Kenen Jumalaa saa pilkata? Miikka Niiranen

[Mikko pa]

Asiallinen kolumni...
Kenen Jumalaa saa pilkata?
Kolumnit  |  26.2.2015 klo 15.19, Miikka Niiranen

Charlie Hebdo. Tanskan ampumiset.

Vuotta ei ole kulunut kahtakaan kuukautta, kun jumalanpilkasta on jo jaettu kuolemantuomioita Euroopan maaperällä. Asialla eivät tosin ole olleet mitkään tunnustetut tuomioistuimet, vaan islamistiterroristit Ranskassa ja Tanskassa.

Näiden tapausten vanavedessä Suomessa muun muassa Vapaa-ajattelijat ja monet poliitikot ovat vaatineet laista poistettavaksi niin sanottua jumalanpilkkalakia. Sen mukaan rangaistuksiin voidaan tuomita se, joka "julkisesti pilkkaa Jumalaa tai loukkaamistarkoituksessa julkisesti herjaa tai häpäisee sitä, mitä uskonnonvapauslaissa tarkoitettu kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta muutoin pitää pyhänä".

Silmiinpistävää on, että pykälä oli pitkään käytännössä kuollut kirjain eikä kukaan ateistijärjestöjä lukuunottamatta kiinnittänyt siihen juurikaan huomiota. Siksi viime vuosikymmenten ajan kristinuskon Jumalaa onkin saanut yrittää parhaansa mukaan pilkata. Harva on loukkaantunut eikä ketään ole rangaistu.

Kuollut ja kuopattu ei säätämys kuitenkaan enää ole. Se virkosi henkiin, kun poliitikko Jussi Halla-aho tuomittiin vuonna 2010 lain perusteella sakkoihin. Hänen ei tosin katsottu pilkanneen kristinuskoa, vaan "herjaavan ja häpäisevän" islamin pyhänä pitämiä asioita. Kuin varkain olemme siis saapuneet aikaan, jossa saman pykälän perusteella yhden uskonnon pilkasta tuomitaan, toisen ei. Ei tarvitse olla oikeustieteen tohtori huomatakseen, että jotain on nyt vialla.

Mikä eteen? Pitäisikö palata aikaan, jolloin laki oli olemassa eikä kukaan noteerannut sitä? Siinä tapauksessa tuomioistuinten tulisi nykyaikana viitata kintaalla myös islamin pilkalle, tasapuolisuuden vuoksi. Tämä tuskin on ihanteellista, sillä kun yhden lain valvonta lipsuu, kansalaisten arvostus muitakin lakeja kohtaan rapisee vähän kerrallaan. Tämä on huono asia jo itsessään, mutta se on vahingollista varsinkin silloin, kun on kyseessä paljon julkisuutta saava säädös, eikä mikään Kustaa Vaasan aikainen vahingossa voimaan jäänyt asetus, josta kukaan ei välitä.

Selvää on, että laki kirjoitettiin aikana, jolloin Jumalalla tarkoitettiin juuri kristittyjen Jumalaa. Jos laki tahdotaan kuitenkin ulottaa islamiin, joudutaan ennen pitkää kohtaamaan se tosiasia, että monessa islamilaisessa maassa kiellettävään "julkiseen herjaamiseen ja häpäisemiseen" kuuluu hyvin paljon enemmän kuin länsimainen ihminen osaa edes kuvitella, saati hyväksyä. Onko meillä laissa siis porsaanreiän kokoinen aukko sharia-laille?

Laki on rikki. Kuten muutkin rikkinäiset laitteet, se pitää joko korjata tai heittää vaarallisena pois.

http://uusitie.com/kenen-jumalaa-saa-pilkata/

[Soromnoo]

Selvää on, että laki kirjoitettiin aikana, jolloin Jumalalla tarkoitettiin juuri kristittyjen Jumalaa. Jos laki tahdotaan kuitenkin ulottaa islamiin, joudutaan ennen pitkää kohtaamaan se tosiasia, että monessa islamilaisessa maassa kiellettävään "julkiseen herjaamiseen ja häpäisemiseen" kuuluu hyvin paljon enemmän kuin länsimainen ihminen osaa edes kuvitella, saati hyväksyä. Onko meillä laissa siis porsaanreiän kokoinen aukko sharia-laille?

