2014-12-19 Aamuset: Mamut suosivat alueita, joilla sukulaiset asuvat

[Iloveallpeople]

Maahanmuuttajat suosivat alueita, jotka ovat halpoja ja joilla asuu sukulaisia

Turku on ollut 1990-luvulta lähtien pääkaupunkiseudun jälkeen tärkein maahanmuuton kohdealue Suomessa. Maahanmuuttajaväestö on keskittynyt etenkin muutamille lähiöalueille.

Turun kaupungin julkaiseman tutkimuskatsauksen mukaan maahanmuuttajien asumisen keskittymisen lähtökohdat ovat asuntomarkkinoiden rakenteellisissa tekijöissä, mutta maahanmuuttajien asumisvalinnat ja alueille kehittynyt, maahanmuuttajien tarpeisiin soveltuva palvelu- ja kulttuuriympäristö vahvistavat keskittymien pysyvyyttä.

Maahanmuuttajien asuminen keskittyy alueille, joissa hintataso on keskimääräistä huokeampi, ja joista on ollut hyvin saatavissa niin julkisia kuin yksityisiäkin vuokra-asuntoja.

Moni maahanmuuttaja valitsee seuraavan tai seuraavat asunnon samalta alueelta. Hintatason lisäksi siihen voivat vaikuttaa esimerkiksi lähellä asuvat sukulaiset tai ystävät, maahanmuuttajille suunnatut palvelut tai erilaiset oman kulttuurin ylläpitoa mahdollistavat tekijät.
...

Koko juttu: Aamuset

[MW]

Ja kun valtaa saadaan, mamut suosivat sukulaisia, jotka alueella asuvat.

[JoKaGO]

Ei koske Suomea, me osaamme välttää esim. Ranskan ja Ruotsin ongelmat, kuten gettoutumisen.

[Aukusti Jylhä]

Tämä sama kehityskulku on kyllä ihan tuolta euroopan monopoleista tuttua. Toimittelijan on aivan turha tässä luoda mitään yllättävyysaspektia, tämä on kyllä ollut tiedossa jo pitkään.

[Dredex]

Oliko tämä joku uutinen? Eipä tainnut olla. Todettiin, että kyllä, samat ilmiöt koskevat myös Suomea.

[huhha]

Työpaikan sijainti ei ilmeisesti ole mikään harkintaan tuleva seikka? Meinaan, kun näitähän oli tarkoitus ottaa mm. siksi että kantaväestön kotikissat eivät muuta tarpeeksi aggressiivisesti työn perässä.

Tästähän tietenkin otetaan opiksi ja valitaan jatkossa liukkaampia yksilöitä.

Tai sitten on taas kyse siitä, että tässä tarkoitetaan vain ns. varsinaisia.

[Micke90]

Tuokin ongelma ratkeaa olemalla tuomatta mamujen sukulaisia maahan perheenyhdistämisen varjolla.

[JoKaGO]

Oliko tämä joku uutinen? Eipä tainnut olla. Todettiin, että kyllä, samat ilmiöt koskevat myös Suomea.

Paskapuhetta! Mokuttajat on vuosikymmenet perustelleet maahanmuuttoa sillä, että Suomessa "samat ilmiöt" eivät ole mahdollisia.

[Jääpää]

Onko näitä juttuja revitty tuolta?

http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=469693

(ei tietä, kun ei pdf osata aueta. Kone vika)

[DuPont]

Ei koske Suomea, me osaamme välttää esim. Ranskan ja Ruotsin ongelmat, kuten gettoutumisen

Turussa ei tule olemaan ongelmia yhtään enempää kuin Malmössakaan, koska osaamme välttää nämä teoreettiset ongelmat jo ennalta.

[Micke90]

Turussa ei tule olemaan ongelmia yhtään enempää kuin Malmössakaan, koska osaamme välttää nämä teoreettiset ongelmat jo ennalta.

Toki osaamme emmekä missään nimessä toista Ruotsin virheitä.

[Mehud]

Miksi mamut eivät halua asua siellä missä suurin osa heidän sukulaisistaan asuvat, kotimaassaan? Pelkäävätkö he, että siellä sukulaiset tappaisivat heidät? Jos, näin, niin miksi? Ovatko tänne tulleet kohdelleet sukulaisiaan kaltoin, koska joutuvat tänne "pakenemaan"? Kysyn, koska en tiedä. Ehkäpä maahan jääneet sukulaiset osaisivat vastata paremmin?

