Pauli Vahteran blogi

[Jepulis]

Vahteran uusin.

http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2014/10/14/pelastusta-suomeen-1-yksinyrittajan-arvonlisaverouudistus/

Suomalainen yhteiskunta voidaan pelastaa vastuun ottamisella omasta elämästä. Jos 50.000 suomalaista perustaisi yrityksen, se työllistäisi enemmän kuin tuhat kasvuyritystä

Asiallinen ehdotus Vahteralta. Kyse on itseasiassa Suomen kilpailukyvystä ja kilpailusta kansakuntien joukossa ylipäätään. Yrityskentän aluskasvillisuuden lannoitus tällätavoin on niitä harvoja asioita mitä kansakunta EU:ssa vielä voi vapaasti tehdä kenenkään estämättä, koska muissa maissa se on tajuttu eduksi. Vain Suomessa kateuden ja korporativismin mallimaassa voidaan ajatella, että siitä olisi yhtään mitään haittaa. Miksi muuten sama idea on ihan okei kun puhutaan maataloudesta, jossa edellytysten lisäksi tarjotaan vieläpä tukea? Se muuten onkin ihan oikein mutta on vaikea käsittää miksi edes tuetonta mallia ei voi soveltaa pienyrityskentän nostamiseen.

Miksi ihmeessä jopa täysin vapaaehtoisesti luovumme laajasta pienyrityskentästä ja jätämme aluskasvun kokonaan muille maille, jotka sitten sieltä tuhansien taimiensa joukosta säännöllisesti nostavat ylös uusia työllistäviä pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Oikeasti suuria toki niistä tulee vasta kun matkaa on jatkettu useampia vuosikymmeniä mutta Apple, Microsoft ja moni muu nykyinen jättiläinen on lähtenyt liikkeelle aluskasvillisuudesta vielä muutama vuosikymmenen taaksepäin. Jos jääkiekossa toimittaisiin samoin, asia olisi verrannollinen siihen, että pikkuisissa paikalliskentillä, mitä aurataan kolalla, olisi tuhannen euron kuukausikortit, että pääsee laittamaan luistimet jalkaan. Todennäköisesti Suomi ei olisi kauan jääkiekon mahtimaita.

Suomi niittää tätä menoa lähes kaikki yritystaimet. Keppihevosena on, että ne karsitut taimet olisi "vain kotimarkkinoilla". Aivan erityisesti se tapahtuu niiden yritystaimien joukossa,  joiden idea perustuu alunperin johonkin palvelua tarvitsevaan toimintaan. Täällä ei ole ymmärretty, että jos joku yrittäjä keksii uuden tavan kiinnittää ikkunaverhoja, sanotaanko vaikka niin, että verho kelautuu alas talvella yöllä automaattisesti säästäen energiaa *),  se kyseinen idea voi olla kymmenen vuoden päästä euroopan laajuinen standardi. Ei se, että yritys toimii aluksi kotimarkkinoilla haittaa mitään, varsinkin kun kyseisen yrityksen todennäköinen vaihtoehto on saman henkilömäärän verran työttömiä tai vielä pahempaa, energiatodistuksia syynääviä virkaköpejä.

[Uuno Nuivanen]

Höysteeksi sopinee tuore Isokallio.

http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2014/10/14/tunkua-tallinkille/

[Faidros.]

Kaikkia yrittäjäksi ryhtymisen ongelmia tuo ei kuitenkaan ratkaise. Yksi ongelmista on se, että yrittäjäksi ryhtymällä ihminen sanoutuu irti kaikista yhteiskunnan tukiverkoista.

No tietysti lukeudut niihin, jotka kannattavat tasavertaista kohtelua yhteiskunnan taholta huolimatta siitä, oletko duunari vai yrittäjä?

Asettamalla kaikki työtätekevät ihmiset samaan tasoon yhteiskunnan tukiverkkoon nähden, saamme vasta tasavertaisen yhteiskunnan.

[xor_rox]

Vahteran uusin.

http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2014/10/14/pelastusta-suomeen-1-yksinyrittajan-arvonlisaverouudistus/

Ehdotuksen hyviä puolia kiistämättä, se kuitenkin tukisi suuntausta, joka on jo parhaillaan meneillään. Eli yhden henkilön työllistävien yritysten määrä kasvaa kohtalaisella nopeudella jo nyt, mutta työllistävien kasvuyritysten määrä ei. En muista tähän liittyviä lukuja, mutta niitä lueteltiin juuri eilen jossain radion ajankohtaisohjelmassa.

