Asunnottomuus Suomessa

[Jaska Pankkaaja]

Tää on taas tätä. Hyvinvointivaltio on tuottanut rakenteellista pahoinvointia taas urakalla. Itse oon asunut asuntovaunuissa ja parakeissa yhteensä varmaan ainakin pari vuotta ja joo ei ollut asuntoa. Töitä kuitenkin oli kun halusin niitä tehdä.

Ymmärrän kuitenkin tavallani noita tämän päivän nuoria aikuisia: perskoulun tätit ja setät ovat prepanneet huolella mocu- ja com-sontaansa ja tuloksena on uusavuton mitään osaamaton pilleristimasentujareppana jota ei tarvita mihinkään. Paitsi suojatyökeskusten tätit ja setät sitten palaveeraavat moniammatillisesti ja joku pelle projektikekuloi jossain hassunimisessä 0-projektissa. Päälliköt käyvät haukottelemassa parissa 0-kokouksessa ja johtajat johtavat, öö fetasalaattia omaan nassuunsa ja sittenhän se päivä onkin jo täysi. Taas on luotu hyvinvointia, siis tälle 0-porukalle.

Parakkimajoitus, sopivaa työtä 5€/h ja kohta alkaisi elämä maistua, useimmille.

[JoKaGO]

Parakkimajoitus, sopivaa työtä 5€/h ja kohta alkaisi elämä maistua, useimmille.

Mutta kun tuossa maun edessä on tasan kaksi epämiellyttävää asiaa ... Ihan kuin kaksi krapulaa ennen känniä.

Tää on taas tätä. Hyvinvointivaltio on tuottanut rakenteellista pahoinvointia taas urakalla. Itse oon asunut asuntovaunuissa ja parakeissa yhteensä varmaan ainakin pari vuotta ja joo ei ollut asuntoa. Töitä kuitenkin oli kun halusin niitä tehdä.

Ymmärrän kuitenkin tavallani noita tämän päivän nuoria aikuisia: perskoulun tätit ja setät ovat prepanneet huolella mocu- ja com-sontaansa ja tuloksena on uusavuton mitään osaamaton pilleristimasentujareppana jota ei tarvita mihinkään. Paitsi suojatyökeskusten tätit ja setät sitten palaveeraavat moniammatillisesti ja joku pelle projektikekuloi jossain hassunimisessä 0-projektissa. Päälliköt käyvät haukottelemassa parissa 0-kokouksessa ja johtajat johtavat, öö fetasalaattia omaan nassuunsa ja sittenhän se päivä onkin jo täysi. Taas on luotu hyvinvointia, siis tälle 0-porukalle.

Ongelmaa ratkaisemaan on palkattu juuri ne, jotka saavat leipänsä ongelmasta: Sossun virkailijat, kuraattorit, lääkärit ja lääketeollisuus. Kaksi viimeistähän ovat myös Olympiaurheilun pilaajia. Olisinpa diktaattori, niin päitä putoaisi!

[nollatoleranssi]

Joo noi taiteilijat tuppaa "unohtamaan" ne verojen maksut...

Kenellä 2-kymppisellä on burnout? Siis ihan oikeesti? Masennusta kun netti lagaa ja latte on viileetä?

Samalla logiikalla ajatellen kenelläkään alle 20 tai vähän yli 20 vuotiaalla ei voisi olla mitään vakavia sairauksia. Poikkeuksen muodostavat korkeintaan sellaiset vakavilta kuullostavat sairaudet kuin "syöpä", "aivokasvain" yms., jotka ovat vain jostakin tulleet. Tuollaisillehan ei voi mitään.

Henkistä kestävyyttä mitataan monilla mittareilla yhteiskunnassa ja usein muiden ihmisten kautta. Jos siinä leikissä pärjää ongelmitta, niin usein asiat sujuvat hyvin. Sitten on niitä tapauksia, jotka kohtaavat vain ongelmia.

