaan päästään joka tapauksessa). Tässä ollaan mielestäni aika kaukana tulonsiirron käsitteestä.

[jka]

Kyllä sen velan voi jättää maksamatta. Ja itseasiassa, jos ajattelutapa tulonsiirtojen pakollisuudesta leviää, niin muuta mahdollisuutta ei lopulta ole. Tämä sen takia, että ottamalla lisää velkaa valtio voi saada ilmasia tulonsiirtoja. Jos pelkoa mistään toimenpiteistä ei ole, kuka ei tekisi näin? Hyvää rahaa siis huonon perään vaan loputtomasti.

Ei voi. Voit heittää hyvästit eurolle jos yksikin euromaa jättää velat maksamatta niin että velkojana on suurimmaksi osaksi yksityinen sektori. Tämä on ihan päivänselvä asia.

Ja eihän tulonsiirrot liittovaltiomallissa mitään ilmaisia ole. Ei USA:ssakaan ole osavaltioilla avoin piikki. Kyllä noilla aina joku tietty kohde on mitä noilla maksetaan. Ei tässä mallissa ole yhtään sen enempää hyvää rahaa huonon rahan perässä kuin ei-littovaltiomallissakaan. Ainoa ero on että täydelliseen fuckupiin ei koskaan jouduta.

[asdasdasdasd]

Kyllä sen velan voi jättää maksamatta. Ja itseasiassa, jos ajattelutapa tulonsiirtojen pakollisuudesta leviää, niin muuta mahdollisuutta ei lopulta ole. Tämä sen takia, että ottamalla lisää velkaa valtio voi saada ilmasia tulonsiirtoja. Jos pelkoa mistään toimenpiteistä ei ole, kuka ei tekisi näin? Hyvää rahaa siis huonon perään vaan loputtomasti.

Ei voi. Voit heittää hyvästit eurolle jos yksikin euromaa jättää velat maksamatta niin että velkojana on suurimmaksi osaksi yksityinen sektori. Tämä on ihan päivänselvä asia.

Ja eihän tulonsiirrot liittovaltiomallissa mitään ilmaisia ole. Ei USA:ssakaan ole osavaltioilla avoin piikki. Kyllä noilla aina joku tietty kohde on mitä noilla maksetaan. Ei tässä mallissa ole yhtään sen enempää hyvää rahaa huonon rahan perässä kuin ei-littovaltiomallissakaan. Ainoa ero on että täydelliseen fuckupiin ei koskaan jouduta.

Lopeta jo niiden MMT blogien lukeminen. Ne ovat väärässä. Luin tuota aikasemmin linkittämääsi artikkelia vähän ja kyllä vaan, taas kerran MMT-teoristi elää aivan eri planeetalla, teorisoiden mailmasta, jota ei yksinkertaisesti ole olemassa. En ole ihan varma, että onko nämä ihmiset yksinkertaisesti auttamattoman yksinkertaisia, vai epärehellisiä.

Et taas kerran antanut mitään perusteluita millä logiikalla eurolle voi heittää hyvästit, jos yksikin valtio jättää maksamatta velkansa. Pankkien konkurssissa saadaan deflaatiota jos jotain, eli eurolle ei kyseessä ole mikään uhka. Sen sijaan jos valtioiden velat kuitataan aina vain muiden toimesta, on täysin selvää, että velan lisääntymisestä ei joudu maksamaan kuin muut, ja näin joudutaan kierteeseen. Lopulta muut ei halua maksaa enää (ja keskuspankkia rajoittaa myös asiassa inflaatio, ainakin jos puikoissa on joku täysjärkinen henkilö).

Ja kyllä siihen täydelliseen fuckuppiin voidaan joutua. Inflatoimisessa on vaan kyse yhdestä lisäkeinosta hoitaa asia, ja tällä on totisesti reaalitaloluteen negatiivisia vaikutuksia aivan kuin defaultillakin. Jos Kreikan velat inflatioitaisiin pois, niin tällöin voisi legitemisti puhua euron kriisistä.

[sr]

Talousajattelussa pitäisi siirtyä kokonaan uuteen paradigmaan. Ajatus, että talouskasvu pitäisi olla ikuinen johtaa umpikujaan. Kaikki maat tulevat ajan saatossa muuttumaan japaneiksi, missä talouskasvu olennaisesti pysähtyy kokonaan.
Talouskasvulle on siis pakko löytyä vaihtoehtoja eli kulutus on pakko alkaa sopeuttamaan todellisiin tuloihin eikä kasvaviin tuloihin.

Jos rahajärjestelmää ei ihan täysin sössitä (ja ajeta valtavaa osaa ihmisistä lopullisesti työttömiksi), niin pitkällä aikavälillä talouskasvun on pakko seurata tuottavuuden kehitystä. Pitkällä aikavälillä tämä taas tarkoittaisi sitä, että teknologia ei kehity lainkaan. Onko jotain merkkejä siitä, että teknologinen kehitys, joka on ollut huimaa vähintään viimeiset 100 vuotta, yhtäkkiä loppuisi kuin seinään?

