2010-03-12 HS: Eva Biaudet nimitettiin vähemmistövaltuutetuksi

[Lalli IsoTalo]

...
Huomaan, että tulen tuottamaan joillekin hommalaisille pettymyksen, mutta en aio osallistua maahanmuuttopoliittiseen keskusteluun enkä vastata jokaiseen kysymykseen.

[...] kyllä asiallisiin kysymyksiin vastaaminen on ihan hyvä tapa käydä keskustelua ja laajentaa omaa näkemystään.

Mielestäni olisi ihan luontevaa, että vähemmistövaltuutetun toimiston tiedottaja vastaisi vain toimiston toimialaan välittömästi liittyviin kysymyksiin.

[Ville Hämäläinen]

...
Huomaan, että tulen tuottamaan joillekin hommalaisille pettymyksen, mutta en aio osallistua maahanmuuttopoliittiseen keskusteluun enkä vastata jokaiseen kysymykseen. Pahoittelen. Jaan mielelläni tietoa (esimerkki yllä), mutta en aio yrittää vaikuttaa teidän mielipiteisiin.

Maria,

Tottumattoman voi olla vaikea seurata vilkkaasti etenevää Hommafoorumia ja kysymyksiä menee varmasti ohi. Suurin osa ketjua on lähinnä kommentointia. Mutta kyllä asiallisiin kysymyksiin vastaaminen on ihan hyvä tapa käydä keskustelua ja laajentaa omaa näkemystään.

Jäsen Koekaniinia mukaillen. Miksi maahanmuuton kustannuksia ei saisi laskea ja erottaa omiksi kululajeikseen humanitäärisen maahanmuuton, perhesiteiden perusteella tapahtuvan (maittain), opiskelun (maittain) jne? Miten me voimme tehdä oikeita päätöksiä, jos emme tiedä oikeita lukuja?

Vastaan niihin kysymyksiin joihin koen olevani pätevä vastaamaan ja joihin minulla on valtuuksia vastata virkani puolesta. Yllä oleva valitettavasti ei ole sellainen. Tässä keskustelussa vilahti ehdotus Q&A-ketjusta meidän toimistoa varten. Täytyy harkita asiaa.

En kannata, me molemmat tiedetään että vastaat vain niihin kysymyksiin joihin voi heittää jonkun kuluneen kivan monikulttuurifraasin jolla ei ole mitään totuuspohjaa. Panosta työhösi ja yritä tehdä viisaita asioita niin ei mene kaikilta aikaa hukkaan.

[Maria Swanljung]

Totta, mutta syrjintätapaus tulee yleensä viranomaisten tietoon henkilökohtaisen kertomuksen/kokemuksen kautta. Sitten pitää selvittää onko kyse lainvastaisesta syrjinnästä vai ei.

On pakko jatkaa kysymystä että miten tulkitsette vaikkapa Syyriasta Suomeen tulleen syrjityksi ja paperittomaksi itsensä ilmoittaneen parrakkaan lapsen oleskelu- ja avustuspyynnöt. Annatteko tutkinnan suojelupoliisille mahdollisena valtiorajat ylittävän rikollisuuden ilmiönä vai ryhdyttekö viraston voimin penäämään muutoksia vaikkapa tehtyihin karkotuspäätöksiin?

Yksi uusimmista tehtävistämme on maastapoistamisen valvonta ja sen puitteissa valvomme karkotus- ja käännytyspäätöksiä sekä niiden toimeenpanoa. Meillä EI ole toimivaltaa muuttaa viranomaispäätöksiä, se on hallinto-oikeuden tehtävä. Sen sijaan keräämme tietoa jota analysoimme. Tämän prosessin myötä voi tulla suosituksia ja esim. lainmuutosehdotuksia.

Lakisääteinen tehvävämme on myös ulkomaalaisten oikeuksien valvonta ja siihen liittyy ulkomaalaislain valvonta, mutta yksittäisiä tapauksia emme voi muuttaa.

[Roope]

Asuntovuokrajutussa oli kyse välillisestä syrjinnästä. Esimerkiksi tässä syrjintälautakunnan päätöksessä on käytetty samanlaista tulkintaa.  http://www.syrjintalautakunta.fi/download/42294_SLTK-tapausseloste_28082006_L.pdf?8654ccc85facd188 (katsokaa sivu 5-6)

Minusta tuo syrjintälautakunnan päätös vakuutusyhtiön tapauksesta on ristiriidassa lakitekstin kanssa, koska siinä mielestäni väärinkäytetään etnisen taustan (vs. kansalaisuus) määrittelyä, eikä vähemmistövaltuutetun tiedotteessakaan puhuttu mitään välillisestä syrjinnästä. Mutta jos kuitenkin otetaan tämä syrjintälautakunnan päätös lähtökohdaksi, niin miksi vähemmistövaltuutettu sitten antoi tiedotteessa ymmärtää, että yhdenvertaisuuslaki kieltää tällaisessa tapauksessa syrjinnän kansalaisuuden perusteella, ja miksi tämä viittaus kansalaisuuteen syrjintäperusteena poistettiin myöhemmin tiedotteesta?

[Maria Swanljung]

Asuntovuokrajutussa oli kyse välillisestä syrjinnästä. Esimerkiksi tässä syrjintälautakunnan päätöksessä on käytetty samanlaista tulkintaa.  http://www.syrjintalautakunta.fi/download/42294_SLTK-tapausseloste_28082006_L.pdf?8654ccc85facd188 (katsokaa sivu 5-6)

Minusta tuo syrjintälautakunnan päätös vakuutusyhtiön tapauksesta on ristiriidassa lakitekstin kanssa, koska siinä mielestäni väärinkäytetään etnisen taustan (vs. kansalaisuus) määrittelyä, eikä vähemmistövaltuutetun tiedotteessakaan puhuttu mitään välillisestä syrjinnästä. Mutta jos kuitenkin otetaan tämä syrjintälautakunnan päätös lähtökohdaksi, niin miksi vähemmistövaltuutettu sitten antoi tiedotteessa ymmärtää, että yhdenvertaisuuslaki kieltää tällaisessa tapauksessa syrjinnän kansalaisuuden perusteella, ja miksi tämä viittaus kansalaisuuteen syrjintäperusteena poistettiin myöhemmin tiedotteesta?

Se oli puhtaasti työtapaturma minun kohdaltani. Olen oppinut virheestäni.

[niemi2]

Jos vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet'n tahto olisi mennyt läpi, vähemmistövaltuutetun toimisto olisi muun muassa saanut vallan tuomita itsenäisesti nettikirjoittajia sakkoihin, mikä hänen harkintakykynsä tuntien olisi jo melkoisen pelottavaa. Vähemmistövaltuutettu on aiemmin kokeillut kepillä jäätä tekemällä poliisille kymmeniä ellei jo satoja tutkintapyyntöjä rasistisista rikoksista, jotka ovat ilmeisesti kaikki rauenneet tuloksettomina.

Kaiken huippu oli kun vähemmistövaltuutettu painosti viime syksynä erään vuokranantajan hyvitykseen yhdenvertaisuuslain syrjintäkiellon loukkaamisesta, vaikka lakia ei ollut rikottu, vaan kyse oli vähemmistövaltuutetun virheellisestä laintulkinnasta (kansalaisuus kun ei ole yhdenvertaisuuslain määrittämä syrjintäperuste, vaikka vähemmistövaltuutetun tiedotteessa ensin niin väitettiin). Kalliilla, aikaa vievillä ja maineen tahraavilla oikeusjutuilla uhkaaminen eli strateginen käräjöinti on yksinkertainen ja tehokas tapa pelotella ihmiset alistumaan ja vaikenemaan – ja maksamaan. Uuden yhdenvertaisuuslain myötä tämä on helpompaa kuin koskaan.

