Budjetin tasapainottaminen

[Atte Saarela]

Mitähän veroja joudutaan kiristämään jos taloustilanne jatkuu yhtä heikkona? Mistähän menoista voisi tinkiä?

[MW]

Mitähän veroja joudutaan kiristämään jos taloustilanne jatkuu yhtä heikkona? Mistähän menoista voisi tinkiä?

Vastaus on niin ilmeinen, että tiivistetään se tähän: mitä menoja kantaväestön edustajista aiheutuu?

[Atte Saarela]

Mitähän veroja joudutaan kiristämään jos taloustilanne jatkuu yhtä heikkona? Mistähän menoista voisi tinkiä?

Vastaus on niin ilmeinen, että tiivistetään se tähän: mitä menoja kantaväestön edustajista aiheutuu?

Ei se välttämättä riitä menojen karsimiseksi jos vähennetään pakolaisten maahanmuuttoa yms.

[M.E]

Minä harjoittaisin politiikkaa, jota Homman metsäkommunistit kutsuisivat varmaankin "köyhät kyykkyyn"-politiikaksi. Lienee turha mennä yksityiskohtiin mutta maataloustuet ja sosiaalisektori saisivat varmaankin eniten saksintaa. Lisäksi tekisin vankeinhoidosta omavaraista ts. vangit joutuisivat työllään elättämään itsensä.

[Volmari]

Mitähän veroja joudutaan kiristämään jos taloustilanne jatkuu yhtä heikkona? Mistähän menoista voisi tinkiä?

Suomen valtion taloustilanne on toivottoman surkea. Vuoden 2010 budjetissa on menoja 50 miljardia ja tuloja 37, velkaa otetaan siis 13 entisten 55:n päälle, eikä velanotto todellakaan lopu ensi vuoteen. Valtio ottaa velkaa niin kauan, kuin sitä jostain onnistuu saamaan. Meille kansalaisille olisikin onnellisinta, että lainahanat menisivät kiinni jo nyt, sitä vähemmän jää maksettavaa mitä nopeammin velanotto loppuu.
Tuloveroja ihmisiltä ja yrityksiltä kerätään ensi vuonna 10,3 miljardia, eli tuloverojen tuplaaminenkaan ei riitä menojen kattamiseen ja lisäksi verojen tuplauksen jälkeen muiden verotulojen, alv ym., pitäisi säilyä ennallaan.
Maahanmuuton kuluihin on varattu 0,17 miljardia, joten senkään nollaaminen ei paljon vaikuttaisi, olkoonkin että on turhista turhin kulu.
Niin kauan kun nykyiset poliitikot ja puolueet päättävät Suomen asioista on tilanteemme täysin toivoton.
Tsemppiä uuden puolueen perustamiseen.

[Atte Saarela]

Kävin tässä läpi v. 2010 budjettia. EU:n rakennerahastojen menoihin on merkitty 502883000 euroa. Luultavasti juuri kukaan ei huomaisi vaikka nämä menot poistettaisiin kokonaan, paitsi näissä projekteissa mukana olevat tietysti.

Projektien tuottavuudesta on varmaan aika vaikea saada tietoa.

[Kaptah]

Yksi asia, jossa olisi kyllä parantamisen varaa, on sosiaalituen pyörittämisen byrokratian vähentäminen. Systeemi on tolkuttoman raskas, hankala ja vaatii aivan älyttömästi työvoimaa. Kansalaispalkkajärjestelmällä saataisiin saman tien turhaa paperinpyörittelyä pois vaikka kuinka paljon.

Talouspolitiikkaa pitäisi muuttaa oikeistolaisempaan suuntaan. Pienellä viiveellä uskoisin, että tämä olisi myös pienituloisten etu. Matalampi yritysverotus aikaansaisi työpaikkoja, mikä taas on kaikkien etu.

Suuryritysten johtajien optiot ja tulospalkkiot eivät taida valtionmittakaavassa paljon tuntua, mutta ne ovat niin kohtuuttomia ja haistattavat paskan perusduunarille, että jotain tolkkua niihinkin olisi jo yleisen työmoraalin kannalta saatava.