[jka]

Et taas kerran antanut mitään perusteluita millä logiikalla eurolle voi heittää hyvästit, jos yksikin valtio jättää maksamatta velkansa. Pankkien konkurssissa saadaan deflaatiota jos jotain, eli eurolle ei kyseessä ole mikään uhka. Sen sijaan jos valtioiden velat kuitataan aina vain muiden toimesta, on täysin selvää, että velan lisääntymisestä ei joudu maksamaan kuin muut, ja näin joudutaan kierteeseen. Lopulta muut ei halua maksaa enää (ja keskuspankkia rajoittaa myös asiassa inflaatio, ainakin jos puikoissa on joku täysjärkinen henkilö).

Olet aikalailla yksin näkemyksesi kanssa. Melkein kaikki euroalueen talous- ja rahapäättäjät ovat toista mieltä. Ei muuten oltaisi paskat housussa ostettu kaikki Kreikan velat pois että vahingossakaan ei pääse käymään tämä skenaario.

Ja muuten kun puhuit tuosta hyvää rahaa huonon perään niin tarkemmin ajateltuna nykymallissa juuri käy näin kaikista pahimmalla mahdollisella tavalla. Kreikan velatkin on ostetu markkinoilta käytännössä ylihintaan jotta korot on voitu keinotekoisesti pitää matalana. Eli me laitamme nimenomaan hyvää rahaa huonon perään. Mutta me laitamme sitä enemmän kuin liittovaltiomallissa kosko tämä uusikaan hyvä raha ei vaikuta itse ongelmaan kuin pienellä osalla koska joudumme maksamaan jatkuvasti ylihintaa. Jos tulonsiirrot olisi jo alunperin tasanneet Kreikan ongelmia niin Kreikka ei olisi koskaan edes ylivelkaantunut ja 100% tuosta rahasta olisi vaikuttanut itse ongelmaan, eikä olisi ollut suurimmalta osalta tulonsiirtoja pankeille niinkuin nykymallissa.

Ja mikä ihmeen inflatoiminen? Lopeta jo naurettavat puheet inflatoimisesta. Suomen inflaatio on vuoden 1996 jälkeen ollut keskimäärin 1.8%. Ja tällä hetkellä nolla vaikka yritetään kaikin keinoin inflatoida kaikkien muidenkin kuin Kreikan velkoja pois.

[asdasdasdasd]

Et taas kerran antanut mitään perusteluita millä logiikalla eurolle voi heittää hyvästit, jos yksikin valtio jättää maksamatta velkansa. Pankkien konkurssissa saadaan deflaatiota jos jotain, eli eurolle ei kyseessä ole mikään uhka. Sen sijaan jos valtioiden velat kuitataan aina vain muiden toimesta, on täysin selvää, että velan lisääntymisestä ei joudu maksamaan kuin muut, ja näin joudutaan kierteeseen. Lopulta muut ei halua maksaa enää (ja keskuspankkia rajoittaa myös asiassa inflaatio, ainakin jos puikoissa on joku täysjärkinen henkilö).

Olet aikalailla yksin näkemyksesi kanssa. Melkein kaikki euroalueen talous- ja rahapäättäjät ovat toista mieltä. Ei muuten oltaisi paskat housussa ostettu kaikki Kreikan velat pois että vahingossakaan ei pääse käymään tämä skenaario.

No Euroalueen päättäjät ajattelivat, että tällä tavalla vältytään shokilta ja saadaan hitaasti maksettua Kreikan velka pois. He olivat väärässä. Kreikan alijäämät senkun lisäntyivät ja nyt ollaan taas tulossa samaan pisteeseen, mutta velkaa on enemmän. Ironista sinänsä, että argumenttsi joka nojasi auktoriteettiin lopulta juurikin tukee minun argumenttia.

Ja muuten kun puhuit tuosta hyvää rahaa huonon perään niin tarkemmin ajateltuna nykymallissa juuri käy näin kaikista pahimmalla mahdollisella tavalla. Kreikan velatkin on ostetu markkinoilta käytännössä ylihintaan jotta korot on voitu keinotekoisesti pitää matalana. Eli me laitamme nimenomaan hyvää rahaa huonon perään. Mutta me laitamme sitä enemmän kuin liittovaltiomallissa kosko tämä uusikaan hyvä raha ei vaikuta itse ongelmaan kuin pienellä osalla koska joudumme maksamaan jatkuvasti ylihintaa. Jos tulonsiirrot olisi jo alunperin tasanneet Kreikan ongelmia niin Kreikka ei olisi koskaan edes ylivelkaantunut ja 100% tuosta rahasta olisi vaikuttanut itse ongelmaan, eikä olisi ollut suurimmalta osalta tulonsiirtoja pankeille niinkuin nykymallissa.

Mitä jos Kreikka olisi kuitenkin tasannut budjettinsa, niin että muiden ei olisi tarvinut tätä tehdä ottaen velkaa omaan piikkiinsä? Mitä jos Kreikka vastaisi kohonneista koroistaan itse... Voi tätä mahdollisuuksien maailmaa. Mutta siis tietenkin paljon parempi tapa on se, että jos joku valtio velkaantuu niin maksetaan velat tulonsiirroilla. Tällaisilla insentiiveillä yksikään valtio ei tule enää milloinkaan velkaantumaan!