Eli en oikein osaa iloita tästä laajemmasta mandaatista.

Asuntovuokrajutussa oli kyse välillisestä syrjinnästä. Esimerkiksi tässä syrjintälautakunnan päätöksessä on käytetty samanlaista tulkintaa.  http://www.syrjintalautakunta.fi/download/42294_SLTK-tapausseloste_28082006_L.pdf?8654ccc85facd188 (katsokaa sivu 5-6)

Esittämässäsi tapauksessa vakuutus tulee myöntää ulkomaalaiselle ja Suomen kansalaiselle. Välillinen syrjintä muodostui tuossa tapauksessa myöntämisen perusteissa olleissa erilaisesta tiedonantovelvollisuudesta, joille ei sinänsä löytynyt perusteita ja päinvastoin voitiin osoittaa, että Suomen kansalainen voi olla myös ilman KELA-korttia. Kyselylomakkeen kysymykset olivat siis välillisesti syrjiviä.

Yhdenvertaisuuslain mukaan kansalaisuus ei siis ole yhdenvertaisuuslain mukainen syrjintäperuste eikä esim. äänioikeuden rajoittaminen presidentin vaaleissa kansalaisuuden perusteella ei ole välillistä syrjintää. Vähemmistövaltuutetun ja sinun esittämä tulkinta johtaisi melkoisiin lainmuutoksiin. Ihmisten oikeusturvan kannalta olisi oleellista, että vähemmistövaltuutettu ei saisi toimia poliisina, syyttäjänä sekä tuomarina.

Mikä on muuten läpinäkyvyys tälläisissä tapauksissa ja saako tuosta sopimuksesta printin ilman tunnistetietoja tietenkin? Se olisi olennaista, että ihmiset voivat ymmärtää juridista asemaansa suhteessa vähemmistövaltuutetun laintulkinnan suhteen. Jos ette anna, niin ihmisten oikeusturvaa on vaikea arvioida epämääräisen lehdistötiedotteen perusteella ja ymmärtää missä määrin voi tehdä vuokrasopimuksia vallitsevan lain mukaan ja milloin vähemmistövaltuutetun laintulkinnan mukaan? Länsimaisen oikeuskäytäntöön ei "salaiset oikeudenkäynnit" sovi.

[Ernst]

Mielestäni olisi aiheellista erottaa Swanljungin ulostulo omaksi ketjukseen.

Samaa mieltä. Kaikki tai edes oleellisin tässä keskustelussa ei käsittele enää Biaudet'n virkavalintaa.

[Faidros.]

Tässä keskustelussa vilahti ehdotus Q&A-ketjusta meidän toimistoa varten. Täytyy harkita asiaa.

Ehdottomasti kannatettava ajatus. Järjestely rajaisi sopivasti aihepiiriä.
Olisit vain rohkeasti aloittanut uuden ketjun, itse määritellen keskustelun rajat.

[Maria Swanljung]

Jos vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet'n tahto olisi mennyt läpi, vähemmistövaltuutetun toimisto olisi muun muassa saanut vallan tuomita itsenäisesti nettikirjoittajia sakkoihin, mikä hänen harkintakykynsä tuntien olisi jo melkoisen pelottavaa. Vähemmistövaltuutettu on aiemmin kokeillut kepillä jäätä tekemällä poliisille kymmeniä ellei jo satoja tutkintapyyntöjä rasistisista rikoksista, jotka ovat ilmeisesti kaikki rauenneet tuloksettomina.

Kaiken huippu oli kun vähemmistövaltuutettu painosti viime syksynä erään vuokranantajan hyvitykseen yhdenvertaisuuslain syrjintäkiellon loukkaamisesta, vaikka lakia ei ollut rikottu, vaan kyse oli vähemmistövaltuutetun virheellisestä laintulkinnasta (kansalaisuus kun ei ole yhdenvertaisuuslain määrittämä syrjintäperuste, vaikka vähemmistövaltuutetun tiedotteessa ensin niin väitettiin). Kalliilla, aikaa vievillä ja maineen tahraavilla oikeusjutuilla uhkaaminen eli strateginen käräjöinti on yksinkertainen ja tehokas tapa pelotella ihmiset alistumaan ja vaikenemaan – ja maksamaan. Uuden yhdenvertaisuuslain myötä tämä on helpompaa kuin koskaan.

Eli en oikein osaa iloita tästä laajemmasta mandaatista.

Asuntovuokrajutussa oli kyse välillisestä syrjinnästä. Esimerkiksi tässä syrjintälautakunnan päätöksessä on käytetty samanlaista tulkintaa.  http://www.syrjintalautakunta.fi/download/42294_SLTK-tapausseloste_28082006_L.pdf?8654ccc85facd188 (katsokaa sivu 5-6)

Esittämässäsi tapauksessa vakuutus tulee myöntää ulkomaalaiselle ja Suomen kansalaiselle. Välillinen syrjintä muodostui tuossa tapauksessa myöntämisen perusteissa olleissa erilaisesta tiedonantovelvollisuudesta, joille ei sinänsä löytynyt perusteita ja päinvastoin voitiin osoittaa, että Suomen kansalainen voi olla myös ilman KELA-korttia. Kyselylomakkeen kysymykset olivat siis välillisesti syrjiviä.

Yhdenvertaisuuslain mukaan kansalaisuus ei siis ole yhdenvertaisuuslain mukainen syrjintäperuste eikä esim. äänioikeuden rajoittaminen presidentin vaaleissa kansalaisuuden perusteella ei ole välillistä syrjintää. Vähemmistövaltuutetun ja sinun esittämä tulkinta johtaisi melkoisiin lainmuutoksiin. Ihmisten oikeusturvan kannalta olisi oleellista, että vähemmistövaltuutettu ei saisi toimia poliisina, syyttäjänä sekä tuomarina.

Mikä on muuten läpinäkyvyys tälläisissä tapauksissa ja saako tuosta sopimuksesta printin ilman tunnistetietoja tietenkin? Se olisi olennaista, että ihmiset voivat ymmärtää juridista asemaansa suhteessa vähemmistövaltuutetun laintulkinnan suhteen. Jos ette anna, niin ihmisten oikeusturvaa on vaikea arvioida epämääräisen lehdistötiedotteen perusteella ja ymmärtää missä määrin voi tehdä vuokrasopimuksia vallitsevan lain mukaan ja milloin vähemmistövaltuutetun laintulkinnan mukaan? Länsimaisen oikeuskäytäntöön ei "salaiset oikeudenkäynnit" sovi.

Yhdenvertaisuuslaki:
"Syrjinnän kielto
Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Sukupuoleen perustuvasta syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986)."

Tosin kansalaisuudella syrjintäperusteena ei ole yhtä vahvaa suojaa kuten esim. etnisyydellä palvelujen tarjonnassa ja siksi tässä yhteydessä kyseessä on välillinen syrjintä. Tämä tulkintapa on ymmärtääkseni ihan laajasti käytetty. Sopiiko, että palaan tähän asiaan loppiaisen jälkeen kun asiaa hoitanut juristi on palannut lomilta? Selvitän myös asiaan liittyvien asiakirjojen julkisuusasteen. En ole itse juristi enkä osaa tulkita monimutkaista yhdenvertaisuuslakia täydellisesti enkä tee asiakastyötä.

