Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä

[hemppa11]

" Katriina Kajannes kommentoi:
11.7.2009 20.54

Monikulttuurisuus ja -taustaisuus rikastuttaa Suomea oleellisesti. Alueilla joilla on vuosisadasta toiseen jääty paikoilleen ja avioiduttu naapurin kanssa, alkaa jo olla monenmoisia ongelmia. Joillakin kulmakunnilla ellei peräti jossakin maakunnassa ihmiset muistuttavat toisiaan jo ulkonaisesti, saati sisäisesti...

On välttämätöntä, että ihmiset muuttavat vuosisatojen ja vuosikymmenien aikana laajasti paikkakunnalta ja monet myös maasta toiseen. Mitä seisovalle vedelle taas tapahtuukaan...

Jokainen ihminen on laulun arvoinen. Muualta tulleilla on meille aivan erityistä annettavaa. "


Tuota mieltä on demari Jyväskylästä. 

Kommentti löytyy US:n sivuilta blogi: Ana Maria Gutierrez-Sorainen.

Tietyissä kulttuureissa ja maissa juuri avioidutaankin oman yhteisön/suvun/kastiin kuuluvien kanssa. Muslimit usein menevät naimisiin serkkunsa kanssa. Osasyynä on ollut omaisuuden pitäminen suvussa. Britanniassa esimerkiksi pakistanilaisilla esiintyy terveydellisiä ongelmia lapsilla, syynä lähisukulaisten avioituminen ja lisääntyminen.

[Lalli IsoTalo]

^ Tuohan on mainio, alkavat noin pöntöt mokutukset olla jo harvinaisia. 

Heh. Pönttömoku.

[Eino P. Keravalta]

On välttämätöntä, että ihmiset muuttavat vuosisatojen ja vuosikymmenien aikana laajasti paikkakunnalta ja monet myös maasta toiseen. Mitä seisovalle vedelle taas tapahtuukaan...

Vedet seisauttavaa typeryyttä.

Kirjoittaja ei tiedä, että suomalaisessa geenipoolissa on monenlaisia aineksia jo vuosisatojen ja -tuhansien myötä ja lisäksi täällä on elannon perässä aina muutettu, matkustettu ja vaellettu.

Ja kun katsomme lopputulosta, ei suomalainen menestystarina kieli geenien heikkoudesta, vaan niiden rikkaudesta ja kyvystä: jopa ne "geneettisesti paremmat kansat, joilla on meille paljon annettavaa", tulevat hakemaan meiltä apua, kun ovat omat asiansa kautta vuosisatain sössineet eivätkä osaa järjestää edes lapsilleen ruokaa.

[Ihmisapina]

Geneettistä yksipuolisuutta käytetään maahanmuuton puolustamisessa argumenttina. Myös sitä käytetään maahanmuuton puolustukseen, että "eiväthän suomalaiset ole mikään yksi puhdasrotuinen kansa" ja että "mitään suomalaista kulttuuria ei edes ole olemassa". Ja sitten Halla-ahosta käytetään nimikettä rotutohtori. Missään ei ole pienintäkään ristiriitaa...

[Roope]

...
Kuvittele, jos kaikki maailman ihmiset saisivat muuttaa minne haluavat, ja kirjoittautua sinne saadakseen terveydenhoitoa ja koulutusta lapsille. Noin vain virrata nykyisiin puolityhjiin hyvinvointivaltioihin, Eurooppaan, Kanadaan, Australiaan, Uuteen Seelantiin ja tiettyihin öljyparatiiseihin. Ei "siirtyä" ahtaissa konteissa tai hengenvaarallisissa veneissä vaan matkustaa mukavasti, halvalla ja nopeasti ja kulkea tullin läpi kuten vain osa meistä nyt voi. Millaista se olisi? Minä en valita, minä vain yksinkertaisesti fantasioin ja mietin.

"Internointileireille" sijoittamisen sijaan ne, jotka haluavat "kokeilla jotain uutta" – kuin köyhyyttä, väentungosta ja sotaa – täyttäisivät puistomme, purkutalojen tontit, tienvarret ja takapihat telttaleireillä ja hökkeleillä, tai asuntovaunuilla kuten Kalasataman romanileirillä. Avaisimme lukot kaikista tyhjistä asunnoista ja portit takapihoillemme, irrottaisimme riippulukot ruokaa pursuavista roskalaatikoista, järjestäisimme kielipolitiikkamme ja sosiaalipalvelut uuteen uskoon mukaan lukien hautausmaat, joilla kaikenlaiset ristit ja kivet voisivat olla yhdessä. Katukeittiöitä ja basaareja ilmaantuisi kotinurkillemme. Uusia hajuja ja ääniä, enemmän polkupyöriä, kärryjä ja eläimiä katukuvaan, kirkkaanvärisiä vaatteita kuivuisi talojen väleissä. Me saisimme ryhtyä säästämään uudella tavalla vettä, sähköä, ruokaa, tilaa, roskia, yksinkertaisesti sopeutua, löytää uusia tapoja toimia liikenteessä, käyttäytyä vähemmän itsekeskeisesti moninaisuuden ja väentungoksen keskellä. Varmasti moni makaisi sairaana tai palelisi uusissa puolislummeissa, mutta ehkä harvempi kuolisi nälkään.

Kuinka monta Suomi voi majoittaa? Ehkä miljoonan, kaksi, kolme, viisi? Ei kai se olisi niin tyhmää!? Verrattuna siihen, kuinka asiat ovat nyt maailmassa. Ja tähän asti olemme päässeet helpolla.  (käännös)

Ny Tid: Anna Simberg: Att fly(tta) utomlands 13.10.2014

[Faidros.]