Ja mikä ihmeen inflatoiminen? Lopeta jo naurettavat puheet inflatoimisesta. Suomen inflaatio on vuoden 1996 jälkeen ollut keskimäärin 1.8%. Ja tällä hetkellä nolla vaikka yritetään kaikin keinoin inflatoida kaikkien muidenkin kuin Kreikan velkoja pois.

Tarkoitin, että JOS Kreikan velat inflatoitaisiin kokonaisuudessaan.

[latrom]

Talousajattelussa pitäisi siirtyä kokonaan uuteen paradigmaan. Ajatus, että talouskasvu pitäisi olla ikuinen johtaa umpikujaan. Kaikki maat tulevat ajan saatossa muuttumaan japaneiksi, missä talouskasvu olennaisesti pysähtyy kokonaan.
Talouskasvulle on siis pakko löytyä vaihtoehtoja eli kulutus on pakko alkaa sopeuttamaan todellisiin tuloihin eikä kasvaviin tuloihin.

Jos rahajärjestelmää ei ihan täysin sössitä (ja ajeta valtavaa osaa ihmisistä lopullisesti työttömiksi), niin pitkällä aikavälillä talouskasvun on pakko seurata tuottavuuden kehitystä. Pitkällä aikavälillä tämä taas tarkoittaisi sitä, että teknologia ei kehity lainkaan. Onko jotain merkkejä siitä, että teknologinen kehitys, joka on ollut huimaa vähintään viimeiset 100 vuotta, yhtäkkiä loppuisi kuin seinään?

Miten kasvua voi tulla, jos automaation kautta ostovoima keskittyy yhä pienemmälle eliitille? Kansalaispalkka?

[jka]

No Euroalueen päättäjät ajattelivat, että tällä tavalla vältytään shokilta ja saadaan hitaasti maksettua Kreikan velka pois. He olivat väärässä. Kreikan alijäämät senkun lisäntyivät ja nyt ollaan taas tulossa samaan pisteeseen, mutta velkaa on enemmän. Ironista sinänsä, että argumenttsi joka nojasi auktoriteettiin lopulta juurikin tukee minun argumenttia.

Eihän Kreikan rahoitus ole mihinkään loppunut. Jos pelkästään tuo olisi syy niin lopetetaan Kreikan rahoitus nyt ja annetaan paskan kaatua. Ei riitä päättäjillä ballssit toisin kuin yrität esittää.

Mitä jos Kreikka olisi kuitenkin tasannut budjettinsa, niin että muiden ei olisi tarvinut tätä tehdä ottaen velkaa omaan piikkiinsä? Mitä jos Kreikka vastaisi kohonneista koroistaan itse... Voi tätä mahdollisuuksien maailmaa. Mutta siis tietenkin paljon parempi tapa on se, että jos joku valtio velkaantuu niin maksetaan velat tulonsiirroilla. Tällaisilla insentiiveillä yksikään valtio ei tule enää milloinkaan velkaantumaan!

Entäpä jos otetaan käyttöön USA:n malli joka jo todistetusti toimii ainakin paremmin kuin nykyinen. Miksi ihmeessä pitää jossitella ja kiivetä perse edellä puuhun. Tuolla edellä kaipasit empiriaa. USA:lla on 250 vuoden empiirinen kokemus rahalliiton pyörittämisestä. Mihin se halu empiriaan tässä kohtaa hävisi?

[asdasdasdasd]

Entäpä jos otetaan käyttöön USA:n malli joka jo todistetusti toimii ainakin paremmin kuin nykyinen. Miksi ihmeessä pitää jossitella ja kiivetä perse edellä puuhun. Tuolla edellä kaipasit empiriaa. USA:lla on 250 vuoden empiirinen kokemus rahalliiton pyörittämisestä. Mihin se halu empiriaan tässä kohtaa hävisi?

Kai ymmärrät, että USA:n malli ei ole rahaliitto, vaan liittoVALTIO? Tässä on... ero. Ja USA on absoluuttisesti maailman velkaisin valtio, eli en sanosi, että velan osalta projetkissa ollaan tällä hetkellä mitenkään onnistumassa.

[jka]

Miten kasvua voi tulla, jos automaation kautta ostovoima keskittyy yhä pienemmälle eliitille? Kansalaispalkka?

Automaation kautta ostovoima ei muuten keskity pienelle eliitiille tälläkään hetkellä. Yksikään maailman rikkain ihminen ei ole tehnyt omaisuuttaan roboteilla tai niiden tuottamalla liäsarvolla. Päinvastoin yhä suurempi osa kaikista rikkaimmista on tehnyt tulonsa esim. ohjelmistoalalla. Kymmenen suurituloisimman listalla oli Suomessakin viime vuonna 7 Supercellin nörttiä. Koodaaminen jos joku on täysin työvoimaintensiivistä hommaa. Paljon enemmän työvoimaintensiivistä kuin edes T-Fordien kasaaminen liukuhihnalla 1900-luvun alussa.

[latrom]

Mutta kuinka monella on älylliset resurssit koodaamiseen?