Oopperan tukeminen on lopetettava. Eipä tämäkään kai kovin suuri menoerä valtiotasolla ole, mutta sitäkin älyttömämpi. Ne, jotka haluavat liput, maksakoon. Ne, joita ooppera ei kiinnosta, eivät ole velvollisia maksamaan eliitin harrastusta.

Koulutuspolitiikkaa järkeistettävä ja ns. oikean työn tekijöiden kunnioitus palautettava. Tuottavan työn tekijöistä on nyt jo pulaa, tai ainakin oli ennen lamaa. Hitsarit, putkimiehet ja muut perusduunarit olivat kullanarvoista tavaraa. Sen sijaan uima- ynnä muista maistereista on ylitarjontaa. Valtion ei tarvitse kustantaa kaikille halukkaille mahdollisuutta opiskella juuri sitä, mitä haluaa. Valtion tehtävä on taata, että riittävän moni saa kouluttauduttua. On älytöntä kouluttaa kalliisti yliopistossa ihmisiä, jotka joko työllistyvät täysin tarpeettomaan virkaan tai tekevät työtä, johon riittäisi peruskoulututkinto ja vuoden työharjoittelu. Painotettakoon, että tämä ei ole hyökkäys mitään alaa vastaan ja opiskelen itsekin yliopistossa, mutta joidenkin alojen koulutusmäärät ja työmarkkinat ovat täysin epäsuhdassa.

[Virkamies]

Yksi asia, jossa olisi kyllä parantamisen varaa, on sosiaalituen pyörittämisen byrokratian vähentäminen. Systeemi on tolkuttoman raskas, hankala ja vaatii aivan älyttömästi työvoimaa. Kansalaispalkkajärjestelmällä saataisiin saman tien turhaa paperinpyörittelyä pois vaikka kuinka paljon.

Tästä ollaan aikaisemmin puhuttu paljonkin. Byrokratian osuus on kohtuullisen pieni. Tässä Stakesin kohtuullisen havainnollistava kuva asiasta:

(http://www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2009/kuviot/Tr02_09_kuvio1.jpg)

Jossa sosiaalimenojen kehitys 1980-2007. Kuten voi huomata, niin hallintomenojen osuus on melko pieni. Jos oikeasti aiotaan tehdä merkittäviä muutoksia, niin suurempiin menoeriin on pakko puuttua jollain tavoin.

Kansalaispalkka saattaisi lisätä menoja huomattavasti tai sitten tehdä tietyn osan ihmisten elämää selkeästi huonommaksi. Jotain pitää valita. Byrokratiasta ei ole siirrettävissä suuria määriä rahaa ihmisten hyvinvointiin valitettavasti.

Talouspolitiikkaa pitäisi muuttaa oikeistolaisempaan suuntaan. Pienellä viiveellä uskoisin, että tämä olisi myös pienituloisten etu. Matalampi yritysverotus aikaansaisi työpaikkoja, mikä taas on kaikkien etu.

Korjatkaa jos olen väärässä, mutta eikö itse yritysverotus meillä ole kohtuullista, mutta ihmisten työllistäminen sitten taas kallista? Peruslinjasi on varmaan jotain sellaista, mitä itsekin haluaisin nähdä.

Itse asiaan sanoisin, että meillä on ymmärtääkseni kokonaisveroaste tippunut jostain 50% tienoilta 40% tienoille viime laman jälkeen. Jos halutaan jatkaa nykyisellä yhteiskuntamuodolla, niin kaiketi sitä on mahdollista muutama prosenttiyksikkö varaa nostaa, vaikken mitenkään korkeaan verotukseen uskokaan.

[Atte Saarela]

Yksi asia, jossa olisi kyllä parantamisen varaa, on sosiaalituen pyörittämisen byrokratian vähentäminen. Systeemi on tolkuttoman raskas, hankala ja vaatii aivan älyttömästi työvoimaa. Kansalaispalkkajärjestelmällä saataisiin saman tien turhaa paperinpyörittelyä pois vaikka kuinka paljon.

Kansalaispalkassa on se käytännön ongelma, että sillä eläisi herroiksi esim. Intiassa ja varmaan aika moni tekisikin niin.

