Homman suuri ja kaikenkattava kaupunki- ja liikennesuunnitteluketju

[orientexpressen]

Pitkät matka-ajat on aiheutettu liikennevaloilla.

Jep. Esimerkiksi Kaivokadun ja Mannerheimintien risteyksessä on liikennevaloista johtuva välityskykyongelma. Kyseinen risteys tulisikin korvata eritasoliittymällä.

[jka]

Törmäsinpä tällaiseen.

Työmatkojen keskipituudet pääkaupunkiseudulla

Tuohan näyttää todella surkealta. Helsingin keskustassa on matkassakin mitattuna pidemmät työmatkat kuin oikeastaan missään kehä III:n sisäpuolella.

Työmatkat ovat muutenkin hyvin tasaiset koko kehä III:n sisäpuolella. Pitää mennä jonnekin Siikajärvelle ja Sipoon pelloille ennen kuin työmatkojen pituus merkittävästi alkaa kasvamaan.

Tämän perusteella voi kyllä saman tien sanoa että millään keinoilla saataisiin työmatkoja tehtyä merkittävässä määrin kävellen. Tuo kävelyvisio on kyllä sellaista viherpipertäjien haihattelua että jos tuolla visiolla tehdään oikeasti kaavoituspolitiikkaa niin ei voisi pahemmin olla reaalimaailmasta pielessä.

Tämän perusteella alkaa mennä melkoisen kyseenalaiseksi myös keskustan asuntojen hinnat. Mistä ihmeestä jengi maksaa kun työmatkatkin ovat siellä lopulta pidemmät.

[junakohtaus]

Sä taisit juuri kyseenalaistaa empirian, jota markkinat tuottavat?

Jengi maksaa siitä, että kaupungissa on kivempaa. Jos ei olisi, jengi ei maksaisi.

[junakohtaus]

Pitkät matka-ajat kylläkin kertovat siitä, että on rakennettu hajallaan olevaa autokaupunkia.

Pitkät matka-ajat on aiheutettu liikennevaloilla.

Tää on tätä jälleen kerran. On risteävää liikennettä sekä pyörillä että ilman ja sellaista se on.

[junakohtaus]

Totta tuokin, kaupunkin kasvaa vähitellen reunoiltaan, mutta pääasiallinen rakentaminen on suunnattu väljempiin tai ahtaampiin lähiöihin.
Länsirataa kun matkustaa Martinlaakson suuntaan pääsee näkemään molempia.
Malminkartano muistaakseni oli betonilla täytetty "sardiinilähiö", jonne en kyllä muuttaisi muuten kuin aseella uhaten.
Toisaalta ilman väkitoimia en muutenkaan palaisi pääkaupunkiseudulle.

Näistä kannattaa ymmärtää että yksikään lähiö ei ole tiivis. Ne ovat tosi väljää rakentamista.

[jmk]

Tää on tätä jälleen kerran. On risteävää liikennettä sekä pyörillä että ilman ja sellaista se on.

Sitäpä sitä. Tätä saa muistella joka kerta kun seisoo tyhjässä risteyksessä punaisissa valoissa. Pitää vain takoa päähänsä, että juniksen ja kaverien mahtikäskyllä siinä "on risteävää liikennettä" vaikka mitään ei näy. Ehkä sen näkymättömän risteävän liikenteen oppii vielä näkemään. Oppiihan 2+2 sormeakin näkemään viitenä, kun Puolue käskee.

[junakohtaus]

Mulle sopii kyllä pistää valot keltaiselle hyvin paljon herkemmin. Sopiiko sinulle, että laitetaan samalla peltipoliisit pitämään jengiä kurissa sen verran, että Manskulla ei painella yhdeksääkymppiä?

[jka]

Sä taisit juuri kyseenalaistaa empirian, jota markkinat tuottavat?

Jengi maksaa siitä, että kaupungissa on kivempaa. Jos ei olisi, jengi ei maksaisi.

Jos maksat pelkästään 50.000 euroa vähemmän asunnostasi niin pääset koko loppuelämäsi vaikka taksilla sinne missä sitä kivaa nyt mukamas on aina kun siltä tuntuu.

[junakohtaus]

Kyllä. Ei tulisi mieleenkään. Pohdi tätä. Omalla rahalla.

[jka]

Tuo 50.000 alennus tulee jo kilometrin päässä keskustasta. Sen kilometrin käveltkin. Sitten jos mennään jonnekin Lauttasaareen, Pasilaan, Haagaan, Pitäjänmäelle tai Vallilaan niin asuntojen hinnat tippuu parhaimmillaan jo 50% keskustan hinnoista. Säästö on useita satoja tuhansia. Eli mistä oikein maksat? Täytyy olla kyllä ihan pirun hauskaa.