Nyt lähti lapasesta kuin Alonsolla Barcelonassa 

[Lahti-Saloranta]

Varsinainen Jumalan pilkka ei mielestäni ole suotavaa eikä viisastakaan oli sitten kyseessä kenen Jumala tahansa. Uskonnon arvostelu ja siihen kohdistettu kritiikki on vallan eri asia kuin Jumalan pilkka eikä siinä ole mitään moitittavaa.
Olipa kyseessä mikä uskonto tahansa niin lähtökohtaisesti Jumala on ihmisen yläpuolella ja Jumalalla uskotaan olevan rajaton valta ihmisiin nähden. Mitä tämän Jumalan pilkan tuomitsemiseen tulee niin mielestäni rankaisu pitää jättää pilkan kohteeksi tulleelle Jumalalle. Jos Jumalan mielestä rangaistus on kuolema niin kaikkivaltiaana hän voi sen panna täytäntöön. Nämä ihmisten langettamat kuolemantuomiot tarkoittaa oikeastaan sitä että uskova asettaa itsensä Jumalansa yläpuolelle.

[T.K.]

Asiallinen kirjoitus. Kohdellaan uskontoja lainsäädäntövallan puolelta tasapuolisesti. Jumalanpilkkalaki pois. Sekä kristinuskoa että islamia ja niiden epäkohtia tulee voida kritisoida ilman pelkoa.

[Possumi]

kaikki relevantit linkit sigissäni 

[Peltipaita]

Jumalanpilkkalakia ei tarvitse muuttaa muuten, mutta siitä pitäisi tehdä asianomistajarikos.

[Possumi]

Jumalanpilkkalakia ei tarvitse muuttaa muuten, mutta siitä pitäisi tehdä asianomistajarikos.

Eikös by-definition tälläinen jumalolento ole riittävän kaikkivoipainen rankaisemaan itse pilkkaajiaan? Ei kai hän siihen maallisia välikäsiä tarvitse? 

[Mursu]

Laki on vuodelta 1998 ja kuuluu:

Joka

1) julkisesti pilkkaa Jumalaa tai loukkaamistarkoituksessa julkisesti herjaa tai häpäisee sitä, mitä uskonnonvapauslaissa (267/1922) tarkoitettu kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta muutoin pitää pyhänä, tai

2) meluamalla, uhkaavalla käyttäytymisellään tai muuten häiritsee jumalanpalvelusta, kirkollista toimitusta, muuta sellaista uskonnonharjoitusta taikka hautaustilaisuutta,

on tuomittava uskonrauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Selvästikään tätä ei ole tarkoitettu vain kristinuskon jumalaa varten. On huomattava, että alunperin lakiesityksestä puuttui maininta jumalasta. Se otettiin sinne kristillisten ym. kristittyjen kansaedustajien vaatimuksesta.

[Peltipaita]

Jumalanpilkkalakia ei tarvitse muuttaa muuten, mutta siitä pitäisi tehdä asianomistajarikos.

Eikös by-definition tälläinen jumalolento ole riittävän kaikkivoipainen rankaisemaan itse pilkkaajiaan? Ei kai hän siihen maallisia välikäsiä tarvitse? 

Kyllä, mutta ehdotus on kompromissihakuinen tilanteessa jossa monet ovat sitä mieltä että jumala tarvitsee myös maallista suojelusta.

[Tavan]

Arvelen, että lain takana ei ole niinkään Jumalan suojeleminen pilkalta, vaan pelko siitä, että Jumala kääntää selkänsä koko yhteisölle, jos sen jäsenet katselevat läpi sormien Jumalansa pilkkaamista ym. syntistä käytöstä.