Suuryritysten johtajien optiot ja tulospalkkiot eivät taida valtionmittakaavassa paljon tuntua, mutta ne ovat niin kohtuuttomia ja haistattavat paskan perusduunarille, että jotain tolkkua niihinkin olisi jo yleisen työmoraalin kannalta saatava.

Toisaalta tällaiset optiot ovat ihan arkipäivää puhtaasti yksityisessä omistuksessa olevissa firmoissa ja ns. tehokkaiden markkinoiden teoria sanoo, että periaatteessa johtajienkin palkat ovat aina oikeat, koska ne määräytyvät markkinoilla. Valtiolla ei ole välttämättä syytä poiketa tästä linjasta.

[Kaptah]

Kansalaispalkassa on se käytännön ongelma, että sillä eläisi herroiksi esim. Intiassa ja varmaan aika moni tekisikin niin.

Ei tuon nyt luulisi olevan kovin vaikea ongelma. Joku ehkä näin tekisikin, mutta maksuehtona pitäisi olla esimerkiksi se, että viettää vähintään puolet ajastaan Suomessa.

Toisaalta tällaiset optiot ovat ihan arkipäivää puhtaasti yksityisessä omistuksessa olevissa firmoissa ja ns. tehokkaiden markkinoiden teoria sanoo, että periaatteessa johtajienkin palkat ovat aina oikeat, koska ne määräytyvät markkinoilla. Valtiolla ei ole välttämättä syytä poiketa tästä linjasta.

Saatat hyvinkin olla oikeassa.

[Kaptah]

(http://www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2009/kuviot/Tr02_09_kuvio1.jpg)

Herranen aika. Sosiaalikuluthan kasvavat hirveällä vauhdilla koko ajan tasaisesti. Missä vika? En uskonut kehityksen olevan noin suoraviivaista ja tasaisen varmaa.

edit: tai suurin osa tuosta näyttäisi olevan vanhukset-sektorin kasvua, joka taas on ihan ymmärrettävää.

[Atte Saarela]

Herranen aika. Sosiaalikuluthan kasvavat hirveällä vauhdilla koko ajan tasaisesti. Missä vika? En uskonut kehityksen olevan noin suoraviivaista ja tasaisen varmaa.

Nuo luvut eivät luultavasti ole elinkustannusindeksillä tms. korjattuja.

[Virkamies]

Herranen aika. Sosiaalikuluthan kasvavat hirveällä vauhdilla koko ajan tasaisesti. Missä vika? En uskonut kehityksen olevan noin suoraviivaista ja tasaisen varmaa.

Arkadianmäellä. Toki väestön ikääntyminen (740k eläkeläistä vuonna 1990 v 980k eläkeläistä -07) vaikuttaa.

Nyt se mielenkiintoinen seikka asiaan on rahoituspuoli:

(http://www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2009/kuviot/Tr02_09_kuvio2.jpg)

Josta huomaat, että työnantajat ovat suurin rahoittaja sosiaalipalveluille. Näin saadaan yritysverotus näyttämään pienemmältä kuin se monissa muissa maissa on.

Nuo luvut eivät luultavasti ole elinkustannusindeksillä tms. korjattuja.

Tässä menot suhteessa bkt:een, jotta näkee jonkinlaisen arvion menojen kasvusta. Bkt ei välttämättä ole aina se täydellisin mittari, mutta kertonee se silti jotain.

(http://www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2009/kuviot/Tr02_09_kuvio3.jpg)

[Otto Peltokoski]

Index of Economical Freedomin mukaan ongelma näyttäisi olevan Suomessa työllistymisen vaikeus eli toisen sanoen liian vaikea irtisanominen, yleisitovat työehtosopimukset ja joustamattomat ay-liitot. Tanska, jossa on korkeampi verotus on indexissä korkeammalla kuin Suomi, johtuen Tanskassa toteutetusta reformista, jossa irtisanomista helpotettiin. Samanlaisen reformin toteuttaminen Suomessa todennäköisesti parantaisi työllisyyttä ja vähentäisi sosiaalimenoja.

