2014-12-17 7v urakka, somalialaisten perheenyhdistämishakemukset käsitelty

[Kimmo Leiska]

Maahanmuuttovirasto on saanut valmiiksi seitsemän vuotta kestäneen urakan.

Kyse on somalialaisten perheenyhdistämishakemuksista, joita on vuosien saatossa käsitelty lähes 15 000.

Myönteisen oleskelulupapäätöksen on saanut 4 359 Suomessa asuvan somalialaisen perheenjäsentä.

...

Maahanmuuttoyksikön johtajan Tiina Suomisen mukaan viraston työntekijät ovat oppineet paljon somalialaisesta kulttuurista ja perhe-elämästä.

- Asiantuntijuuttamme on hyödynnetty muun muassa lainsäädäntöä uudistettaessa, hän sanoo.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014121718936906_uu.shtml

[Siili]

Maahanmuuttovirasto on saanut valmiiksi seitsemän vuotta kestäneen urakan.

Kyse on somalialaisten perheenyhdistämishakemuksista, joita on vuosien saatossa käsitelty lähes 15 000.

Meinaako maahanmuuttovirasto, että uusia hakemuksia ei enää jätetä?

Mielenkiintoista muuten, että yli kaksi kolmannesta hakemuksista tuotti hylsyn.  Joko perhekäsitys on Somaliassa tosi laaja, tai sitten oli paljon filunkiyritystä.  Tai molempia.

[Golimar]

Räknäsin aiemmin että jos somalien määrä Suomessa tuplaantuu aina kymmenen vuoden välein niin 100 vuoden kuluttua somaleja on Suomessa noin 16 miljoonaa, taidan olla oikeassa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_somalit#Somalien_diaspora

[Eino P. Keravalta]

Minä olisin voinut käsitellä nuo hakemukset kahdessa sekunnissa ja olisin tehnyt sen 98 prosenttia halvemmalla. Samalla Suomi olisi lopputuloksena säästänyt miljardeja ja saattanut jopa pysyä maailmankartalla vielä tämän vuosisadan loppupuolellakin.

[JEE]

Räknäsin aiemmin että jos somalien määrä Suomessa tuplaantuu aina kymmenen vuoden välein niin 100 vuoden kuluttua somaleja on Suomessa noin 16 miljoonaa, taidan olla oikeassa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_somalit#Somalien_diaspora

Räknäsitkin sitten niin, että ihan tekee kipeää ajatella! 

[Ajattelija2008]

Kuinka monta perhettä yhdistettiin niin, että Suomesta lähetettiin verovaroilla elävät elätit nykyään rauhalliseen Somaliaan?

[Paperiton koneinsinööri]

Minä olisin voinut käsitellä nuo hakemukset kahdessa sekunnissa ja olisin tehnyt sen 98 prosenttia halvemmalla. Samalla Suomi olisi lopputuloksena säästänyt miljardeja ja saattanut jopa pysyä maailmankartalla vielä tämän vuosisadan loppupuolellakin.

Edesmennyt Tony Halme oli kanssasi samoilla linjoilla. Halme tokaisi jossain kirjassaan että jos hän saa päättää tämän pakolaisasian, niin siihen ei mene paria minuuttia kauempaa. Itse olen samaa mieltä kuten varmasti suurin osa muutenkin.

[Blanc73]

Myönteisen oleskelulupapäätöksen on saanut 4 359 Suomessa asuvan somalialaisen perheenjäsentä.

Tuossa on liikaa tasan 4359 oleskelulupapäätöstä. Suomi ei tarvitse ainuttakkaan somalia.

[Joker]

Jos niitä somalialaisia tänne välttämättä halutaan niin olisi oikeastaan reilumpaa ja myös huomattavasti edullisempaa arpoa vuosittain oleskelulupia Suomeen. Vähän niinkuin green card lottery, paitsi että meillähän kaupan päälle tulee vielä: kela gold, kotouttaminen, tulkkipalvelut, kielikurssit, asunto, toimeentulotuki, harkinnanvarainen toimeentulotuki, ilmainen terveydenhoito, hammashoito, kuntoutus jostain traumasta, maahanmuuttajan valmistava koulutus, perusopetus, ilmaiset jatko-opinnot, opintotuki, omat vuorot uimahalleihin, oman äidinkielen opetus, perheenyhdistäminen jne. Muuten ihan sama homma kuin jenkeissä.

