Alain de Benoist: Euroopan identiteetti

[Publicola]

Pim Fortuyn ja Douglas Murray ovat homoja, Ayaan Hirsi Ali somali ja vieläpä nainen. Ei kukaan viime vuosisadan alkupuoliskon kunnon traditionalisti olisi kelpuuttanut heitä luennoimaan siitä, miten asiat pitäisi yhteiskunnassa järjestää - eivät varmaan useimmat liberaalitkaan. Nyt he lukeutuvat monikulttuurisuus- ja maahanmuuttokritiikin merkittävimpiin hahmoihin. Mielestäni tämä kertoo paljon.

Itse pidän tätä kehityssuuntaa positiivisena.

Jaa avaatko vähän, mitä positiivista tässä kehityssuunnassa näet....

En ole traditionalisti, enkä erityisen konservatiivinenkaan. Mielestäni on hyvä, että ihmiset pääsevät ääneen heidän sukupuolestaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan ja etnisestä taustastaan riippumatta. Ksenofobia ja ksenofilia ovat minusta molemmat negatiivisia ilmiöitä, samoin homofobia ja homofilia, islamofobia ja islamofilia jne. Toisin kuin jotkut, pidän myös islamofobiaa siis aitona ja negatiivisena ilmiönä. Pidän vain islamofiliaa ilmiöistä tällä hetkellä haitallisempana.

Mitä negatiivista näet kuvailemassani kehityssuunnassa?

Toistan vielä: Hommaa lukee tällä hetkellä useampi kuin Westborolaisia löytyy.

Totta, mutta halusin osoittaa, että kristinuskosta saa väännettyä umpimielistä roskaa, jos haluaa. Otin tämän esimerkin, koska se on laajalti tunnettu, ja koska "God hates fags" on tarttuva iskulause. Esimerkki oli ehkä huono, koska liikkeen kannatus on miltei olematon, mikä on tyypillistä tämän päivän radikaaleille kristityille liikkeille. Sen sijaan jos katsotaan keskiajan tai uuden ajan alun historiaa, väkivaltaisilla kristinuskon muodoilla on ollut ajoittain hyvinkin laaja kannatus.

En kuitenkaan siis väitä, että kristinusko on "ihan yhtä" väkivaltainen tai sortohenkinen uskonto kuin islam tai mitään muutakaan sen kaltaista. Sen sijaan olen sitä mieltä, että jokainen uskonto on sitä, mitä sen kannattajat siitä tekevät. Toki joku voi todeta, että näin teoreettinen näkökulma on tyhjänpäiväinen, kun kuka tahansa voi helposti nähdä, että uskonnoissa on perustavaa laatua olevia eroja, joiden juuret juontuvat niiden pyhiin teksteihin.

[kriittinen_ajattelija]

En ole traditionalisti, enkä erityisen konservatiivinenkaan. Mielestäni on hyvä, että ihmiset pääsevät ääneen heidän sukupuolestaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan ja etnisestä taustastaan riippumatta. Ksenofobia ja ksenofilia ovat minusta molemmat negatiivisia ilmiöitä, samoin homofobia ja homofilia, islamofobia ja islamofilia jne. Toisin kuin jotkut, pidän myös islamofobiaa siis aitona ja negatiivisena ilmiönä. Pidän vain islamofiliaa ilmiöistä tällä hetkellä haitallisempana.

Mitä negatiivista näet kuvailemassani kehityssuunnassa?

Niino itse kun olen wanna-be traditionalisti niin itse tietenkään näe sitä kovin ideaalisena kehityssuuntana, syyt on jo selvillä tuossa aloituspostissa: mutta kuten sanottua niin en pidä ns. postmodernismista individualismista mikä on tyypillistä länsi-Euroopassa. Sensijaan haluan omata vahvan kansallis/etnisen/kulttuurillisen identiteetin mihin tietenkään ei esim. somalit kuulu, siten jonkun hirsi-alin Islam-kritiikki on minulle täysin merkityksetöntä. Mielestäni tämä on myös luontaista ihmisille ja jos heille ei tuollaista suoda niin se vaan näkyy mielenterveystilastojen kasvussa ym. muuna häiriökäyttäytymisenä mikä näkyy hyvin Länsi-Euroopan maiden arkipäivässä. En oikein sinällään myöskään ymmärrä mitä tekemistä traditionalismilla on noitten eri fobioitten kanssa mitä luettelit, ei se että on traditionalisti tarkoita että tuntisi jotain vihaa tai pelkoa erilaisia kohtaan....

En myöskään pidä esim. arvoliberalismista kumpuavaa maahanmuuttokritiikkiä kovin hyvänä stragediana, koska mokutushan ym. muu itsetuhoinen käyttäytyminen pitkälti syntyy samoista rakenteista. Siten nähdäkseni esim. Geert Wilders ja kumppanit on uppoavassa laivassa yrittäen lähinnä pelata aikaa että omat "bileet" voisi jatkua mahdollisimman kauan, esim. jossain Hollannissa Wildersin kaltaiset arvoliberaalit on pian jäämässä vähemmistöksi jo syntyvyyden kautta kun muslimit ym. muut keskittyy olennaiseen siinä missä Wilders vain niitten kritisoimiseen....