Lähetetty minun Nexus 4 laitteesta Tapatalkilla

[jka]

Kai ymmärrät, että USA:n malli ei ole rahaliitto, vaan liittoVALTIO? Tässä on... ero. Ja USA on absoluuttisesti maailman velkaisin valtio, eli en sanosi, että velan osalta projetkissa ollaan tällä hetkellä mitenkään onnistumassa.

No, tätähän tässä olen kokoajan toittanut. Rahaliitto ilman liittovaltiota ei toimi. Nykyinen malli ottaa kaikista vain huonoimmat puolet, mutta ei mistään mitään hyvää.

[latrom]

USA:n tapauksessa velalla ei ole niin väliä, kun keskuspankki voi ostaa valtion velkaa ja USD:lle on kysyntää.

[jka]

Mutta kuinka monella on älylliset resurssit koodaamiseen?

Lähetetty minun Nexus 4 laitteesta Tapatalkilla

Gaussin käyrä pätee kaikessa inhimillisessä toiminnassa. Ihminen ei ylipäätään pysty edes keksimään töitä joita ei pystytä tekemään ihan sillä samalla älyjakaumalla kuin millä on tehty ennenkin.

[sr]

Miten kasvua voi tulla, jos automaation kautta ostovoima keskittyy yhä pienemmälle eliitille? Kansalaispalkka?

Eihän talouden kasvu ota kantaa muuhun kuin siihen, että talouden kokonaisvolyymi kasvaa. Se, miten sitä sitten jaetaan, on täysin erillinen kysymys. Itse esim. kannatan kansalaispalkkaa, enkä näe sille edes oikein mitään vaihtoehtoa siinä muutaman vuosikymmenen päästä olevassa tilanteessa, jossa koneet ovat lähes kaikissa asioissa tehokkaampia työntekijöitä kuin ihmiset. Siinä tilanteessa ei yhteiskunnan sosiaalinen rakenne mitenkään kestä sitä, että kaikki robottien tuottama hyvinvointi menee niille, jotka ne robotit sattuvat omistamaan, kun se kyseiseen tilanteeseen pääsy (=teknologian kehitys) on paljon laajemman yhteiskunnan ansiota.

[latrom]

Ei ole olemassa talouskasvua ilman ostovoimaa.

Lähetetty minun Nexus 4 laitteesta Tapatalkilla

[sr]

Automaation kautta ostovoima ei muuten keskity pienelle eliitiille tälläkään hetkellä. Yksikään maailman rikkain ihminen ei ole tehnyt omaisuuttaan roboteilla tai niiden tuottamalla liäsarvolla. Päinvastoin yhä suurempi osa kaikista rikkaimmista on tehnyt tulonsa esim. ohjelmistoalalla. Kymmenen suurituloisimman listalla oli Suomessakin viime vuonna 7 Supercellin nörttiä. Koodaaminen jos joku on täysin työvoimaintensiivistä hommaa. Paljon enemmän työvoimaintensiivistä kuin edes T-Fordien kasaaminen liukuhihnalla 1900-luvun alussa.

Periaatteessa kyse on samasta asiasta. Robottien (=erinäköinen elektroniikkasälä, joissa ne Supercellin pelit pyörii) ansiosta juuri muutaman nörtin on mahdollista tehdä niin paljon rahaa kuin on. Juuri tämä on se asia, mikä robottiyhteiskunnan yhdistettynä "winner-takes-all"-talouteen erottaa aiemmasta. Niiden muutaman ihmisen, joiden työpanosta edelleen tarvitaan hyvinvoinnin tuottamiseen, on puhtaassa markkinataloudessa mahdollista saada työpanoksestaan ihan kohtuuttoman suuri korvaus. Kohtuuttomalla tarkoitan tässä sitä, että heidän uhrauksensa (8h työtä per päivä) ei ole missään suhteessa heidän saamaansa korvaukseen, vaan korvauksen suuruus johtuu pääosin puhtaasta onnesta (he vain sattuvat olemaan erittäin lahjakkaita koodareita). Ammattiurheilu, jossa myös palkkiot ovat tähtitieteellisiä (jonkun uutisen mukaan Ronaldon arvo on 300 miljoonaa), pätee täsmälleen sama.

Tuo vertauksesi T-Fordin on erinomainen. Fordin tehtaaseen pystyi tulemaan suunnilleen kuka tahansa pystymetsästä ja alkaa tehdä autoja. Siksi palkkiot työntekijöiden välillä olivat hyvin samoja. Paras työntekijä ei pystynyt tuottamaan juurikaan enempää lisäarvoa kuin huonoin. Tällöin korvaukset työnteosta menivät oikeudenmukaisesti, vaikka niiden annettiin mennä markkinoiden ohjaamana. Nykyaikana se ei enää päde. Huono koodari ei 8h:n aikana saa aikaiseksi prosenttiakaan siitä lisäarvosta, jonka paras koodari saa. Huono jalkapalloilija on nollan arvoinen Ronaldoon verrattuna, vaikka treenaisi ihan yhtä paljon ja antaisi peleissä ihan samalla tavoin kaikkensa kuin Ronaldokin.