Sovitaan että näitä green cardeja arvotaan tietty määrä vuosittain. Sopiva määrä oi olla vaikka kolme. Muita somaleita ei oteta Suomeen. Vai onko parempia ideoita?

[Lahti-Saloranta]

Nyt minulle valkeni mitä se somalialainen perheenyhdistäminen tarkoittaa.
Somalithan ovat jo monen sukupolven ajan yhdistäneet perheitä eli naineet sukulaisperheisiin kuuluvia. Se vielä on vähän epäselvää mitä ne suomalaiset oikein tekevät kun ne käsittelevät näitä perheenyhdistämishakemuksia ja mitä ne hakemukset ovat. Onko ne somalimiesten antamia listoja kotomaahan jääneistä serkkutytöistä joista sitten viranomaiset valkkaavat sopivimmat tytöt hakijalle puolisoiksi.

[ämpee]

Räknäsin aiemmin että jos somalien määrä Suomessa tuplaantuu aina kymmenen vuoden välein niin 100 vuoden kuluttua somaleja on Suomessa noin 16 miljoonaa, taidan olla oikeassa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_somalit#Somalien_diaspora

Maa on perikadossa ja hyvää vauhtia autioitumassa paljon ennen tuota lukemaa.
Jos Suomen pitäisi elättää itse itsensä, niin jo nykyisellä väkimäärällä tulisi melkoisesti murhenäytelmiä.

[Aallokko]

Myönteisen oleskelulupapäätöksen on saanut 4 359 Suomessa asuvan somalialaisen perheenjäsentä.

Tämä on kammottava tieto, vaikka ei yllätys.

Suomen somalit ovat Somaliassa lomailuillaan osoittaneet, että tarve turvapaikkaan on silmänlumetta. Heidän perheenyhdistämishakemuksien suhteen tulisi vallita samanlainen nollatoleranssi kuin järkevällä ihmisellä on sähköpostiin saapuvien huijausyritysviestien suhteen: ei avata, suoraan roskikseen ja roskis tyhjäksi.

[Mika]

Myönteisen oleskelulupapäätöksen on saanut 4 359 Suomessa asuvan somalialaisen perheenjäsentä.

Tämä on kammottava tieto, vaikka ei yllätys.

Vielä pahempaa on, ettei perheenyhdistäminen  tuohon lopu. Ja aina ne tietenkin yhdistetään tänne.

[FadeAway]

Myönteisen oleskelulupapäätöksen on saanut 4 359 Suomessa asuvan somalialaisen perheenjäsentä.

Huolestuttaa kustannuspuoli, jos 1 somppu kustantaa vain 10000€ kpl Suomen veronmaksajien maksettavaksi yhteissumma on 44 miljoonaa vuodessa. Ei taida tosin kattaa kuin pienen osan kokonais kustannuksista. (vertaa 59000€/vuosi)

[koli]

Minä olisin voinut käsitellä nuo hakemukset kahdessa sekunnissa ja olisin tehnyt sen 98 prosenttia halvemmalla. Samalla Suomi olisi lopputuloksena säästänyt miljardeja ja saattanut jopa pysyä maailmankartalla vielä tämän vuosisadan loppupuolellakin.

Siinä ei olisi ollut sitten työllistävää vaikutusta kuin kahdeksi minuutiksi. Eikä olisi BKT noussut!

[Muuttohaukka]

Minä olisin voinut käsitellä nuo hakemukset kahdessa sekunnissa ja olisin tehnyt sen 98 prosenttia halvemmalla. Samalla Suomi olisi lopputuloksena säästänyt miljardeja ja saattanut jopa pysyä maailmankartalla vielä tämän vuosisadan loppupuolellakin.