Yhteisöt antavat yksilölleen identiteetin ja tarkoituksen tunteen samalla kun ne kollektiiveina pystyvät tehokkaammin puolustaa jäseniensä etuja. Kun tulevaisuus on yhteinen, on siihen yhdessä valmistauduttava. Kun menneisyys on yhteinen, on elämä looginen jatkumo sukupolvien ketjussa. Sirpaloitunut yhteiskunta vailla yhteisöjä on tuuliajolla, eikä sillä ole menneisyyttä eikä päämäärää. Se ei kykene puolustamaan etujaan, koska sillä ei ole käsitystä yhteisestä edusta. Sitä mukaan kun perheen, yhteiskunnan ja yhteisön perusyksikön, tarkoitus ja rooli vähenee, tulee kaikkivaltias yksilöstä, Minästä, yhteiskunnan suurin ehjä kokonaisuus – Kuningas Kuluttaja

[vade_w]

En jaa de Benoistin? jakoa sfääreihin. Tuo vaikuttaa harhaoppiselta. Saan myös vaikutelman, "että tarkoitus on vain antaa korkealentoisia 'vaihtoehtoisia' ajatuksia hämärästi nietzschevivahteisesta näkökulmasta". Ranskalaisilla on vahvat perinteet rakenteiden kritisoimisessa. Liian teoreettinen liike ei yleensä tiedä mitään käytännöstä. Orgaanisista yhteisöistä puhuminen varmaan nostattaa kulmakarvoja vasemmistoleirissä. Kiinnostavinta de Benoistin ajatuksissa näyttäisi olevan lähinnä hänen ajatuksensa kapitalismin roolista sosiaalisessa kanssakäymisessä ja ajatukset individualismista osana sitä. Kiinnostuin hänen aikaisemmista julkaisuistaan, jotka ovat ilmeisesti radikaalimpia.

[Publicola]

En ole traditionalisti, enkä erityisen konservatiivinenkaan. Mielestäni on hyvä, että ihmiset pääsevät ääneen heidän sukupuolestaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan ja etnisestä taustastaan riippumatta. Ksenofobia ja ksenofilia ovat minusta molemmat negatiivisia ilmiöitä, samoin homofobia ja homofilia, islamofobia ja islamofilia jne. Toisin kuin jotkut, pidän myös islamofobiaa siis aitona ja negatiivisena ilmiönä. Pidän vain islamofiliaa ilmiöistä tällä hetkellä haitallisempana.

Mitä negatiivista näet kuvailemassani kehityssuunnassa?

Niino itse kun olen wanna-be traditionalisti niin itse tietenkään näe sitä kovin ideaalisena kehityssuuntana, syyt on jo selvillä tuossa aloituspostissa: mutta kuten sanottua niin en pidä ns. postmodernismista individualismista mikä on tyypillistä länsi-Euroopassa. Sensijaan haluan omata vahvan kansallis/etnisen/kulttuurillisen identiteetin mihin tietenkään ei esim. somalit kuulu, siten jonkun hirsi-alin Islam-kritiikki on minulle täysin merkityksetöntä. Mielestäni tämä on myös luontaista ihmisille ja jos heille ei tuollaista suoda niin se vaan näkyy mielenterveystilastojen kasvussa ym. muuna häiriökäyttäytymisenä mikä näkyy hyvin Länsi-Euroopan maiden arkipäivässä, johon myös mm. homoseksuaalisuus kuuluu pitkälti. En oikein sinällään myöskään ymmärrä mitä tekemistä traditionalismilla on noitten eri fobioitten kanssa mitä luettelit, ei se että on traditionalisti tarkoita että tuntisi jotain vihaa tai pelkoa erilaisia kohtaan....

Fobioitten listaaminen saattoi näyttää syyttelyltä, pahoittelen jos näin kävi.

En myöskään pidä esim. arvoliberalismista kumpuavaa maahanmuuttokritiikkiä kovin hyvänä stragediana, koska mokutushan ym. muu itsetuhoinen käyttäytyminen pitkälti syntyy samoista rakenteista. Siten nähdäkseni esim. Geert Wilders ja kumppanit on uppoavassa laivassa yrittäen lähinnä pelata aikaa että omat "bileet" voisi jatkua mahdollisimman kauan, esim. jossain Hollannissa Wildersin kaltaiset arvoliberaalit on pian jäämässä vähemmistöksi jo syntyvyyden kautta kun muslimit ym. muut keskittyy olennaiseen siinä missä Wilders vain niitten kritisoimiseen....

Ymmärrän, mitä tarkoitat. Itse näen sen kuitenkin niin, että yhteiskunta, joka syyllistyy tietyn rajan ylittäviin toimenpiteisiin, ei enää ole puolustamisen arvoinen. Ei, vaikka toimenpiteisiin ryhdyttäisiin yhteiskunnan itsensä puolustamiseksi. Jos esimerkiksi Hollanti karkottaisi etnisesti marokkolaiset, kieltäisi islaminuskon ja pistäisi naiset pois kouluista ja kotiin synnytyskoneiksi, se olisi jo lähes yhtä paha kuin sharia-lain hallitsema 'Netherlandistan'. En väitä, että ehdottaisit kuvaamiani toimenpiteitä, mutta halusin antaa räikeän esimerkin tehdäkseni pointtini selväksi.