Tällaisena aikana työntekijän palkkaamisesta tulisi tehdä mahdollisimman riskitöntä ja helppoa. Palkkakustannukset ovat vain yksi seikka, jota yrittäjä miettii tehdessään päätöstä.

[Faidros.]

Ehdotuksen hyviä puolia kiistämättä, se kuitenkin tukisi suuntausta, joka on jo parhaillaan meneillään.

Et siis huomaa, halua huomata, tai haluat siirtää huomion pois siitä, että nyt Vahteran mallissa ei velkaelvytetä, vaan poistetaan pienyrittäjiltä sellaisia kuluja, joita verrokki EU-maista on jo poistettu. Eikä edes pyydetä samaa tasoa kuin huippumaa GB:ssä on.

[Faidros.]

Laitanpa tähän vielä muistutukseksi alv:n
-yleisesti 24%
-elintarvikkeet, rehu, ravintola- ja ateriapalvelut 14%
-kirjat, lääkkeet, liikuntapalvelut, elokuvanäytökset, kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien sisäänpääsy, henkilökuljetus, majoituspalvelut ja televisio- sekä yleisradiotoiminnasta saadut korvaukset 10%

Ja näillä veroilla tämä maa vielä velkaantuu!

Jos joku esittää, että onhan joissain EU-maissa jopa 25% alv, perehtykää niiden maiden alennettuihin verokantoihin, sekä liikevaihdon alarajoihin.

[Jepulis]

...se kuitenkin tukisi suuntausta, joka on jo parhaillaan meneillään.

Et siis huomaa, halua huomata, tai haluat siirtää huomion pois siitä, että nyt Vahteran mallissa ei velkaelvytetä, vaan poistetaan pienyrittäjiltä sellaisia kuluja, joita verrokki EU-maista on jo poistettu.

Aivan. Mahdollisilla toimilla olisi myös vaste yrittämisen aloittamisessa ja se näkyisi taatusti muussa verokertymässä myöhemmin. Ei yritys menestyessään yhteen työntekijään jää.

Valtio voisi tehdä paljonkin ihan ilmaisia asioita, joilla parantaa yritysten mahdollisuuksia. Esimerkiksi nyt kun BKT:stä niin massiivinen pala on valtion ja kuntien osuus ja tulee urakoita julkisista lähteistä, voitaisiin laatia järjestelmä sellaiseksi, että pienelläkin on realistinen mahdollisuus saada tarjottua oma osansa. Nykysysteemissä kilpailutus johtaa yhä useammin siihen, että joku ulkomainen jätti nappaa pelin haltuunsa.

Joskus olen ehdottanut, että yrittäjien aikataulua hellitettäisiin vaikka mahdollistamalla hänelle takuusumman maksaminen, jos ei muuta joustoa, jotta ilmoitus voitaisiin hieman myöhentää sanotaanko ulkomaan matkan takia. Mutta yrittäjien ahdistelu on virkaköpille niin kiihottavaa puuhaa, ettei edes valtion saama isompi hyöty käy vaihtoehtona. Eihän kukaan hyödy jos yrittämisestä tehdään mahdollisimman hankalaa, kiistattomasti huonostipalkattua, riskialtista ja yöunia vähentävää. No, monet yrittäjät onkin vetäneet johtopäätöksen ja siirtäneet toimintansa Viroon. Jos eivät, monesti valmiiksi virolainen tm kilpailija on vain hakannut heidät kilpailussa, eli sama vaikutus.

[imaginaariluku]

Laitanpa tähän vielä muistutukseksi alv:n
-yleisesti 24%
-elintarvikkeet, rehu, ravintola- ja ateriapalvelut 14%
-kirjat, lääkkeet, liikuntapalvelut, elokuvanäytökset, kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien sisäänpääsy, henkilökuljetus, majoituspalvelut ja televisio- sekä yleisradiotoiminnasta saadut korvaukset 10%

Ja näillä veroilla tämä maa vielä velkaantuu!

Jos joku esittää, että onhan joissain EU-maissa jopa 25% alv, perehtykää niiden maiden alennettuihin verokantoihin, sekä liikevaihdon alarajoihin.

Hyviä esimerkkejä siitä, miten käsittämättömän paljon veroja kerätään ja törsätään.