[Mehud]

Heitän karrikoidun arvioin. 30 prosenttia maahanmuuttajista pakenee maastaan siksi, että he pääsevät toiseen maahan, jossa kukaan ei heitä kiusaa ja 70 prosenttia heistä pakenee maastaan, koska he haluavat olla kiusaajia maassa, missä rangaistukset ovat lomia ja kiusaamisesta maksetaan.

[td]

Miksi mamut eivät halua asua siellä missä suurin osa heidän sukulaisistaan asuvat, kotimaassaan? Pelkäävätkö he, että siellä sukulaiset tappaisivat heidät? Jos, näin, niin miksi? Ovatko tänne tulleet kohdelleet sukulaisiaan kaltoin, koska joutuvat tänne "pakenemaan"? Kysyn, koska en tiedä. Ehkäpä maahan jääneet sukulaiset osaisivat vastata paremmin?

Ehkäpä kyse on siitä, että sukulaisetkaan eivät voi suojella rikollisia ihmisiä omissa yhteisöissään. Rangaistukset ovat siellä rikoksista yleensä jotain muuta kuin asunto, ruoka ja koulutus.

[Roope]

Maahanmuuttajien asumiskeskittymät ovat rakenteellisten tekijöiden ja maahanmuuttajien valintojen tulos

Turku on ollut 1990-luvulta lähtien pääkaupunkiseudun jälkeen selkein maahanmuuton kohdealue Suomessa. Maahanmuuttajaväestö on keskittynyt etenkin muutamille lähiöalueille.

Turun kaupungin julkaiseman tutkimuskatsauksen mukaan maahanmuuttajien asumisen keskittymisen lähtökohdat ovat asuntomarkkinoiden rakenteellisissa tekijöissä, mutta maahanmuuttajien asumisvalinnat ja alueille kehittynyt, maahanmuuttajien tarpeisiin soveltuva palvelu- ja kulttuuriympäristö vahvistavat keskittymien pysyvyyttä.

Maahanmuuttajien asuminen keskittyy alueille, joissa hintataso on keskimääräistä huokeampi, ja joista on ollut hyvin saatavissa niin julkisia kuin yksityisiäkin vuokra-asuntoja. Moni maahanmuuttaja valitsee seuraavan tai seuraavat asunnon samalta alueelta. Hintatason lisäksi siihen voivat vaikuttaa esimerkiksi lähellä asuvat sukulaiset tai ystävät, maahanmuuttajille suunnatut palvelut tai erilaiset oman kulttuurin ylläpitoa mahdollistavat tekijät.

Keskittymisen käynnistävänä rakenteellisena tekijänä 1990-luvulla oli nimenomaan sosiaalisten vuokra-asuntojen saatavuus. Sosiaalista asumista osoitettiin etenkin alueilta, joissa oli jo muita maahanmuuttajia ja heille suunnattuja sosiaalipalveluja. Keskittymisen mahdollisiin haittoihin ei kiinnitetty aluksi huomiota.

Asuminen monipuolistuu

Nykyään yksityisten vuokra-asuntojen saatavuus on yhtä tärkeää kuin sosiaalinen vuokra-asuminen. Myös maahanmuuttajien omistusasuminen on kasvussa.

– Selkein syy maahanmuuttajien asumisen keskittymiseen on heidän kantaväestöä keskimäärin heikompi asemansa asuntomarkkinoilla, sanoo katsauksen kirjoittaja, yliopistonlehtori Jarkko Rasinkangas Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitokselta.

Juuri tiettyjen alueiden valikoitumiseen keskittymiksi liittyy myös sattumanvaraisuutta. Keskittymiseen vaikuttavat myös kantaväestön asumisvalinnat. Näyttöä minkäänlaisesta näiltä alueilta "paosta" ei ole, mutta jonkinasteisesta alueiden karttamisesta kyllä.

Eurooppalaisissa kaupungeissa on havaittu tiettyjen alueiden muodostuneen maahanmuuttajien niin sanotuiksi sisäänmuuttoalueiksi. Vertailu alueista, joihin yhtäältä suomen- ja ruotsinkieliset ja toisaalta muunkieliset muuttivat 2009-2010 muualta Suomesta tai ulkomailta, osoittaa että Varissuosta on kehittynyt juuri tämänkaltainen alue, monille maahanmuuttajille "portti Turkuun" (kuvio).