Voi olla, ettei tulevia ongelmiamme voi enää ratkaista sellaisin keinoin, jotka ovat vapaan yhteiskunnan periaatteiden kanssa sopusoinnussa. Tunnustan, ettei minulla ole tällaiseen tilanteeseen selkeää ratkaisua.

En ole sitä mieltä, että "arvolibelarismi" (siinä mielessä, kuin sitä tarkoitan - yksilönvapaudet, sekularismi jne) sellaisenaan olisi välttämättä itsensä tuhoava ideologia. Näen asian ennemminkin niin, että se on haavoittuvainen ideologia, joka tarvitsee tuekseen tietynlaisia säilyttäviä elementtejä sekä puolustautumiskykyä. Minulle Jussi Halla-aho (tai oikeammin hänen ajamansa politiikka) on yksi tällainen vapaata yhteiskuntaa säilyttävä ja puolustava elementti.

Yhteisöt antavat yksilölleen identiteetin ja tarkoituksen tunteen samalla kun ne kollektiiveina pystyvät tehokkaammin puolustaa jäseniensä etuja. Kun tulevaisuus on yhteinen, on siihen yhdessä valmistauduttava. Kun menneisyys on yhteinen, on elämä looginen jatkumo sukupolvien ketjussa. Sirpaloitunut yhteiskunta vailla yhteisöjä on tuuliajolla, eikä sillä ole menneisyyttä eikä päämäärää. Se ei kykene puolustamaan etujaan, koska sillä ei ole käsitystä yhteisestä edusta. Sitä mukaan kun perheen, yhteiskunnan ja yhteisön perusyksikön, tarkoitus ja rooli vähenee, tulee kaikkivaltias yksilöstä, Minästä, yhteiskunnan suurin ehjä kokonaisuus – Kuningas Kuluttaja

Olen samaa mieltä siitä, että yhteiskunnan sirpaloituminen ja tarkoituksen tutneen puute ovat ongelmia, ja että kulutus- ja yksilökeskeinen postmodernismi on luonut tietynlaisen "identiteettityhjiön", joka vahingoittaa ihmisiä tosielämässä, esimerkiksi juuri kuvailemiesi mielenterveysongelmien kautta. En kuitenkaan ehkä näe ihmistä niin luontaisesti etnosentrisenä olentona kuin sinä, enkä näe etnistä identiteettiä mitenkään ongelman ytimessä. Jos vaikka mietitään Nietzscheä, joka käsitteli relativistisen Euroopan identiteettikriisiä hyvin laajasti, niin kyllähän hän eli varsin monoetnisessä ja -kulttuurisessa yhteiskunnassa. Mielestäni ongelman juuret ovat ennemminkin teollisen vallankumouksen synnyttämän aineellisen hyvinvoinnin mahdollistamassa vapaa-ajan moninkertaistumisessa, tieteellisen edistyksen ja väestön koulutustason nousun aiheuttamassa uskonnon ja muiden yhteisöllisten totuuksein merkityksen heikkenemisessä, sekä muissa vastaavan kaltaisissa ilmiöissä.

Tunnustan, ettei minulla ole näihin ongelmiin täydellistä ratkaisua. Suhtaudun kuitenkin optimistisesti siihen, että länsimainen yhteiskunta oppii tulemaan toimeen uudessa tilanteessa, ja ratkaisemaan identiteettikriisin ilman etnosentrisyyttä tai vastaavaa. Henkilökohtaisesti olen tuntenut sekä sellaisia ihmisiä, joille yhteisöllisen identiteetin puute ja siihen liittyvät ilmiöt ovat aiheuttaneet ongelmia, että sellaisia, jotka ovat näyttäneet pärjäävän tilanteen kanssa oikein hyvin. Toivon, että jälkimmäisen ihmisryhmän toimivat ratkaisut leviävät ajan mittaan. Ihmiskunta on sopeutunut suurempiinkin mullistuksiin.

P.S. Vastauksestasi saa sen kuvan, että pidät homoseksuaalisuutta häiriökäyttäytymisenä - sano, jos tulkitsen väärin. Itse suhtaudun homoseksuaalisuuteen hyväksyvästi. Todennäköisesti olet samaa mieltä kanssani siitä, että homoseksuaaleihin historiallisesti kohdistunut (ja edelleen kohdistuva) syrjintä ja vaino ovat moraalisesti luotaantyöntäviä, mutta minä sanoisin lisäksi, että homoseksuaalisuus on kaikin puolin jees, enkä kuvailisi sitä häiriökäyttäytymiseksi. En tiedä, oletko eri mieltä, toteanpahan vain.

[PROTOTYPE]

Mattila: Uusnatsismia ei tule hyväksyä


Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous on parhaillaan käynnissä Strasbourgissa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Pirkko Mattilan mukaan uusnatsismia ei tule hyväksyä eikä uusnatsismin kannattajista saa myöskään tehdä marttyyreja. Ilmiöstä täytyy kuitenkin pystyä keskustelemaan avoimesti. Mattila puhui Euroopan neuvoston yleiskokouksessa tiistaina 30. syyskuuta.

Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa käsiteltiin raportti uusnatsismin ilmentymien vastustamisesta. Mattila muistutti puheenvuorossaan, että on tarpeellista puhua poliittisesta väkivallasta yleisesti eikä pelkästään äärioikeiston väkivallasta. Lisäksi on syytä pohtia, mikä on protestiääni ja miten se määritellään, kun puhutaan demokraattisista vaaleista.