Nuori työelämän juuri aloittava akateemikko kirjoitti blogissaan varsin osuvasti eläkkeistä:
http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176864-elake-ei-ole-siirrettya-palkkaa

Tuolla on hyvä .xls mistä voi katsella paljonko tulisi oman eläkkeen olla nykyisillä eläkemaksuilla eri sijoitetun pääoman koroilla. Maksamalla työnantajasi kanssa 1000 €/kk eläkemaksuja, kerryttää se eläkettäsi noin 200 € edestä. Loput menevät heidän eläkkeisiin, jotka eivät niitä itse työelämässä ollessaan maksaneet. Melko reilua, eikö? Työn kalleus johtuu isosti suurista ikäluokista joiden supereläkkeet rahoitetaan seuraavien sukupolvien työeläkemaksuilla.

Vielä 80-luvulla oli yleinen käytäntö osassa työpaikoista, ettei palkkaa nostettu moneen vuoteen ennen eläkeikää. Sitä nostettiin reilustu kun alkoi eläkkeenmääräytymisvuodet, eli viimeiset työvuodet. Silloin muutaman viimeisen työvuoden ansiotaso määräsi merkittävän osan eläkkeestä, eihän se ollut keneltäkään pois.

[FlyinHighAgain]

Pauli Vahteralta taas äärimmäisen hyvä kirjoitus, pienyritysten alv-rajan nosto vaikkapa 50 000 euroon nostaisi Suomessa yleisemminkin sykettä ja taloutta enemmän kuin edes kuvitellaan. Ero Vahteran ja valtiovarainministeriön "asiantuntijoiden" välillä on häkellyttävä, mutta toisaalta myös täydellisesti selittää sen miksi maamme jatkaa sukellustaan eikä tule totaalisen varmasti tästä nousemaankaan. Alan pikkuhiljaa itsekin tajuta suuren syyllisen tähän olevan ns kolmikannan, miksei, olihan Titanicillakin oma "päällystönsä".

Monessakin mielessä on ollut kiehtovaa seurata vaikkapa viimeisen puolen (tai mieluummin viiden) vuoden uutisointia Suomen työmarkkinoiden ja byrokratian kehittymisestä. Byrokratian lisääntyminen on ollut vakio ja ainoastaan kiihtynyt, samaan aikaan on erityisesti kokoomuksesta kasvavissa määrin puhuttu byrokratian purusta, nyttemin kai aiheeseen liittyvistä "talkoistakin". Ja kokoomus on ollut jatkuvasti pääministeripuolue ja nimenomaan säätämässä lakeja joista byrokraatit mm viskijupakan tiimoilta eduskuntaa syyttävät. Jännä paradoksi. Puhutaan aivan toista mitä tehdään, ja se porukka joka muutenkin kansakunnalle kaikkein kalleimmaksi tulee, yrittää valtaisalla innolla tulkita lakeja ja asetuksia oman toimeentulonsa maksajien vastaisesti, jotta kaikki tulisi kaikille mahdollisimman vaikeaksi ja hankalaksi. Ei ole tämä paradoksi, ei, tämä on hulluutta sen puhtaimmassa muodossaan.

Taas samaan aikaan työpaikat ovat räjähdysmäisesti hävinneet ja edelleen häviävät Suomesta. Asiaa on "paikattu" nostamalla verotusta  (ja em mukaisesti kiristämällä byrokratiaa) ja pitämällä julkisen sektorin palkat parempana kuin yksityisen. Työmarkkinat on avattu siten että monessa työssä puhtaasti suositaan ulkomaisia yrityksiä ja alipalkattuja työntekijöitä. Valtiontalouden ylijohtaja tietää että ratkaisu on maahanmuutto kehitysmaista. Ei tämmöiseen mitään sanoja löydy, ei sellaisia ole edes keksittykään.

[ikuturso]

Vahteran kirjoituksesta sen verran, että perustaessani toiminimeä, värväsin itselleni kirjanpitäjän. Tämä sanoi, että vaikka toiminimi ei tienaakaan yli 8500 vuodessa, niin kannattaa hakea alv-velvolliseksi, jos teen yhtään alihankintaa. Ulosmyyntihinnat ovat kuitenkin yrityksille alv-vähennyskelpoisia, eli vaikka hintoihin lisätään alv, niin yritysasiakkaat käsittelevät kirjanpidossaan alv0-hintoja.
Samoin kaikista toiminimelle hankittavasta tavarasta, kalustosta, työkaluista ja materiaaleista saadaan alv takaisin.