Kieliryhmittäin sijoittumisessa keskittymiin tai niiden ulkopuolelle on silti suuriakin eroja. Ylipäätään Turun keskittymät ovat luonteeltaan monikulttuurisia: yksittäiset kieliryhmät eivät dominoi niistä yhtäkään.

Turun kaupungin tiedote

Maahanmuuttajien asumisen keskittyminen Turussa. Turun kaupunkitutkimusohjelman Tutkimuskatsauksia 3/2014 (pdf)

Maahanmuuttajien asumisen keskittymisestä puhuttaessa korostetaan usein lähtökohtaisesti niiden ongelmallisuutta. Kansainvälisten esimerkkien valossa keskittymisen seurauksia pohditaan erityyppisten integraatio-ongelmien ja huono-osaisuuden kautta.

Esimerkiksi työllisyys ja tulojen kehitys voivat keskittymissä asuvilla maahanmuuttajilla jäädä kauas jälkeen muista väestöryhmistä ja toisaalta johtaa muusta yhteiskunnasta eristäytymiseen. Maahanmuuttajien määrällinen kasvu lisää myös julkisten palveluiden tarvetta, jolloin paikalliset palveluresurssit voivat kuormittua ja osoittautua riittämättömiksi. Palvelujen kuormittuminen välittyy myös koulujen välisinä eroina. Koulujen statuserot vaikuttavat kouluikäisten perheiden muuttopäätöksiin ja ovat näin ollen tärkeässä roolissa sosiaalisessa eriytymisessä.

Yksittäisellä asuinalueella maahanmuuttajaväestön kasvun seurauksena voi olla talon tai korttelin, joskus jopa koko asuinalueen etnisen hierarkian "kippautuminen". Kippautumisella viitataan tilanteeseen, jossa kantaväestö jää vähemmistöksi maahanmuuttajien osuuden kasvaessa. Asukasrakenteen kippautumisesta voi seurata asukkaiden välillä kärjistyviä konflikteja, joilla saattavat liittyä myös etnisiin jakolinjoihin. Viime vuonna Tukholman Husbyn maahanmuuttajalähiöstä käynnistyneen mellakointiaallon kaltaiset ilmiöt saattavat liittää keskittymiä koskevan yleisen mielikuvan kärjistyneimmillään jopa yhteiskuntarauhan järkkymiseen. Toisaalta seurauksena voi olla myös suvaitsevaisuuden ja toleranssin kasvua keskittymien asukkaiden keskuudessa. Turussa saaduissa tutkimustuloksissa kantaväestöön kuuluvat asukkaat ovat kuitenkin olleet kaikkien kriittisimpiä asuinalueensa asukasrakennetta kohtaan juuri suurimmissa maahanmuuttajakeskittymissä.

Maahanmuuttajien keskittyminen ei ole lähtökohtaisesti ongelmallinen tai ongelmaton asia, vaan oleellista on, miten sosiaalinen integraatio mahdollistuu kussakin yhteiskunnassa ja asuinympäristössä. Maahanmuuttajien hakeutumisella toistensa läheisyyteen tiedetään olevan myös positiivisia vaikutuksia, kuten sosiaalisen tuen ja avun saanti uuteen yhteiskuntaan sopeutumisessa. Myös riittävän väestöpohjan muodostuminen etnisille kaupoille, etujen valvonnalle, uskonnon harjoittamiselle ja muille kulttuurisille tarpeille, liittyy keskittymisen positiivisiin puoliin. Joidenkin maahanmuuttajien osalta asumiskeskittymiin muuttamisen motiivi voi olla myös vähäisempi erottautuminen monikulttuurisessa asuinympäristössä, jolloin ympäristö koetaan vähemmän syrjiväksi. Usein juuri tämänkaltaisia syitä pidetään julkisessa keskustelussa selityksenä maahanmuuttajakeskittymien synnylle. Tilannetta saatetaan verrata suomalaisten hakeutumiseen samoille alueille esimerkiksi Amerikkaan ja Ruotsiin kohdentuneiden maahanmuuttokausien aikana. Selitys on kuitenkin vahvasti yksinkertaistavana harhaanjohtava ja ohittaa historiallisen kontekstin.