- Mikään väkivalta politiikassa ei ole hyväksyttävää, ei äärioikealta eikä äärivasemmalta. Emme voi käydä sellaista julkista keskustelua, jossa jonkun poliittisen toimijan väkivalta olisi oikeutettua, Mattila korosti.

Väkivalta on aina tuomittavaa

Mattilan mukaan ääriliikkeiden edustajat on haastettava poliittiseen keskusteluun. Ääriliikkeiden toimet muistuttavat toisiaan ja niitä voidaan johtaa muista maista käsin. Mattilan mukaan on löydettävä poliittinen vaihtoehto, ja vasta viimeisenä keinona on puolueiden kieltäminen lailla.

- Väkivalta on aina tuomittavaa ja siihen syyllistyneet tulee saattaa oikeudelliseen vastuuseen. Tärkeintä lienee kuitenkin ennaltaehkäisevä työ nuorten keskuudessa, sillä nuoriin näyttävät ääriliikkeet niin vasemmalta kuin oikealtakin vetoavan. Jos ääriliikkeitä yhdistää kaiken vastustaminen, meidän tehtävämme täällä on edistää vaihtoehtojen antamista.

[kriittinen_ajattelija]

Olen samaa mieltä siitä, että yhteiskunnan sirpaloituminen ja tarkoituksen tutneen puute ovat ongelmia, ja että kulutus- ja yksilökeskeinen postmodernismi on luonut tietynlaisen "identiteettityhjiön", joka vahingoittaa ihmisiä tosielämässä, esimerkiksi juuri kuvailemiesi mielenterveysongelmien kautta. En kuitenkaan ehkä näe ihmistä niin luontaisesti etnosentrisenä olentona kuin sinä, enkä näe etnistä identiteettiä mitenkään ongelman ytimessä. Jos vaikka mietitään Nietzscheä, joka käsitteli relativistisen Euroopan identiteettikriisiä hyvin laajasti, niin kyllähän hän eli varsin monoetnisessä ja -kulttuurisessa yhteiskunnassa. Mielestäni ongelman juuret ovat ennemminkin teollisen vallankumouksen synnyttämän aineellisen hyvinvoinnin mahdollistamassa vapaa-ajan moninkertaistumisessa, tieteellisen edistyksen ja väestön koulutustason nousun aiheuttamassa uskonnon ja muiden yhteisöllisten totuuksein merkityksen heikkenemisessä, sekä muissa vastaavan kaltaisissa ilmiöissä.

Juu no siis varmasti näin, en usko itsekkään sen olevan niin olennainen osa vaan pikemminkin syyt on juurikin näissä moderneissa rakenteissa, jokatapauksessa ihmiset luottaa eniten "samanlaisen" taustan omaaviin kuin he itse enkä siten pidä tuollaista jonkin sortin etnosentrisyyttä pahana asiana Euroopassa, etenkään Suomessa missä +95% väestöstä kuuluu samaan etniseen ryhmään ja ovat asuneet näillä seuduilla tuhansia vuosia.

Ymmärrän, mitä tarkoitat. Itse näen sen kuitenkin niin, että yhteiskunta, joka syyllistyy tietyn rajan ylittäviin toimenpiteisiin, ei enää ole puolustamisen arvoinen. Ei, vaikka toimenpiteisiin ryhdyttäisiin yhteiskunnan itsensä puolustamiseksi. Jos esimerkiksi Hollanti karkottaisi etnisesti marokkolaiset, kieltäisi islaminuskon ja pistäisi naiset pois kouluista ja kotiin synnytyskoneiksi, se olisi jo lähes yhtä paha kuin sharia-lain hallitsema 'Netherlandistan'. En väitä, että ehdottaisit kuvaamiani toimenpiteitä, mutta halusin antaa räikeän esimerkin tehdäkseni pointtini selväksi.

Voi olla, ettei tulevia ongelmiamme voi enää ratkaista sellaisin keinoin, jotka ovat vapaan yhteiskunnan periaatteiden kanssa sopusoinnussa. Tunnustan, ettei minulla ole tällaiseen tilanteeseen selkeää ratkaisua.

Ikävän negatiivinen kuva traditionaalisesta yhteiskunnasta, se että esim. nainen on kotona hoitamassa lapsia ei minusta ollenkaan ole mikään negatiivinen ilmiö tai naisia "alistava" jotenkin, ymmärrän että se voi olla sitä mutta kaikki riippuu ihan siitä miten yhteiskunta on rakentunut, traditionalismi perustuu vapaaehtoisuuteen ei Romania tyyliseen pakottamiseen "missä teet lapsia tai maksat veroja plus 1000%"
USA:ssa on paljon hyviä esimerkkejä tälläisestä...

P.S. Vastauksestasi saa sen kuvan, että pidät homoseksuaalisuutta häiriökäyttäytymisenä - sano, jos tulkitsen väärin. Itse suhtaudun homoseksuaalisuuteen hyväksyvästi. Todennäköisesti olet samaa mieltä kanssani siitä, että homoseksuaaleihin historiallisesti kohdistunut (ja edelleen kohdistuva) syrjintä ja vaino ovat moraalisesti luotaantyöntäviä, mutta minä sanoisin lisäksi, että homoseksuaalisuus on kaikin puolin jees, enkä kuvailisi sitä häiriökäyttäytymiseksi. En tiedä, oletko eri mieltä, toteanpahan vain.