Sen sijaan jos myyn loppukäyttäjälle, eli yksityishenkilöille ja kuvitellaan, että tämä on valmis maksamaan tuotteesta tai palvelusta x euroa, niin en voi lisätä tuohon x:ään alvia, koska tuote ei mene kaupaksi. Siksi markkinat määräävät hintatason ja alv on minulta pois. Etenkin jos suurimman osan liikevaihdosta tekee oma työ, josta ei voi vähentää alvia, niin silloin tuo Vahteran ehdotus on paikallaan.

Mitä tulee Isokallion esitykseen yrityksestä, jolla tänä vuonna jää voittoa niin paljon, että ensi vuonna voi palkata työntekijän, mutta työntekijää ei voi palkata koska yritysvero... Niin sehän on melkoista bullshittiä. Jos firmaan palkataan työntekijä, niin arvatenkin firmalla menee myös seuraavana vuonna vähintään yhtä hyvin. Silloin palkka maksetaan sen seuraavan vuoden tuloksesta, eikä se Antti Rinne tule siitä palkan osuudesta enää sitä yritysveroa hakemaan. Jos nyt kävisi niin, että vasta tilinpäätöstä laskettaessa keksittäisiin kassaan jääneen rahaa ja työntekijä palkattaisiin seuraavan tilikauden alusta, niin voisihan sillä ylijääneellä rahalla investoida tulevan työntekijän työpisteeseen, tietokoneisiin, kännykkään, työkaluihin ym, niin nämä investoinnit tai kulukirjaukset jäisivät sen kauden yritysveron ulkopuolelle. Näiden alvitkin saisi vielä tuloksesta vähentää.

-i-

[risto]

Vahteran ehdotus on kannatettava sinällään, mutta ei ratkaise pienten alihankintayritysten verokohtelun epäreiluutta palkansaajaan nähden. Esimerkiksi itselleni ALV-velvollisuudesta on ollut vaivan lisäksi pelkästään hyötyä: hankinnoistani vähennän ALV:n osuuden ja asiakkailleni ALV on yhdentekevä, koska ne puolestaan taas vähentävät sen pois joka tapauksessa.

Toinen merkittävä ongelma ehdotuksessa on tuo raja. Kun laskutus onkin epähuomiossa 50001 euroa, ALV onkin maksettava koko summasta, vaikka sitä ei koskaan asiakkaalta peritty. Kivat pikku mätkyt...

Kolmanneksi tuo asettaa yrittäjät ja yritykset eriarvoiseen asemaan. Miksi ei laskettaisi palvelutyön ALV:tä kertalaakista 10%:iin, jolloin markkinat vilkastuisivat? Tarvikkeet olisivat edelleenkin 24% ALV:llä, mikä on muuten Vahteran mallin heikkous sekin: ei-ALV-velvolliset eivät luonnollisesti voi vähentääkään ALV:ta kokonaisuudessaan.

Neljänneksi Vahteran mallissa (kuten myös nykylaissa) puhutaan liikevaihdosta eli myynnistä, mikä on yhdentekevä luku monissa tilanteissa ja erityisesti, jos keikkaan liittyy paljon tavaraostoksia.

Vahteran mallin sijaan ehdotan radikaalimpaa mallia:
-ALV 10% kaikesta palvelutyöstä (tarvikkeet edelleen 24%)
-Pieni perustulo jokaiselle kansalaiselle (luokkaa 400e /kk)
-Tuloveroprosentti 30% kaikille ja kaikista tuloista, ml. pääomatulot. (yhdessä perustulon kanssa verotuksen effektiivinen progressio säilyy, koska esim. 1333,3 euron kuukausitulosta todellinen veroprosentti olisi 0%, 3000:n tuloista 17% jne.)

Voitte uskoa, että yrittäjyys lisääntyisi todella paljon noilla teeseillä. Tarkat euromäärät ja prosentit on toki revitty stetsonista ja tarvittaisiin pieni virkamiesarmeija laskemaan todelliset järkevät luvut.

[ikuturso]

^ En ymmärrä tuota hinkua pitää ALVia korkeana.

Joku 15-19% ALVi auttaisi meitä EU:n sisämarkkinoilla verkkokaupassa ja yksityisten kaupassa, jossa ALV maksetaan kohdemaahan. Suomi halvemman ALVin maana houkuttelisi ostajia muista maista ja Suomi voisi hyötyä maahan virtaavasta ALVista. Maa voi itse määritellä EU:ssa minkä summan jälkeen ALV tilitetään ostajamaahan.