[Maria Swanljung]

Tässä keskustelussa vilahti ehdotus Q&A-ketjusta meidän toimistoa varten. Täytyy harkita asiaa.

Ehdottomasti kannatettava ajatus. Järjestely rajaisi sopivasti aihepiiriä.
Olisit vain rohkeasti aloittanut uuden ketjun, itse määritellen keskustelun rajat.

En osannut kuvitella, että pieni ulostuloni aiheuttaa näin suurta mielenkiintoa. Mutta minun puolestani saa siirtää.

[niemi2]

Yhdenvertaisuusvaltuutetun puoleen voi kääntyä (1.1.2015 alkaen), jos on kokenut tai havainnut syrjintää alkuperän, kielen, kansalaisuuden, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, iän, seksuaalisen suuntautumisen, terveydentilan, vamman tai muun henkilöön liittyvä syyn perusteella.
....

Sitten täytyy muistaa, että yhdenvertaisuuslaki on aika monimutkainen ja henkilökohtainen syrjintäkokemus ei välttämättä tarkoita, että kyse olisi yhdenvertaisuuslain (tai rikoslain) mukaista syrjintää.

Salon kuuluisassa omakotitaloyhdistyksen talkkarin tapauksessa ja muissakin vähemmistövaltuutettu on ottanut kantaa oma-aloitteisesti ja monesti vähemmistövaltuutetun kommentit ovat kumoutuneet sitten virallisen tutkimuksen myötä.

Millä perustein vähemmistövaltuutettu sitten hoitaa tehtäviään jos ottaa kantaa julkisuudessa oleviin tapauksiin vajaavaisin tiedoin, mutta julkisen vallan edustajan vallankäyttöön ei puututa ja se on kiinni syrjittyjen aktiivisuudesta ja näytöstä.

Osaatko muuten sanoa mikä taho välittää tiedot rasismista ECRI:lle? Kuka viranomainen toimitti ECRI:lle muslimiyhteisön väitteen Suomessa tapahtuvista nettikeskustelijoiden suorittamista rasistisista murhista, vaikka tälläiselle ei löydy tukea mistään järjellisestä lähteestä; ei poliisilta eikä esim. ihmisoikeusliitolta?

Eurooppalaisen raportin mukaan Suomessa rasistisia murhia - näyttö kuitenkin heikkoa

Poliisissa oltiin kummastuneita raportin väitteistä. Myöskään ihmisoikeusliiton pääsihteeri Päivi Mattila ei ole kuullut, että rasistisia murhia olisi Suomessa tapahtunut...

http://yle.fi/uutiset/eurooppalaisen_raportin_mukaan_suomessa_rasistisia_murhia_-_naytto_kuitenkin_heikkoa/6730429

[foobar]

Esittämässäsi tapauksessa vakuutus tulee myöntää ulkomaalaiselle ja Suomen kansalaiselle. Välillinen syrjintä muodostui tuossa tapauksessa myöntämisen perusteissa olleissa erilaisesta tiedonantovelvollisuudesta, joille ei sinänsä löytynyt perusteita ja päinvastoin voitiin osoittaa, että Suomen kansalainen voi olla myös ilman KELA-korttia. Kyselylomakkeen kysymykset olivat siis välillisesti syrjiviä.

Enpä ole tällaisesta kansalaisuuteen kytkettävästä näennäisvaatimuksesta kuullutkaan. Hyvin olen tullut toimeen ilman moista läpyskää jo kaksi vuosikymmentä - täysi-ikäisenä. Mutta ilmeisesti vähemmistövaltuutetun toimistossa tiedetään todellisuudesta jotain, mikä minulle ei ole vielä paljastunut.

[Maria Swanljung]

Huvittavaa ja surkuhupaisaa tuossa Maria Swanljungin puheenvuorossa oli, että hän esitti nimenomaan maahanmuuttokriitikkojen niputtavan kaikenlaisen maahanmuuton yhteen. Kyllä se niputtaminen on kuitenkin nimenomaan siellä kukkahattujen puolella.

Olen aikanaan kirjoittanut tällaisen.

1. Suomalaisten toimijoiden aloitteesta maahan muuttanut koulutettu työvoima, jolla on sellaista osaamista, josta Suomessa on puutetta
2. Omasta aloitteestaan Suomeen hakeutunut työvoima
3. Opiskelijat
4. Laittomilla ehdoilla työskentelvät maahanmuuttajat
5. Henkilökohtaista poliittista vainoa pakenevat maahanmuuttajat
6. Kiintiöpakolaiset
7. Kurjia olosuhteita pakenevat ja parempaa elintasoa etsivät oleskeluluvan hakijat
8. Rakkauden perässä tulevat

Kun katselen tuota aikaansaannostani, en voi kuin todeta, että maahanmuutto on aika monimuotoista ja osaan siitä suhtaudun hyvinkin positiivisesti (1, 5), osaan aika neutraalisti tai tilanteen yksityiskohdista riippuen  (2, 3, 6, 8 ) ja osaan taas varsin nuivasti (4, 7). Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että suhtautuisin lähtökohtaisesti nuivasti esimerkiksi luokan 7 maahanmuuttajiiin itseensä, vaan ainoastaan siihen, että heidän maahan ottamisensa johtaa lähes poikkeuksetta yhteiskunnan kustannusten kasvuun eikä siksi ole järkevää.

En ole ainoa luokittelija, päin vastoin maahanmuuttajaryhmien erot ovat tääällä olleet useinkin keskustelun alla. Mutta edelle lainaamani luokittelu osoittanee meidän kykenevän erottelemaan eri maahanmuuttajaryhmiä, joten voisinko toivoa ettei nykyinen vähemmistövaltuutettu tai hänen alaisensa enää levittäisi väärää tietoa väittäen meidän niputtavan kaikkea maahanmuuttoa. Luokitteluni löytyy myös Homman FAQ:ista, jonne sen on joku (moderaattori?) kopioinut.

En ole itse katsonut tallennetta keskustelusta, mutta en muista syyttäneeni mitään erityistä ryhmää niputtamisesta? Ja tarkoitus siinäkin oli osoittaa sormea vähän median suuntaan.

[L. Brander]

...
Mielestäni olisi ihan luontevaa, että vähemmistövaltuutetun toimiston tiedottaja vastaisi vain toimiston toimialaan välittömästi liittyviin kysymyksiin.

Kysymykselläni viitattiin vähemmistövaltuutetun kannanottoihin liittyen "lastenvaunukaustiin". Biaudet ei nyt varsinaisesti halunnut edistää lukujen selvittämistä. Kuului tämä nyt vähemmistövaltuutetun toimialaan tai ei.

[niemi2]

Tässä keskustelussa vilahti ehdotus Q&A-ketjusta meidän toimistoa varten. Täytyy harkita asiaa.

Tämä olisi hyvä tapa dialogille, vaikka saatat säikähtää kysymysten tulvaa ja kysymyksiä toisinaan toimistonne aihealueen ulkopuoleltakin. Aihe kirvoittaa, innoittaa ja turhauttaakin keskustelukanavien sulkemisten takia, mutta aina näistä on selvitty ja keskustelijat ymmärtävät ettet voi kaikkea tietää tai olla kaikesta vastuussa tai ottaa palautetta vastaan koko viranomaiskoneiston puolesta. Modet huolehtivat myös tuosta ja siivoavat jankkauksia pois jos joku innostuu liikaa.