[asdasdasdasd]

Kai ymmärrät, että USA:n malli ei ole rahaliitto, vaan liittoVALTIO? Tässä on... ero. Ja USA on absoluuttisesti maailman lllvelkaisin valtio, eli en sanosi, että velan osalta projetkissa ollaan tällä hetkellä mitenkään onnistumassa.

No, tätähän tässä olen kokoajan toittanut. Rahaliitto ilman liittovaltiota ei toimi. Nykyinen malli ottaa kaikista vain huonoimmat puolet, mutta ei mistään mitään hyvää.

Näin epäyhtenäisellä alueella liittovaltion seuraus olisi hyvin todennäköisesti enemmistön tyrannia. Muuten rahaliiton käsite ei millään tavalla vaadi liittovaltiota, tai edes eurobondeja. Et ole esittänyt väitteelle teoreettista pohjaa tai empiiristä evidenssiä.

Lisäksi tilannetta jossa on päällä PEG tai dollarisaatio tai jopa valuuttakatejärjestelmä on verrattavissa valuuttaunioniin. Silti nämä rakennelmat näyttävät toimivan ihan kohtuullisesti. Jos tällaiset järjestelyt toimivat, niin sitten toimii valuuttaunionikin. Mutta ilmeisesti mielipiteesi on, että mikään seuraavista alueista ei toimi:

http://en.wikipedia.org/wiki/Currency_union

Hoh hoijaa...

[jka]

Periaatteessa kyse on samasta asiasta. Robottien (=erinäköinen elektroniikkasälä, joissa ne Supercellin pelit pyörii) ansiosta juuri muutaman nörtin on mahdollista tehdä niin paljon rahaa kuin on. Juuri tämä on se asia, mikä robottiyhteiskunnan yhdistettynä "winner-takes-all"-talouteen erottaa aiemmasta.

Sanoisin, että tämä johtuu toistaiseksi enneminkin vain talouden globaalistumisesta. Ei Supercell tekisi suuria voittoja ellei se pystyisi myymään käytännössä ilmaiseksi koko maapallon ihmisille. Tästä aiheutuu voitot jota ei ole ennen nähty. Kaikkia suuria voittoja yhdistää tämä sama asia. On ihan selvää että parturikampaaja ei voi enää kilpailla jos ei saa myös asiakkaikseen koko maapallon väestöä. Parturkampaaja ei voi kilpailla vaikka saisi työntekijäkseen robotinkin. Ei voi kilpailla vaikka saisi robotin ilmaiseksikin.

[jka]

Näin epäyhtenäisellä alueella liittovaltion seuraus olisi hyvin todennäköisesti enemmistön tyrannia. Muuten rahaliiton käsite ei millään tavalla vaadi liittovaltiota, tai edes eurobondeja. Et ole esittänyt väitteelle teoreettista pohjaa tai empiiristä evidenssiä.

No, en minä liitovaltiota väkisin halua. Päinvastoin koko paskan purkaminen olisi kaikista paras vaihtoehto. Mutta jos tähän suuntaan on pakko mennä niin mennään sitten loppuun asti.

Aika heppoinen on tuo lista rahaliitoista. Täysin naurettavaa kuvitella että noista mikään muu kuin USA olisi millään tavalla vertailukelpoinen euroalueeseen.

[sr]

Periaatteessa kyse on samasta asiasta. Robottien (=erinäköinen elektroniikkasälä, joissa ne Supercellin pelit pyörii) ansiosta juuri muutaman nörtin on mahdollista tehdä niin paljon rahaa kuin on. Juuri tämä on se asia, mikä robottiyhteiskunnan yhdistettynä "winner-takes-all"-talouteen erottaa aiemmasta.

Sanoisin, että tämä johtuu toistaiseksi enneminkin vain talouden globaalistumisesta. Ei Supercell tekisi suuria voittoja ellei se pystyisi myymään käytännössä ilmaiseksi koko maapallon ihmisille. Tästä aiheutuu voitot jota ei ole ennen nähty. Kaikkia suuria voittoja yhdistää tämä sama asia. On ihan selvää että parturikampaaja ei voi enää kilpailla jos ei saa myös asiakkaikseen koko maapallon väestöä. Parturkampaaja ei voi kilpailla vaikka saisi työntekijäkseen robotinkin. Ei voi kilpailla vaikka saisi robotin ilmaiseksikin.

Siis pointtini oli se, että robotit tulevat tulevaisuudessa syömään juuri parturikampaajien tulot, koska ensimmäisenä on helpointa korvata ne yksinkertaisimman työt, juuri ne, joihin suunnilleen jokaisella kohtuuälyisellä terveellä ihmisellä on mahdollisuus ryhtyä. Jäljelle jäävät ne työt, joissa tarvitaan jotain erityisosaamista, jonka korvaaminen robotilla on vaikeaa. On kallista kehittää robotti, joka hoitaa sellaisen henkilön työn, jota tarvitaan maailmassa yksi. Paljon halvempaa on maksaa tälle henkilölle tähtitieteellisiä palkkioita. Sen sijaan on halpaa kehittää robotti, joka korvaa miljoonan ihmisen työ, koska se sama robotti voidaan kopioida miljoona kertaa.