En jaksa alkaa käymään sen laajempaa keskustelua aiheesta jota on tällä foorumilla jauhettu omissa ketjuissa liikaakin, totean kuitenkin että homoseksualisuus on hyvin individualistinen valinta, traditionalisessa mallissa yhteisö menee aina yksilön edelle, siten omat taipumukset (riippumatta siitä mitä ne on) ei pääse yhtä esille, sillä on omat puolensa ja omat haittapuolensa, mutta itse valitsen vahvan identiteetin ja yhteisöllisyyden: "vapauden" sijasta.

Asian voisi nähdä niin että jos yhteisössä erääseen perheeseen syntyy vaikkapa 3 tytärtä, yksi heistä haluaa olla lesbo, toinen heistä keskittyy "uraan" ja haluaa olla sinkku koko ikänsä ja itsenäinen ja kolmas heistä sekstailee yhteisön ulkopuolella ja kenties tulee raskaaksi ja YH-huoltajaksi, mutta he kuitenkin haluavat olla osa yhteisöä ja nauttia yhteisön tarjoamista eduista. Noh yhteisön muut jäsenet eivät tietenkään pidä tästä koska he tarjoavat palveluita noille naisille ja miehet haluaa lämpöä ja isät haluaa että poikansa jatkaa sukua joten he joko erottavat nuo "parasiitit" yhteisöstä tai yhteisö hajoaa omiin ristiriitoihinsa, sitä tarkoittaa yhteisön etu yksilön edun sijaan. Koko homo ja lesbo juttu on myös toissijainen yhteisössä, sillä on merkitystä lähinnä yhteisöelämän ulkopuolella missä ihmiset on kuningas kuluttajia etsien suurinta nautintoja ja toteuttamassa itseään, tuollaisessa traditionaalisessa yhteisöelämässä seksuaaliset nautinnot tai romanssi ei ole niin keskeissä osassa siten monilla esim. bi-henkisillä ei ole ongelmaa pariutua heterosuhteeseen jos ja kun se avaa ovet yhteisön tarjoamiin etuihin. Tosiasissa ihmiset kun ei ole niin seksuaalisia olentoja toisin kuin media väittää, esim. Japanissa:

A survey by the Japanese Family Planning Association done earlier this year found that 45 per cent of women between 18 and 24 'were not interested in or despised sexual contact.

Japanista on tullut mielenkiintoisia tilastoja muutenkin: Japanin väestö on hyvin tuuliajolla ja maan yhteisöllisyys on tuhoutunut maan mega-miljoona kaupungeissa missä ei ole tyypillistä maaseudun tai pikkukylien yhteisöhenkeä eikä siten yhteisön painetta pariutua siten:

The Japanese weekly Playboy magazine reported in its latest edition that according to a study done by the Japanese Institute of Population and Social Security Research almost one in four Japanese men aged 30 to 34 is still a virgin.

A recent survey by Japanese insurance company Meiji Yasuda Life found that a third of Japanese men under 40 have never dated women at all, although women themselves aren't much better.

http://hommaforum.org/index.php/topic,88694.60.html
Kohtuu masentavia tilastoja ja Eurooppa tuskin hirveästi parempi, jos tämä on tätä sinun ja Halla-Ahon individualistista onnea, niin en halua olla osa tätä....

Tunnustan, ettei minulla ole näihin ongelmiin täydellistä ratkaisua. Suhtaudun kuitenkin optimistisesti siihen, että länsimainen yhteiskunta oppii tulemaan toimeen uudessa tilanteessa, ja ratkaisemaan identiteettikriisin ilman etnosentrisyyttä tai vastaavaa. Henkilökohtaisesti olen tuntenut sekä sellaisia ihmisiä, joille yhteisöllisen identiteetin puute ja siihen liittyvät ilmiöt ovat aiheuttaneet ongelmia, että sellaisia, jotka ovat näyttäneet pärjäävän tilanteen kanssa oikein hyvin. Toivon, että jälkimmäisen ihmisryhmän toimivat ratkaisut leviävät ajan mittaan. Ihmiskunta on sopeutunut suurempiinkin mullistuksiin.

Juu olet varmasti oikeassa, jokaisessa yhteiskuntamallissa on omat voittajat ja häviäjät, uskoisin kuitenkin että hyvin sirpaloituneessa yhteiskunnassa on enemmän häviäjiä kuin vahvasti yhteisöllisessä ja traditionaalisessa yhteiskunnassa. Tässä hyvä blogikirjoitus aiheeseen liittyen jos olet kiinnostunut : http://joonaskonstig.com/2014/05/28/elama-paattymaton-kafkamainen-painajainen/
Blogista näyte :

Selitys on yksinkertainen: ihmistä ei ole luotu kukoistamaan jälkiteollisessa, jälkimodernissa yhteiskunnassa. Olemme kehittyneet viettämään aikamme joidenkin kymmenien tai satojen tuttujen ihmisten tiiviissä heimossa, jahtaamaan ja keräilemään ruokaa ja sitten mahat täynnä vuolemaan nuotion äärellä ajankuluksi isorintaisia naispatsaita. Luontaiset ongelmat: pitää saada ruokaa, ja pitää löytää pari, jonka kanssa tehdä lapsia, ja sitten vahtia kumpiakin. Luontaiset viholliset: naapuriheimo.