Kannattaa tutustua: http://www.heritage.org/Index/, http://www.heritage.org/Index/Country/Finland

[Atte Saarela]

Index of Economical Freedomin mukaan ongelma näyttäisi olevan Suomessa työllistymisen vaikeus eli toisen sanoen liian vaikea irtisanominen, yleisitovat työehtosopimukset ja joustamattomat ay-liitot. Tanska, jossa on korkeampi verotus on indexissä korkeammalla kuin Suomi, johtuen Tanskassa toteutetusta reformista, jossa irtisanomista helpotettiin. Samanlaisen reformin toteuttaminen Suomessa todennäköisesti parantaisi työllisyyttä ja vähentäisi sosiaalimenoja.

Kannattaa tutustua: http://www.heritage.org/Index/

Olen miettinyt joskus samaa.

Työttömyyskorvausjärjestelmäähän ollaan nyt muuttamassa Sata-komitean ehdotusten mukaisesti, onkohan samalla tarkoitus helpottaa irtisanomista. Varmaan kyllä kannattaisi.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Mitähän veroja joudutaan kiristämään jos taloustilanne jatkuu yhtä heikkona? Mistähän menoista voisi tinkiä?

Kertokaahan miksi budjetti pitäisi tasapainottaa? Suomi saa kyllä velkaa markkinoilta ainakin kolme-neljä vuotta siis mitään hätää ei ole. Tuskin lama nyt kauempaa kestää.

[Atte Saarela]

Mitähän veroja joudutaan kiristämään jos taloustilanne jatkuu yhtä heikkona? Mistähän menoista voisi tinkiä?

Kertokaahan miksi budjetti pitäisi tasapainottaa? Suomi saa kyllä velkaa markkinoilta ainakin kolme-neljä vuotta siis mitään hätää ei ole. Tuskin lama nyt kauempaa kestää.

Kyllä valtion pitäisi minusta minimoida velan määrä, koska korot tulevat aika kalliiksi. Valtionvelan korot ovat v. 2010 yli 2 miljardia (kaksi kertaa se mitä menee kehitysapuun)

[requiem]

(http://www.veronmaksajat.fi/File/4833cb48-dc13-47e1-b3cd-2d52eb74d927/width/463/height/296/Verotulot_1990_2008.jpg)

Valtion verokertymä. Tukevaa nousua vuodesta toiseen, veronalennuksista huolimatta. Viime laman jälkeisestä 40 miljardista eurosta lähes 80 miljardiin euroon. Minne se yhä suurempi potti katoaa, hintatason nousuunko vai palveluiden lisäämiseen? Vuodesta 2001 tähän vuoteen mennessä valtio on budjetoinut kaikille hallintoaloilleen yhteensä 8 miljardia euroa enemmän rahaa. Ei mene tähän umpimieliseen teekkarin laskupäähän sitten millään.

http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatilastot/ajankohtaistavaltiontaloudesta/valtionmenothallinnonaloittain/
http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatilastot/maksetutverot/

Viime laman jälkeisestä 47% veroasteesta voitiin nousukauden aikana leikata, nyt veroaste on n. 43%. Kohta sitä sitten nostetaankin varmaan se 5%, riittääkö sekään? Vai meneekö 50% rikki? Hiphei!

Veroaste laski lamaa edeltäneelle tasolle
Kuka maksaa maailman­historian isoimman laskun?

edit: korjattu puuttuva sana

[Atte Saarela]

Valtion verokertymä. Tukevaa nousua vuodesta toiseen, veronalennuksista huolimatta. Viime laman jälkeisestä 40 miljardista eurosta lähes 80 miljardiin euroon. Minne se yhä suurempi potti katoaa, hintatason nousuunko vai palveluiden lisäämiseen?

Luultavasti enimmäkseen hintojen nousuun.

[Mika.H]

meillä on ns eläkepommi edessä. moni siitä on kuullut puhuttavan, mutta harva sitä tajuaa.

suomeksi siis, nykymeno loppuu muutaman vuoden sisällä. rakenteelliset muutokset tulevat olemaan suuremmat kuin 90.luvun laman aikana. normaalisti tässä tilanteessa tulisi sota, mutta nyt pullamössöt ei saa sitäkään aikaiseksi.

[requiem]

Nopean räknäämisen jälkeen osa selittyy inflaatiolla (käytettynä 5% inflaatiota). Viimevuosien inflaatiokäppyrä perään. Täältä lisätietoa, ei vain saanut sieltä mitään irti kuvana. Osa selittyy velan poismaksulla. Sitä sentään onneksi tehtiin kun siihen oli varaa. Mutta eipä se paljoa tunnu pian otettavien lainojen rinnalla.