Siis yhdistettynä se, että "vaikeita" töitä tulee olemaan vaikeampi korvata roboteilla, ja se, että työtä, johon massat kykenevät, on kannattavampaa korvata, johtavat siihen, että työtä, johon kuka tahansa kykenisi ja jolla olisi vapailla markkinoilla jokin kohtuullinen arvo, tulee jatkossa olemaan entistä vähemmän. Mitä pidemmälle tässä mennään, sitä selvempää on se, ettei ole oikeudenmukaista jakaa yhteiskunnan hyvinvointia (jota tietenkin talouskasvun ansiosta on koko ajan enemmän ja enemmän) puhtaasti ihmisen työn markkina-arvon mukaan. Tämä työn markkinoilla myynti on toiminut koko teollisen vallankumouksen läpi kohtuullisen hyvin, mutta oma mielipiteeni on se, että seuraavina muutamana vuosikymmenenä se tulee tiensä päähän. Todennäköisesti systeemissä säilyy jokin markkinaelementti (jonka ansiosta ne tuottavimmat työntekijät edelleen suostuvat työpanoksensa koko yhteiskunnan hyväksi antamaan), mutta missään tapauksessa nykymitassa se ei tule enää toimimaan kestävän yhteiskuntarakenteen pohjana.

[jka]

Siis yhdistettynä se, että "vaikeita" töitä tulee olemaan vaikeampi korvata roboteilla, ja se, että työtä, johon massat kykenevät, on kannattavampaa korvata, johtavat siihen, että työtä, johon kuka tahansa kykenisi ja jolla olisi vapailla markkinoilla jokin kohtuullinen arvo, tulee jatkossa olemaan entistä vähemmän.

Massat kykenevät lopulta tekemään niitä Supercellin pelejäkin. Ihan samoin kuin T-Fordejakin. Se, että massat kykeni tekemään T-Fordeja johtui teknologian kehittymisestä. Teknologia kehittyy ihan samoin kaikessa muussakin edelleenkin. Pelien tekemisen työkalut ovat kehittyneet valtavasti viimeisen 10 vuoden aikana. Ei pelien tekeminen vaadi mitään erityisosaamista enää, toisin kuin 20 vuotta sitten. Pelien tekeminen on nimenomaan massojen duunia tänäpäivänä. Siitä kertoo jo sekin että pelkästään Applen putiikkiin tulee 20.000 uutta appsia kuukaudessa.

Gaussin käyrä pätee myös näissä aluksi vaativammissa tehtävissä tänäpäivänäkin. Ei pelejä olisi pystyneet tekemään 20 vuotta sitten edes huippuälykkäätkään elleivät olisi pystyneet 20 vuodessa tekemään työkalut jolla pelejä pystyy tekemään lopulta kuka vaan.

[sr]

Siis yhdistettynä se, että "vaikeita" töitä tulee olemaan vaikeampi korvata roboteilla, ja se, että työtä, johon massat kykenevät, on kannattavampaa korvata, johtavat siihen, että työtä, johon kuka tahansa kykenisi ja jolla olisi vapailla markkinoilla jokin kohtuullinen arvo, tulee jatkossa olemaan entistä vähemmän.

Massat kykenevät lopulta tekemään niitä Supercellin pelejäkin. Ihan samoin kuin T-Fordejakin. Se, että massat kykeni tekemään T-Fordeja johtui teknologian kehittymisestä. Teknologia kehittyy ihan samoin kaikessa muussakin edelleenkin. Pelien tekemisen työkalut ovat kehittyneet valtavasti viimeisen 10 vuoden aikana. Ei pelien tekeminen vaadi mitään erityisosaamista enää, toisin kuin 20 vuotta sitten. Pelien tekeminen on nimenomaan massojen duunia tänäpäivänä. Siitä kertoo jo sekin että pelkästään Applen putiikkiin tulee 20.000 uutta appsia kuukaudessa.

Appsien absoluuttinen määrä ei kerro oikeastaan mistään. Olen melko varma, että appseilla tulojakauma on hyvin vääristynyt niin, että jotain 1% noista (eli luokkaa 200 appsia) tuo 90% tuloista. Tässä on se ero. T-Fordin paras tekijä ei takuulla saanut palkkaa 100 kertaa enempää kuin keskinkertainen tekijä.

En siis epäile lainkaan, etteikö tulevaisuudessa tehtäisi enemmän ja parempia pelejä kuin nykyisin. Ajattele kuitenkin pelaamista. Tavallisella pelaajalla on rajallinen aika, jonka hänellä on käytettävissä pelaamiseen. Hän ei suinkaan jaa sitä niin, että jakaisi sen vaikkapa 1% ajastaan sadan parhaan pelin pelaamiseen, vaan pelaa parasta peliä 50% ajasta ja sitten muutamaa muuta vähän siihen päälle. Ja tämä painaa pelien hintoja alaspäin. Sen parhaan pelin tekijän ei tarvitse rahastaa kuin euro jokaiselta pelaajalta, ja hänestä tulee silti sikamaisen rikas. Sadanneksi parhaan pelin tekijä taas ei saa mitään, vaikka suostuisi myymään pelinsä 50 sentillä. T-Fordin kohdalla tämä ei pätenyt. Fordin tehtaan sadanneksi paras työntekijä sai palkkaa lähes saman kuin se paraskin, koska pystyi tuottamaan lähes saman, minkä se paraskin.