Eino.P taas! Harmi, ettet saanut olla käsittelijänä.

[Micke90]

Tarkoittaako tuo sitä, että Suomeen on tulossa lähivuosina 4359 somppua vai sitä, että kaikki em. somput ovat jo tulleet?

[Micke90]

Maahanmuuttoviraston asiakastiedote

– Seitsemän vuotta tätä on tehty ja hakemuksia käsitelty melkein 15 000. On hieno tunne kun työ tuli tehtyä, summaa maahanmuuttoyksikön johtaja Tiina Suominen. Perhesiteen perusteella myönteisen oleskelulupapäätöksen on saanut 4 359 Suomessa asuvan somalialaisen perheenjäsentä.

-----

– Tiimihenki oli upea, mutta työmäärä tuntui välillä toivottomalta. Mietimme jo että, montakohan vuotta tässä vielä menee, Suominen kertoo.

-----

– Hakemuksia käsitellessä saimme ainutlaatuisen mahdollisuuden oppia somalialaisesta kulttuurista ja perhe-elämästä, kertoo Suominen. Hakemusten parissa työskentely teki käsittelijöistä todellisia Somalia-asiantuntijoita. – Asiantuntijuuttamme on hyödynnetty muuan muassa lainsäädäntöä uudistettaessa, Suominen sanoo.

Opintomateriaaliahan riitti. Yhden hakijan perheenyhdistämisdokumentaatio käsitti yleensä 20–30 sivua tekstiä, joten käsittelijällä oli usein edessään useamman sadan sivun mittainen sukukronikka.

-----

Tarve matkoille oli perusteltu: sekasortoisesta maasta paenneet ja Suomen edustustoissa perhesidehakemuksen jättäneet somalialaiset eivät pääsääntöisesti pystyneet todistamaan henkilöllisyyttään asiakirjoin. Perhesiteitä selviteltiin haastattelemalla. Vuosien varrella DNA-testaus muuttui lakisääteiseksi ja kehittyi, lähetystöt muuttivat uusiin tiloihin ja toiminnan ammatillisuus kasvoi.

– Alkuaikoina tuntui, kuin olisi torilla haastattelua tehnyt, kertoo 31 matkaa tehnyt ylitarkastaja Eeva-Maria Nieminen. – Seitsemän haastattelun päivätavoite merkitsi ympäripyöreitä päiviä, ja työtä tehtiin aika boheemeissa oloissa, hän muistelee.

-----

Haastattelijat huomioivat pian, että eräässä suhteessa somalialaiset ovat hyvin samanlaisia kuin suomalaiset: mitä vähemmän small-talkia, sen parempi. Ei ole kuitenkaan lainkaan epätavanomaista, että yksi henkilö kertoo saman asian kerta toisensa jälkeen eri tavalla – tarinankerronnallisista syistä.

-----

Tänä vuonna somalialaisten turvapaikanhakijoiden määrä on jälleen kasvussa: tähän mennessä on jätetty yli 300 hakemusta. Perinteisesti somalialaiset ovat saaneet oleskeluluvan maan yleisen tilanteen perusteella. Henkilökohtaisia perusteita on hakemuksissa mainittu harvoin. Nyt tämäkin on muuttunut.

-----

Suomessa elää tänä päivänä yksi Euroopan merkittävimmistä somaliyhteisöistä. Maahanmuuttovirastolla on ollut merkittävä rooli sen kehityksen jokaisessa vaiheessa. Somalialaisten tulo on tärkeä osa suomalaisen maahanmuuton historiaa.

-----

Suomeen saapui 1990-luvulla paljon somalialaisia Lumumban yliopistosta, joka oli Neuvostoliitossa toimiva yliopisto afrikkalaisille opiskelijoille. Opiskelijat olivat kehitysmaiden eliittiä, korkeasti koulutettuja kaupunkilaisia. Moskovasta lähteneitä somalialaisia saapui Suomeen pääasiassa junalla mutta myös Tallinnan kautta laivalla.