. Ja tämä on vielä hirveän suoraviivainen esimerkki. Nyt kun työpaikkoja lopetetaan automaation tieltä, on vain ajan kysymys, milloin ihminen voi elää elämänsä puhumatta toisille ihmisille ollenkaan. Tilanne on metsästäjä-keräilijäheimolaiselle aivan käsittämätön, ja vastaa psykologisesti ostrakismin rangaistusta, eli sitä kauheinta rangaistusta, jonka ihminen voi hirmuteostaan saada: heimosta hylkäämistä ja jättämistä yksin kuolemaan luontoon.

Mikä eteen?

Se riippuu. Parhaiten selviytyvät ovat niitä neofiilisiä liberaaleja, jotka ovat perineet geneettisesti korkean Openness to experience- persoonallisuuspiirteen aivojensa rakenteeseen: he siis saavat dopamiinipalkkion nähdessään uusia, heille stimuloivia asioita. He eivät voi ymmärtää, miten muista ihmisistä kaikki tämä vapaus ja stimulaatio ei olekaan siunaus. Heidän ratkaisunsa on: lisää samaa, mutta miksi puhua siitä niin negatiivisesti? Lisää vapautta ja luovuutta, lisää sirpaleisuutta ja monimuotoisuutta ja väriä elämään kaikilla tasoilla, lisää sen hokemista, kuinka tärkeää on, että elämä on arvaamatonta ja epävalmista ja suloisesti vinksallaan, eikä koskaan voi tietää mitä huominen tuo (tai voi olla tuomattakin).

Päinvastainen on heistä luonnevika. En tiedä uskovatko he evoluutioon. Tai lukevatko historiaa.

He ovat etuoikeutettujen joukoista etuoikeutetuimpia. Heidän aivorakennettaan ei voi kukaan heiltä viedä. Eurovaaleissa Eurooppa äänesti juuri ahdasmielisen rajoittuneesti, joten etuoikeutetut toimittajat haukkuvat eurooppalaisia nyt tyhmiksi ja pahoiksi.

nojoo aika sekavaa settiä tällä kertaa....

[Tavan]

Japanin tilanne kiinnostaa. Koska Japanissa ei ole koskaan ollut kristillisyys merkittävässä roolissa, joka olisi voinut romahtaa kuten täällä. Silti tai sen vuoksi heillä on vallinnut vahva konservatiivinen ja perinteitä kunnioittava eetos, ja vallitsee periaatteessa yhä, mitä esimerkiksi politiikkaan tulee. Feminismin kaltaiset ilmiöt ovat niin ikään sielä päin varsin pienessä roolissa Eurooppaan verrattuna. Lapset syntyvät (jos siis ylipäätään lapsia syntyy) avioliittoon, jne. Mokutukseen sielä ei ole koskettu pitkällä tikullakaan.

Mutta vaikuttaa ettei tämäkään riitä. Kaupungistuminen, materiaalinen yltäkylläisyys ym. modernisaation liki vääjäämättömät seuraamukset tuntuvat itsessään riittävän systeemin rapauttamiseen, vaikka kaiken pohjalla olisi verrattain konservatiivinenkin arvomaailma. Onko tilanne täysin toivoton, jos kerran Japanin kaltainen harvinainen jääräkään ei tästä tunnu ehjänä selviävän?

[kriittinen_ajattelija]

Japanin tilanne kiinnostaa. Koska Japanissa ei ole koskaan ollut kristillisyys merkittävässä roolissa, joka olisi voinut romahtaa kuten täällä. Silti tai sen vuoksi heillä on vallinnut vahva konservatiivinen ja perinteitä kunnioittava eetos, ja vallitsee periaatteessa yhä, mitä esimerkiksi politiikkaan tulee. Feminismin kaltaiset ilmiöt ovat niin ikään sielä päin varsin pienessä roolissa Eurooppaan verrattuna. Lapset syntyvät (jos siis ylipäätään lapsia syntyy) avioliittoon, jne. Mokutukseen sielä ei ole koskettu pitkällä tikullakaan.

Mutta vaikuttaa ettei tämäkään riitä. Kaupungistuminen, materiaalinen yltäkylläisyys ym. modernisaation liki vääjäämättömät seuraamukset tuntuvat itsessään riittävän systeemin rapauttamiseen, vaikka kaiken pohjalla olisi verrattain konservatiivinenkin arvomaailma. Onko tilanne täysin toivoton, jos kerran Japanin kaltainen harvinainen jääräkään ei tästä tunnu ehjänä selviävän?

Perus kaupunkisuunnittelulla nuokin ongelmat voitaisiin ehkäistä mutta nykyään on tämä "kustannustehokkuus" uskonto voimassa niin tavallinen kansa saa sitten kärsiä. Jos ihmiset dumbataan betonihelvetti lähiöihin niin silloin on turha odottaa että kansa käyttäytyisi normaalisti, ihan niinkuin eläimet ei eläintarhassakaan nauti erityisesti, hyvä jos edes lisääntyy. Kaupungit pitäisi rakentaa väljiksi omakotitalolähiöiksi ja valtio voisi sitten jollain veronalennuksilla/teatterilipuilla ym. antaa porkkanaa jos ihmiset osallistuu naapurustotoimintaan - mikä lisää yhteisöllisyyttä ja siten yleistä hyvinvointia ja normaalia käyttäytymistä. Naisillekkin pian tulisi omakotitaloissa miehiä ikävä kun nurmikon leikkuu ei onnistu... 

Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton niinkään, USA:ssa esim. on noin moderniksi länsimaalaiseksi maaksi oikein hyvä tilanne, siellä on erittäin paljon yhteisöllisyyttä ja nopeasti kasvavia eurooppalaistaustaisia ja yhteisöllisiä uskonnollisia klikkejä.

[Tavan]

Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton niinkään, USA:ssa esim. on noin moderniksi länsimaalaiseksi maaksi oikein hyvä tilanne, siellä on erittäin paljon yhteisöllisyyttä ja nopeasti kasvavia eurooppalaistaustaisia ja yhteisöllisiä uskonnollisia klikkejä.

Tuo on kieltämättä totta. Myös osavaltioiden itsenäiset mahdollisuudet tehdä haluamansalaista politiikkaa auttanevat. On myös kuviteltavissa, että liittovaltion merkitys saattaa joskus romahtaa, varsinkin jos konservatiiviset osavaltiot kyllästyvät kaoottisempien osavaltioiden heille aiheuttamaan rasitteeseen. Vaikka Yhdysvallat kokonaisuuten ei koskaan palaisi ennalleen (kuten se vielä joskus 70-luvulla oli: 90% valkoinen, käytännössä Eurooppalainen valtio etniseltä koostumukseltaan), voivat useat osavaltiot silti säilyttää palan tuota alkuperäistä Amerikkalaista unelmaa kukin tahollaan.

Japaninkin suhteenkaan ei ole lopulta syytä olla toivoton. On kuitenkin melko kiistatonta, että saari on ylikansoitettu. On myös mahdollista, että syntyvyyskriisiin ja muihin hedonistisiin asenneongelmiin voidaan puuttua tai ne voivat ratkea kulttuurillisten trendisiirtymien kautta puoliautomaattisestikin. Heidän suurin siunauksensa on, että eivät ole koskeneet mokutukseen. Mokutus vie tulevaisuudelta pohjan. Japanilaisilla on nykymenolla kaikki aika maailmassa korjata asiansa. Samaa ei voi sanoa Euroopan kansoista, joiden maissa toteutetaan kiireen vilkkaa väestönvaihto ja sitä kautta kansat tuhoutuvat peruuttamattomasti.

[Publicola]

En eilen ehtinyt vastata, mutta vastataanpa nyt sitten.

Olen samaa mieltä siitä, että yhteiskunnan sirpaloituminen ja tarkoituksen tutneen puute ovat ongelmia, ja että kulutus- ja yksilökeskeinen postmodernismi on luonut tietynlaisen "identiteettityhjiön", joka vahingoittaa ihmisiä tosielämässä, esimerkiksi juuri kuvailemiesi mielenterveysongelmien kautta. En kuitenkaan ehkä näe ihmistä niin luontaisesti etnosentrisenä olentona kuin sinä, enkä näe etnistä identiteettiä mitenkään ongelman ytimessä. Jos vaikka mietitään Nietzscheä, joka käsitteli relativistisen Euroopan identiteettikriisiä hyvin laajasti, niin kyllähän hän eli varsin monoetnisessä ja -kulttuurisessa yhteiskunnassa. Mielestäni ongelman juuret ovat ennemminkin teollisen vallankumouksen synnyttämän aineellisen hyvinvoinnin mahdollistamassa vapaa-ajan moninkertaistumisessa, tieteellisen edistyksen ja väestön koulutustason nousun aiheuttamassa uskonnon ja muiden yhteisöllisten totuuksein merkityksen heikkenemisessä, sekä muissa vastaavan kaltaisissa ilmiöissä.

Juu no siis varmasti näin, en usko itsekkään sen olevan niin olennainen osa vaan pikemminkin syyt on juurikin näissä moderneissa rakenteissa, jokatapauksessa ihmiset luottaa eniten "samanlaisen" taustan omaaviin kuin he itse enkä siten pidä tuollaista jonkin sortin etnosentrisyyttä pahana asiana Euroopassa, etenkään Suomessa missä +95% väestöstä kuuluu samaan etniseen ryhmään ja ovat asuneet näillä seuduilla tuhansia vuosia.

Mielestäni politiikan ei tule perustua epärealistiseen kuvaan ihmisistä "värisoikeina", ts. täysin epäetnosentrisinä olentoina. Tästä olemme varmaan samaa mieltä. Toisaalta olen itse sitä mieltä, ettei yhteiskunnan ole hyvä kannustaa etnosentrisyyteen, koska siihen liittyy potentiaalisia ongelmia, ja että julkisen vallan on joka tapauksessa kohdeltava ihmisiä samalla tavoin heidän etnisestä taustastaan riippumatta.

Ikävän negatiivinen kuva traditionaalisesta yhteiskunnasta, se että esim. nainen on kotona hoitamassa lapsia ei minusta ollenkaan ole mikään negatiivinen ilmiö tai naisia "alistava" jotenkin, ymmärrän että se voi olla sitä mutta kaikki riippuu ihan siitä miten yhteiskunta on rakentunut, traditionalismi perustuu vapaaehtoisuuteen ei Romania tyyliseen pakottamiseen "missä teet lapsia tai maksat veroja plus 1000%"
USA:ssa on paljon hyviä esimerkkejä tälläisestä...