Hyvät asiat ruokkivat toisia hyviä asioita ja huonot asiat lisää huonoja asioita. Yhden hyvän ystävän kautta voi löytyä itselle hyvä työpaikka ja sitä kautta kaikki asiat vaikuttavat onnistuvan. Toisenlaisessa vaihtoehdossa kohdataan vain vittuilijoita ja ei saada yhtään ystävää. Sitä yritetään aikansa saada niin hommia kuin opiskeluita loppuun, mutta yksin yrittäminen ei tuotakkaan tulosta. Vähitellen terveys ja muut ongelmat pahentuvat ja jäädään entistä enemmän sivuun yhteiskunnasta.

Kummassakin tilanteessa voidaan kysyä, että oliko omilla ansioilla vaikutusta vai ei. Vai sattuiko asiat vain menemään toisessa tilanteessa hyvällä tavalla ja toisessa ei. Usein kyse on pienistä tekijöistä ja kaikkea ei voi ennakoida.

Jos ajattelee Miskakin tilannetta, niin tuskin hän muutamia vuosia sitten oletti joutuvansa asunnottomaksi. Tilanne muuttui yllättäen huonompaan suuntaan.

Taitelija-esimerkin otin sen takia, että kyse oli ns. suosituista hyväpalkkaisista ihmisistä, joilla oli niin ystäviä kuin rahaa. Tekivät tietenkin aluksi itse mokia kun eivät maksaneet verojaan, mutta jos he olisivat joutuneet kestämään pahan velkakurjuuden täysin yksin, niin olisivatko kestäneet sitä? Monelle suomalaiselle tuollainen velkakurjuus ei ole "yhteisesti hoidettava ongelma".

[JoKaGO]

Joo, en väitä, että se olisi helppoa, mutta taistella pitää! "Tyhjän saa pyytämättäkin" jäi Neuvostoliittoon.

[kriittinen_ajattelija]

En oikein tiedä mitä ikäpolvea nämä alkuasukkaat ym. ovat, mutta nuorten keskuudessa on aika paljon henkistä pahoinvointia joka on ihan todellista, eikä mitään "netti lagaa" tyylistä.

On totta, että elintasollisessa mielessä nuorilla elämä on helvetin helppoa, ei kirjaimellisesti tarvi tehdä mitään mukavan elintason saamiseksi Suomessa, mutta psyykkisesti monilla on vaikeata.

(https://vaestotiede.files.wordpress.com/2015/01/slide_10.jpg?w=500)

Nuorille se on vaan mitä on...kokoajan joutuu vaihtamaan töitä, uudelleenkouluttautumaan, ei mitään pysyvää yhteisöä, taetta parisuhteesta, tv:n/koneen tuijotusta päivät pitkät, pienet kuutio-asunnot, YH/ongelma-perheessä kasvaminen, median luomat paineet ulkonäön suhteen jne...

Ennen oli elämä ehkä elintasollisesti haastavampaa ja työ fyysisesti vaativampaa, mutta elämä oli henkisesti yksinkertaisempaa...

[Alapo]

Ennen oli elämä ehkä elintasollisesti haastavampaa ja työ fyysisesti vaativampaa, mutta elämä oli henkisesti yksinkertaisempaa...

Tuossa piilee totuuden siemen. Ennen töitä oli monesti samassa paikassa hautaan saakka, jos siihen työhön tyytyi. Ei ollut nykypäivän vaatimuksia ja kotkotuksia, tyydyttiin vähempään. monissa asioissa. Koulussakin oli auktoriteetti jota piti kunnioittaa.

Tuli vaan tuosta asunnottomuudesta mieleen, mitä eläkeikäinen naapuri kertoili kun muisteli tulleensa helsinkiin töihin. Silloinkin oli asuntopula, muttei asuttu kadulla. Kahdeksankin miestä kaksiossa tai isossa yksiössä oli "normaalia". Olihan se vähän kehnoa, mutta katto pään päällä ja päivät töissä ja illat kuppilassa. Ei herkkua ollut sekään.

[Chew Bacca]

Olin isännöitsijänä 20-luvun puutaloyhtiössä. Talonkirjoissa luki että 70 neliössä asui perhe per huone, ml keittiö. Lisäksi yksi - kolme työmiestä alkooveissa, sesongista riippuen.