Gaussin käyrä pätee myös näissä aluksi vaativammissa tehtävissä tänäpäivänäkin. Ei pelejä olisi pystyneet tekemään 20 vuotta sitten edes huippuälykkäätkään elleivät olisi pystyneet 20 vuodessa tekemään työkalut jolla pelejä pystyy tekemään lopulta kuka vaan.

En ymmärtänyt, mihin Gaussin käyrään tässä vetoat.

Se, että pelejä pystyy tekemään kuka vaan, ei johda tulojakauman tasaantumiseen, vaikka tietenkin johtaa siihen, että enemmän ja parempia pelejä tehdään. Se vain tarkoittaa sitä, että C++ koodarin sijaan siellä tulojakauman huipulla on paras peli-ideoija. Oleellista on joka tapauksessa se, että kuka tahansa ei pysty markkinoiden kannalta lähellekään samantasoiseen peli-ideointiin, kuin se paras, vaikka T-Fordien kokoamisessa pystyikin. Ja ahkeruus ja omasta vapaa-ajasta tinkiminen ei tässä auta, vaan kyse on ennen kaikkea onnesta (mitä ominaisuuksia sattuu omaamaan, missä piireissä sattuu liikkumaan, jne.) Oikeudenmukaisen tulonjaon kannalta onneen perustuvaa jakamista pidetään selvästi epäoikeudenmukaisempana kuin vaikkapa omaan ahkeruuteen perustuvaa.

[jka]

Juu, samaa mieltä.

Käytännössä suuriin tuloihin pääsee pelejäkin tekemällä vain onnen avulla. Pitää tehdä juuri oikean tyyppinen peli juuri oikeaan aikaan. Muutamat onnekkaat vievät kaikki tulot muut nuolevat näppejään. Edes peli-idea ei ole oleellista. Ei menestyspeleissä ole mitään uutta ideaa joka vaatisi mitään erikoisosaamista. Kokonaisuudessa peliala on hyvin lähellä nollasummabisnestä. Niitä kaikkien flopanneiden autotallifirmojen pelien kustannuksia kun ei missään lopulta näy. Ainoastaan niiden muutamien menestyspelien voitot.

Gaussin käyrä tulonjaossa ei tietenkään päde. Itse ajattelin sillä vain sitä että kuka vaan voi edelleen tehdä työtä sillä panoksella jossa gaussin käyrällä sattuu olemaan ja peruspalkka on kyllä edelleen taattu. Mutta onnen osuus globaalissa taloudessa on lähtenyt ihan lapasesta ja se ratkaisee lopulta kaiken niiden ihan huipputulojen suhteen.

[Rubiikinkuutio]

Kokonaisuudessa peliala on hyvin lähellä nollasummabisnestä. Niitä kaikkien flopanneiden autotallifirmojen pelien kustannuksia kun ei missään lopulta näy. Ainoastaan niiden muutamien menestyspelien voitot.

Oliko tämä mutua? Kiintoisa väite ja olisi kiintoisaa saada joku arvio tästä. Että paljonko rahaa ja vaivaa koko kännykkäpelialaan on upotettu ja riittävätkö ne muutamien voitot kattamaan ne tappiot.

[jka]

Kokonaisuudessa peliala on hyvin lähellä nollasummabisnestä. Niitä kaikkien flopanneiden autotallifirmojen pelien kustannuksia kun ei missään lopulta näy. Ainoastaan niiden muutamien menestyspelien voitot.

Oliko tämä mutua? Kiintoisa väite ja olisi kiintoisaa saada joku arvio tästä. Että paljonko rahaa ja vaivaa koko kännykkäpelialaan on upotettu ja riittävätkö ne muutamien voitot kattamaan ne tappiot.

Ei ihan mutua mutta melkoisen valistunut arvaus.

Tästä näet tämän hetken kärkipelit:

http://thinkgaming.com/app-sales-data/

Kolme eniten myyvää peliä ovat ainoat jotka tekevät liikevaihtoa luokassa miljoona päivässä. Tämän jälkeen pudotaan samantien luokkaan satoja tuhansia päivässä. Kun mennään 20. sijan huonommalle puolelle puhutaan enää kymppitonneista päivässä. Kun mennään 200. sijan huonommalle puolelle puhutaan alle kymppitonnista päivässä. Tästä liikevaihdosta Apple ottaa vielä 30% provikat. Eli 70% jää tekijöille. Tuosta vielä alvit, tellit, lellit ja vellit pois.

Käytännössä pienenkin pelistudion kustannukset vuodessa on vähintään 1-2 miljoonaa. Voidaan karkeasti sanoa, että 200 eniten myyvää peliä pystyy ylipäätään elättämään pienen pelistudion pitkällä tähtäimellä. Yrittäjiä markkinoilla on kymmeniätuhansia ja pelejä satojatuhansia vielä tuon 200:n oikeasti kannattavan pelin jälkeen. Aika pirun vaikea saada koko bisnestä kannattavaksi minkään laskuopin mukaan.