-----

Nykyinen hakijaprofiili on kaukana 1990-luvun alun eliittiväestä. Hakijoilla on tyypillisesti vähän tai ei lainkaan koulutusta, he ovat köyhiä, ja kokeneet sotaa toistakymmentä vuotta.

-----

Perehtykää erityisesti tummennettuihin kohtiin.

[Outo olio]

Miten joku voi haluta perheensä ja sukunsa Suomeen, ja silti on sitä mieltä että asiat on kurjasti ja rasismia kaikkialla?

[koli]

Miten joku voi haluta perheensä ja sukunsa Suomeen, ja silti on sitä mieltä että asiat on kurjasti ja rasismia kaikkialla?

Geneettisenä erityispiirteenä masokismi?

[Micke90]

Miten joku voi haluta perheensä ja sukunsa Suomeen, ja silti on sitä mieltä että asiat on kurjasti ja rasismia kaikkialla?

Ilmainen elämä houkuttaa ja aiheettomilla rasismisyytöksillä saa helposti kiristettyä itselleen lisää etuja.

[Jääpää]

" Somalialaisten tulo on tärkeä osa suomalaisen maahanmuuton historiaa."

...ja kirnu. Tärkeä osa on usein kallis, mutta aina hyödyllinen. Ainoa hyöty mikä tästä voidaan repiä hampaat irvessä vihankyyneleet silmissä, on kirjanen venäläiseen huumoriperintöön hölmöistä suomalaisista, " Kuinka apina koijaa tsuhnaa".
..jos siis älytään kirjoittaa ja kustantaa se äkkiä itse, ennen kuin suuriyleisö Vennäällä tulee tietoiseksi muutenkin.

[Juha J.]

Huono uutinen. Byrokratian rattaisiin on taas mennyt turhaan rahojamme ja kulut tästä vain lisääntyvät.

[RP]

Tässä vielä tiedote kokonaisuudessaan:

17.12.2014
Somalialaisten perhesidehakemusten ruuhka purettu

Maahanmuuttovirasto on saanut vuoden loppuun mennessä purettua vuonna 2007 alkaneen mittavan somalialaisten perheenyhdistämishakemusten ruuhkan.

– Seitsemän vuotta tätä on tehty ja hakemuksia käsitelty melkein 15 000. On hieno tunne kun työ tuli tehtyä, summaa maahanmuuttoyksikön johtaja Tiina Suominen. Perhesiteen perusteella myönteisen oleskelulupapäätöksen on saanut 4 359 Suomessa asuvan somalialaisen perheenjäsentä.

Perhesidehakemusten ruuhka syntyi, kun vuosina 2009–2011 hakemuksia tuli ryppäinä useita tuhansia. Ensin niiden käsittely ruuhkautui edustustoissa ja sen jälkeen Maahanmuuttovirastossa.

– Tiimihenki oli upea, mutta työmäärä tuntui välillä toivottomalta. Mietimme jo että, montakohan vuotta tässä vielä menee, Suominen kertoo.

Migrissä ainutlaatuista Somalia-osaamista

– Hakemuksia käsitellessä saimme ainutlaatuisen mahdollisuuden oppia somalialaisesta kulttuurista ja perhe-elämästä, kertoo Suominen. Hakemusten parissa työskentely teki käsittelijöistä todellisia Somalia-asiantuntijoita. – Asiantuntijuuttamme on hyödynnetty muuan muassa lainsäädäntöä uudistettaessa, Suominen sanoo.

Opintomateriaaliahan riitti. Yhden hakijan perheenyhdistämisdokumentaatio käsitti yleensä 20–30 sivua tekstiä, joten käsittelijällä oli usein edessään useamman sadan sivun mittainen sukukronikka.

Migriläiset maailmalla

Somalialaishakemusten ruuhka vei migriläisiä myös matkoille Afrikkaan: Etiopian Addis Abebaan ja Kenian Nairobiin. Somalimaassakin käytiin tiedonhaussa vuosituhannen vaihteessa.