^Anna tyttönen nyt unohtaa täysin hiilijalanjäljen. Auts, eiko voi olla samaan aikaan anarkisti ja luonnonsuojelija?

[Lalli IsoTalo]

Kuinka monta Suomi voi majoittaa? Ehkä miljoonan, kaksi, kolme, viisi? Ei kai se olisi niin tyhmää!? Verrattuna siihen, kuinka asiat ovat nyt maailmassa. Ja tähän asti olemme päässeet helpolla.  (käännös)

Luulen, että tässä on oikea linkki artikkeliin.

http://www.nytid.fi/2014/10/att-flytta-utomlands/

Tässä on se, mitä lehti kertoo itsestään. Lehden kotipaikka on Helsinki.

Om Ny Tid

Ny Tid har en upplaga på cirka 2 000 exemplar och utkommer en gång i veckan.

Tidningen grundades 1944 och hette då Folktidningen Ny Tid och var språkrör för folkdemokraterna.

Sedan 1991 ges Ny Tid ut av det läsarägda bolaget Tigertext Ab med hemort i Helsingfors, Finland.

Ny Tid har funnits på nätet sedan 1994.

I dag är Ny Tid en fri vänstertidning med fokus på kultur, samhälle och debatt.

[2nd_generation_refugee]

Annahan voisi muuttaa sinne. Voisi ihqusti kokea kaiken sen, mihin haluaa pakottaa muut suomalaiset.
Mikä estää Sinua Anna? Hopi hopi.

[Timo Rainela]

Folkdemokraterna piti oikein tarkistaa ja näin se on:

Ny Tid
Ny Tid
Julkaisija    Tigertext
ISSN    ISSN 1456-0518
Levikki    2 000[1]
Perustettu    1944
Päätoimittaja    Fredrik Sonck
Kotipaikkakunta    Helsinki
Ilmestymistiheys    kerran viikossa
Kieli    ruotsi
Kotisivu    www.nytid.fi

Ny Tid (aiemmin Folktidningen ja Folktidningen Ny Tid) on suomenruotsalainen viikoittainen poliittinen kulttuurilehti ja Suomen ainoa kulttuuriviikkolehti. Lehti perustettiin vuonna 1944 Suomen kansan demokraattisen liiton (SKDL) ruotsinkieliseksi äänenkannattajaksi. Vuonna 1991 lehden julkaisijaksi tuli lukijoiden omistama Tigertext Ab,[1] ja Ny Tid luopui suorista puoluepoliittisista sidonnaisuuksista. Lehti on saanut rahoitusta Vasemmistoliitolta ja Vihreältä liitolta. Ny Tid määrittelee arvomaailmakseen punavihreyden[2].

[Lalli IsoTalo]

Tuo "viisi miljoonaa majoitettavaa" saattaa jonkinlainen uusi mokutuksen Suomen ennätys.

[Kalevi Aronen]

Eiköhän tämä viimeistään todista, että mokutuksella on vahva korrelaatio mielenvikaisuuden ja/tai alhaisen älykkyyden kanssa.

Ahaa, no se selittää. Kun ne lemmikit ovat mokuttajiakin tyhmempiä, niin nämä hyysärit tuntevat olevansa viisaita. Tosin hyysättävä voi olla vain vähän imbesillin yläpuolella, muuten tämä argumentti ei ole pätevä.

[Roope]

Ny Tid: Anna Simberg: Att fly(tta) utomlands 13.10.2014

Toinen vastaava fantasia, mutta hieman eri parametrit:

Tai olisiko parempi, että euroopassa piestäisiin koloihinsa 10 000 pahinta islamofobi-maahanmuuttokriitikko-uusfasisti propagandistia, jokunen heittäisi veivinsä, ja tällä saataisiin mielipideilmasto muuttumaan niin, että rajat avattaisiin vapaalle maahanmuutolle. Kenties lähiöt palaisivat silloin tällöin, 100 poliisia vuosittain joutuisi sairaalahoitoon, yleinen elintaso muuttuisi siten, ettei rihkamaa ja roskaelektroniikkaa enää ostettaisi vaan perustarvikkeita, kadulla kuulisi 13 kieltä päivittäin ja eurooppalaiset kulttuurit ja perimä sekoittuisi hiljalleen muiden kulttuurien kanssa ja uusia erikoisia fuusioita syntyisi, mutta tällä tempulla säästettäisiin vuosittain kymmenien tuhansien lasten, aikuisten ja vanhusten henki niin konfliktimaissa kuin laittomien maahantuloyritysten loppumisen myötä Euroopan ulkorajoilla.

Takku.net: Saako väkivaltaisia uusnatseja vastustaa väkivaltaisesti?

[foobar]

Ny Tid: Anna Simberg: Att fly(tta) utomlands 13.10.2014

Toinen vastaava fantasia, mutta hieman eri parametrit:

Tai olisiko parempi, että euroopassa piestäisiin koloihinsa 10 000 pahinta islamofobi-maahanmuuttokriitikko-uusfasisti propagandistia, jokunen heittäisi veivinsä, ja tällä saataisiin mielipideilmasto muuttumaan niin, että rajat avattaisiin vapaalle maahanmuutolle. Kenties lähiöt palaisivat silloin tällöin, 100 poliisia vuosittain joutuisi sairaalahoitoon, yleinen elintaso muuttuisi siten, ettei rihkamaa ja roskaelektroniikkaa enää ostettaisi vaan perustarvikkeita, kadulla kuulisi 13 kieltä päivittäin ja eurooppalaiset kulttuurit ja perimä sekoittuisi hiljalleen muiden kulttuurien kanssa ja uusia erikoisia fuusioita syntyisi, mutta tällä tempulla säästettäisiin vuosittain kymmenien tuhansien lasten, aikuisten ja vanhusten henki niin konfliktimaissa kuin laittomien maahantuloyritysten loppumisen myötä Euroopan ulkorajoilla.