[junakohtaus]

Joo siis enhän mä keskustassa asu vaan juurikin Vallilassa. Tosta tonne päin pari kilsaa se 50 tonnia jo alkaisi toteutua.

Ehdotan, että palataan asiaan kun alat sisäistää sen, että markkina ei valehtele. Jengi omalla rahallaan maksaa preemiota siitä, että pääsee kaupunkiin. Sitten kun lakkaat kiukuttelemasta siitä miten väärässä ihmiset osaavat rahoineen olla, voidaan jatkaa.

[jka]

Tottakai ihmiset saa maksaa ihan mitä huvittaa. Se mitä ihmiset maksaa mistäkin ei ole missään suhteessa rationaaliseen ajatteluun. Tästä on tehty ihan psykologisia tutkimuksiakin. Kiinnostaisi kyllä tietää oikeasti ne perustelut.

Tähän asti olen kuvitellut että jengi maksaa siitä että liikenneyhteydet on paremmat ja matkustamiseen eri paikkoihin menee vähemmän aikaa. Varsinkin työmatkat on ihmisen elintasoon ylivoimaisesti suurin vaikuttava tekijä tässä suhteessa. Mutta kun keskusta-asujuan alintaso on tilastojen valossa paskempi tässä suhteessa kuin pikkaisen reunemmalla asujien. Kauppa ja lasten koulumatkatkaan ei tähän vaikuta työmatkan jälkeen enää ollenkaan. Ainakin itse pystyn nuo organisoimaan työmatkan rinnalla, joten ainoa mikä oikeasti lopulta vaikuttaa on työmatka.

Ainakin keskusta-asujat omasta puolestaan nauraa reunemmalla asuville juuri tästä syystä että miten jaksatte käyttää aikaa matkustamiseen. Mutta hommahan mnee juuri päinvastoin tilastojen mukaan. Ei paljon parane naureskella ainakaan tässä suhteessa. Eli selvästi jengi ei ole edes oikeasti sisäistänyt rationaalisesti paljonko aikaa missäkin menee oikeasti matkustamiseen.

[junakohtaus]

Mä maksan ympäristön esteettisestä sekä sosiaalisesta laadusta ja saatavilla olevista palveluista. Kokisin itseni pahasti elämässä epäonistuneeksi jos kirjastoon tai uimahalliin pitäisi lähteä autolla tai jos kävelymatkan sisältä ei saisi intialaista ruokaa iltaisin.

[jka]

Mut sähän asuit Vallilassa. Et sinäkään ole muuttanut ydinkeskustaan. Miksi et? Tämähän oli mun kysymys. Vallilahan oli jo minunkin mielestä noita rationaalisesti ajatellen "järkeviä" alueita.

[junakohtaus]

Ydinkeskusta ei ole kivaa mestaa. Kun ei siellä kukaan asu, siellä ei kukaan käyttäydy kuten kotona käyttäydytään.  Ei rahatkaan sinne riittäisi, että on siinä sekin puoli. En myöskään lainkaan arvostaisi ydinkeskustan yleistä hintatasoa lähibaarissa.

Nää asuma-alueet sen sijaan ovat oikein kivoja kaupunginosia. Jokaisella on vähän makunsa ja itse en esimerkiksi tahtoisi Tölikaan vaikken keksikään siitä mitään suoranaista vikaa, ei vain ole mun juttuni.

[jka]

Jees, eli ollaan ihan samoilla aaltopituuksilla. Avoimeksi edelleen jäi miksi siellä ihan ydinkeskustassa asutaan, koska sielläkin kyllä asutaan ja maksetaan tuplahintaa vastaavaan asuntoon jonka saisi parin kilometrin etäisyydeltä.

[junakohtaus]

Joo tässä oli vähän jotain väärinkäsitystä. Johtunee siitä, että Suomessa käytetään nimitystä "keskusta" kahdella eri tavalla.

En minäkään tiedä miksi siellä joku tahtoo asua. En mä ytimeen muuttaisi vaikka olisi rahaakin. Jos olisi oikein helvetisti rahaa, ostaisin varmaan kokonaisen raa'an ullakon Kalliosta ja laittaisin sinne jotain niin räyhää ettei ikinä ole nähty.

[Uuno Nuivanen]

Juniksen haaveilla lienee mahdollisuus toteutua. Onnea Helsinki!

http://yle.fi/uutiset/helsingin_apulaiskaupunginjohtajaksi_on_valittu_anni_sinnemaki/7653292

[guest3656]

Tässä on nyt jotain 15 vuotta odotettu milloin lakkaavat käymästä kaupaksi asunnot, joiden naapurissa asuu neekeri ja arabi, mutta vielä ei ole toteutunut. Tämä on eräänlainen työvoimapula, joka kerran varmasti vielä koittaa. Itse asiassa kaikki Helsingin tuhon ja rappion ennusteet ovat kuin työvoimapula, johon pitää vain uskoa ja kerran meidät uskostamme palkitaan.