Tarve matkoille oli perusteltu: sekasortoisesta maasta paenneet ja Suomen edustustoissa perhesidehakemuksen jättäneet somalialaiset eivät pääsääntöisesti pystyneet todistamaan henkilöllisyyttään asiakirjoin. Perhesiteitä selviteltiin haastattelemalla. Vuosien varrella DNA-testaus muuttui lakisääteiseksi ja kehittyi, lähetystöt muuttivat uusiin tiloihin ja toiminnan ammatillisuus kasvoi.

– Alkuaikoina tuntui, kuin olisi torilla haastattelua tehnyt, kertoo 31 matkaa tehnyt ylitarkastaja Eeva-Maria Nieminen. – Seitsemän haastattelun päivätavoite merkitsi ympäripyöreitä päiviä, ja työtä tehtiin aika boheemeissa oloissa, hän muistelee.

Nykyään Addis Abeban lähetystössä haastatellaan muodolliseen tyyliin, turvalasin takaa.

Kompakysymyksiä

Haastattelijat huomioivat pian, että eräässä suhteessa somalialaiset ovat hyvin samanlaisia kuin suomalaiset: mitä vähemmän small-talkia, sen parempi. Ei ole kuitenkaan lainkaan epätavanomaista, että yksi henkilö kertoo saman asian kerta toisensa jälkeen eri tavalla – tarinankerronnallisista syistä.

Viranomaiset omaksuivat lyhyen tyylin ja kyselivät yksityiskohtia: perhesiteitä selvitettiin esimerkiksi tiedustelemalla perheen yhteisiä tapoja, kodin lähellä olevia paikkoja tai kodin esineiden värejä. Joskus kysymyksenasettelut epäonnistuivat: Kun virkamies uteli, minkä värisessä kanisterissa vettä oli kaivosta kotiin kannettu, tuntui kysymys somalialaisittain tyhmältä – kanisterithan ovat aina keltaisia!

Kaikki alkoi vuonna 1990

Somalialaisten Suomeen tulo alkoi vuonna 1990, jolloin Suomeen saapui rakoilevan Neuvostoliiton rajan yli 1 400 somalialaista turvapaikanhakijaa. – Suomi oli tuolloin täysin valmistautumaton vastaanottamaan tällaista määrää tulijoita, muistelee turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo.

Turvapaikkahakemukset, niitä seuranneet perheenjäsenten oleskelulupahakemukset sekä molempien ryhmien kansalaisuushakemukset pakottivat maahanmuuttoviranomaiset kehittämään organisaatiota ja prosesseja niin sanotusti lennossa.

Henkilöstöä rekrytoitiin ja määräaikaiset saivat jatkaa, kun hakemuspinot kasvoivat. Viraston aiemmin pieni Amerikka–Afrikka-tiimi muutettiin erikoistuneeksi Somalia-tiimiksi.

Somalialaisten turvapaikkahakemusten määrä vaihteli vuosittain: vuosina 1994–1995 turvapaikanhakijoiden määrä kävi lähellä nollaa, vuonna 2007 hakijoita oli 82. Vuonna 2004 hakijamäärä kääntyi taas kasvuun. Tämä näkyi muutaman vuoden viiveellä perheenyhdistämishakemusten määrässä.

Somaliasta tulee edelleen hakijoita

Tänä vuonna somalialaisten turvapaikanhakijoiden määrä on jälleen kasvussa: tähän mennessä on jätetty yli 300 hakemusta. Perinteisesti somalialaiset ovat saaneet oleskeluluvan maan yleisen tilanteen perusteella. Henkilökohtaisia perusteita on hakemuksissa mainittu harvoin. Nyt tämäkin on muuttunut.

– Henkilökohtaisia perusteita esitetään yhä enemmän, koska Etelä- ja Keski-Somaliaa kontrolloiva Al Shabaab -järjestö on muuttanut toimintatapaansa, ja yksityishenkilöihin kohdistettu vaino on yleistä, Repo kertoo.

Suomessa elää tänä päivänä yksi Euroopan merkittävimmistä somaliyhteisöistä. Maahanmuuttovirastolla on ollut merkittävä rooli sen kehityksen jokaisessa vaiheessa. Somalialaisten tulo on tärkeä osa suomalaisen maahanmuuton historiaa.