Takku.net: Saako väkivaltaisia uusnatseja vastustaa väkivaltaisesti?

"Kemikaalien, Marxin ja postmodernien filosofien aineistojen napsiminen vahingoittaa vakavasti sinun ja ympäröivän yhteiskuntasi terveyttä."

[Roope]

Tai olisiko parempi, että euroopassa piestäisiin koloihinsa 10 000 pahinta islamofobi-maahanmuuttokriitikko-uusfasisti propagandistia, jokunen heittäisi veivinsä, ja tällä saataisiin mielipideilmasto muuttumaan niin, että rajat avattaisiin vapaalle maahanmuutolle.

Takku.net: Saako väkivaltaisia uusnatseja vastustaa väkivaltaisesti?

"Kemikaalien, Marxin ja postmodernien filosofien aineistojen napsiminen vahingoittaa vakavasti sinun ja ympäröivän yhteiskuntasi terveyttä."

Itse asiassa kuvaus voisi olla suoraan Anders Breivikin oikeudenkäynnistä, kun Breivik selitti tekojensa ja toimintansa perimmäistä tavoitetta eli maahanmuuttokriitikoihin kohdistuvan vainon käynnistämistä. Breivik vain oletti vainon ja sensuurin seuraukseksi ennen pitkää radikaalin äärikansallismielisyyden nousun.

[Roope]

8 syytä hylätä maahanmuuttovastaisuus

[...]

Muutamia syitä hylätä maahanmuuttovastaisuus:

1. Vain itsekkään ja lyhytnäköisen logiikan mukaan pakolaiset eivät saisi tulla maahamme. Pitääkö vainon, sotien tai elinkelvottomien olojen piinaamien ihmisten jäädä sijoilleen? Vai tulisiko muiden maiden kuitenkin ottaa heidät vastaan, kunhan Suomi saa olla rauhassa? Kannattaa muistaa, että suurimman vastuun pakolaisista kantavat yleensä kriisialueiden viereiset köyhät maat. Entä jos me suomalaiset joudumme joskus itse lähtemään?

2. Yhteisö ilman muualta maailmasta tulevia jäseniä on mahdoton ajatus. Ihmiset ovat aina liikkuneet ja sekoittuneet toisiinsa. Tämä on hyväksi. Tulokkaat ovat tuoneet hyödyllisiä taitoja, esineitä ja vaikutteita.

3.  En muista ainoatakaan sulkeutuneisuuteen pyrkinyttä maata, jossa ei olisi ollut ihmisen arvoa polkeva hirmuhallinto. Mitä rotupuhtaudesta tuleekaan mieleen? Etninen viha on saanut aikaan hirvittäviä asioita.

4. En tiedä, vihaavatko vihaajat kaikkea maahanmuuttoa. Jos länsimainen ammattilainen kelpaa, mutta väärän värinen köyhä ei, ollaan eettisesti pahan äärellä.

5. Myös nykyisten kantasuomalaisten esi-isät ovat aikoinaan olleet maahanmuuttajia. He muuten tunkivat ajan mittaan saamelaiset alkuperäisasukkaat yhä ahtaammalle pohjoiseen.

6. Jotkut valittavat elintasopakolaisista. Miksi tukia käyttävä maahanmuuttaja herättää kitkerää vihaa, kun samaan aikaan suuri määrä suomalaisia elää tuilla? Kärjistäen maahanmuuttajan syrjäytyminen on jopa ymmärrettävämpää kuin kantasuomalaisen. Miten helposti jääkään sivuun maassa, jossa harvoihin vapaisiin työpaikkoihin vaaditaan koulutus tai ainakin joku lupakortti ja kokemusta, kun samalla joutuu vielä taistelemaan kieli- ja kulttuurimuurin sekä traumaattisten muistojen kanssa.

7. On tekopyhää antaa ymmärtää, että maahanmuuttajat raaistaisivat Suomea. Perinteikäs puukkotappeluiden ja perheväkivallan maa osaa nämä hommat ihan itse.

8. Jenginuorten väkivaltaisuus johtuu jostain. Ei se heidän veressään ole. He tai heidän perheensä ovat kenties kokeneet väkivaltaa. Heillä voi olla vaikeuksia saada kiinni mielekkäästä elämästä Suomessa. Auttavien rakenteiden tulisi olla järkeviä, mutta sopeutumisen suhteen jokainen meistä on vastuullinen. Jos joku kuvittelee torjuvansa väkivaltaa mamuvihallaan, tiedoksi hänelle, että hän aiheuttaa sitä. Otetaan kaikki mukaan.

Sinisterminister 20.10.2014

Onko tässä genressä jotain vastinetta Turingin testille?

[Lalli IsoTalo]

8. Jenginuorten väkivaltaisuus johtuu jostain.

Tästä saatoin olla samaa mieltä.

[Uuno Nuivanen]

Roopellahan on tänään oikein runsaudensarvi näitä varastossaan. 

[guest3656]

Roopellahan on tänään oikein runsaudensarvi näitä varastossaan. 

Ei näitä voi kommentoida. Liika on liikaa, Jerryllekin.

[huhha]

(käännös)

Ny Tid: Anna Simberg: Att fly(tta) utomlands 13.10.2014

Ensin olin ihan että "Haha, voi hitto että Ruotsissa ollaan sekoja." Sitten lopussa lukikin Suomi.   