Maahanmuuttajien keskittyminen on ongelma, jos sen negatiiviset vaikutukset ovat hallitsevia. Useissa Euroopan maissa on kiinnitetty jo pitkään huomiota etniseen segregaatioon ja pyritty etsimään sen hallintakeinoja keskittymisen negatiivisten puolien välttämiseksi. Samasta syystä tavoitteena on ollut ennaltaehkäistä "liiallisten" maahanmuuttajakeskittymien syntyä. Myös Turun kaupunki on hakenut aktiivisesti keinoja kasvavan maahanmuuttajaväestönsä asumiseen liittyvien kysymysten ratkaisemiseksi.

Maahanmuuttajien asumisvalintojen lisäksi kantaväestön valinnoilla on oleellinen merkitys. Esimerkiksi Ruotsissa ja Suomessa on kantaväestön muuttoliikkeellä havaittu olevan oleellinen vaikutus maahanmuuttajien keskittymisen voimistumisessa ja alueiden etnisen rakenteen mahdollisessa "kippautumisessa". Kantaväestön muutot voivat lisätä eriytymistä, jos maahanmuuttajakeskittymistä muutetaan aktiivisesti pois asukasrakenteen muuntuessa tai jos keskittymiä "kierretään" eli kantaväestö muuttaa niihin vähemmän kuin ennen. Kantaväestön "pakoon" on viitattu white flight -käsitteellä ja usein puhutaan myös niin sanotusta tipping point -käsitteestä, jolla tarkoitetaan kynnysarvoa, jonka jälkeen maahanmuuttajien osuus alkaisi nousta kiihtyvällä tahdilla. Empiiriset tutkimukset Ruotsissa ja Suomessa eivät kuitenkaan ole todentaneet, että lähtömuutto olisi ollut kiihtyvää. Sen sijaan on havaittu kantaväestön pikemminkin välttävän tietyille alueille muuttamista.

Kantaväestön poismuuton motiiveja koskevissa tuloksissa asukasrakenteen muutosta koskevat syyt sekoittuvat alueen muihin sosiaaliseen ympäristöön liittyviin tekijöihin, kuten erilaisiin häiriöihin ja sosiaalisiin ongelmiin. Näin ollen muuttomotiiveja ei voida liittää suoraan asukasrakenteen kirjavoitumiseen. Vastaavaan tulokseen ja tulkintaan on päädytty myös aikaisemmassa Turkua koskevassa tutkimuksessa. White flight -hypoteesi on kaukaa haettu pohjoismaisessa kontekstissa.

Maahanmuuttajien asumiskeskittymät pitävät sisällään monia puolia eri asukas- ja intressiryhmien näkökulmasta. Keskittymisellä on yhtä aikaa positiivisia ja negatiivisia piirteitä. Maahanmuuttajien asumiskeskittymät on huomioitu Turun kaupungissa virkamiesten työtä ohjaavissa dokumenteissa jo vuosia. Turku on lähtenyt myös hakemaan aktiivisesti sovellettavia malleja etnisen segregaation hallitsemiseksi kansallisten ja kansainvälisten verkostojen kautta. Lähtökohtana on "liiallisten" asumiskeskittymien muodostumisen välttäminen ja olemassa olevien keskittymien tukeminen. Tämä on ollut tyypillinen lähestymistapa monissa EU-maissa ja kaupungeissa. Maahanmuuttajien keskittymistä on katsottu enemmän negatiivisten riskitekijöiden näkökulmasta, jolloin koko ilmiön moninaisuus jää usein rajoittuneesti ymmärretyksi.

Pohdittaessa keskittymisen ennaltaehkäisyä, liittyvät tärkeimmät tekijät kansallisen tason politiikkatoimenpiteisiin. Ensisijaiset syyt maahanmuuttajien asumisen keskittymiselle ovat valinnan mahdollisuuksien vähäisyydessä. Maahanmuuttajien asemaan asunto- ja työmarkkinoilla vaikutetaan keskeisesti työ-, koulutus-, sosiaali-, asunto- ja maahanmuuttopolitiikan keinoin. Nämä ovat kuitenkin pääsääntöisesti kunnallisen päätöksenteon ulottumattomissa. Yleisinä keinoina negatiivisen segregaatiokehityksen välttämisen suhteen ovat eurooppalaisissa kaupungeissa olleet asuntojen jakopolitiikkaan vaikuttaminen ja sosiaalinen sekoittaminen. Sosiaalinen sekoittaminen on tutkijoidenkin keskuudessa kiistanalainen aihe ja sen eduista ollaan montaa mieltä. Mikäli sosiaalista sekoittamista toteutetaan, ovat uudis- ja täydennysrakentamisen painopisteet luonnollisesti avainasemassa.