[Eino P. Keravalta]

Kenen Jumalaa saa pilkata?

Absurdi kysymys - Jumaliahan on vain yksi.

Ja tottakai Häntä saa pilkata: Jumala on suurin huumorin ystävä!

[Machine Head]

Hyvä kirjoitus. On selvää ettei Jumala tarvitse ihmisen suojelua, vaan osaa pitää itse kunniastaan huolen.  Lain tarkoitus oli suojella ihmisten uskonnollisia tunteita, eikä Jumalaa pilkalta.

Uskontoja ja uskovia kohtaan saa ja pitääkin saada esittää kritiikkiä, mutta mistä tulee tarve pilkata Jumalaa? Mitä se ketään hyödyttää?

[Finanz Schwein]

Joka

1) julkisesti pilkkaa Jumalaa tai loukkaamistarkoituksessa julkisesti herjaa tai häpäisee sitä, mitä uskonnonvapauslaissa (267/1922) tarkoitettu kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta muutoin pitää pyhänä, tai

Tällä taidetaan tarkoittaa Suomessa rekisteröityä uskonnollista yhdyskuntaa? Mielestäni on ongelmallista yhdenvertaisuuden kannalta, että pienuskontoja saa näin ollen sättiä vapaammin. Vielä ongelmallisempaa on, että uskonnollista vakaumusta suojellaan ei-uskonnollista enemmän. Kenties uskovaiset ovat herkempiä loukkaantumaan, mutta tämän ei todellakaan pitäisi johtaa erityiskohteluun lainsäätäjän puolelta...

2) meluamalla, uhkaavalla käyttäytymisellään tai muuten häiritsee jumalanpalvelusta, kirkollista toimitusta, muuta sellaista uskonnonharjoitusta taikka hautaustilaisuutta,

on tuomittava uskonrauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Kohtuullista, mutta onko tämän takia oltava erillinen pykälä? Eihän maallisenkaan yhdistyksen kokoukseen saa mennä riehumaan.

[sivullinen.]

Niirasen kirjoitus on hieno, vaikka osuukin ohi maalista. Siinä vaaditaan lain olevan kaikille sama, jota laki ei selvästikään ole poikkeavista tuomioista johtuen, ja selitetään siten lain olevan rikki. Niiranen tuomitsee väärän syyllisen. Oikeusjärjestelmää siinä pitäisi syyttää. Ei laki anna kahta erilaista tuomiota samasta lain kohdan rikkomisesta. Sen tekee oikeuslaitos. Kuten Halla-aho oikeudenkäyntinsä jälkeen totesi, on Korkeimman Oikeuden päätös vain mielipide. Valtiomuodon mukaan pitäisi sen olla lakikirjaan täsmällisesti perustuva mielipide. Sitä se ei kuitenkaan ilmiselvästi ole.

Mutta tämä tuo esiin vain suuremman ongelman. Joskus muinoin, kun itsenäisen Suomen perustavia instituutioita rakennettiin, otettiin oppia Ranskasta, jossa kuuluisan teoreettiko Montesquieun kehitelmien pohjalta oli päädytty valta jakamaan kolmeen toisistaan riippumattomaan tahoon: lainsäädäntövaltaan, toimeenpanovaltaan ja tuomiovaltaan. Silloin olisi voinut syyttää vain oikeuslaitosta tai vain eduskuntaa. Sittemmin vallankolmijako-opista on luovuttu. Nyt ei esimerkiksi kukaan enää edes yritä näytellä eduskunnan ja hallituksen olevan toisistaan eriävät. Ne ovat täysin yksissä käsissä: puolueiden käsissä. Oikeuslaitos on silti hieman erillään. Mutta sekin on osa samaa hallitsevaa sosialistista keskushallintoa AY-liikkeen, EK:n ja joidenkin muiden vähemmän merkitsevien laitosten, kuten vaikka Keskon ja S-ryhmän, lisäksi. Se on sosialismia. Sosialismissa kaikki valta on keskitetty yksiin käsiin suuren sosialistisen suunnitelman toteuttamiseksi. Ilman vallan keskittämistä ei suunnitelmatalous voisi toimia -- eikä se toimi, vaikka valta onkin keskittetty, koska suunnitelma itsessään on huono ja virheellinen.