Vallila, josta siis puhut, ei ole sosiaalisesti sekoitettu asuinalue, vaan on rakentunut vuosikymmenien aikana pikkuhiljaa nykyiseen kuosiinsa ilman että kehityksen suuntaa on haluttu muuttaa ideologisista syistä. Toki Helsingin kaupungin Asuntotuotanto ja säätiöt ym. ovat ostaneet alueelta asuntoja ja osa arvokkaan Puu-Vallilankin asunnoistakin on kaupungin vuokra-asuntoja, jonka seurauksena kaduilla hiippailee neekereitä mutta huomattavasti vähemmän kuin Kalliossa.

Vallila on siis vahvoilla kilpailussa omistusasujista. Uusi Konepajan alue on kokonaisuudessaan vapaarahoitteista asuntotuotantoa ja sinne tulee kaiken kaikkiaan 2500 uutta asukasta. Tämä on jo nostanut voimakkaasti Alppilan ja Vallilan asuntojen hintatasoa. Itse asun Konepajalla juuri sen vuoksi, että asuinalue on viiden vuoden kokemukseni perusteella 99,99 prosenttisesti valkoihoisen väestön asuttama. Neekereitä on asutettu ainoastaan Alppilan ja Vallilan vanhaan asuntokantaan.

[junakohtaus]

Sä taisit juuri sanoa, että Konepaja on nostanut Vallilan ja Alppilan hintoja? Millä perusteella väität näin?

[guest3656]

Sä taisit juuri sanoa, että Konepaja on nostanut Vallilan ja Alppilan hintoja? Millä perusteella väität näin?

Esimerkiksi näin:

Vanhaa Alppilaa, 1960-luvun ruma talo, edessä lähes 100 000 euron LVI-saneeraus, neliöhinta 4402 €.

http://www.etuovi.com/kohde/9677424?sc=M27545279&pos=1#.VHbs98lHvDc

Lähes uusi asunto Konepajalla, neliöhinta 5700€.

http://www.etuovi.com/kohde/900534?sc=M27545279&pos=26#.VHbtv8lHvDc

Konepajan rakentaminen on nostanut vanhojen, paljon korjausvelkaa omaavien asuntojen hintatason järjenvastaiseksi; 1960-luvun talon kämpästä pyydetään sama kuin uudesta.

[junakohtaus]

Entä poikkeaako tämä kehitys konepajan ympäristössä jotenkin merkittävästi kehityksestä muussa kantakaupungissa?

[guest3656]

Entä poikkeaako tämä kehitys konepajan ympäristössä jotenkin merkittävästi kehityksestä muussa kantakaupungissa?

Nykyisin on menossa erittäin voimakas alueiden välinen eriytyminen. Jos esim. Konepajasta olisi rakennettu vuokra-asuntovaltainen tuleva slummi, myös viereisten alueiden hintataso kärsisi. 2500 uuden asukkaan Konepaja nostaa viereisen, vanhan ja huonokuntoisen asuntokannan hintatasoa juuri sen vuoksi, että Alppila ja Vallila ovat voittajia alueiden välisessä eriytymisessä. Viereisessä Pasilassa hintataso on jo paljon matalampi, koska näillä alueilla asuu paljon maahanmuuttajia, erikoisesti somaleita. 

EDIT:

Konepajan rakentaminen on ennenkaikkea asukkaiden mittava investointi Alppilaan ja Vallilaan, millä on suuri merkitys alueen tulevalle kehitykselle. Tässä on esimerkki yhden Konepajalla sijaitsevan, 53 asunnon  asunto-osakeyhtiön investoinnista:

- maapohja n. 3,6 miljoonaa euroa
- rakennuskustannukset n. 18 miljoonaa euroa

Asunto oy:t maksavat myös kiinteistöveroa ja kunnallisveroa Helsinkiin, joten uudet asukkaat tuottavat Alppilalle ja Vallilalle pelkästään hyvinvointia. Vastaavasti neekereiden kansoittaman slummin rakentaminen romahduttaisi ko. asuinalueiden asukkaiden hyvinvoinnin ja johtaisi mittavaan white-flightiin.

[junakohtaus]

Eli sulla ei ole aavistustakaan voiko konepajan rakentamisen osoittaa vaikuttaneen millään tavalla siihen, mitä väität?

[guest3656]

Eli sulla ei ole aavistustakaan voiko konepajan rakentamisen osoittaa vaikuttaneen millään tavalla siihen, mitä väität?

