2010-02-17 HS: Kasvisruokapäivä tulee Helsingin kouluihin

[John Johnson]

Kakkosluokkalainen Jimi Ruottinen haukkaa välipalaa koulupäivän jälkeen. Isä Simo Ruottinen on kattanut pöytään kasvisvoileivän, keksiä ja soijamaitokaakaota. Koska tamperelaisperheessä ollaan vegaaneja, ruoka ei sisällä eläinperäisiä raaka-aineita. Vaatetuksessa vältetään eläinperäisiä materiaaleja, kuten villaa ja nahkaa.

– Jimi on ollut syntymästään vegaani ja itse olen ollut kohta 20 vuotta. Se lähti aikanaan eläinoikeuksien ajattelusta, Simo Ruottinen kertoo.

Yle: Vegaanilapsi voi joutua ottamaan kouluun omat eväät 15.9.2014

Ihan oikein kustantaa omat eväät jos haluaa noudattaa oman aatteensa mukaista ruokavaliota.

Ja miksi tämä sama ei päde lihaa syöville? Miksi yhteiskunnan tulee kustantaa lapsille ilmaiset liharuoat? Vegemättöä vaan koululounaaksi, sitten kotona voivat kakarat vetää lauantaimakkaraa, jos iskän ja äiskän "ideologia" niin sanelee.

[Miniluv]

Mikä on se perustavanlaatuinen ero, että eläinten syöminen on lähtökohtaisesti kyseenalaistamaton aksiooma, mutta ihmissyönti ei.

Siinä, että ihmissyönti on niin poikkeava ja ihmisruumiin vaatimaa kunnioitusta häpäisevä teko, että se koetaan sinänsä moraalinvastaisena. Jonathan Haidtin moraaliperusteista (Care/harm, fairness/cheating, loyalty/betrayal, authority/subversion, sanctity/degradation) kyse on viimeisestä.

Siksi joku sissitaistelija kuvaa itsensä syömässä ihmislihaa. Hän tekee itsestään kammottavan vastustajan rikkomalla tällaista tabua.

[Mehud]

"Näin on tehty aina ennenkin" ei vielä ole argumentti sen puolesta miksi asia olisi oikein. Orjuutta on esiintynyt aina ihmiskunnanhistoriassa, mutta sen me tuomitsemme. "Lihansyönti on yleisesti hyväksyttyä" on vielä huonompi argumentti. Orjuus oli yleisesti hyväksyttävää ja luonnollista mm. antiikissa, mutta ideologisista/uskonnollisista syistä emme sitä länsimaissa enää hyväksy. Missä on siis orjuden ja lihansyönnin perustavanlaatuinen ero, että toista pidämme luonnollisena (naturalistinen virhepäätelmä) ja hyväksyttynä, mutta toista emme. Viimeinen lauseesi tosin ilmaisee, että rationaalinen ja looginen argumentaatio/päättely ei ole vahvinta aluettasi.

Siili:

....

Miten orjuus ja lihansyönti liittyy toisiinsa? Senkö takia, että se on ollut yleisesti hyväksyttävää ja lihansyönti on vieläkin. Orjuudessa loukattiin ihmisoikeuksia ja siksi se päätettiin lopettaa sivistysmaissa. Lihansyönti ei riko kenenkään oikeuksia ja ihmiset pysyvät syömällä hengissä. Minä voisin heittää vastakysymyksen sinun tyylilläsi "Missä on siis orjuuden ja kasvissyönnin perustavanlaatuinen ero?" Jos kerran orjuuden ja lihansyönnin välillä ei ole eroa, niin sitä ei myöskään ole orjuuden ja kasvissyönnin välillä. Veikkaanpa että viljelmillä on ollut enemmän orjia käytössä kuin karjankasvatuksessa.

[Faidros.]

Miksi ruokailussa vähemmistön pitäisi saada sanella enemmistön ruokailuehdot?

[Siili]

Ihmiset ja eläimet ovat tosiaan tuntoisia ja kipua kokevia. Ja kuolevaisia. Emme kuitenkaan tehokasvata ihmisiä ravinnoksi tai ylipäätään hyväksy kannibalismia. Mikä on se perustavanlaatuinen ero, että eläinten syöminen on lähtökohtaisesti kyseenalaistamaton aksiooma, mutta ihmissyönti ei.

Kannibalismi ei tietääkseni ole kovin yleistä eläinkunnassa, joten sen välttäminen voi olla ihmisen(kin) lajispesifinen biologinen vietti.  Kannibalismin karsastamisella voi olla evolutiivinen pohja, koska tuhoisimmat taudit tuppaavat olemaan lajispesifisiä ja kannibalismi on omiaan levittämään juuri näitä tauteja.