8 syytä hylätä maahanmuuttovastaisuus

Sinisterminister 20.10.2014

Onko tässä genressä jotain vastinetta Turingin testille?

No yhdenlainen testi olisi siinä, kuinka hyvin henkilö pystyy muotoilemaan vastakkaisen mielipiteen kannat, koherentisti ja ilman olkiukkoilua. Tämä on riemulibertaari ja rajojen vastustaja Bryan Caplanin lanseeraama ideologinen Turing-testi.

Jonathan Haidtin kirjan The Righteous Mind (en ole lukenut) mukaan konservatiivit ovat tässä tutkitusti vahvempia: he osaavat esittää liberaalia uskottavammin kuin liberaalit konservatiivia. Haidt esittää syyksi tähän konservatiivien laajempaa arvopohjaa.

Minusta tuntuu, että aika moni täällä osaisi pienellä vaivalla pyöräyttää varsin uskottavan sydänverenvuodatuksen tai työllisyyspoliittisen jeremiadin maahanmuuton puolesta, etenkin kun muut antaisivat kritiikkiä olkiukkoilun karsimiseksi ja maahanmuuton ajatusvirheiden piilottamiseksi.

Sen sijaan maahanmuuton kannattajat, jotka osaisivat esittää meidän näkökohtiamme omine sanoineen, ovat uskoakseni harvassa. Vaikka se vaatisi vain vähän kopiointia enemmän ajatustyötä. Ihmisillä on kai tunne, että heidän on torjuttava nämä ajatukset, jotta he pysyisivät moraalisesti puhtaina tai sosiaalisesti hyväksyttävinä. Niitä ei yksinkertaisesti voi pitää puoltakaan minuuttia mielessään, edes vain ideologista Turing-testiä varten.

Mutta olisi virkistävää huomata välillä olleensa taas väärässä. Jos joku maahanmuuton kannattaja tätä lukee: haastan teidät yllämainittuun Turing-testiin. Välitysapupyyntö niille, jotka tietävät kieroja ja kyvykkäitä suvaitsevaisia. Lakimiehiä ehkä?

[Juffe]

5. Myös nykyisten kantasuomalaisten esi-isät ovat aikoinaan olleet maahanmuuttajia. He muuten tunkivat ajan mittaan saamelaiset alkuperäisasukkaat yhä ahtaammalle pohjoiseen.

6. Jotkut valittavat elintasopakolaisista. Miksi tukia käyttävä maahanmuuttaja herättää kitkerää vihaa, kun samaan aikaan suuri määrä suomalaisia elää tuilla? Kärjistäen maahanmuuttajan syrjäytyminen on jopa ymmärrettävämpää kuin kantasuomalaisen. Miten helposti jääkään sivuun maassa, jossa harvoihin vapaisiin työpaikkoihin vaaditaan koulutus tai ainakin joku lupakortti ja kokemusta, kun samalla joutuu vielä taistelemaan kieli- ja kulttuurimuurin sekä traumaattisten muistojen kanssa.


8. Jenginuorten väkivaltaisuus johtuu jostain. Ei se heidän veressään ole. He tai heidän perheensä ovat kenties kokeneet väkivaltaa. Heillä voi olla vaikeuksia saada kiinni mielekkäästä elämästä Suomessa. Auttavien rakenteiden tulisi olla järkeviä, mutta sopeutumisen suhteen jokainen meistä on vastuullinen. Jos joku kuvittelee torjuvansa väkivaltaa mamuvihallaan, tiedoksi hänelle, että hän aiheuttaa sitä. Otetaan kaikki mukaan.

Ja nämäkin siis todella esitettiin argumentteina maahanmuuttovastaisuudesta luopumisen puolesta.

[Roope]

Tämä kirjoitus on osa Suomen hallituksen Työelämä 2020 -hanketta, jonka tavoitteena on tehdä suomalaisesta työelämästä Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä.

Monikulttuurisuus positiivisena voimavarana

SOL Palveluissa huomattava osuus työvoimasta koostuu henkilöistä, jotka eivät ole syntyneet Suomessa. Yhteiskunnassa ja työelämässä käydään keskustelua monikulttuurisuuden ongelmien ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi. Lähtökohdan ei mielestäni tarvitse olla negatiivissävytteinen, vaan asiaa voisi pohtia myös positiivisena voimavarana.

SOLilla työskentelee eri ammattialojen osaajia, sekä lukuisia erikoistaitoja ja eri kieliä osaavia ihmisiä. Näiden eri osaajien hyödyntäminen käytännön työssä ei ole helposti ratkaistava yhtälö. Haluan kuitenkin tarjota näkökulman, jonka mukaan monikulttuurisessa työympäristössä voi ja tulisi huomioida uusia näkökulmia asioihin, sillä uudet "vieraat" näkökulmat voivat synnyttää uusia lähestymistapoja vanhoihin ajattelu- ja toimintatapoihin.

Monikulttuurisessa työympäristössä voi oppia uusia asioita ja näkökulmia jokapäiväisistä työasioista ja sosiaalisista suhteista. Monikulttuurisuuteen pitäisi suhtautua myönteisenä asiana, eikä pakollisena pahana. Monikulttuurisessa kehitysryhmässä on tullut esille "tyypillisiä suomalaisen työelämän" asioita ja ongelmia, jotka ei Suomessa syntyneiden mielestä olisivat helposti ratkaistavissa. Usein vain käy niin, että kukaan ei kysy heiltä, miten ongelma tulisi ratkaista.
Ratkaisuehdotukseen vastauksena voi olla, ettei noin voi tehdä suomalaisessa työkulttuurissa, koska meillä Suomessa on tietyt säännöt, joita pitää noudattaa.
Tietenkin pitääkin. Turhan usein voidaan kuitenkin jämähtää vanhoihin toimintaperiaatteisiin, jotka eivät edesauta uusien ideoiden ja ratkaisujen esille tuloa.