Kasvavan työttömyyden kourissa yhä suurempi osa kansasta elää tukien varassa. Jos kulutushyödykkeiden hintaa nostetaan kulutus- ja haittaveroilla (ALV, energiaverot) joutuu valtio nostamaan tukitasoa kasvaneen verokuorman verran. Jos ALVia laskettaisiin, myös tuilla elävien ja pienituloisten ostovoima ja ostokyky kasvaisi. Samalla suurempituloiset kuluttaisivat enemmän ja verkkokaupan suunta kääntyisi EU:sta Suomeen. Markkina ja talous vilkastuisi, ja ALVin sijaan voitaisiin maksaa palkkaa ihmisille, jotka sitten maksaisivat tuloveroa ja välillisiä veroja valtiolle - joka joutuisi maksamaan vähemmän tukiaisia työttömille.

Kulutusverojen kasvattaminen halvaannuttaa markkinat. Täysin vastakkainen ilmiö, mitä Kokoomus toitottaa. Kokoomuksen takana olevat tahot ovat suurituloisia, jotka haluavat pistää halpaveroista rahaa sukanvarteen, sijoituksiin ja ties mihin. Suurituloiselle on sama mitä ruokakassi maksaa, koska he voisivat tuloillaan ruokkia 30 henkeä. Pienituloiselle ruokakassin hinta on elämän ja kuoleman kysymys.

-i-

[Tragedian synty]

Kulutusyhteiskunnat eivät ole ekologisesti kestävällä pohjalla. Siksi minusta on järkevintä verottaa kulutusta, jotta väistämätön ekologinen sopeutuminen ei olisi niin raju. Kansa pitää saada kannustettua käyttämään rahansa kulutuksen sijaan johonkin muuhun, mieluiten investointeihin. Ruoan arvonlisäveron toki voisi poistaa, sillä se parantaisi pienituloisten elintasoa ja siten sen voisi rahoittaa vaikka tukia leikkaamalla.

[risto]

^ En ymmärrä tuota hinkua pitää ALVia korkeana.

Joku 15-19% ALVi auttaisi meitä EU:n sisämarkkinoilla verkkokaupassa ja yksityisten kaupassa, jossa ALV maksetaan kohdemaahan.

Olen samaa mieltä siitä, että 24% ALV on ylipäätään liikaa. Silti näen tuossa selvän idean, miksi palveluiden ALV saisi olla selvästi tavara-ALV:tä matalampi, jollei jopa kokonaan poistettu (tämähän se on Vahterankin esityksen pääasiallinen pihvi, vaikkakin vain pienyrittäjille).

Arvelisin, että leijonaosa 24% ALV:llä ostettavasta tavarasta on ulkomaista alkuperää. Tällöin 24% verokannan alaisten tavaroiden ALV:n laskeminen ei auta samalla tavalla taloutta kuin palveluiden ALV:n laskeminen.

Saksalainen 19% ALV voisi toimia tavaroihin ihan OK.

[Rusinapulla]

Hm.. näillä liksoilla pitäisi ensin säästää useampi vuosi että olisi varaa tehdä investointeja - jos niillä tarkoitetaan esim. osakesijoittamista.

[Faidros.]

EU ei toteuta mitenkään yritysten yhdenmukaisuutta. Jos ostan esimerkiksi moottoripyörän EU-maasta maksan siitä Suomeen verot ja myyn sen takaisin  johonkin EU-maahan, valde ei maksa minulle penniäkään takaisin.
Yleensäkin mitä tavaraa tahansa tuot Suomeen ja ja maksat niistä verot ja maksut, et saa niitä ikinä takaisin, vaikka myisit ostajalle takaisin.
Tämä on sitä "EU-ihanuutta" mitä luvattiin 20v. sitten, realimaailmassa!

[Jepulis]

^ En ymmärrä tuota hinkua pitää ALVia korkeana.

Joku 15-19% ALVi auttaisi meitä EU:n sisämarkkinoilla verkkokaupassa ja yksityisten kaupassa,

Olen samaa mieltä. Jos pitäisi paikkansa, että kulutusveroja voi kansantalouden kärsimättä korottaa mihin asti vain kuten eräät raharikkaat tuntuu viestivän jostain syystä, niin siitä vain kokeilemaan 50% alv:tä ja katsomaan mihin asti kansantalous pyörii. Olisi eteläsuomessa asuvalle halvempaa mennä ostamaan maitokin Virosta eikä vain viina.

[risto]

^ En ymmärrä tuota hinkua pitää ALVia korkeana.