Moderaattorit voivat avata ketjun tai sinä itse, ja vastailet sitä mukaa kun ehdit. Mitään sitovaa osallistumispakkoa ei luonnollisesti ole, mutta kun ehdit, niin on kiva vaihtaa ajatuksia ja näkemyksiä puolin ja toisin. Keskusteluja seuraa niin toimittajat kuin moni muukin mielenkiinnosta ja tiedonjanosta. Dialogissa ei kukaan häviä ja meidän kaikkien yhteinen tavoite on onnistunut maahanmuuttopolitiikka ja yhdenvertainen yhteiskunta. 

[Ajattelija2008]

Totta, mutta syrjintätapaus tulee yleensä viranomaisten tietoon henkilökohtaisen kertomuksen/kokemuksen kautta. Sitten pitää selvittää onko kyse lainvastaisesta syrjinnästä vai ei.

On pakko jatkaa kysymystä että miten tulkitsette vaikkapa Syyriasta Suomeen tulleen syrjityksi ja paperittomaksi itsensä ilmoittaneen parrakkaan lapsen oleskelu- ja avustuspyynnöt. Annatteko tutkinnan suojelupoliisille mahdollisena valtiorajat ylittävän rikollisuuden ilmiönä vai ryhdyttekö viraston voimin penäämään muutoksia vaikkapa tehtyihin karkotuspäätöksiin?

Yksi uusimmista tehtävistämme on maastapoistamisen valvonta ja sen puitteissa valvomme karkotus- ja käännytyspäätöksiä sekä niiden toimeenpanoa. Meillä EI ole toimivaltaa muuttaa viranomaispäätöksiä, se on hallinto-oikeuden tehtävä. Sen sijaan keräämme tietoa jota analysoimme. Tämän prosessin myötä voi tulla suosituksia ja esim. lainmuutosehdotuksia.

Lakisääteinen tehvävämme on myös ulkomaalaisten oikeuksien valvonta ja siihen liittyy ulkomaalaislain valvonta, mutta yksittäisiä tapauksia emme voi muuttaa.

Kuulostaa huolestuttavalta. Virasto, joka epäsuorasti hyötyy Suomeen kohdistuvasta laittomasta maahanmuutosta, "valvoo" maastapoistamista.

Asiahan on niin, että maastapoistaminen onnistuisi kyllä, ellei Suomessa olisi niin monta virkamiestä, jotka hyötyvät laittomasta maahanmuutosta.

Panemalla laittomasti maassa olevat pakkotyöhön ankariin oloihin leirille saataisiin heidät pikaisesti ja VAPAAEHTOISESTI poistumaan maasta. Pankaa tällainen lakiuudistus vireille, jos oikeasti haluatte, että lakeja noudatetaan.

[ämpee]

En ole itse katsonut tallennetta keskustelusta, mutta en muista syyttäneeni mitään erityistä ryhmää niputtamisesta? Ja tarkoitus siinäkin oli osoittaa sormea vähän median suuntaan.

Hyvin tehty, asennekasvattava media on "hieman" epäonnistunut informatiivisessa tiedoittamisessa, ja varsin liikuttavalla yksimielisyydellä.

[VH]

Yhdenvertaisuuslaki:
"Syrjinnän kielto
Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Sukupuoleen perustuvasta syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986)."

Tosin kansalaisuudella syrjintäperusteena ei ole yhtä vahvaa suojaa kuten esim. etnisyydellä palvelujen tarjonnassa ja siksi tässä yhteydessä kyseessä on välillinen syrjintä. Tämä tulkintapa on ymmärtääkseni ihan laajasti käytetty. Sopiiko, että palaan tähän asiaan loppiaisen jälkeen kun asiaa hoitanut juristi on palannut lomilta? Selvitän myös asiaan liittyvien asiakirjojen julkisuusasteen. En ole itse juristi enkä osaa tulkita monimutkaista yhdenvertaisuuslakia täydellisesti enkä tee asiakastyötä.

Mutta kun saman lain 2§ määrittää soveltamisalaksi

2 §

Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa, kun kysymys on:

1) itsenäisen ammatin tai elinkeinon harjoittamisen edellytyksistä taikka elinkeinotoiminnan tukemisesta;

2) työhönottoperusteista, työoloista tai työehdoista, henkilöstökoulutuksesta taikka uralla etenemisestä;

3) koulutuksen, mukaan lukien erikoistumis- ja uudelleenkoulutuksen, tai ammatillisen ohjauksen saamisesta; taikka

4) jäsenyydestä tai toiminnasta työntekijä- tai työnantajajärjestössä tai muussa järjestössä, jonka jäsenillä on tietty ammatti, taikka järjestön antamista etuuksista.

Lakia sovelletaan lisäksi etnisen alkuperän perusteella tapahtuvaan syrjintään, kun kysymys on:

1) sosiaali- ja terveyspalveluista;

2) sosiaaliturvaetuuksista tai muista sosiaalisin perustein myönnettävistä tuista, alennuksista tai etuuksista;

3) asevelvollisuuden, naisten vapaaehtoisen asepalveluksen tai siviilipalveluksen suorittamisesta; taikka

4) yleisesti saatavilla olevien asuntojen, muun irtaimen tai kiinteän omaisuuden taikka palvelujen tarjoamisesta yleisölle lukuun ottamatta yksityis- ja perhe-elämän piiriin kuuluvia oikeustoimia.

Etnisyys ja kansalaisuus eivät ole sama asia, "syrjinnän kielto" pykälässäkin ne on mainittu erikseen.

Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

http://www.ofm.fi/fi/ajankohtaista/1/0/tiedote_syrjintaan_syyllistynyt_vuokranantaja_maksoi_hyvitysta_55046

Vähemmistövaltuutettu neuvotteli asiakkaansa puolesta hyvityksestä syrjintätapauksessa yksityisillä vuokramarkkinoilla. Vuokranantaja kieltäytyi vuokraamasta asuntoaan Suomessa pitkään asuneelle yhdysvaltalaiselle naiselle, koska hän ei ole Suomen kansalainen. Vuokranantaja syyllistyi näin syrjintään.

Vuokranantaja myönsi neuvotteluissa, että hän oli syyllistynyt yhdenvertaisuuslain 6 §:ssä säädettyyn syrjinnän kiellon loukkaukseen.

Miksi oikeudella vähemmistövaltuutettu edes otti asiakseen ruveta puolustamaan kansalaisuuden takia syrjittyä, kun vähemmistövaltuutetun toimien piiriin kuuluu vain etninen syrjintä?
Toiko vähemmistövaltuutettu neuvottelussa esille sen seikan, että syrjintä kansalaisuuden perusteella ei kuulu vähemmistövaltuutetun toimivallan alle?
Toiko vähemmistövaltuutettu neuvottelussa esille sen seikan, että yhdenvertaisuuslaki koskee yksityisessä vuokraustoiminnassa vain etnistä syrjintää?

[niemi2]

Esittämässäsi tapauksessa vakuutus tulee myöntää ulkomaalaiselle ja Suomen kansalaiselle. Välillinen syrjintä muodostui tuossa tapauksessa myöntämisen perusteissa olleissa erilaisesta tiedonantovelvollisuudesta, joille ei sinänsä löytynyt perusteita ja päinvastoin voitiin osoittaa, että Suomen kansalainen voi olla myös ilman KELA-korttia. Kyselylomakkeen kysymykset olivat siis välillisesti syrjiviä.

Yhdenvertaisuuslain mukaan kansalaisuus ei siis ole yhdenvertaisuuslain mukainen syrjintäperuste eikä esim. äänioikeuden rajoittaminen presidentin vaaleissa kansalaisuuden perusteella ei ole välillistä syrjintää. Vähemmistövaltuutetun ja sinun esittämä tulkinta johtaisi melkoisiin lainmuutoksiin. Ihmisten oikeusturvan kannalta olisi oleellista, että vähemmistövaltuutettu ei saisi toimia poliisina, syyttäjänä sekä tuomarina.