Ei ole olemassa yksikulttuurista työyhteisöä. Kaikissa työyhteisössä henkilöillä on erilaiset taustat ja lähtökohdat. Suomalaiset usein jaottelevat ilmansuuntien mukaan itsensä kuuluvaksi esimerkiksi länsi-suomalaisiin. Lisäksi uskonnolliset, poliittiset, taloudelliset vakaumukset, sekä ammatteihin ja harrastusryhmiin kuuluvat omat säännöt ja toimintatavat muokkaavat ihmisistä hyvinkin erilaisia kulttuurisia edustajia.

Usein kuulee, että monikulttuurisuus on ongelma, johon halutaan selkeitä ratkaisuperiaatteita. Halutaan käyttöön kulttuurien tietopankki, jonka tulisi kertoa miten tietyn kulttuurin edustaja toimii ja käyttäytyy suhteessa suomalaisiin, työhön, esimieheen ja alaisiin, toiseen sukupuoleen, toisen kulttuurin edustajiin, uskontoon ja mahdollisesti kaikkiin muihin asioihin. On toki hyvä tietää jotain tietyn kulttuurin taustoista, mutta on hyvä myös muistaa että ihmiset voivat toimia myös vastoin kulttuurista oletusarvoa - ihmiset eivät ole kulttuurinsa vankeja. Tällaista suhtautumista myös monet maahanmuuttajat toivovat omilta esimiehiltään. Myöskään suomalaiset eivät ole kaikki samanlaisia, jokaisella on omat ajatuksensa, toimintatapansa ja periaatteensa. Lisäksi monet ei suomessa syntyneet toivoisivat, että heidän omia yksilöllisiä vahvuuksiaan ja heikkouksiaan huomioitaisiin enemmän työpaikoilla, kulttuurisen taustan lisäksi.

Älkää kuitenkaan antako selkäänne leikattavaksi työkaverillenne, joka on suorittanut kirurgin tutkinnon kotimaassaan - toimenpiteet eivät kuulu (vielä) palveluvalikoimaan. Ehdotankin kuitenkin, että ensi kerralla kun päätäsi särkee, tai sitten digi-boksisi on rikki, voit kysyä kenties neuvoja tai vinkkejä työpaikkasi erikoisosaajalta. Uskon vakaasti, että siitä hyötyy kumpikin osa puoli ainakin hyvällä mielellä, jonka huomion antaminen ja luottamuksen osoittaminen monissa meissä tuo esille.

Monikulttuurisissa työyhteisöissä keskustellaan usein erilaisista juhlapäivistä, ajattelutapana "ei kuulu meille Suomeen". Tämäkin asia kannattaa ajatella positiivisena asiana, mahtuisiko suomalaiseen kalenteriin muutama uusi tulokaskin. Ei vieraampi juhlapäivä tarvitse tarkoittaa pitkän viikonlopun viettämistä juhlien egyptiläisiä jumalia, vaan se voi tapahtua työn ohessa jonkinasteisena huomioimisena. Juhlimme melko vierasperäisiä juhlia, joita me suomalaiset emme ole keksineet, esimerkiksi mainita halloween ja ystävänpäivä.

Maailma, kulttuuri, Suomi ja työelämä ovat aina olleet muuttuvia asioita. Suomalainen kulttuuri on nyt hyvin erilainen kuin 60-vuotta sitten. 120-vuotta sitten ei edes ollut Suomalaista kulttuuria. Todennäköisesti vuoden 2070 tienoilla Suomalainen kulttuuri on taas hyvin erilainen. Tämä muutos tapahtuu myös työelämän piirissä. Harva meidän mummi ja ukki tunsi käsitteitä, kuten liukuva työaika, vuorotteluvapaa, arkilepokorvaus jne.

Työelämä ja kulttuurit ovat vuorovaikutuksessa muiden kulttuurien kanssa, minkä johdosta ne muuttavat jatkuvasti muotoaan ja sisältöään. Näin ajatellen on helpompi suhtautua mahdollisiin uusiin ja vieraisiin asioihin ja yrittää sisällyttää näitä asioita omaan elämäänsä. Tarkoitus ei tietenkään ole, että muutokset tai "vieraan kulttuurin" tavat otetaan käyttöön sormen napautuksella. Kyse onkin enemmän pienistä eleistä ja teoista, joilla saadaan monille osapuolille ainakin hyvä mieli, tai jopa joku uusi hyödyllinen ajatus. Kehotankin ihmisiä monikulttuurisissa työympäristöissä juttelemaan, kyselemään ja kuuntelemaan "vieraasta kulttuureista" tulevia ihmisiä. Ehkä jopa uusi ruokaresepti voi pelastaa työpäivän jälkeen illan tai pari suomalaisessa syyskaamoksessa.

Janne F.

Työskennellyt SOLilla vuodesta 2003. Toiminut pääluottamusmiehenä heinäkuusta 2014. Lukemista ja kävelyä harrastava sosiaali- ja kulttuuriantropologian kanditaatti.

SOL 27.10.2014

Monikulttuurisen työelämän rakennuspalikoita kokoamassa

Suomalaiset ovat arkoja ottamaan kontaktia ulkomaalaiseen ihmiseen – tai edes mielestämme ulkomaalaiselta näyttävään ihmiseen. Tästä meidän ei pidä soimata itseämme liikaa, aloimmehan ottaa ensiaskelia kohti monikulttuurista yhteiskuntaa vasta reilut parikymmentä vuotta sitten.
Emme tarkoita sillä pahaa, vaan usein juuri päinvastoin: pelkäämme tahattomasti loukkaavamme toista sanoillamme tai käytöksellämme. Mitään järjellistä perustetta tällaiselle pelolle ei tietenkään ole.