Joku 15-19% ALVi auttaisi meitä EU:n sisämarkkinoilla verkkokaupassa ja yksityisten kaupassa,

Olen samaa mieltä. Jos pitäisi paikkansa, että kulutusveroja voi kansantalouden kärsimättä korottaa mihin asti vain kuten eräät raharikkaat tuntuu viestivän jostain syystä, niin siitä vain kokeilemaan 50% alv:tä ja katsomaan mihin asti kansantalous pyörii. Olisi eteläsuomessa asuvalle halvempaa mennä ostamaan maitokin Virosta eikä vain viina.

Ruoan ALV on 14%.

[Jepulis]

^ En ymmärrä tuota hinkua pitää ALVia korkeana.

Joku 15-19% ALVi auttaisi meitä EU:n sisämarkkinoilla verkkokaupassa ja yksityisten kaupassa,

Olen samaa mieltä. Jos pitäisi paikkansa, että kulutusveroja voi kansantalouden kärsimättä korottaa mihin asti vain kuten eräät raharikkaat tuntuu viestivän jostain syystä, niin siitä vain kokeilemaan 50% alv:tä ja katsomaan mihin asti kansantalous pyörii. Olisi eteläsuomessa asuvalle halvempaa mennä ostamaan maitokin Virosta eikä vain viina.

Ruoan ALV on 14%.

Niin on. Ajattele siis jos se korotettaisiin 50%:iin, kuten yllä olevassa kommentissa mitä lainasit kuvailtiin, mikä mahtaisi olla vaikutus maitomarkkinoihin? Siitähän tulisi salakaupan kohde. Pointtihan on, että verolla ei ole teknistä ylärajaa mutta käytännön yläraja löytyy. Mielestäni Suomessa aikaa sitten jo saavutettu ja tulokset näkyvät, koko hoito on valumassa lattian rakoon.

[Jepulis]

Jos nyt kävisi niin, että vasta tilinpäätöstä laskettaessa keksittäisiin kassaan jääneen rahaa ja työntekijä palkattaisiin seuraavan tilikauden alusta, niin voisihan sillä ylijääneellä rahalla investoida tulevan työntekijän työpisteeseen, tietokoneisiin, kännykkään, työkaluihin ym, niin nämä investoinnit tai kulukirjaukset jäisivät sen kauden yritysveron ulkopuolelle.

Mutku ei ihan noinkaan tai ainakin sitten pitäisi olla aika pirun pieni kassa. Meno tulisi ensinnäkin noin lähtökohtana vähentää sille kaudelle minne meno kohdentuu (varmuudeksi korostan, että tämä ei sitten liity ALV-asiaan mitenkään). Eli jo ajatus sotii oikeastaan laskennan perusperiaatteita vastaan.

Mutta sitten taas jos pienhankinnan raja ylittyy (850 erikseen ja 2500 yhteensä) ja on taloudellinen käyttöikä yli 3 vuotta, niin silloin se olisi poistettava normaaliin tapaan, eli esimerkiksi 25% menojäännöksestä mikäli tätä hankintaa koskee sattumoisin tämä poistoprosentti. Mahdollinen taloudellisen käyttöiän poikkeama taas on kyettävä osoittamaan. Vaikkapa pajarakennukselle se on 14% ja 2014 ostetulle tuotannon koneelle 50%, joka lienee jo aika hyvä tilinpäätösosto näin ajatellen. Jos taas ostaa vaikka öljysäiliöön öljyä, jota tehdas käyttää, sitä ei saisi vähentää välttämättä ollenkaan ellei se siis ole kulunut. Jne.

Ei se kikkailu muutenkaan ole hyvä lähtökohta. Kyllä pitäisi säätää homma sellaiseksi, että yrittää voisi ilman kiertelyitä tai kaarteluita.

[Taikakaulin]

Kehitysavusta koulutukseen, osa 1/5

Juttusarjan 5 osaa julkaistaan peräkkäisinä päivinä Iltalehden blogisivuilla. Toinen osa käsittelee mm. kehitysavun määrää ja tyttöjen koulutusta, 3. osa mm. kehitysapuvarkaita, 4. osa kehitysavusta eläviä suomalaisia ja 5. osa Suomen rahoittamia kehitysapuhankkeita.