Mikä on muuten läpinäkyvyys tälläisissä tapauksissa ja saako tuosta sopimuksesta printin ilman tunnistetietoja tietenkin? Se olisi olennaista, että ihmiset voivat ymmärtää juridista asemaansa suhteessa vähemmistövaltuutetun laintulkinnan suhteen. Jos ette anna, niin ihmisten oikeusturvaa on vaikea arvioida epämääräisen lehdistötiedotteen perusteella ja ymmärtää missä määrin voi tehdä vuokrasopimuksia vallitsevan lain mukaan ja milloin vähemmistövaltuutetun laintulkinnan mukaan? Länsimaisen oikeuskäytäntöön ei "salaiset oikeudenkäynnit" sovi.

Yhdenvertaisuuslaki:
"Syrjinnän kielto
Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Sukupuoleen perustuvasta syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986)."

Tosin kansalaisuudella syrjintäperusteena ei ole yhtä vahvaa suojaa kuten esim. etnisyydellä palvelujen tarjonnassa ja siksi tässä yhteydessä kyseessä on välillinen syrjintä. Tämä tulkintapa on ymmärtääkseni ihan laajasti käytetty. Sopiiko, että palaan tähän asiaan loppiaisen jälkeen kun asiaa hoitanut juristi on palannut lomilta? Selvitän myös asiaan liittyvien asiakirjojen julkisuusasteen. En ole itse juristi enkä osaa tulkita monimutkaista yhdenvertaisuuslakia täydellisesti enkä tee asiakastyötä.

Kiitos vastauksestasi, sopii vallan mainiosti ja palaa aiheeseen kun sinulla on sopiva hetki. Olen mielissäni jos saa lisätietoa näihin tapauksiin ja kiitän vielä, että tulit keskusteluun mukaan.

[Roope]

Esittämässäsi tapauksessa vakuutus tulee myöntää ulkomaalaiselle ja Suomen kansalaiselle. Välillinen syrjintä muodostui tuossa tapauksessa myöntämisen perusteissa olleissa erilaisesta tiedonantovelvollisuudesta, joille ei sinänsä löytynyt perusteita ja päinvastoin voitiin osoittaa, että Suomen kansalainen voi olla myös ilman KELA-korttia. Kyselylomakkeen kysymykset olivat siis välillisesti syrjiviä.

Yhdenvertaisuuslain mukaan kansalaisuus ei siis ole yhdenvertaisuuslain mukainen syrjintäperuste eikä esim. äänioikeuden rajoittaminen presidentin vaaleissa kansalaisuuden perusteella ei ole välillistä syrjintää. Vähemmistövaltuutetun ja sinun esittämä tulkinta johtaisi melkoisiin lainmuutoksiin. Ihmisten oikeusturvan kannalta olisi oleellista, että vähemmistövaltuutettu ei saisi toimia poliisina, syyttäjänä sekä tuomarina.

Häiritsevää tuossa syrjintälautakunnan vakuutusyhtiöesimerkissä oli tapa, jolla yhdenvertaisuuslain suppeamman soveltamisalan vain etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän kielto kikkailtiin parilla lauseella myös kansalaisuutta koskevaksi, koska "suurin osa ulkomaalaisista eli ulkomaan kansalaisista on etniseltä taustaltaan muita kuin suomalaisia". Jos tämä oli tosiaan lain alkuperäinen tarkoitus, niin miksei kansalaisuutta merkitty suoraan lakitekstiin kielletyksi syrjintäperusteeksi myös näille muille soveltamisaloille? Vastaavasti lakitekstissä olisi voinut mainita myös esimerkiksi kielet, uskonnot ja mielipiteet, jotka ovat tyypillisempiä "muille kuin suomalaisille".

Tämän takia on niin tärkeää, ketkä pääsevät tulkitsemaan lakeja.

[Vasarahammer]

Kaivelinpa tuossa Googlesta tällaisen artikkelin:

http://svenska.yle.fi/artikel/2014/11/13/journalisten-ska-inte-kopiera-konstapelns-rapporter

Siinä ohjeistetaan mediaa siitä, miten etnisyyttä tulisi käsitellä tiedotusvälineissä. Ohjeistajana on tässäkin ketjussa esiintynyt Maria Swanljung.

Minkä takia etnisyyden esittäminen rikoksista raportoinnissa on niin kuuma peruna. Miksi uutisointi ei voi olla neutraalia mahdollisten seuraamusten suhteen? Mihin tarvitaan hyssyttelyä? Tiettyjen etnisten ryhmien muita suuremman rikollisuuden takiako?

Hyssyttelyn ansiosta tällä foorumilla tietyt termit ovat muuttuneet jo käsitteiksi kuten "nuoriso" ja "nuorukainen".

[Chew Bacca]

Nyt kun meillä on mahdollisuus saada aikaiseksi keskustelua yli rintamalinjojen, niin kehottaisin kaikkia nenäkkäiden onlinereiden heittäjiä harkitsemaan pari kertaa lähetä-napin painamista. Ellei tietenkin tarkoituksenanne jostain syystä ole keskustelijoiden karkottaminen ja keskustelun tappaminen.

Mikähän luulet olevan tämän viranomaiskeskustelijan päämäärä?

Huomaan että nyt mennään Fobbaketjun malliin, eli hei, olkaas kiltisti kun tulee Keskustelija Keskustelemaan Meidän Kanssamme. Muutaman kuukauden kuluttua Fobbakin oli ns exponerad, ja kaikenlainen rusetti kaulassa kiltisti diskuteeraamiseen ohjaava modesetäily oli kuin karkeaa pilaa.

Nähty, kuultu. Paikalla on vastapuoli, vastapuolen tavoitteet tiedetään. Pitäkää hyvänänne.

[Jiigee]

En ole itse katsonut tallennetta keskustelusta, mutta en muista syyttäneeni mitään erityistä ryhmää niputtamisesta? Ja tarkoitus siinäkin oli osoittaa sormea vähän median suuntaan.

Nimenomaan media sitä niputtamista harrastaa ja kuten edellisessä viestissäni jo kirjoitin, se on nimenomaan itseään suvaitsevaisina pitävien ihmisten tyyli.  Maahanmuuttokriitikot ovat jo pitkään halunneet keskustella nimenomaan humanitaarisen maahanmuuton eri puolista, mutta julkinen keskustelu näyttää olevan aika mahdotonta ja yhtenä syynä on nimenomaan teidän "kioskinne" toiminta.  Minkäänlainen haittapuolien tilastointikaan ei näytä tulevan kysymykseen, vaan niskassa on heti vähemmistö- ja tietosuojavaltuutettua.  Kummallista on, että esimerkiksi Tanskassa monenlaisten tilastojen laatiminen onnistuu sen olematta rasismia. 

Toisaalta moisen pimittämisen ymmärtää.  Humanitaarisessa maahanmuutossa ei ole vastaanottavalle valtiolle tulossa muita kuin kustannuksia, joista osasta selvitään rahalla ja osasta verellä.  Pahinta on, että nuo ongelmat tulevat jatkumaan sukupolvesta toiseen.  Melkoista perintöä me olemmekin jättämässä tuleville sukupolville. Päällimmäinen mielikuva on, että meitä suomalaisia halutaan vedättää pimittämällä humanitaarisen maahanmuuton haittapuolet, vaikka ne ovat naapurimaissa selvästi nähtävillä. Tuossa pimittämisessä teidän puljullanne on ykköstehtävä, aivan kuten aikoinaan oli Stasillakin.  Me suomalaiset näköjään tarvitsemme aina jonkun kädestä pitäen kertomaan meille, mitä me saamme puhua ja kirjoittaa. Olemme ilmeisesti vain suuria lapsia tai sitten maapallon suurimpia rasisteja, joita saa syrjiä, kun joku pikkuvirkamies katsoo sen aiheelliseksi.