Käytännössä ko. alue olisi joko jätetty ennalleen tai sille olisi rakennettu jotain. Siinä ovat vaihtoehdot, joista ensiksi mainittu ei ollut realistinen. Alueella sijaitsee arkkitehtoonisesti merkittäviä punatiilisiä 1900-luvun alkupuolella rakennettuja junahalleja ja muita rakennuksia.

Ideana on siis suojella vanha ja arvokas rakennuskanta ja rakentaa ihmisille asuntoja. Jos alueelle olisi rakennettu runsaasti vuokra-asuntotuotantoa maahanmuuttajille, vanhaa rakennuskantaa ei kannattaisi edes yrittää suojella, koska neekerit rikkoisivat paikat joka tapauksessa. Omistusasujat sitä vastoin tuntevat alueen omakseen ja osaavat kunnioittaa vanhaa ja arvokasta rakennuskantaa.

Konepajan rakentaminen luo myös väestöpohjaa tuleville palveluille, joita ei tosin vielä ole syntynyt koska alueen rakentaminen on pahasti kesken. Monille Alppilan ja Vallilan pienten vanhojen asuntojen omistajille hintatason nousu on mandollistanut asunnonvaihdon uudistuotantoon. Ennen kaikkea Konepaja on laajuudeltaan iso asuinalue ja se on kokonaan pois elättineekereiltä. Tämä on sen mittaluokan palvelus Alppilan ja Vallilan vanhoille asukkaille, ettei sen arvoa voi edes mitata rahassa.

[junakohtaus]

Sun väitteesi oli alunperin, että Konepajan rakentaminen on nostanut ympäristön asuntojen arvoa. Kummeksuin tätä ja kummeksun edelleen, koska oma tuntumani on, että Vallila ja Alppila eivät ole kallistuneet sen kummemin kuin muukaan kantakaupunki, itse asiassa mahdollisesti jopa vähemmän. Tämä olisi periaatteessa pengottavissa tilastoista esiin, mutta kumpikaan meistä ei näy viitsivän sitä tehdä.

[Melbac]

Sä taisit juuri sanoa, että Konepaja on nostanut Vallilan ja Alppilan hintoja? Millä perusteella väität näin?

Esimerkiksi näin:

Vanhaa Alppilaa, 1960-luvun ruma talo, edessä lähes 100 000 euron LVI-saneeraus, neliöhinta 4402 €.

http://www.etuovi.com/kohde/9677424?sc=M27545279&pos=1#.VHbs98lHvDc

Lähes uusi asunto Konepajalla, neliöhinta 5700€.

http://www.etuovi.com/kohde/900534?sc=M27545279&pos=26#.VHbtv8lHvDc

Konepajan rakentaminen on nostanut vanhojen, paljon korjausvelkaa omaavien asuntojen hintatason järjenvastaiseksi; 1960-luvun talon kämpästä pyydetään sama kuin uudesta.

Eikös noi ole aina olleet ton hintaisia?.

[jka]

Kyllä uudisrakentaminen nostaa lähialueen vanhojenkin asuntojen arvoa tutkimusten perusteella. Tietysti riippuu mitä rakennetaan, mutta laadukas rakentaminen naapuriin on kyllä yleensä aina keskimäärin nostava tekijä. Sinänsä tässä ei kauheasti ole järkeä ellei alueen palvelut rakentamisen myötä reaalisesti parane. Pelkkä lisäpoppoo naapuriin on kyllä ainakin minun mielestäni laskeva tekijä jos poppoota on jo muutenkin tarpeeksi.

En tunne konepajan ja vallilan tilannetta sen paremmin joten yksityiskohtaisesti en osaa sanoa tästä tapauksesta mitään.

[junakohtaus]

Lisäväki jo sinänsä yleensä parantaa palveluja tai ainakin varmistaa olemassaolevien säilymisen. Siihen on syynsä että Viikinmäessä ei ole oikein mitään palveluja ja niin edelleen.

En oikein onnistu uskomaan Konepajan nostaneen hintoja meillä ellei joku kaiva tilastoja ja osoita niistä että Valkka olisi tahdissa Konepajan kanssa noussut yli yleisen kantakaupungin kehityksen.

[guest3656]

En viitsi enempää alkaa todistella ilmiselvää asiaa. Tässä on kuitenkin yksi Talsan juttu. Siinä Konepajan vaikutus (kuuluu siis Vallilaan) näkyy yleisellä tasolla, millä on tietenkin vaikutusta ko. asuinalueen hintatasoon:

http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2010/08/31/katso-mitka-ovat-uudet-kuumat-asuinalueet/201011816/310

Myös Hermanni ja Toukola nousevat mittavan uudistuotannon takia.