Faktaa on se, että Suomi muuttuu ja suomalainen työelämä sen mukana. Vaikka Suomi ei ole mikään maahanmuuton mahtimaa, alkaa työelämämme olla joiltakin sektoreilta jo läpeensä monikulttuurista, esimerkkinä vaikkapa siivoustyö. Tämä johtaa siihen, että kontaktia on otettava myös siihen ulkomaalaiselta näyttävään työkaveriin. Kynnyksen yli on päästävä, jos mielii töitä tehdä.

Toimivan monikulttuurisen työyhteisön luominen ei ole rakettitiedettä, vaikka toki ei myöskään täysin haasteetonta. Ja täytyy muistaa, että työyhteisöissä riittää aina ongelmia, vaikka ne koostuisivat 100 prosenttisesti mattivirtasista ja pirkkolahtisista. Ajattelin tuoda esiin muutamia omia ajatuksiani siitä, millaisia ovat hyvän monikulttuurisen työyhteisön peruspalikat. Uskallan nimittäin väittää, että toimivan monikulttuurisen yhteiskunnan ja työelämän kehittäminen on yksi maamme lähivuosien tärkeimpiä tavoitteita.

Tärkein rakennuspalikka on molemminpuolinen kunnioitus. Kunnioitetaan jokaisen työntekijän kulttuuritaustaa. Jos se onnistuu esimerkiksi lisäämällä huivi osaksi virallista työasua, miksi jättää se tekemättä? Samalla tämä tarkoittaa tietenkin myös suomalaisen työkulttuurin ja pelisääntöjen kunnioittamista.

Sanomattakin on selvää, että etniseen taustaan perustuva syrjintä on laitonta ja ei-hyväksyttävää. Samaan hengenvetoon todettakoon myös se, että työnantajan direktio-oikeuden normaali käyttö ei ole syrjintää. Jos näistä asioissa ilmenee epäselvyyttä, avoin keskustelu on yleensä helpoin tapa ratkaista ongelmat. Suuri apu on myös siitä, että yrityksen luottamushenkilöt omaavat taitoja toimia monikulttuurisessa työyhteisössä. Ammattiliittojen koulutusosastojen kannattaa laittaa tämä vinkki korvan taakse.

Mutta entä jos avoin keskustelu on lähtökohtaisesti mahdotonta tai erittäin hankalaa? Kielitaito on täysvaltaisen kansalaisen perustarve. Miten myöskään työyhteisö voisi toimia ilman yhteistä kieltä?

Uskallan heittää pallon työnantajille: järjestäkää maahanmuuttajataustaisille työntekijöillenne mahdollisuus opiskella suomea työajalla. Voi kuulostaa resurssien haaskaukselta, mutta sitä se ei ole. Vannon, että kielitaitoinen työntekijä on kielitaidotonta tuottavampi. Monet yritykset ovat kehittäneet luovia tapoja esimerkiksi työhön perehdyttämiseen, kun yhteistä kieltä ei ole: käytetään kuvia, videoita ja elekieltä. Nämä ovat kaikki positiivisia asioita, mutta lopulta niiden avulla vain paikataan sitä puuttuvaa asiaa, kykyä kommunikoida suoraan.

Suomen kielen taito edistää myös laajemmin integroitumista yhteiskuntaan, minkä jälkeen lähes kaikki asiat muuttuvat helpommiksi. Kansalaisyhteiskunnan liepeille jämähtänyt ihminen käyttää valtavan määrän energiaa selviytyäkseen elämän perusasioista. Tämän energian voisi käyttää järkevämminkin - vaikkapa työntekoon.   

Kirjoittaja Mikko Laakkonen on Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n maahanmuutto- ja monikulttuurisuusasioista vastaava toimitsija.

Työelämä 2020 27.10.2014

Mitä jos puhumme eri kieltä?

Internetin, kohtuuhintaisten matkustuskustannusten ja erilaisten vapaakauppa-alueiden myötä maailma on pienentynyt. Tai ehkä maapallomme mitat ovat pysyneet jokseenkin samana, mutta ihmisten ja tavaroiden on helpompi siirtyä maiden ja mantereiden välillä: kotisohvaltaan voi  tilata läppärillä elektroniikkalaitteen Hong Kongista tai ottaa videopuhelun ystävälleen Argentiinassa.

Tämä maailman pienentyminen näkyy myös työvoiman liikkuvuudessa sekä siinä, että materiaaleja voi tilata yhä monipuolisemmin eri maista. Rakennusalalla voi erityisesti huomata, että työympäristö on viime vuosina muuttunut yhä monikulttuurisemmaksi. Tämä tuo tiettyjä haasteita, mutta mielestäni vielä enemmän mahdollisuuksia.

Nykyään Suomessa on jo arkipäivää, että rakennustyömailla työskentelee paljon virolaisia työmiehiä. Viime aikoina työntekijöitä on alkanut tulla myös useista muista maista ja maanosista. Uskon, että Suomessa rakennustyömailla monikulttuurisuus tulee lisääntymään entisestään. Nykyisessä projektissani Sipoon logistiikkakeskuksessa taitaa olla edustusta jokaisesta asutusta maanosasta.