[Tosiasiallinen Nuiva]

Kehitysavusta koulutukseen 2/5: Nuorten koulutusohjelma

[koli]

Kehitysavusta koulutukseen 3/5: Kehitysapuvarkaat

Ugandan Kampalassa asuin uskonnollisessa majatalossa. Oli mielenkiintoista seurata kun eurooppalaiset kehitysaputyöntekijät lukivat paikallisille raamattua. Tuollaista työtä sanoisin helpoksi. Paljon enemmän värinää koin kun menin paikallisten uskontelttaan. Puhetta. laulua ja kehon eloa. Vieressäni kaunis tulkki selosti minulle mitä puhuttiin. Mietin, miksi tämä uskon ilo pitää muuttaa luterilaiseksi vakavuudeksi.

Ei tarvitse ihmetellä, minkä takia Päivi Räsänen ja muut äärikristilliset vatipäät liputtavat kehitysavun puolesta.

[guest7001]

Ja kolmososa on tässä:

http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2014/11/05/kehitysavusta-koulutukseen-35-kehitysapuvarkaat/

Edit: Oho... se olikin jo jaettu. Tämän voi poistaa.

[2011-04-17]

Kehitysavusta koulutukseen 3/5: Kehitysapuvarkaat

Jutussa otetaan esiin myös "kehitysapuun rinnastettavissa oleva kehitysmaihin lähetettävä raha".

World Bankin mukaan rahaa siirtyisi kehittyviin maihin 435 miljardia dollaria tämän vuoden aikana. Viime vuonna puhuttiin kolminkertaisesta rahamäärästä kehitysapuun verrattuna. 

Remittances to developing countries are projected to grow by 5.0 percent to reach US$435 billion in 2014 (accelerating from the 3.4 percent expansion of 2013), and rise further by 4.4 percent to US$454 billion in 2015. In 2013, remittances were more than three times larger than ODA and, excluding China, significantly exceeded foreign direct investment flows to developing countries. Growth of remittances in 2014 is being led by three regions: East Asia and the Pacific, South Asia, and Latin America and the Caribbean.

[...]

With over 14 million people born in India living abroad in 2013 (estimated to be the largest emigrant stock in the world), India is projected to remain the largest recipient of officially recorded remittance inflows, which may reach US$71 billion in 2014. Other countries expected to receive large remittances in 2014 (Figure 1.3) include China (US$64 billion), the Philippines (US$28 billion), Mexico (US$24 billion), Nigeria (US$21 billion), and Egypt (US$18 billion). Despite the huge sums flowing into large countries, in many instances they are a relatively small share of GDP. For example, remittance flows to India amounted to only 3.7 percent of GDP in 2013. By contrast, many smaller countries are far more dependent on remittance inflows. For example, remittances as share of GDP amounted to 42 percent in Tajikistan, 32 percent in the Kyrgyz Republic, and 29 percent in Nepal.

http://siteresources.worldbank.org/INTPROSPECTS/Resources/334934-1288990760745/MigrationandDevelopmentBrief23.pdf


Kritiikkiä:

V. CONCLUSION

The findings of this paper echo the recent criticisms of foreign aid presented by Rajan and Subramanian (2005) and others, who point out that there is very little evidence that decades of official transfers have contributed much to the growth of developing economies. Similarly, our findings suggest that decades of private income transfers—remittances—have contributed little to economic growth in remittance-receiving economies and may have even retarded growth in some. We find that when remittances are properly measured, and when the growth equations are well specified and instrumented, we cannot find a robust and significant positive impact of remittances on long-term growth, and often find a negative relationship between remittances and growth.

Perhaps the most persuasive evidence in support of this finding is the lack of a single example of a remittances success story: a country in which remittances-led growth contributed significantly to its development. Given that some countries' remittance receipts exceeded 10% of GDP for long periods of time, we should expect to find at least one example of this phenomenon during the past four decades. But no nation can credibly claim that remittances have funded or catalyzed significant economic development.

The lack of empirical or anecdotal evidence linking remittances to growth should lead policymakers to reconsider their optimistic views of remittances and move toward a more realistic understanding of their effects. Part of the reason why remittances have not spurred economic growth is that they are generally not intended to serve as investments but rather as social insurance to help family members finance the purchase of life's necessities. Remittances lift people out of poverty but they do not typically turn their recipients into entrepreneurs. The intriguing possibility remains that remittances can be channeled somehow into achieving both of these ends, but this will require a better understanding of the role that remittances play in their recipients' lives, and institutions that can help recipients of remittances make the most of the transfers they receive.

http://www10.iadb.org/intal/intalcdi/pe/2009/03935.pdf

[guest7001]

Nelososa on tässä.

http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2014/11/06/kehitysavusta-koulutukseen-45-suomalaiset-avustamassa-itseaan/

[Uuno Nuivanen]

Verenpainelukemille nämä jutut eivät ole oikein hyväksi.. 