Traditionalismin keskeisenä ongelmana pidän juuri sitä, että se estää ihmisiä tekemästä omia päätöksiään. Nainen kotona hoitamassa lapsia ei ole minustakaan negatiivinen ilmiö, kunhan nainen on itse valinnut jäävänsä kotiin hoitamaan lapsia. Minun on kuitenkin vaikea uskoa, että juuri missään yhteisössä - ainakaan sellaisessa yhteisössä, jonka jäsenillä on mahdollisuus ajatella vapaasti, kouluttautua jne - kävisi niin, että ihmiset ryhtyisivät vapaaehtoisesti käyttäytymään tai ajattelemaan kovin yhdenmukaisesti.

Mihin USA:n hyviin esimerkkeihin viittaat?

En jaksa alkaa käymään sen laajempaa keskustelua aiheesta jota on tällä foorumilla jauhettu omissa ketjuissa liikaakin, totean kuitenkin että homoseksualisuus on hyvin individualistinen valinta, traditionalisessa mallissa yhteisö menee aina yksilön edelle, siten omat taipumukset (riippumatta siitä mitä ne on) ei pääse yhtä esille, sillä on omat puolensa ja omat haittapuolensa, mutta itse valitsen vahvan identiteetin ja yhteisöllisyyden: "vapauden" sijasta.

Näemme homoseksuaalisuuden eri tavalla. Aiheesta on varmaan turha jauhaa tässä sen enempää, kuten totesitkin.

Tosiasissa ihmiset kun ei ole niin seksuaalisia olentoja toisin kuin media väittää, esim. Japanissa:

A survey by the Japanese Family Planning Association done earlier this year found that 45 per cent of women between 18 and 24 'were not interested in or despised sexual contact.

Japanista on tullut mielenkiintoisia tilastoja muutenkin: Japanin väestö on hyvin tuuliajolla ja maan yhteisöllisyys on tuhoutunut maan mega-miljoona kaupungeissa missä ei ole tyypillistä maaseudun tai pikkukylien yhteisöhenkeä eikä siten yhteisön painetta pariutua siten:

The Japanese weekly Playboy magazine reported in its latest edition that according to a study done by the Japanese Institute of Population and Social Security Research almost one in four Japanese men aged 30 to 34 is still a virgin.

A recent survey by Japanese insurance company Meiji Yasuda Life found that a third of Japanese men under 40 have never dated women at all, although women themselves aren't much better.

http://hommaforum.org/index.php/topic,88694.60.html
Kohtuu masentavia tilastoja ja Eurooppa tuskin hirveästi parempi, jos tämä on tätä sinun ja Halla-Ahon individualistista onnea, niin en halua olla osa tätä....

En näin äkkiseltään näe yhteyttä länsieurooppalaisten yksilönvapauksien ja Japanin syntyvyys- ja selibaattiongelmien kanssa. Vaikka kaupungistuminen onkin ehkä poistanut perinteisten kyläyhteisöjen paineet, Japanissa on ainakin vahva sosiaalinen koheesio ja voimakas etninen identiteetti. Ne eivät kuitenkaan ole estäneet kuvailemiesi ongelmien syntyä. En pidä ei-traditionalisista politiikkaa syynä Japanin tilanteeseen.

Toki sekin on totta, että Länsi-Euroopan syntyvyys on laskussa. En kuitenkaan näe eurooppalaista identiteettikriisiä siinä mitenkään pääasiallisena tekijänä, vaan ennemminkin pidän sitä seurauksena vaurastumisesta, kohonneesta koulutustasosta, alentuneesta lapsikuolleisuudesta jne. Jos katsotaan niitä maailman maita, joissa syntyvyys on korkea, niin ennemminkin ne ovat köyhiä ja kouluttamattomia korkean lapsikuolleisuuden maita kuin ääritraditionalistisia.

Tunnustan, ettei minulla ole näihin ongelmiin täydellistä ratkaisua. Suhtaudun kuitenkin optimistisesti siihen, että länsimainen yhteiskunta oppii tulemaan toimeen uudessa tilanteessa, ja ratkaisemaan identiteettikriisin ilman etnosentrisyyttä tai vastaavaa. Henkilökohtaisesti olen tuntenut sekä sellaisia ihmisiä, joille yhteisöllisen identiteetin puute ja siihen liittyvät ilmiöt ovat aiheuttaneet ongelmia, että sellaisia, jotka ovat näyttäneet pärjäävän tilanteen kanssa oikein hyvin. Toivon, että jälkimmäisen ihmisryhmän toimivat ratkaisut leviävät ajan mittaan. Ihmiskunta on sopeutunut suurempiinkin mullistuksiin.

Juu olet varmasti oikeassa, jokaisessa yhteiskuntamallissa on omat voittajat ja häviäjät, uskoisin kuitenkin että hyvin sirpaloituneessa yhteiskunnassa on enemmän häviäjiä kuin vahvasti yhteisöllisessä ja traditionaalisessa yhteiskunnassa. Tässä hyvä blogikirjoitus aiheeseen liittyen jos olet kiinnostunut : http://joonaskonstig.com/2014/05/28/elama-paattymaton-kafkamainen-painajainen/

Konstigin blogaus oli ihan mielenkiintoinen, kiitos linkistä.