(https://www.op.fi/portaalikuvat/FI/Sivukansiot/Images/OP-kanava/Edut/Artikkelikuvat/OP-lehti/OP-Pohjola-lehti%203-2008/inflaatio2.jpg)

Mutta edelleen esim. sosiaali- ja terveysministeriön kulut ovat nousseet vuodesta 2005 lähes 60%. No siellä kyllä tämä on ymmärrettävää, mutta ei se ainakaan hoidossa ole näkynyt. Ja tämä on vain toki valtion panos kyseisellä saralla, kuntapuolen tiedot pitäisi vielä kaivaa jostain.

http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatilastot/ajankohtaistavaltiontaloudesta/valtionmenothallinnonaloittain/

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Mitähän veroja joudutaan kiristämään jos taloustilanne jatkuu yhtä heikkona? Mistähän menoista voisi tinkiä?

Kertokaahan miksi budjetti pitäisi tasapainottaa? Suomi saa kyllä velkaa markkinoilta ainakin kolme-neljä vuotta siis mitään hätää ei ole. Tuskin lama nyt kauempaa kestää.

Kyllä valtion pitäisi minusta minimoida velan määrä, koska korot tulevat aika kalliiksi. Valtionvelan korot ovat v. 2010 yli 2 miljardia (kaksi kertaa se mitä menee kehitysapuun)

Täysin mitätön summa. Jos otamme velkaa, ja ostamme vahvalla eurolla pörssistä kotimaisten firmojen osakkeita niin pelkästään osinkotulot jotka jäävät kotimaahan ovat moninkertaisia. Mietippä sitä että Nokia on tehnyt tulosta joka vuosi vuoden 2004 jälkeen kolme miljardia tai yli. Velan pienuus ei saa olla itseisarvo, jos seurauksena on isänmaamme köyhtyminen.

Ps Suomesta ulkomaille maksetut osinkotulot ovat olleet yli kymmenen miljardia joka vuosi tappiolla.

[Atte Saarela]

Mutta edelleen esim. sosiaali- ja terveysministeriön kulut ovat nousseet vuodesta 2005 lähes 60%. No siellä kyllä tämä on ymmärrettävää, mutta ei se ainakaan hoidossa ole näkynyt. Ja tämä on vain toki valtion panos kyseisellä saralla, kuntapuolen tiedot pitäisi vielä kaivaa jostain.

En ole varma kuinka paljon vaikuttaa, mutta yksi tekijä joka on saattanut lisätä menoja jonkin verran on se, että esim. monet uudet syöpähoidot ovat aika kalliita. Muitakin kalliita lääkkeitä on tullut markkinoille aika paljon viime aikoina. Toisaalta valtio ei varmaan oikein voi olla korvaamattakaan noita lääkkeitä.

[Atte Saarela]

Kyllä valtion pitäisi minusta minimoida velan määrä, koska korot tulevat aika kalliiksi. Valtionvelan korot ovat v. 2010 yli 2 miljardia (kaksi kertaa se mitä menee kehitysapuun)

Täysin mitätön summa. Jos otamme velkaa, ja ostamme vahvalla eurolla pörssistä kotimaisten firmojen osakkeita niin pelkästään osinkotulot jotka jäävät kotimaahan ovat moninkertaisia. Mietippä sitä että Nokia on tehnyt tulosta joka vuosi vuoden 2004 jälkeen kolme miljardia tai yli. Velan pienuus ei saa olla itseisarvo, jos seurauksena on isänmaamme köyhtyminen.

Ps Suomesta ulkomaille maksetut osinkotulot ovat olleet yli kymmenen miljardia joka vuosi tappiolla.

Tuo ei nyt liity juuri tähän, esim. Singaporen valtiojohtoinen sijoituspolitiikka on kyllä sinänsä erittäin kannatettavaa, mutta ei Suomessa esim. julkisen sektorin palkat ole välttämättä sillä tasolla, että Singaporen mallia voisi  kovin hyvin soveltaa täällä. Pätevää porukkaa sijoituksia tekemään on vaikea saada.