Se, että ihmisen, tai ainakin samaan yhteisöön kuuluvan, tappaminen on ollut vahvasti säädeltyä, on ilmeisen keskeistä yhteisön toimivuuden kannalta.  Yhteisöt, joissa ei olla nokon nuukia tuon tappamisen suhteen, eivät ilmeisesti ole kovin pitkäikäisiä, minkä vuoksi vakiintuneissa yhteisöissä ihmisen tappaminen on todellakin hyvin kontrolloitua. 

Mitä ilmeisemmin useimmat yhteisöt ovat kuitenkin kestäneet varsin hyvin sen, että niissä kasvatetaan ja tapetaan eläimiä syömistä varten.  Eläinproteiini on ollut myös monia kasvivalkuaisia varmempi lähde välttämättömille aminohapoille, joten eläinproteiinin saatavuus on voinut vähentää puutostautien esiintyvyyttä yhteisöissä ja siten parantaa yhteisön yksilöiden selviämistä.  Tasapainoisen vegaanidietin rakentaminen vaatii enemmän tietoa, eikä tätä tietoa ole aina ollut.

Vastaus on siis, että yhteiskunnassa olevat eettiset säännöt eivät ole mitään elämää tai universumia suurempia lainalaisuuksia, vaan ne ovat kehittyneet ajan saatossa.  Toki niitä on lupa kyseenalaistaa, mutta kyseenalaistajienkin on suvaittava se, etteivät muut hyppää riemurinnoin saman tien samoihin mielipidevankkureihin.  Itse eniten inhoamani ihmistyyppi ovat besserwisserit, jotka tuputtavat omaa poikkeavaa elämäntyyliään yleisratkaisuksi kaikille muillekin, muka erityisen eettisenä valintana.

[Aukusti Jylhä]

Epäilisin, että kotimaisen lihaproteiinin käyttö on vähemmän luontoa kuormittavaa, kuin yleisimmän vegaanien käyttämät kasviproteiinin lähteet.

On varmasti joku hutkimus aiheesta, tai siis kaksi: lobbareiden ja niiden toisten lobbareiden...

[Ink Visitor]

Päiväntasaajan oloissa voi pärjätä pelkästään kasvisravinnolla mutta pohjolan talvesta selviäminen pelkästään "ituja puremalla" on kyllä tekemätön paikka... Taitaa olla aika harvassa esim. vegetaristi eskimot... Lihansyönti on ollut välttämättömyys jo hengissäsäilymisen takia.

Meni kyllä ohi alkuperäisen aiheen, siihen lyhyesti, avainsanat ovat vaihtoehto ja pakko...
Toisinsanoen, yksilön vapaus valita tai yhteiskunnan määräys.

[LyijyS]

Mikä on se perustavanlaatuinen ero, että eläinten syöminen on lähtökohtaisesti kyseenalaistamaton aksiooma, mutta ihmissyönti ei.

Siinä, että ihmissyönti on niin poikkeava ja ihmisruumiin vaatimaa kunnioitusta häpäisevä teko, että se koetaan sinänsä moraalinvastaisena. Jonathan Haidtin moraaliperusteista (Care/harm, fairness/cheating, loyalty/betrayal, authority/subversion, sanctity/degradation) kyse on viimeisestä.

Siksi joku sissitaistelija kuvaa itsensä syömässä ihmislihaa. Hän tekee itsestään kammottavan vastustajan rikkomalla tällaista tabua.

Lihavoitu kohta pitäisi vielä pystyä perustelemaan. Pelkkä kokemus (Moore taisi tosin puhua moraaliaistista) ei vielä tee asioista välttämättä aidosti moraalisia. Yleensä perustelu voisi olla mahdollista, siten että ihminen on aidosti arvokkaampi kuin eläimet. Lähi-idän uskonnothan perustelevat tämän ihmisen erityisasemalla jumalan edessä. Jumalan luoma ihmisarvo on siis todella maailmassa vallitseva tosiasia ja siten ihminen muun luomakunnan yläpuolella. Ei kylläkään vakuuta uskonnotonta. En tiedä miten Haidt perustelee tuon väitteen, mutta täytynee tutustua. Kiitoksia vinkistä.

Siili:

...

Allekirjoitan pitkälti tuon mitä sanot itsekin. Itse halusin tarkastella tätä myös ettisestä näkökulmasta, jollainen kysymys se myös mielelestäni on. Se mikä on luonnollista ei välttämättä ole synonyymi moraalisuudelle. Aikaisemmin mainitsin juuri tästä syntyvän ns. naturalistisen virhepäätelmän.

Jos moraalisäännöt perustuvat pitkälti siis (kirjoittamattomille) sopimuksille (ts. maailmassa ei vallitse ihmisistä riippumattonta moraalia), jotka ovat hioutuneet aikojen saatossa, niin tällöin ollaan siinä relativismin suossa. Ei ole siis loppupelissä väliä syödäänkö ihmisiä vai eläimiä fundamentaalisessa mielessä. Ymmärtänet kärjistyksen. Sovinnaiset ruokatavat ovat vain kulttuurisia sopimuksia.