[Rubiikinkuutio]

Käytännössä pienenkin pelistudion kustannukset vuodessa on vähintään 1-2 miljoonaa.

Joo, mutta tuollaisetkin pelistudiot tekevät monia pelejä ja siellä on todella todella paljon yksittäisten ihmisten harrastus pelejä jotka on tehty pelinteko-ohjelmilla. Hankalasti arvioitava asia jos peliklusterin kokoa pitää rueta mutuna arvioimaan.

[jka]

Käytännössä pienenkin pelistudion kustannukset vuodessa on vähintään 1-2 miljoonaa.

Joo, mutta tuollaisetkin pelistudiot tekevät monia pelejä ja siellä on todella todella paljon yksittäisten ihmisten harrastus pelejä jotka on tehty pelinteko-ohjelmilla. Hankalasti arvioitava asia jos peliklusterin kokoa pitää rueta mutuna arvioimaan.

Saa olla melkoisen iso tekijä että saa useamman pelin samaan aikaan myyväksi niin että näkyy yhtään millään listalla. Silloin ei puhuta oikeastaan koskaan 1-2 miljoonan pikkupuljusta. Suomesta ainoastaan Rovio ja Supercell ovat pystyneet tähän. Kolmantena ainoana menestyjänä on Fingersoft, jolla ei ole koskaan ollut useampaa peliä listalla.

Suomessa on kymmeniä muita pelifirmoja ja yksikään muu ei ole edes break evenissä tällä hetkellä mobiilipeleillään. Ja Suomen pelifirmat ovat kuitenkin melkoisen kovia verrattuna kansainvälisiin kilpailijoihin. Näissä on paljon mm. Rovion ja Supercellinkin entisiä tekijöitä. Mutta tämä kuvaa vaan sitä että menestys on enemmän tuurista kiinni kuin taidoista. Yksikään Roviosta tai Supercellistä lähtenyt ei ole vielä tehnyt ainoatakaan menestyspeliä uudestaan. Jopa Roviolla ja Supercellillä on suuria vaikeuksia tehdä uutta menestystä.

[Rubiikinkuutio]

Saa olla melkoisen iso tekijä että saa useamman pelin samaan aikaan myyväksi niin että näkyy yhtään millään listalla.

Joo en minä sitä, vaan lähinnä että todella hankalaa arvioida pelisektorin kokoa tuijottamalla appsi määriä.

Mutta tämä kuvaa vaan sitä että menestys on enemmän tuurista kiinni kuin taidoista.

Täysin samaa mieltä. Alkupään sekavuustila on ollut 90% lottoa ja 10% taitoa. Tulevaisuudessa markkinoinnin osuus tulee vielä kasvamaan tuossa yhtälössä.

[jka]

Joo en minä sitä, vaan lähinnä että todella hankalaa arvioida pelisektorin kokoa tuijottamalla appsi määriä.

Mobiilipelisektorin liikevaihto oli 2014 n. 20 miljardia. Eli tuo koko kakku joka jaetaan kaikkien kesken kyllä tiedetään hyvinkin tarkkaan. Mutta kaikkia kustannuksia mitä niiden kaikkien satojen tuhansien pelien tekemiseen on käytetty ei tiedetä.

http://venturebeat.com/2014/07/23/mobile-games-revenue-will-double-by-2017-as-growth-spreads-worldwide-exclusive/

Pelkästään 3 eniten myyvää peliä otti tuosta koko kakusta käytännössä ainakin 15%. Suurin osa peleistä on muutaman jampan harrasteprojekteja jotka ei koskaan tuota yhtään mitään. Mutta kustannukset näissä on lopulta ihan samat per tehty työ kuin tuottavissa pelistudioissakin.

Eli valistuneena arvauksena sanosin että jos harrastetoiminnalle ei lasketa minkäänlaisia kustannuksia niin mobiilipelit on hyvinkin tuottavia. Mutta jos myös tämän työn kustannukset lasketaan voi olla että persneton puolelle menee.

Täysin samaa mieltä. Alkupään sekavuustila on ollut 90% lottoa ja 10% taitoa. Tulevaisuudessa markkinoinnin osuus tulee vielä kasvamaan tuossa yhtälössä.

Juu, mobiilipelit on tähän asti ollut villi länsi jossa yksittäiset cowboytkin ovat vielä pärjänneet. Mutta ei pärjää enää. Suuret tulevat jyräämään resursseillaan. Hyvä esimerkki nähtiin Super Bowlissa pari päivää sitten. Koko tapahtuman eniten seuratut mainokset olivat nimenomaan kahden eniten myyvän mobiilipelin mittelöä toisistaan. Supercellin Clash of Clans mainosti Liam Neesonilla ja Game of War Kate Uptonilla. Pelkästään näitä kahta peliä mainostetaan kevyesti 100 miljoonalla vuodessa.

http://arstechnica.com/gaming/2015/02/what-super-bowl-ads-can-and-cant-tell-us-about-the-video-game-market/