Sitä paitsi valtion velanotto sijoitusten tekemistä varten ei luultavasti ole käytännössä edes poliittisesti mahdollista.

[hattiwatti]

Yksi asia, jossa olisi kyllä parantamisen varaa, on sosiaalituen pyörittämisen byrokratian vähentäminen. Systeemi on tolkuttoman raskas, hankala ja vaatii aivan älyttömästi työvoimaa. Kansalaispalkkajärjestelmällä saataisiin saman tien turhaa paperinpyörittelyä pois vaikka kuinka paljon.

Kansalaispalkassa on se käytännön ongelma, että sillä eläisi herroiksi esim. Intiassa ja varmaan aika moni tekisikin niin.

Ainakin se on preka-eetun päämäärä. Juuri siksi vapaa liikkuvuuskin on mukana:

http://megafoni.kulma.net/index.php?art=383&artp=0

"Perustulovaatimusta on arvosteltu pelkäksi reformistiseksi heitoksi, joka ei millään tavoin horjuta kapitalistista järjestelmää. Pelkästään sosiaaliturvajärjestelmän hienovaraiseksi uudistukseksi käsitettynä tulonsiirtona se ei toki muuta olenkaan. Perustulo tulee käsittää ilmaisena menolippuna Ibizalle ja maksusitoumuksena Pachan baaritiskille. "

"Perustuloa ei tarvita siksi, että voitaisiin säästää sossun ja työkkärin byrokraattien palkkakuluissa (ei sinänsä, etteikö niiden kusipäiden potkiminen pellolle olisi myös ihan hyvä juttu). Perustuloa tarvitaan siksi, että sinua vituttaa, kun kello soi kuudelta aamulla ja pitäisi mennä seitsemäksi duuniin. Perustuloa tarvitaan siksi, että tiedät etteivät pomon vittuilu ja itsearvioinnit lisää minkäänlaista tuottavuutta millään tavalla. Paljon "järkevämpää" olisi jäädä kotiin nukkumaan ja biletellä illalla rauhassa vähän pidempään. "


"  Perustulo tähtää uudelle julkisen alueelle, joka jättää taakseen kansallisvaltion fasistiset höpinät kansallisesta kilpailukyvystä, yhteiseen hiileen puhaltamisesta, jaetusta verestä ja maaperästä.
Toisin kuin leninistisessä teoriassa, ei valtion haipuminen tai häviäminen tapahdu dialektisesti sen haltuunottamisen kautta, vaan vähittäisen myyräntyön avulla. Perustulo ja vapaa liikkuvuus ovat vaatimuksia, jotka tekevät valtion tehtävät yksi kerrallaan tarpeettomiksi, hapertavat sen suvereeniteettia ja johtavat vähitellen sen katoamiseen. Perustulo ja vapaa liikkuvuus vähentävät yhteiskunnalliseen elämään puuttuvien viranomaistoimenpiteiden tarvetta ja lisäävät ihmisten demokraattista päätöksentekokykyä."


"Samalla päästään eroon myös palkkatyön johdannaisista kuten ydinperheestä. Sillä kuten feministiset kamppailut ovat osoittaneet, ydinperhe on teollisen kapitalismin aikana ollut ennen kaikkea mekanismi, joka on mahdollistanut työvoiman uusintamisen halvemmalla kuin mikä sen tuottava kyky on. Naisten tekemän kotityön jääminen palkkatyön järjestelmän ja pääoman kierron ulkopuolelle on ollut edellytys sille, että miesten tekemän tehdastyön palkat on voitu painaa lisäarvon tuottamisen kannalta edulliselle tasolle. "

"Perustulon tarkoitus on vapauttaa tämä inhimillinen kyky kapitalismin sille asettamista rajoista. Aidosti vapaa liike on oikeutta muutokseen ja vaihteluun, toiseksi tulemiseen ja erilaisille hetkille altistumiseen, ei pelkästään jähmeän porvarillisen yksilön rajoitettua oikeutta lentää businessluokassa ilman itseriittoisuuttaan häiritseviä passintarkastuksia. Liikettä, joka on vailla mitään muuta päämäärää kuin liikkumisen itsensä ilo. Silloin se voi yhtä hyvin tarkoittaa liikettä kotoa puistoon, sohvalta jääkaapille tai Helsingistä Santa Cruziin. "