Oikeuslaitoksessa sosialismia toteuttaa saatanallinen demla. Se lukee lakia kuin piru raamattua, ja antaa tuomioita keskussuunniteluviraston antamien ohjeiden mukaan -- ja julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan lähettää jopa myllykirjeitä eli uhkailevaan sävyyn kirjoitettuja kirjeitä kansanedustajille. Se ei tietenkään ole kuin pieni osa koko sosialismin syöpää, joka on juurtunut ylibyrokratisoituneeseen virkakoneistoomme. Jumalanpilkkalaki ei ole poikkeus; kyseessä ei ole yhden lain valvonnan lipsuminen ja siten kansalaisten arvostuksen rapiseminen muitakin lakeja kohtaan. Jokainen laki on yhtä huono kuin se, koska jokainen laki kokee saman käsittelyn byrokratian ja demlan hampaissa menettäen täysin alkuperäisen merkityksensä ja muuttuen sosialismin tavoitteita edistäväksi työkaluksi. Laki on niinkuin se luetaan, pitää nyt paikkaansa enemmän kuin koskaan ennen; ennemmän kuin hurjimpien ja itsevaltaisimpien keisarien tai kuninkaiden aikanakaan. Syöpä on kaikkialla. Sosialismissa kaikki munat on laitettu samaan koriin ja kaikki instituutiot on sidottu kiinni toisiinsa. Siten ei yksikään voi kaatua elleivät kaikki kaadu, ja kaikkien kaatuminen on nyt lähellä.

Otetaan vielä esimerkkiä lisää. Jumalanpilkkalaissa mainittu Jumala on tarkoittanut nimenomaan kristinuskon Jumalaa, koska muita Jumalia ei ole olemassakaan. Se on nyt jo laajenettu koskemaan Allahia oikeuslaitoksen toimesta. Se voitaisiin ihan hyvin laajentaa koskemaan myös Paavia, joka yleisesti tunnetaan Jumalan maallisena edustajana, mutta joskus myös itse Jumalana maanpäällä, ja siten hänen kritisointinsa olisi rikollista. Silloin ei auttaisi edes pilkan tekeminen asianomistajarikokseksi. Vielä helpommin Jumala käsitettä voitaisiin laajentaa koskemaan maan itsevaltaista hallitsijaa. Vaikka keisarit, tsaarit, kaiserit ja muut ovatkin nimittäneet itseään vain Julius Ceasarin esimerkin mukaan vain pontifexeiksi eli paaveiksi, ja siten taas enemmän Jumalan maanpäällisiksi edustajiksi, on monessa maassa hallitsija ollut suoraan Jumala. Kuuluisimmat ovat tietenkin Faaraot, ja uskontona on silloin valtion oppi. Näin on osoitettu lain soveltuvan ihan mihin tahansa, jos vain oikeuslaitos onnistutaan "valtaamaan". Tosin useimmiten kehitys korruptoituneen valtion romahduksessa etenee hieman toista tietä eli vanha oikeuslaitos jätetään valtaamatta, ja sen sijaan vallataan poliisilaitos -- tai oikeastaan muodostetaan uusi poliisilaitos vanhan tilalle --, jolloin vanhatkin tuomarit alkavat antaa uudenlaisia tuomioita kuin itsestään. Yhteiskunnan tuhoutuminen ja uuden syntyminen on teoreettisessa mielessä mitä parhainta viihdettä. Mutta ruumiillisesti sen kokeminen tuo mukanaan kaikki mahdolliset kurjuuden muodot nälästä, sodasta, kidutuksesta ja kylmyydestä aina sielun romahdukseen eli hulluksi tulemiseen asti. Se puoli on vähemmän viihdyttävä.