Esko Repo: Hakijaprofiili muuttunut vuosien varrella

Suomeen saapui 1990-luvulla paljon somalialaisia Lumumban yliopistosta, joka oli Neuvostoliitossa toimiva yliopisto afrikkalaisille opiskelijoille. Opiskelijat olivat kehitysmaiden eliittiä, korkeasti koulutettuja kaupunkilaisia. Moskovasta lähteneitä somalialaisia saapui Suomeen pääasiassa junalla mutta myös Tallinnan kautta laivalla.

Vuosien mittaan maahanmuuttajien hakijaprofiili muuttui: nuorten miesten ohella Suomeen alkoi tulla myös suuria lapsiperheitä. Ilman huoltajaa saapuneiden ala-ikäisten hakijoiden määrä kasvoi 2000-luvulla.

Nykyinen hakijaprofiili on kaukana 1990-luvun alun eliittiväestä. Hakijoilla on tyypillisesti vähän tai ei lainkaan koulutusta, he ovat köyhiä, ja kokeneet sotaa toistakymmentä vuotta.

Riku Santaharju: Tilanne Somaliassa edelleen huono

Somalian levottomuuksien taustalla on vuonna 1991 itsevaltaisen Siad Barren hallinnon kukistuminen, josta lähtien maassa on käyty aseellista taistelua. Valtio on rakenteiltaan heikko, ja kamppailu vallasta ja resursseista eri ryhmien välillä jatkuu.

Somalian valtio on käytännössä romahtanut, eikä siellä ole tällä hetkellä koko maata kontrolloivaa toimivaa hallintoa. Maa on jakautunut kolmeen erilliseen hallintoalueeseen: Somalimaahan, Puntmaahan ja Somalian etelä- ja keskiosiin.

Tulevaisuus ei valitettavasti näytä valoisalta. Vaikka maalle on saatu muodostettua hallitus, on tilanne silti epävakaa. Al Shabaabin viimeaikaisesta heikentymisestä huolimatta turvattomuuden ja kurjuuden leimaama ilmapiiri on radikalismille edelleen hyvä kasvualusta. Toisaalta järjestön edustama puritanismi on kovin radikaalia laatua. Esimerkiksi jalkapallon tai tanssimisen kielto sotii monien somalialaisten oikeustajua vastaan. Al Shabaabin terrorisoiman Etelä- ja Keski-Somalian lisäksi alueeseen kuuluvat verrattain rauhalliset Somalimaa ja Puntmaa.

Somalimaa on julistautunut itsenäiseksi vuonna 1991, mutta ei ole toistaiseksi saanut kansainvälisen yhteisön tunnustusta. Yhtenäisen hallinnon muodostaminen lähitulevaisuudessa koko Somalian alueelle on epätodennäköistä.

http://www.migri.fi/medialle/tiedotteet/lehdistotiedotteet/lehdistotiedotteet/1/0/somalialaisten_perhesidehakemusten_ruuhka_purettu_57276

(alkuperäsessä on vielä lisäksi lopuksi yhteystiedot lisätietojen pyytämistä varten)

[Melbac]

Maahanmuuttoviraston asiakastiedote

– Seitsemän vuotta tätä on tehty ja hakemuksia käsitelty melkein 15 000. On hieno tunne kun työ tuli tehtyä, summaa maahanmuuttoyksikön johtaja Tiina Suominen. Perhesiteen perusteella myönteisen oleskelulupapäätöksen on saanut 4 359 Suomessa asuvan somalialaisen perheenjäsentä.

-----

– Tiimihenki oli upea, mutta työmäärä tuntui välillä toivottomalta. Mietimme jo että, montakohan vuotta tässä vielä menee, Suominen kertoo.