[Maria Swanljung]

Yhdenvertaisuusvaltuutetun puoleen voi kääntyä (1.1.2015 alkaen), jos on kokenut tai havainnut syrjintää alkuperän, kielen, kansalaisuuden, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, iän, seksuaalisen suuntautumisen, terveydentilan, vamman tai muun henkilöön liittyvä syyn perusteella.
....

Sitten täytyy muistaa, että yhdenvertaisuuslaki on aika monimutkainen ja henkilökohtainen syrjintäkokemus ei välttämättä tarkoita, että kyse olisi yhdenvertaisuuslain (tai rikoslain) mukaista syrjintää.

Salon kuuluisassa omakotitaloyhdistyksen talkkarin tapauksessa ja muissakin vähemmistövaltuutettu on ottanut kantaa oma-aloitteisesti ja monesti vähemmistövaltuutetun kommentit ovat kumoutuneet sitten virallisen tutkimuksen myötä.

Millä perustein vähemmistövaltuutettu sitten hoitaa tehtäviään jos ottaa kantaa julkisuudessa oleviin tapauksiin vajaavaisin tiedoin, mutta julkisen vallan edustajan vallankäyttöön ei puututa ja se on kiinni syrjittyjen aktiivisuudesta ja näytöstä.

Osaatko muuten sanoa mikä taho välittää tiedot rasismista ECRI:lle? Kuka viranomainen toimitti ECRI:lle muslimiyhteisön väitteen Suomessa tapahtuvista nettikeskustelijoiden suorittamista rasistisista murhista, vaikka tälläiselle ei löydy tukea mistään järjellisestä lähteestä; ei poliisilta eikä esim. ihmisoikeusliitolta?

Eurooppalaisen raportin mukaan Suomessa rasistisia murhia - näyttö kuitenkin heikkoa

Poliisissa oltiin kummastuneita raportin väitteistä. Myöskään ihmisoikeusliiton pääsihteeri Päivi Mattila ei ole kuullut, että rasistisia murhia olisi Suomessa tapahtunut...

http://yle.fi/uutiset/eurooppalaisen_raportin_mukaan_suomessa_rasistisia_murhia_-_naytto_kuitenkin_heikkoa/6730429

Useimmiten kieltäydymme ottamasta kantaa julkisuudessa oleviin tapauksiin joista meillä ei ole tietoa, vaikka media innokkaasti meiltä kannaottoa penääkin, mutta toki vähemmistövaltuutettu on silloin tällöin kommentoinut joitakin tapauksia. Aika harvinaista kuitenkin on, että löisimme "syrjintä"-leiman johonkin tapaukseen pelkästään julkisuudessa olevien tietojen perusteella.

Tuo ECRI-kysymys on mielenkiintoinen ja muistan, että mekin keskustelimme raportissa olevista tiedoista täällä toimistolla. Raportista löytyy jonkun verran virheitä (esimerkiksi vähemmistövaltuutetun toimivallasta). En siis osaa vastata kysymykseesi.

Totta, mutta syrjintätapaus tulee yleensä viranomaisten tietoon henkilökohtaisen kertomuksen/kokemuksen kautta. Sitten pitää selvittää onko kyse lainvastaisesta syrjinnästä vai ei.

On pakko jatkaa kysymystä että miten tulkitsette vaikkapa Syyriasta Suomeen tulleen syrjityksi ja paperittomaksi itsensä ilmoittaneen parrakkaan lapsen oleskelu- ja avustuspyynnöt. Annatteko tutkinnan suojelupoliisille mahdollisena valtiorajat ylittävän rikollisuuden ilmiönä vai ryhdyttekö viraston voimin penäämään muutoksia vaikkapa tehtyihin karkotuspäätöksiin?

Yksi uusimmista tehtävistämme on maastapoistamisen valvonta ja sen puitteissa valvomme karkotus- ja käännytyspäätöksiä sekä niiden toimeenpanoa. Meillä EI ole toimivaltaa muuttaa viranomaispäätöksiä, se on hallinto-oikeuden tehtävä. Sen sijaan keräämme tietoa jota analysoimme. Tämän prosessin myötä voi tulla suosituksia ja esim. lainmuutosehdotuksia.

Lakisääteinen tehvävämme on myös ulkomaalaisten oikeuksien valvonta ja siihen liittyy ulkomaalaislain valvonta, mutta yksittäisiä tapauksia emme voi muuttaa.

Kuulostaa huolestuttavalta. Virasto, joka epäsuorasti hyötyy Suomeen kohdistuvasta laittomasta maahanmuutosta, "valvoo" maastapoistamista.

Asiahan on niin, että maastapoistaminen onnistuisi kyllä, ellei Suomessa olisi niin monta virkamiestä, jotka hyötyvät laittomasta maahanmuutosta.

Panemalla laittomasti maassa olevat pakkotyöhön ankariin oloihin leirille saataisiin heidät pikaisesti ja VAPAAEHTOISESTI poistumaan maasta. Pankaa tällainen lakiuudistus vireille, jos oikeasti haluatte, että lakeja noudatetaan.

Tässä lisätietoa meille annetusta tehtävästä (joka tuli vähän pyytämättä ja yllätyksenä):
http://www.ofm.fi/maastapoistaminen/valvonta

Ja tässä lausuntomme asiasta siinä vaiheessa kun lakia oltiin säätämässä:
http://www.ofm.fi/download/48346_Hallituksen_esitys_laeiksi_ulkomaalaislain_ja_eraiden_siihen_liittyvien_laki.pdf

Kaivelinpa tuossa Googlesta tällaisen artikkelin:

http://svenska.yle.fi/artikel/2014/11/13/journalisten-ska-inte-kopiera-konstapelns-rapporter

Siinä ohjeistetaan mediaa siitä, miten etnisyyttä tulisi käsitellä tiedotusvälineissä. Ohjeistajana on tässäkin ketjussa esiintynyt Maria Swanljung.

Minkä takia etnisyyden esittäminen rikoksista raportoinnissa on niin kuuma peruna. Miksi uutisointi ei voi olla neutraalia mahdollisten seuraamusten suhteen? Mihin tarvitaan hyssyttelyä? Tiettyjen etnisten ryhmien muita suuremman rikollisuuden takiako?

Hyssyttelyn ansiosta tällä foorumilla tietyt termit ovat muuttuneet jo käsitteiksi kuten "nuoriso" ja "nuorukainen".

Ei pidä hyssytellä, mutta ihmisiä pitää kohdella yksilöinä eikä tiettyyn ryhmään kuuluvina. Rikollisuus ei ole minkään ryhmän erityispiirre. Etnisyys ei ole monessa poliisin tiedottamassa tapauksessa relevanttia tietoa (verratkaa esim. jos mainittaisiin joku muu henkilöön liittyvä syy, seksuaalisuus esim. ei relevanttia) ja sen mainitseminen lisää ennakkoluuloja ja pahimmassa tapauksessa syrjintää. Tämä on TODELLA vaikea ja arka aihe johon minulla ei nyt riitä aika vastaamaan syvällisemmin, ja tähän liittyy esimerkiksi rikostilastoista kertominen jne. joka on monimutkainen ja moniulotteinen keskustelu. Tässä nyt oli tällainen lyhyt vastaus. Ehkä voimme palata tähänkin asiaan joskus.