Malliksi yksi hyvä kommentti:

lisää kehitysapua
6.11.2014 klo 9:18

Hyvä Pauli, tämä kirjoitussarja toistaa teemaa, että kehitysapu on kuin antaisi alkoholistille alkoholia.
Olisit voinut mainita myös Finnfund organisaation josta valtio omistaa 92,1%. Se on toiminut Suomessa v 1979 säädetyn lain turvin viemässä suomalaista teollisuustuotantoa kehitysmaihin ja Venäjälle. Hankkeita rahoitetaan erilaisilla Suomen valtion rahoittamilla luotoilla ja taseen loppusumma on n 300 miljoonaa. Suhteet päättäjiin ovat yhä kunnossa kun " Loppuvuonna 2013 vahvistettu valtion lisätalousarvio ja vuoden 2014 talousarvio sisältävät yhteensä 18 miljoonan euron määrärahat Finnfundin osakepääoman korotamiseksi vuonna 2014″.
Henkilöstöllä on varmasti kova työkuorma, koska toimitusjohtajan kulut ovat 324000 euroa eli 27000 euroa kuukaudessa ja toimihenkilöiden keskipalkka on 6530 euroa kuukaudessa.
Maailman köyhyyttä poistetaan siis periaatteella että kehitysaputyöntekijät ensin pois köyhyydestä.

[Taikakaulin]

Kehitysavusta koulutukseen 5/5: Tupakoinnin vähentämistä ja mehiläisten hoitoa

Pauli fb:ssä:

Juttusarja kehitysavusta ei päätykään tähän. Avuton raivo rahan tuhlauksesta pakottaa kirjoittamaan vielä Finnfundista ja KEPAn itseään ruokkivasta valtavasta organisaatiosta. Selvitän myöhemmin, kuinka paljon veronmaksajat säästäisivät, jos yksi neljästä johtajasta siirtyisi yksityissektorille työntekijäksi. KEPAn hallituksessa on 15 verorahoista elävän eri järjestöjen edustajaa. Kaikki tukevat toisiaan, jotta veronmaksajilta saataisiin kynittyä entistäkin enemmän rahaa maailman halaamiseen.

[Taikakaulin]

Yksi Paulin parhaista. Ja täsmälleen asian ytimeen.

http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2014/08/10/liikaa-virkamiehia-liikaa-palkkaa-liikaa-valtaa-liikaa-tuhlausta/

Trafi sen kun perseilee:

Hongisto: Trafi rahasti autoilijoilla pääjohtajan siunauksella

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on perinyt autoilijoilta liian korkeita asiakasmaksuja. Ylen mukaan maksuja on peritty muun muassa ajokorttien ja ajoneuvojen rekisteröinneistä ylimääräistä jopa 38 miljoonaa euroa.

Uutinen ei ole se, että Trafin myöntämät luvat  ovat kalliita, vaan se että, Trafi on systemaattisesti ja tietoisesti perinyt lupahallinnostaan ylihintaa. Trafin pääjohtaja myönsi haastattelussa olleensa tietoinen asiasta, perussuomalaisten kansanedustaja Reijo Hongisto kummastelee.

Trafin menettely loukkaa Hongiston mielestä räikeästi valtion maksuperustelain henkeä.

- Olen erittäin huolestunut Trafin menettelystä, koska virasto on monopoliasemassa liikenteen lupahallintoasioissa. Kansalaisella ei ole mahdollisuutta kilpailuttaa erilaisten liikenteessä tarvittavien lupien käsittelijää, vaan ne käsitellään aina Trafissa. Tilanne avautuu kansalaiselle niin, että Trafi käyttää määräävää asemaansa hyväkseen häikäilemättä, koska kilpailevaa palvelun tuottajaa ei ole.

- Pidän erittäin tarpeellisena omistajaohjauksesta vastaavan ministerin puuttumista asiaan, Hongisto vaatii.

http://uutiset.perussuomalaiset.fi/hongisto-trafi-rahasti-autoilijoilla-paajohtajan-siunauksella/

[Tosiasiallinen Nuiva]

Pauli Vahteran blogaus turhuuksien turhuudesta, eli KEPAsta:

http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2014/11/16/kehitysavusta-koulutukseen-extra-jospa-vahennetaan-kepasta-johtaja/