[repsikka]

Roopen postaamassa  kirjoituksessa olin aistivinani kirjoittajan ylen varovaista vihjailua siihen suuntaan, että maahanmuuton seuraukset eivät olisikaan yksinomaan auvoisia.
Ongelmat tietenkin jätettiin nimeämättä.
Mutta, mutta.   Jälleen kerran pantiin kiinalainen di, virolainen lääkäri, intialainen it-osaaja ja Afrikan sarven vuohipaimen samaan lokeroon.  Milloin ruma sana opitaan sanomaan niinkuin se on?

[Roope]

Tutkijoiden ja muiden maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä asiantuntijoina esiintyvien päätehtävä tuntuu nykyään olevan sen selittäminen, mitä Suomessa ei ole. Meillä ei ole jengejä, meillä ei ole white flight -ilmiötä, meillä ei ole islamismia kannattavia muslimeita...

[Siili]

Tutkijoiden ja muiden maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä asiantuntijoina esiintyvien päätehtävä tuntuu nykyään olevan sen selittäminen, mitä Suomessa ei ole. Meillä ei ole jengejä, meillä ei ole white flight -ilmiötä, meillä ei ole islamismia kannattavia muslimeita...

Tarkennus:  mitä vielä ei ole.  Eivät he sano, ettei niitä tule jatkossa kasvavassa määrin, mutta ilmeisesti nämä nk. asiantuntijat eivät uskalla ekstrapoloida Suomen ilmiöitä vertaamalla nykytilannetta muun Euroopan tilanteisiin parikymmentä vuotta sitten.  Ihan mielenkiinnosta:  milloin Ruotsissa oli humamutilanne samalla tasolla kuin Suomessa nyt?

[imaginaariluku]

– Selkein syy maahanmuuttajien asumisen keskittymiseen on heidän kantaväestöä keskimäärin heikompi asemansa asuntomarkkinoilla, sanoo katsauksen kirjoittaja, yliopistonlehtori Jarkko Rasinkangas Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitokselta.

Melkein tekisi mieli sanoa jotain nollatutkimuksesta. Heikko koulutus, kielitaidon puute ja sosiaaliperusteinen toimeentulo vaikuttaa ihan kantasuomalaistenkin asuntomarkkinoihin. Kun elämisen maksaa yhteiskunta niin asunto on halvin vuokrakasarmi lähiössä.

Näin oli jo aikoina ennen nykyistä maahanmuuttoaaltoa. Työpaikka ja oma toimeentulo tuo vapauden valita asuinpaikan, pätee myös maahanmuuttajiin.

[Dredex]

Helposti kuulee, että Suomi ottaa vähän pakolaisia tai muun tyyppisiä maahanmuuttajia verrattuna esim. Ruotsiin. No ovathan asiat silloin tietenkin eri tavalla toistaiseksi kuin Suomessa. Paljonko Ruotsi vielä ottaa maahanmuuttajia? Miljoonia?

[Mehud]

Tutkijoiden ja muiden maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä asiantuntijoina esiintyvien päätehtävä tuntuu nykyään olevan sen selittäminen, mitä Suomessa ei ole. Meillä ei ole jengejä, meillä ei ole white flight -ilmiötä, meillä ei ole islamismia kannattavia muslimeita...

Itse olen syyllistynyt puhtasoppiseen "white flightiin" ja siten olen tutkijoille elävä esimerkki, että kyseinen ilmiö on suomessakin.

[Roope]

Itse olen syyllistynyt puhtasoppiseen "white flightiin" ja siten olen tutkijoille elävä esimerkki, että kyseinen ilmiö on suomessakin.

On se havaittu suomalaisissa tutkimuksissakin, mutta selitetty pois sillä, että pois muuttamiseen on muitakin syitä, jotka tosin voidaan nekin liittää maahanmuuttoon.