Yhdenvertaisuuslaki:
"Syrjinnän kielto
Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Sukupuoleen perustuvasta syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986)."

Tosin kansalaisuudella syrjintäperusteena ei ole yhtä vahvaa suojaa kuten esim. etnisyydellä palvelujen tarjonnassa ja siksi tässä yhteydessä kyseessä on välillinen syrjintä. Tämä tulkintapa on ymmärtääkseni ihan laajasti käytetty. Sopiiko, että palaan tähän asiaan loppiaisen jälkeen kun asiaa hoitanut juristi on palannut lomilta? Selvitän myös asiaan liittyvien asiakirjojen julkisuusasteen. En ole itse juristi enkä osaa tulkita monimutkaista yhdenvertaisuuslakia täydellisesti enkä tee asiakastyötä.

Mutta kun saman lain 2§ määrittää soveltamisalaksi

2 §

Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa, kun kysymys on:

1) itsenäisen ammatin tai elinkeinon harjoittamisen edellytyksistä taikka elinkeinotoiminnan tukemisesta;

2) työhönottoperusteista, työoloista tai työehdoista, henkilöstökoulutuksesta taikka uralla etenemisestä;

3) koulutuksen, mukaan lukien erikoistumis- ja uudelleenkoulutuksen, tai ammatillisen ohjauksen saamisesta; taikka

4) jäsenyydestä tai toiminnasta työntekijä- tai työnantajajärjestössä tai muussa järjestössä, jonka jäsenillä on tietty ammatti, taikka järjestön antamista etuuksista.

Lakia sovelletaan lisäksi etnisen alkuperän perusteella tapahtuvaan syrjintään, kun kysymys on:

1) sosiaali- ja terveyspalveluista;

2) sosiaaliturvaetuuksista tai muista sosiaalisin perustein myönnettävistä tuista, alennuksista tai etuuksista;

3) asevelvollisuuden, naisten vapaaehtoisen asepalveluksen tai siviilipalveluksen suorittamisesta; taikka

4) yleisesti saatavilla olevien asuntojen, muun irtaimen tai kiinteän omaisuuden taikka palvelujen tarjoamisesta yleisölle lukuun ottamatta yksityis- ja perhe-elämän piiriin kuuluvia oikeustoimia.

Etnisyys ja kansalaisuus eivät ole sama asia, "syrjinnän kielto" pykälässäkin ne on mainittu erikseen.

Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

http://www.ofm.fi/fi/ajankohtaista/1/0/tiedote_syrjintaan_syyllistynyt_vuokranantaja_maksoi_hyvitysta_55046

Vähemmistövaltuutettu neuvotteli asiakkaansa puolesta hyvityksestä syrjintätapauksessa yksityisillä vuokramarkkinoilla. Vuokranantaja kieltäytyi vuokraamasta asuntoaan Suomessa pitkään asuneelle yhdysvaltalaiselle naiselle, koska hän ei ole Suomen kansalainen. Vuokranantaja syyllistyi näin syrjintään.

Vuokranantaja myönsi neuvotteluissa, että hän oli syyllistynyt yhdenvertaisuuslain 6 §:ssä säädettyyn syrjinnän kiellon loukkaukseen.

Miksi oikeudella vähemmistövaltuutettu edes otti asiakseen ruveta puolustamaan kansalaisuuden takia syrjittyä, kun vähemmistövaltuutetun toimien piiriin kuuluu vain etninen syrjintä?
Toiko vähemmistövaltuutettu neuvottelussa esille sen seikan, että syrjintä kansalaisuuden perusteella ei kuulu vähemmistövaltuutetun toimivallan alle?
Toiko vähemmistövaltuutettu neuvottelussa esille sen seikan, että yhdenvertaisuuslaki koskee yksityisessä vuokraustoiminnassa vain etnistä syrjintää?

Juuri näin. Tätä tarkoitin kun kirjoitin, että etnisyydellä on vahvempi suoja. Mutta tähän asiaan palaan tosiaan loppiaisen jälkeen.

Tämä virkanainen jää nyt lomalle. Kiitos mielenkiintoisesta keskustelusta. Yritän palata asioihin loppiaisen jälkeen. Luulen, että pidämme täällä toimistolla sisäisesti pienen keskustelun siitä, miten voisimme osallistua jatkossa, esim haluammeko avata oman Q&A-ketjun.

[VH]

Esittämässäsi tapauksessa vakuutus tulee myöntää ulkomaalaiselle ja Suomen kansalaiselle. Välillinen syrjintä muodostui tuossa tapauksessa myöntämisen perusteissa olleissa erilaisesta tiedonantovelvollisuudesta, joille ei sinänsä löytynyt perusteita ja päinvastoin voitiin osoittaa, että Suomen kansalainen voi olla myös ilman KELA-korttia. Kyselylomakkeen kysymykset olivat siis välillisesti syrjiviä.

Yhdenvertaisuuslain mukaan kansalaisuus ei siis ole yhdenvertaisuuslain mukainen syrjintäperuste eikä esim. äänioikeuden rajoittaminen presidentin vaaleissa kansalaisuuden perusteella ei ole välillistä syrjintää. Vähemmistövaltuutetun ja sinun esittämä tulkinta johtaisi melkoisiin lainmuutoksiin. Ihmisten oikeusturvan kannalta olisi oleellista, että vähemmistövaltuutettu ei saisi toimia poliisina, syyttäjänä sekä tuomarina.

Häiritsevää tuossa syrjintälautakunnan vakuutusyhtiöesimerkissä oli tapa, jolla yhdenvertaisuuslain suppeamman soveltamisalan vain etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän kielto kikkailtiin parilla lauseella myös kansalaisuutta koskevaksi, koska "suurin osa ulkomaalaisista eli ulkomaan kansalaisista on etniseltä taustaltaan muita kuin suomalaisia". Jos tämä oli tosiaan lain alkuperäinen tarkoitus, niin miksei kansalaisuutta merkitty suoraan lakitekstiin kielletyksi syrjintäperusteeksi myös näille muille soveltamisaloille? Vastaavasti lakitekstissä olisi voinut mainita myös esimerkiksi kielet, uskonnot ja mielipiteet, jotka ovat tyypillisempiä "muille kuin suomalaisille".

Tämän takia on niin tärkeää, ketkä pääsevät tulkitsemaan lakeja.

Perusteluiden kohtaa

Suurin osa ulkomaalaisista eli ulkomaan kansalaisista on etniseltä taustaltaan muita kuin suomalaisia. Näin
ollen vakuutusyhtiön käytäntöä, tavoitetta ja keinoa ulkomaalaisten vakuutuksenhakijoiden kohdalla tulee
tarkastella yhdenvertaisuuslain 6 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaisesti.

ei mielestäni voi tulkita/käyttää niin, että syrjintä kansalaisuuden perusteella muuttuu samalla etniseksi syrjinnäksi.
Muutoinhan Ruotsin kansalaisuuden saanut etnisesti suomalainen tulisi Suomessa syrjityksi etnisen suomalaisuutensa vuoksi joutuessaan syrjityksi kansalaisuutensa vuoksi.

[Ville Hämäläinen]

Nyt kun meillä on mahdollisuus saada aikaiseksi keskustelua yli rintamalinjojen, niin kehottaisin kaikkia nenäkkäiden onlinereiden heittäjiä harkitsemaan pari kertaa lähetä-napin painamista. Ellei tietenkin tarkoituksenanne jostain syystä ole keskustelijoiden karkottaminen ja keskustelun tappaminen.