Tämä tuo tietysti haasteita yhteisen kielen löytämisessä. Suuren osan kanssa pärjäämme kuitenkin mainiosti englannilla, ja jos yhteistä kieltä ei löydy olemme vaatineet urakoitsijalta tulkin, joka toimii yhteyshenkilönä pääurakoitsijan työnjohdon ja aliurakoitsijan työntekijöiden välillä. Mielestäni menettely on toiminut työmaallamme hyvin. Olemme esimerkiksi pitäneet interaktiivisia turvallisuusriihiä, joissa keskustelu käydään suomeksi, mutta tulkit ovat samanaikaisesti kääntäneet keskustelut suomea ymmärtämättömille työntekijöille.

Myös työmaan perehdytykseen ja turvallisuusaineistoon löytyy materiaalia useilla kielillä, joten työntekijät voivat itsekin tutustua aineistoon eikä tulkin tarvitse aina olla läsnä.

Selkeänä etuna monikulttuurisuuden levittymisessä voidaan pitää sitä, että nyt työmaat voivat etsiä tiettyjen töiden erityisosaajia aiempaa laajemmalta alueelta. Rakennamme isoa logistiikkakeskusta, joiden lattioiden suoruus on ensisijaisen tärkeää. Löysimme Latviasta eri maissa kiertävän ammattiporukan, joka on kyenneet valamaan lattiat vaativien toleranssien mukaisesti. Suomesta tällaisen porukan ja tarvittavan kaluston löytäminen olisi ollut haasteellista.

Olen myös itsekin päässyt kokeilemaan, millaista on tehdä ulkomaalaisena töitä työmaalla. Työskentelin vuonna 2013 puolivuotta Isossa-Britanniassa isolla vankilatyömaalla, jossa oli työntekijöitä huomattavasti useammista maista kuin mitä Suomessa keskivertotyömaalla. Puolalaiset, espanjalaiset, etelä-afrikkalaiset ja liettualaiset tulivat hyvin toimeen sekä keskenään että brittiläisten kanssa. Mielestäni "me ulkomaalaiset" myös rikastimme työilmapiiriä.  Pääsin itsekin verryttelemään Suomessa vähemmällä käytöllä ollutta espanjan kieltä pitäessäni muutaman perehdytyksen espanjaksi.

Lisääntyvään monikulttuurisuuteen ei siis tule suhtautua uhkana, vaan se pitää nähdä mahdollisuutena.

Jussi Sainomaa

Pääsin Skanskalle töihin heti opiskeluideni alkuvaiheessa vuonna 2004. Aluksi tein haalarihommia ja avustin työmaan tuotantoinsinööriä siinä missä pystyin, ja hiljalleen kokemuksen karttuessa myös työtehtävät muuttuivat haastavammiksi.

Skanska 30.10.2014

[Spesialisti]

Skanskan propagaattori Jussi Sainomaa onkin Suuri (Punavih..)Valkoinen Päällikkö: "Työtehtäväni keskittyvät lähinnä aikataulusuunnitteluun ja BREEAM-ympäristösertifikaattiin liittyviin asioihin.", Jussi ei ole kaukomaan karvaperseduunari. Jussin liksa on kymmenkertainen kulttuuria rikastavaan Igoriin verrattuna. Jussin kannattaisi muistaa, että Intian yliopistoista valmistuu tuhansittain rakennusinsinöörejä vuosittain, jotka mielellään rikastavat halvalla Jussinkin kortistoon.

[JP73]

Radio Nostalgia ulostaa toisinaan paskaa hyvän musiikin lomassa. Halloweenin suvaitseminen Pyhäinpäivän yhteydessä -aiheesta olikin helppo hypätä yleisesti suomalaisten suvaitsevaisuuteen, joka on kuulema saanut viimeaikoina erittäin huolestuttavia piirteitä. Luonnollisesti piti mainita Runeberg, George de Godzinsky, Finlayson,... Lisää suvaitsevaisuutta kouluihin, lisää maahanmuuttoa, jne. Kovan luokan kokoomuslainenhan tapakouluttaja on aina ollut. Muut kanavalta satunnaisesti kuulemani tapakoulutusjaksot olleet ok, mutta tämänpäiväinen aiheutti pöyristymistä.

http://radionostalgia.fi/etiketti

[odir34r55]

Tänne voisi laittaa linkkejä joita löytyy ikivanhoja, mutta mokuttajien mielestä ah-niin ajankohtaisia (ja oikeita) väitteitä maahanmuuton tärkeydestä ja välttämättömyydestä Suomen olemassa olon turvaamiseksi nyt ja tulevaisuudessa:

En sanoisi, että ns. suvaitsevaistoon kuuluvat sanovat maahanmuuton olevan välttämätöntä Suomen olemassa ololle. Ehkä he pikemminkin ovat sitä mieltä, että maahanmuutto voi olla mukana ratkaisemassa pakolaisiksi lähtemään joutuneiden ongelmia. Haluaisin myös problematisoida sen tällä foorumilla nähtävästi itsestäänselvyytenä oletetun väitteen, että monikulttuurisuus olisi huono asia. Eikö "suomalainen kulttuuri" ole ollut monikulttuurinen koko olemassaolonsa ajan? Ja onko todella realistista olettaa, että tänne tullut ihminen esim. Somaliasta sulautuisi täydellisesti suomalaiseen kulttuuriin? Omasta mielestäni yhteiskunnan vaikuttajien ja monien viranomaisten harrastama rasismin vastainen eetos on hyvää toimintaa ja myös se, että Suomea on tehty monikulttuurisemmaksi.

[Siili]

Ja onko todella realistista olettaa, että tänne tullut ihminen esim. Somaliasta sulautuisi täydellisesti suomalaiseen kulttuuriin?

Onko realistista olettaa, että ihmiset, jotka haluavat elää omaa elämäänsä, viitsisivät nähdä kovasti vaivaa huomioidakseen ihmisiä, joiden käytös tuntuu omituiselta?  Kaikki eivät ole sosiaalitanttoja, eikä heitä voi vaatia sellaisia olemaan.