Hei mä keksin! Vanhat hotellit, toimistot ja muut turhat tilat voisi muuttaa nuorten väliinputoajien "vastaanottokeskuksiksi!" Kavereita, kämppä ja sossun akka peittelemässä. Kallista, mutta onhan meillä varaa!

Paitsi että _omille_ ei ole varaa.

[Pikkuvaimo]

Minulle sillä ei ole mitään merkitystä, onko ne ongelmat ja kadulla asuminen itse aiheutettua vai ei. JOS on olemassa mahdollisuus saada kaveri jalkeilleen ja yhteiskunnan toimivaksi jäseneksi, niin sitten autetaan syitä kyselemättä! Pitää vain katsoa, ettei se auttaminen ole sitä ah niin helppoa ja huonosti toimivaa vastikkeetonta rahan antamista. Aika julmaa ja kaveria syyllistävää olisi ollut tuossa lähetyksessä alkaa kaivella tyypin taustoja ja osoitella sormella niitä virheitä, joita varmasti onkin tultu tehtyä. Mitä se hyödyttäisi? Parantaisi paremmin onnistuneiden oloa ja antaisi syyn olla auttamatta kaveria? Ja taas säästyi rahaa! Mitäs oli Miska tyhmä, laiska, valehtelija, uusavuton ja vaikka mitä, minkä voi helposti päätellä näillä hallussamme olevilla tiedoilla...

[Alkuasukas]

Eli oikeasti pitäisi puhua mielenterveysongelmista ja syrjäytymisestä jotka johtavat asunnottomuuteen? Muutoin tuossa ohjelmassa ei ollut mitään tolkkua. Kukaan normaalipalikoilla varustettu ihminen ei toimi miskasti.

[Alkuasukas]

En oikein tiedä mitä ikäpolvea nämä alkuasukkaat ym. ovat, mutta nuorten keskuudessa on aika paljon henkistä pahoinvointia joka on ihan todellista

4-kymppinen, nuoruuteni elin 90-luvun lamasuomessa.

Henkinen pahoinvointi on lisääntynyt räjähdysmäisesti; nykyisin kainalohiellekin on ICD-koodi.

[Trendkill]

Miksi muuten ohjelman aihe keskittyi asunnottomuuteen? Kysehän ei ole siitä, etteikö asuntoja olisi, vaan enemmänkin siitä, että yhteiskunnassamme on etenevässä määrin työttömiä, totaalisen kädettömiä luusereita, jotka eivät osaa edes sosiaalihyysäri-Suomessa hakea apua. En oikein näe, että tämän takia kannattaa lähteä itku kurkussa televisioon, kun tötteröhattu on vähän kastunut. Vihervasemmistolaisella ex-pornotähdelläkin oli selkä kipeä 

Oliko Miskan pakko aloittaa merkonomin opinnot juuri Helsingissä? Ilmeisesti missään muualla Suomessa ei voi opiskella merkonomiksi.

Tilastojen mukaan juuri asunnottomien maahanmuuttajien määrä kasvaa kovaa vauhtia, mutta on sitten eri asia, mitä asunnottomuus oikeasti tarkoittaa heidän kohdallaan. Epäilen, että hurjissa kasvuprosenteissa näkyvät etenkin vastaanottokeskuksista ja sijoituspaikkakunnilta pääkaupunkiseudulle lähteneet turvapaikanhakijat, jotka ilmoittautuvat asunnottomiksi saadakseen jonon ohi oman vuokrakämpän. Jos joku tietää tarkemmin, niin voisi kertoa.

Ainakin ulkomaiset opiskelijat saattavat asua samassa asunnossa ns. pimeästi. Yhdessä yksiössä voi asua neljä tai viisikin työvoimapulan paikkaajaa.

[Riukulehto]

Kaksi pitkää vuotta odotusta

Iisalmelaiset Milaja Mäntyniemi (20) ja Allan Hagert (24) ovat etsineet ensimmäistä yhteistä asuntoa jo kaksi vuotta. Vielä ei ole tärpännyt. Asunnon saaminen on osoittautunut vaikeaksi.