Mikähän luulet olevan tämän viranomaiskeskustelijan päämäärä?

Huomaan että nyt mennään Fobbaketjun malliin, eli hei, olkaas kiltisti kun tulee Keskustelija Keskustelemaan Meidän Kanssamme. Muutaman kuukauden kuluttua Fobbakin oli ns exponerad, ja kaikenlainen rusetti kaulassa kiltisti diskuteeraamiseen ohjaava modesetäily oli kuin karkeaa pilaa.

Nähty, kuultu. Paikalla on vastapuoli, vastapuolen tavoitteet tiedetään. Pitäkää hyvänänne.

Samaa mietin, jos "pahin vihollinen" tulee kylään ja sanoo kuinka kiva olet ja haluaa jutustella niin silloin kannattaa juosta ja lujaa!
tästä tuli hieman samanlainen tunne. Tietysti motivaatio voi liittyä vaaleihin tai johonkin muuhun persunnujerrus takaa-ajatukseen. Ainakaan mitään kivaa yhteistä faktojen mietintää ei ole parin kuukauden päästä. Tietysti kyseessä voi olla hätähuuto kun se on nähnyt paljon monikultturismia ja tajunnut olleensa väärässä.

[Ink Visitor]

...Etnisyys ei ole monessa poliisin tiedottamassa tapauksessa relevanttia tietoa...

...Tätä tarkoitin kun kirjoitin, että etnisyydellä on vahvempi suoja...

Mitenkähän tähän pitäisi suhtautua? Ilmeisesti kaikki ovat tasa-arvoisia mutta eräät hiukan enemmän tasa-arvoisempia kuin toiset...

Ajatellaan juurikin noita poliisin tiedotteita. Etnisyys on varsin relevantti asia, se on ensimmäinen jonka näet kun katsot jotain henkilöä, pituus ja ruumiinrakenne seuraavat perässä. Tiedottamisen tulee olla niin avointa ja sensuroimatonta kuin vain mahdollista. Kyse on parhaimmillaan/pahimmillaan ihmisten terveydestä tai jopa hengestä.

[siviilitarkkailija]

Suomen valtion rahavarat on loppu. Olemme kulkeneet euron jäljissä mielipuolisen ja tolkuttoman tien. Valtionvirastojen koko olemassaolo ja toiminnan mielekkyys on ennepitkää pohdittava oikeasti ja todellisten hyötyjen ja todellisten kustannusten mukaan. Nythän on niin että mm maahanmuutossa kaikki kustannukset ovat todellisia mutta kaikki hyödyt ovat kuvitteellisia.

Pidän ihan hyvänä sitä että jopa norsunluutornissa on havaittu valtiomme varallisuuden loppuvan ja hyvien aikojen mahdollistaman maahanmuuttoökyilyn tulleen tiensä päähän. Se muuttuuko ja tuottaako havainto parempaa ja järkevämpää hallintoa jää nähtäväksi. Epäilen että vahvasti politisoitu ja valtion hyvinvoinnista piittaamattoman johtajan alaisuudessa mikään virasto ei voi olla ikuinen tai sen kokoluokka.

Itseäni kiinnostaa ilmoitus viraston harjoittamasta tiedonkeruusta koskien karkotus- ja käännytyspäätöksiä. On tärkeää kyetä seulomaan todellisista turvapaikanhakijamassasta mm isis-järjestön miljoonilla tuotetut sotarikolliset jotka pyrkivät esiintymään turvapaikanhakijoina (ja ironisesti täyttävät kirkkaasti poliittisen pakolaisen määritelmät ) samalla kun ovat itse sotarikollisia ja etniseen vainoon syyllisiä.

Minä en oikein jaksa uskoa että Eva Bidaudetin johdolla ko virasto kykenee luovuttamaan mm sotarikosepäilyä tukevaa tietoa vaikkapa suojelupoliisille. Ellei sillä pyritä estämään karkotettavaksi määrätyn henkilön poistumista suomalaisen vankilan halal-lihapatojen äärestä.

[Iloveallpeople]

Ei pidä hyssytellä, mutta ihmisiä pitää kohdella yksilöinä eikä tiettyyn ryhmään kuuluvina. Rikollisuus ei ole minkään ryhmän erityispiirre. Etnisyys ei ole monessa poliisin tiedottamassa tapauksessa relevanttia tietoa (verratkaa esim. jos mainittaisiin joku muu henkilöön liittyvä syy, seksuaalisuus esim. ei relevanttia) ja sen mainitseminen lisää ennakkoluuloja ja pahimmassa tapauksessa syrjintää. Tämä on TODELLA vaikea ja arka aihe johon minulla ei nyt riitä aika vastaamaan syvällisemmin, ja tähän liittyy esimerkiksi rikostilastoista kertominen jne. joka on monimutkainen ja moniulotteinen keskustelu. Tässä nyt oli tällainen lyhyt vastaus. Ehkä voimme palata tähänkin asiaan joskus.

Myöskään sukupuoli, ikä asuinkunta, tekopaikka, uhrille seurannut haitta jne. eivät ole silloin relevantteja tietoja. Miksi keskittyä yhteen osaan poliisin tiedottamisessa, kun esimerkiksi sukupuolen kertominen raiskauksissa saa ihmiset luulemaan miesten tekevän enemmän raiskauksia kuin naisten.

Oikeastaan poliisi voisi lopettaa kaiken tiedottamisen. Ja tosiaan ehkä rikostilastojenkin pitäisi olla salaisia. Mitäpä kansalainen tekee sillä tiedolla, kuinka paljon rikoksia sattuu ja missä. Ja miksi tyytyä siihenkään. Kaikki oikeuden asiakirjat vaan salaisiksi, niin ihmiset eivät voi selvittää tiedottamattomien rikosten tekijöitä ja tapahtumia edes sitä kautta.

Jossain päin asuva henkilö suoritti erään toimen toista henkilöä kohtaan eräällä esineellä yhdessä paikassa. Toimen seurauksena teon kohteena olleelle henkilölle tapahtui jotain. Teon jälkeen teon kohteena ollut henkilö joutui menemään tiettyyn paikkaan eräisiin toimenpiteisiin. Samanlaisia sattumuksia on ollut samalla alueella jo eräs määrä. Tapahtumasta tiedottava henkilö kuitenkin korostaa, että kyse on yksittäistapauksista.

Monet vanhemmat esimerkiksi lisäävät lastensa ennakkoluuloja vieraita, karkkia tarjoavia, kyytiin pyytäviä setiä kohtaan. Pitäisikö tähän ennakkoluulojen lisäämiseen mielestäsi puuttua valtiovallan taholta? Myös esimerkiksi karhuja kohtaan lisätään ennakkoluuloja, koska karhun ollessa kaupungissa pyydetään ihmisiä pysymään sisällä.  Ennakkoluulot (ennakko-oletus) ihmisiä ja asioita kohtaan ovat syy, miksi lajimme on säilynyt, koska ennakkoluulojen taustalla on tilanteesta riippuen enemmän tai vähemmän ennakkotieto.

Kehottaisitko esimerkiksi omakotitalossa asuvan 90-vuotiaan isoäitisi päästämään kaksi autolla pihaan tullutta romaninaista juomaan vettä?

[Ink Visitor]

^Varsin hyvä ajatus, kyllähän me kaikki muistamme ettei Neuvostoliitossa ollut esim. homojakaan, ne ilmestyivät sinne vasta perestroikan myötä