-----

– Hakemuksia käsitellessä saimme ainutlaatuisen mahdollisuuden oppia somalialaisesta kulttuurista ja perhe-elämästä, kertoo Suominen. Hakemusten parissa työskentely teki käsittelijöistä todellisia Somalia-asiantuntijoita. – Asiantuntijuuttamme on hyödynnetty muuan muassa lainsäädäntöä uudistettaessa, Suominen sanoo.

Opintomateriaaliahan riitti. Yhden hakijan perheenyhdistämisdokumentaatio käsitti yleensä 20–30 sivua tekstiä, joten käsittelijällä oli usein edessään useamman sadan sivun mittainen sukukronikka.

-----

Tarve matkoille oli perusteltu: sekasortoisesta maasta paenneet ja Suomen edustustoissa perhesidehakemuksen jättäneet somalialaiset eivät pääsääntöisesti pystyneet todistamaan henkilöllisyyttään asiakirjoin. Perhesiteitä selviteltiin haastattelemalla. Vuosien varrella DNA-testaus muuttui lakisääteiseksi ja kehittyi, lähetystöt muuttivat uusiin tiloihin ja toiminnan ammatillisuus kasvoi.

– Alkuaikoina tuntui, kuin olisi torilla haastattelua tehnyt, kertoo 31 matkaa tehnyt ylitarkastaja Eeva-Maria Nieminen. – Seitsemän haastattelun päivätavoite merkitsi ympäripyöreitä päiviä, ja työtä tehtiin aika boheemeissa oloissa, hän muistelee.

-----

Haastattelijat huomioivat pian, että eräässä suhteessa somalialaiset ovat hyvin samanlaisia kuin suomalaiset: mitä vähemmän small-talkia, sen parempi. Ei ole kuitenkaan lainkaan epätavanomaista, että yksi henkilö kertoo saman asian kerta toisensa jälkeen eri tavalla – tarinankerronnallisista syistä.

-----

Tänä vuonna somalialaisten turvapaikanhakijoiden määrä on jälleen kasvussa: tähän mennessä on jätetty yli 300 hakemusta. Perinteisesti somalialaiset ovat saaneet oleskeluluvan maan yleisen tilanteen perusteella. Henkilökohtaisia perusteita on hakemuksissa mainittu harvoin. Nyt tämäkin on muuttunut.

-----

Suomessa elää tänä päivänä yksi Euroopan merkittävimmistä somaliyhteisöistä. Maahanmuuttovirastolla on ollut merkittävä rooli sen kehityksen jokaisessa vaiheessa. Somalialaisten tulo on tärkeä osa suomalaisen maahanmuuton historiaa.

-----

Suomeen saapui 1990-luvulla paljon somalialaisia Lumumban yliopistosta, joka oli Neuvostoliitossa toimiva yliopisto afrikkalaisille opiskelijoille. Opiskelijat olivat kehitysmaiden eliittiä, korkeasti koulutettuja kaupunkilaisia. Moskovasta lähteneitä somalialaisia saapui Suomeen pääasiassa junalla mutta myös Tallinnan kautta laivalla.

-----

Nykyinen hakijaprofiili on kaukana 1990-luvun alun eliittiväestä. Hakijoilla on tyypillisesti vähän tai ei lainkaan koulutusta, he ovat köyhiä, ja kokeneet sotaa toistakymmentä vuotta.

-----

Perehtykää erityisesti tummennettuihin kohtiin.

Minäkin kerron viranomaisille tarinankerrollisista syistä aina eri tarinan tilanteesta riiippuen..

[RP]

(alkuperäsessä on vielä lisäksi lopuksi yhteystiedot lisätietojen pyytämistä varten)

Sekä vihapalautteen antamista varten, joten eiköhän laiteta "tylyn näköinen Homma-kaarti" taas asialle. 

Tuossa toki oli se hymiö. Vakavasti ottaen, harkitut, asiallisia ja kohteliaita kysymyksiä voi toki esittä, ja vaikka jakaa täällä, jos jotain olennaista lisätietoa saa. Vihapalautteen kai kaikki ymmärtävt jättää väliin?

Jos maahanmuuttovirasto asioista päättäisi ilman hallinto-oikeuksia niin oleskelulupia myönnettäisiin vähemmän ja karkotuksia tehtäisiin enemmän.