Ensin he laittoivat hakemuksen iisalmelaiselle kunnalliselle vuokrataloyhtiö Kiinteistö Oy Petterinkulmalle, josta asuntoa on pari kertaa tarjottukin.

– Ensimmäinen oli kahdelle aikuiselle ihan liian pieni ja huonokuntoinenkin, Mäntyniemi kertoo.

Toinen ei ollut romanikulttuurin mukaan nuorille mahdollinen, sillä nuoret romanit eivät voi asua kerrostalossa ylempänä kuin vanhemmat. Tämän jälkeen on seurannut odottelua.

Monet romanit kokevat asunnon saamisen hankalaksi Mäntyniemen ja Hagertin tavoin.

– Tiedän Iisalmesta 15 muuta romania, joille asunnon saaminen on ollut vaikeaa, Mäntyniemi sanoo.

Nuorten aikuisten etsinnät jatkuivat kaupungissa yksityisellä puolella. Hakemus laitettiin lokakuussa, kun tiedossa oli, että asuntoja olisi vapaana pian jo erään kerrostaloremontin valmistumisen vuoksi.

Mäntyniemi kävi asuntoja välittävässä iisalmelaisyrityksessä asiaan liittyen useita kertoja ja toimitti tarvittavat paperit. Kun hän soitti lähempänä remontin valmistumista, kuten oli sovittu, yrityksestä kerrottiin, ettei heille ole asuntoa. Asiaa ei perusteltu.

Mäntyniemi pettyi vielä enemmän, kun hän myöhemmin samana päivänä huomasi, että internetissä markkinoitiin vapaasti samoja asuntoja, joita hän oli hakenut. Tyhjiä asuntoja siis oli.

Mäntyniemi ja Hagert epäilevät, että heidän romanitaustansa vaikutti. Heistä tuntuu pahalta, että yrityksestä annettiin monta kuukautta ymmärtää, että asunnon saaminen voisi olla mahdollista.

Mäntyniemi toivoo tasa-arvoista kohtelua.

– Harmittaa, ettei anneta mahdollisuutta. Vaikka olen romani, minulla on perusarvot kohdallaan, olen työssäkäyvä ihminen, ja luottotiedot ovat kunnossa. Vaikka yrittää kuinka elää tässä yhteiskunnassa, mikään ovi ei aukea.

Vuokra-asunnon saaminen ei yleensä kestä kahta vuotta, kertoo Petterinkulman toimitusjohtaja Kari Kämäräinen. Useimmiten sen saa muutamassa kuukaudessa, joskus hetikin. Asuntoja vapautuu kolmisenkymmentä kuukaudessa, ja hakemuksia on jatkuvasti noin 150.

Tärkein vaikuttaja asunnonsaannissa on tarve, eli arvioidaan, onko asukkaalla jo asunto, jossa hän pystyy asumaan. Mäntyniemi kertoo, että Hagertilla on asunto Petterinkulmalta, mutta hänellä itsellään ei asuntoa ole, vaan osoite on postissa. Hagertin asuntoon Mäntyniemi ei voi kulttuurisyistä muuttaa, sillä siinä ei ole erillistä keittiötä.

Kämäräinen arvioi, että syynä asunnon saannin viivästymiseen voivat olla hakijoiden vaatimukset, sillä asuntoa on voitu tarjota useita kertoja.

– Kulttuuriasioita otetaan huomioon, mutta ehkä heille sopivaa asuntoa ei ole ollut tarjota. Asuntoja tarjotaan sitä mukaa kuin niitä tyhjenee.

Asuntoa tarjotaan yleensä 2–3 kertaa. Jos hakija ei niitä huoli eikä kieltäytymiselle ole perusteita, lopetetaan aktiivinen asuntotarjonta, eli asuntoa tarjotaan lähinnä, jos hakija sitä kyselee. Kulttuurisyyt eivät Kämäräisen mukaan vie hakemusta hyllylle.

Asuntoja välittävästä iisalmelaisyrityksestä asiaa ei haluta kommentoida.