Omasta mielestäni yhteiskunnan vaikuttajien ja monien viranomaisten harrastama rasismin vastainen eetos on hyvää toimintaa ja myös se, että Suomea on tehty monikulttuurisemmaksi.

Mielipide noteerattu.  Olet ilmeisen hyvä ihminen.

[odir34r55]

Olet ilmeisen hyvä ihminen.

Minulle on joskus väittelyssä sanottu maahanmuuttokriitikon taholta vähätellen että ole sinä vain "avoimin mielin" - se nähtiin siis negatiivisena luonteenpiirteenä. Nyt sain uuden fraasin, jota käyttää, nimittäin sen, että hyvänä ihmisenä oleminen nähdään negatiivisena luonteenpiirteenä.

[foobar]

Olet ilmeisen hyvä ihminen.

Minulle on joskus väittelyssä sanottu maahanmuuttokriitikon taholta vähätellen että ole sinä vain "avoimin mielin" - se nähtiin siis negatiivisena luonteenpiirteenä. Nyt sain uuden fraasin, jota käyttää, nimittäin sen, että hyvänä ihmisenä oleminen nähdään negatiivisena luonteenpiirteenä.

Saat "hyvän" kuulostamaan jälleen positiiviselta, jos perustelet tuon poskettoman, toteamusluonteisen väitteesi vaikuttajien ja viranomaisten tekojen hienoudesta. Pelkkä paikalle tuleminen ja pyhien fraasien lateleminen ei ole perustelua, vaan omahyväisyyttä.

[Alkuasukas]

Minä luulin että se on Hyvä Ihminen^TM

[Miniluv]

Olet ilmeisen hyvä ihminen.

Minulle on joskus väittelyssä sanottu maahanmuuttokriitikon taholta vähätellen että ole sinä vain "avoimin mielin" - se nähtiin siis negatiivisena luonteenpiirteenä. Nyt sain uuden fraasin, jota käyttää, nimittäin sen, että hyvänä ihmisenä oleminen nähdään negatiivisena luonteenpiirteenä.

Ei mitään uutta...

https://de.wikipedia.org/wiki/Gutmensch

[Taikakaulin]

Näkökulma: Isänmaan etu vaatii rahaa maahanmuuttoon

Maahanmuutosta karsiminen on lyhytnäköistä ja iskee ennen pitkää suomalaisten omaan nilkkaan.

Savon Sanomien ja kumppanilehtien teettämän mielipidekyselyn (SS 7.2.) mukaan 42 prosenttia suomalaisista karsisi valtion menoja eniten maahanmuutosta. Suuntaus on vaarallinen.

Suomi ei voi panna rajojaan kiinni. Sen sijaan meillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten maahanmuuttajat saadaan toimimaan isänmaan hyödyksi.

Maahanmuuttoon osoitetut rahat kuluvat ensinnäkin pakolaisiin, kun valtio maksaa pakolaisia vastaanottaville kunnille korvauksia. Toiseksi rahoilla järjestetään kotouttamiskoulutusta ja kielenopetusta maahanmuuttajille.

Jos maahanmuuttoon tarkoitetuista rahoista leikataan, Suomessa ei enää pystyttäisi järjestämään nykyistä määrää kotouttamiskoulutusta. Maahanmuuttajavirta Suomeen jatkuisi, ja ulkomaalaiset asuisivat täällä, vaikka eivät sopeutuisi yhteiskuntaan.

Kotouttamiskoulutuksen tavoite on, että kaikki maahanmuuttajat saavat perustietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, työelämästä ja kotoutumista edistävistä palveluista.

Koulutus on tehokas keino estää maahanmuuttajien syrjäytymistä, passivoitumista ja myöhempiä ongelmia. Maahanmuuttajat ovat motivoituneimpia kotoutumaan heti saapumisensa jälkeen. Ensimmäiset 2–3 vuotta ovat kriittisintä aikaa.

Jos kotouttamisesta ei huolehdita, seurauksena on äärimmillään Ruotsin, Ranskan, Hollannin ja Saksan kaltaisia ongelmia. Näissä maissa on alueita, joihin eivät tehoa lait eikä poliisivalvonta. Rikokset eivät johda enää syytteisiin.

Alueilla ovat vallassa nuorten työttömien miesten muodostamat jengit, joista monilla on yhteyksiä muun muassa huumekauppaan. Kantaväestö ja edes poliisit eivät mene alueille kuin todella painavista syistä.

Parhaimmillaan Suomi saa maahanmuuttajista osaavia työntekijöitä ja hyviä veronmaksajia, jotka rikastuttavat maatamme omalla kulttuurillaan.

Varsinkin Itä-Suomessa väestö on vanhaa. Luonnollinen väestönkasvu ei riitä, joten alueiden asuttuna pitämisen ainoa toivo on maahanmuutto.

Suurin osa Suomeen tulevista maahanmuuttajista tulee puolisoiksi. Toiseksi eniten on opiskelijoita ja kolmanneksi töihin tulevia. Noin 10–15 prosenttia on pakolaisia ja turvapaikanhakijoita.

Kotouttamista tarvitsee yhtä lailla kansainvälinen teknologian huippuosaaja kuin pakolainenkin. Kotouttamiskoulutukseen on enemmän tulijoita kuin koulutusta pystytään tarjoamaan. Maahanmuuttajilla on aito halu kotoutua.

http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/isanmaan-etu-vaatii-rahaa-maahanmuuttoon/1985650?pwbi=4f2eeb67f580465e280005dc31c4ee91