Toki tilanne on tämä jo vähän niin kuin "määritelmän mukaan". Maassamme ei ole "enemmistövaltuutettua" joka valittaisi myönnetyistä oleskeluluvista (en tiedä onko poliisilla mahdollisuutta valitaa hylätystä korkotusesityksestä), vaan valittaja on aina luvanhakija tai karkotusuhanalainen.

[Mursu]

" Somalialaisten tulo on tärkeä osa suomalaisen maahanmuuton historiaa."

...ja kirnu. Tärkeä osa on usein kallis, mutta aina hyödyllinen. Ainoa hyöty mikä tästä voidaan repiä hampaat irvessä vihankyyneleet silmissä, on kirjanen venäläiseen huumoriperintöön hölmöistä suomalaisista, " Kuinka apina koijaa tsuhnaa".
..jos siis älytään kirjoittaa ja kustantaa se äkkiä itse, ennen kuin suuriyleisö Vennäällä tulee tietoiseksi muutenkin.

Tuo lainaus ei oikeus sovi yhteen sen virallisen retoriikan kanssa, että humanitaarinen maahanmuutto on merkityksetön seikka ja todellisuudessa ihmiset tulevat tänne työn ja rakkauden takia.

[guest12632]

Haastattelijat huomioivat pian, että eräässä suhteessa somalialaiset ovat hyvin samanlaisia kuin suomalaiset: mitä vähemmän small-talkia, sen parempi. Ei ole kuitenkaan lainkaan epätavanomaista, että yksi henkilö kertoo saman asian kerta toisensa jälkeen eri tavalla – tarinankerronnallisista syistä.

- Haen perheenyhdistämistä. Minulla on kolme poikaa.
- Ai kolme poikaa?
- Niin, viisi tytärtä.
- Siis... viisi tytärtä?
- Aivan niin, kymmenen lasta.
- Nyt en oikein pysy kärryillä. Onko teillä tosiaan kymmenen lasta?
- Johan minä alussa sanoin, että 27 kasvattilapset mukaan lukien.
- Ei muuta kysyttävää...
- Niin mutta saako 338-henkinen perheemme oleskeluluvat vai ei?
- Kyllä kyllä, kunhan lopetat puhumisen.
- Eläköön Suomi! Nyt me kaikki 4359 voimme muuttaa sinne!

[Antti Kontio]

Haastattelijat huomioivat pian, että eräässä suhteessa somalialaiset ovat hyvin samanlaisia kuin suomalaiset: mitä vähemmän small-talkia, sen parempi.

Heh, mikäli somalialaisista saa käsityksen, etteivät harrasta small-talkia, luulisi hälytyskellojen soivan! Olisiko kuitenkin kysymys siitä, että mitä vähemmän puhutaan, sitä pienempi mahdollisuus puhua itsensä valheistaan pussiin?

Kannattaisi viidennen kolonnan ihmisten mennä katsomaan somppujen fudis-matsia; aina puoli minuuttia peliä ja kaksi minuuttia äbäläwäbälää.

Edit: äbäläwäbälä ...

[Blanc73]

Haastattelijat huomioivat pian, että eräässä suhteessa somalialaiset ovat hyvin samanlaisia kuin suomalaiset: mitä vähemmän small-talkia, sen parempi.

Heh, mikäli somalialaisista saa käsityksen, etteivät harrasta small-talkia, luulisi hälytyskellojen soivan! Olisiko kuitenkin kysymys siitä, että mitä vähemmän puhutaan, sitä pienempi mahdollisuus puhua itsensä valheistaan pussiin?

Kannattaisi viidennen kolonnan ihmisten mennä katsomaan somppujen fudis-matsia; aina puoli minuuttia peliä ja kaksi minuuttia äläwäbälää.

Somaleitten keskinäinen "small-talk" on kaoottista yhteen ääneen huutamista eli äbäläwäbälää. Enmme ole ollenkaan samanlaisia kuin somput, luojan kiitos.