Täällä kans:

http://megafoni.kulma.net/index.php?art=417

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Kyllä valtion pitäisi minusta minimoida velan määrä, koska korot tulevat aika kalliiksi. Valtionvelan korot ovat v. 2010 yli 2 miljardia (kaksi kertaa se mitä menee kehitysapuun)

Täysin mitätön summa. Jos otamme velkaa, ja ostamme vahvalla eurolla pörssistä kotimaisten firmojen osakkeita niin pelkästään osinkotulot jotka jäävät kotimaahan ovat moninkertaisia. Mietippä sitä että Nokia on tehnyt tulosta joka vuosi vuoden 2004 jälkeen kolme miljardia tai yli. Velan pienuus ei saa olla itseisarvo, jos seurauksena on isänmaamme köyhtyminen.

Ps Suomesta ulkomaille maksetut osinkotulot ovat olleet yli kymmenen miljardia joka vuosi tappiolla.

Tuo ei nyt liity juuri tähän, esim. Singaporen valtiojohtoinen sijoituspolitiikka on kyllä sinänsä erittäin kannatettavaa, mutta ei Suomessa esim. julkisen sektorin palkat ole välttämättä sillä tasolla, että Singaporen mallia voisi  kovin hyvin soveltaa täällä. Pätevää porukkaa sijoituksia tekemään on vaikea saada.

Sitä paitsi valtion velanotto sijoitusten tekemistä varten ei luultavasti ole käytännössä edes poliittisesti mahdollista.

Valtio voisi tehdä jossain määrin sijoituksia, mutta ennen kaikkea se voisi pitää verot sellaisina että rahaa riittää osakkeiden ostoon. Jätti verot ja maan ajaminen kaaokseen ja köyhyyteen ei ole sen arvoista että ei ole velkaa.

[requiem]

Mutta edelleen esim. sosiaali- ja terveysministeriön kulut ovat nousseet vuodesta 2005 lähes 60%. No siellä kyllä tämä on ymmärrettävää, mutta ei se ainakaan hoidossa ole näkynyt. Ja tämä on vain toki valtion panos kyseisellä saralla, kuntapuolen tiedot pitäisi vielä kaivaa jostain.

En ole varma kuinka paljon vaikuttaa, mutta yksi tekijä joka on saattanut lisätä menoja jonkin verran on se, että esim. monet uudet syöpähoidot ovat aika kalliita. Muitakin kalliita lääkkeitä on tullut markkinoille aika paljon viime aikoina. Toisaalta valtio ei varmaan oikein voi olla korvaamattakaan noita lääkkeitä.

Näinhän se kyllä menee. Ongelmaksi näen tässä juuri tämän, rahaa joudutaan mättämään vuodesta toiseen enemmän ja enemmän. Mutta reaalisoituuko tämä esimerkiksi vaikkapa terveydenhuoltopuolella selvästi parantuneina hoitotuloksina? Uudet tekniikat ja lääkkeet ovat saattavat olla osin niin kalliita, että määrällinen hoidontarve on vaikeampi täyttää hintatason nousun takia. Vielä kun tähän yhdistetään vauhdilla ikääntyvät suuret ikäluokat.

Ja elääkö Suomessa "kaikki mitä annetaan, on kulutettava"-kulttuuri julkisella sektorilla?

[Atte Saarela]

Yleensä ottaen voisi olla kyllä ihan hyvä jos valtio voisi ostaa osakkeita nimenomaan siten, että sitoutuu olemaan pyrkimättä käyttämään valtaa yrityksissä..

Mutta ei ehkä voi kuitenkaan luottaa siihen, että sijoituksilla voi kuitata valtion velat täysin riskittä.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

HÖH
Eiköhän se riitä että tuottaa enemmän mitä valtionvelan korot on.
Inflaatio syö kyllä velan pois.

[Atte Saarela]

Olisi kyllä hienoa jos Suomelle saataisiin edes puoliksi yhtä tuottoisa sijoitusrahasto kuin Singaporen valtiolla, mutta enpä osaa sanoa kuinka sellaisen organisointi onnistuisi.