– Emme anna julkisuuteen näitä tietoja, ne ovat meidän ja hakijoiden keskinäisiä asioita. En voi siihen muuta sanoa. Ohjeistuksen saamme omistajalta.

Asunnon osaomistaja vetoaa oikeuksiinsa.

– Jos minulla on vuokrattava asunto, kai omistajana saan päättää, kenelle asunnon annan vuokralle.

http://www.iisalmensanomat.fi/news/kaksi-pitk-vuotta-odotusta/

[rölli2]

no voihan perse oikeasti, hohoijaa, lisää kultturia

[Topi Junkkari]

Toinen ei ollut romanikulttuurin mukaan nuorille mahdollinen, sillä nuoret romanit eivät voi asua kerrostalossa ylempänä kuin vanhemmat.
––
Hagertin asuntoon Mäntyniemi ei voi kulttuurisyistä muuttaa, sillä siinä ei ole erillistä keittiötä.

Jos haluaa asua Suomessa, asuminen tapahtukoon suomalaisen kulttuurin mukaisesti. Jos haluaa elää jonkin muun kulttuurin mukaisesti, niin tehköön sen vaikka Romaniassa.

Vinkki viisitoista: juuri ennen seuraavaa vankilareissua Hagertin kannattaa laittaa Mäntyniemelle ns. pulla uuniin. Kaupungin asunto veronmaksajain kustantamana tulee kuin Manulle illallinen.

[Roope]

Hervannan lahja Suomen hallituksen asuntoministeriöön, ikuinen nolla Pia Viitanen selitteli tapansa mukaan tyhjää taisi olla perustamassa jo kahta komiteaa miettimään ratkaisuja asunnottomuuteen, mutta kun toimittaja pyysi lupausta ottaa asunnottomuus ratkaistavakseen, niin kiitos ei 

Ylen aamu-tv:ssä toimittaja yritti saada asuntoministeri Viitasen kertomaan, kuinka Suomi aikoo välttää Ruotsin maahanmuuttajalähiöiden ja -koulujen ongelmat. Ei ole Viitasen mukaan sen vaikeampaa, kuin että huolehditaan, että asuinalueilla on sekaisin erilaisia asumismuotoja ja "eriarvoistumista" havaittaessa lisätään resursseja esimerkiksi "tasa-arvorahalla". Lisäksi Vantaalla on käynnistetty lähiönuorten työllistämiseksi "pilotti", joka "toivottavasti poikii jatkossa lisää".

Juuri tähän malliin Ruotsikin on viime vuosikymmenet toiminut, joten ei tarvita erityisiä ennustajanlahjoja sen arvaamiseen, kuinka meillä tulee käymään.

Syntyikö Suomeen eläviä lähiöitä?

Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen nosti kautensa alussa yhdeksi keskeiseksi teemakseen lähiöpolitiikan ja elävät lähiöt. Onko Suomessa mahdollista toteuttaa hyvää lähiöpolitiikkaa ja mihin noin neljässä vuodessa on päästy.

Yle Areena 4.3.2015 (video, 9 min)

[Juffe]

Ylen aamu-tv:ssä toimittaja yritti saada asuntoministeri Viitasen kertomaan, kuinka Suomi aikoo välttää Ruotsin maahanmuuttajalähiöiden ja -koulujen ongelmat. Ei ole Viitasen mukaan sen vaikeampaa, kuin että huolehditaan, että asuinalueilla on sekaisin erilaisia asumismuotoja ja "eriarvoistumista" havaittaessa lisätään resursseja esimerkiksi "tasa-arvorahalla". Lisäksi Vantaalla on käynnistetty lähiönuorten työllistämiseksi "pilotti", joka "toivottavasti poikii jatkossa lisää".

Mitenkähän siitä käytännössä huolehdittaisiin, että asuinalueilla on sekaisin erilaisia asumismuotoja? Tehdäänkö vaikkapa niin, että maahanmuuttajille kustannetaan asuminen julkisista varoista vain tietyillä alueilla?? Olisiko tästä peräti vaaliteemaksi? Ai niin.