Tällaisessa maailmassa näkisin juuri, että on hieman keinotekoista vetää raja lihansyönnissä juuri ihmiseen jos eläimetkin kykenevät tuntemaan kärsimystä ja kipua sekä kokevat maailmaa niille lajityypillisellä tavalla. Näma asiat yhdistävät kaikkia lajeja ja nostamalla ihmisen muiden yläpuolelle syyllistymme aiheettomaan lajispesifismiin. Jos kärsimystä on vältettävä aiheuttamasta ihmisille, niin loogisesti myös eläimillekin, jotka sitä kykenevät tuntemaan. Mitään ehdottoman jyrkkää kantaa en pysty kuitenkaan itsekään sanomaan, sillä uskon moraalin olevan viime kädessä juuri suhteellista. Nyt pihville.

[Kari Kinnunen]

Voi sentään.

Onhan suomessa elitaso jo sellainen, että maksuttomasta kouluruokailusta voisi luopua. Kouluihin työmaaruokala tyyppiset ratkaisut taikka sitten omat eväät.

Ei lasten ravitsemus ole enää kiinni maksuttomasta kouluruoasta.

Vähävaraisille sitten maksulappuja sossusta koulun ruokalaan halvimman vaihtoehdon mukaan.

Noloa, tottakai, vaan niin pitää sosiaalin elättinä oleminen ollakin.

[Miniluv]

Mikä on se perustavanlaatuinen ero, että eläinten syöminen on lähtökohtaisesti kyseenalaistamaton aksiooma, mutta ihmissyönti ei.

Siinä, että ihmissyönti on niin poikkeava ja ihmisruumiin vaatimaa kunnioitusta häpäisevä teko, että se koetaan sinänsä moraalinvastaisena. Jonathan Haidtin moraaliperusteista (Care/harm, fairness/cheating, loyalty/betrayal, authority/subversion, sanctity/degradation) kyse on viimeisestä.

Siksi joku sissitaistelija kuvaa itsensä syömässä ihmislihaa. Hän tekee itsestään kammottavan vastustajan rikkomalla tällaista tabua.

Lihavoitu kohta pitäisi vielä pystyä perustelemaan. Pelkkä kokemus (Moore taisi tosin puhua moraaliaistista) ei vielä tee asioista välttämättä aidosti moraalisia. Yleensä perustelu voisi olla mahdollista, siten että ihminen on aidosti arvokkaampi kuin eläimet. Lähi-idän uskonnothan perustelevat tämän ihmisen erityisasemalla jumalan edessä. Jumalan luoma ihmisarvo on siis todella maailmassa vallitseva tosiasia ja siten ihminen muun luomakunnan yläpuolella. Ei kylläkään vakuuta uskonnotonta. En tiedä miten Haidt perustelee tuon väitteen, mutta täytynee tutustua. Kiitoksia vinkistä.

Kysymys on tästä Haidtin kirjasta. Suosittelen! Moraaliperusteet (joista unohdin Liberty/oppressionin) Haidt on johtanut kyselytutkimusten pohjalta.

http://www.youtube.com/watch?v=vs41JrnGaxc

Kirjassa ei kyllä missään kohtaa vedottu ihmisen tuolle puolen meneviin moraalin määrääjiin, joita ilman minusta moraali jää pelkästään makuasioiksi.

[Aktiivieläin]

Ihmiset ja eläimet ovat tosiaan tuntoisia ja kipua kokevia. Ja kuolevaisia. Emme kuitenkaan tehokasvata ihmisiä ravinnoksi tai ylipäätään hyväksy kannibalismia. Mikä on se perustavanlaatuinen ero, että eläinten syöminen on lähtökohtaisesti kyseenalaistamaton aksiooma, mutta ihmissyönti ei.

Kannibalismi ei tietääkseni ole kovin yleistä eläinkunnassa, joten sen välttäminen voi olla ihmisen(kin) lajispesifinen biologinen vietti.  Kannibalismin karsastamisella voi olla evolutiivinen pohja, koska tuhoisimmat taudit tuppaavat olemaan lajispesifisiä ja kannibalismi on omiaan levittämään juuri näitä tauteja.

Hullunlehmäntauti eli 'kuru' on tuollainen.

Se, että ihmisen, tai ainakin samaan yhteisöön kuuluvan, tappaminen on ollut vahvasti säädeltyä, on ilmeisen keskeistä yhteisön toimivuuden kannalta.  Yhteisöt, joissa ei olla nokon nuukia tuon tappamisen suhteen, eivät ilmeisesti ole kovin pitkäikäisiä, minkä vuoksi vakiintuneissa yhteisöissä ihmisen tappaminen on todellakin hyvin kontrolloitua.

En viitsi linkkejä laittaa, mutta antropologit ovat erimielisiä kannibalismin muinaisesta levinneisyydestä. Itse epäilen, että muinaisihmiselle kannibalismi oli laajalle levinnyt käytäntö kilpailevien heimojen leviämisen estämiseksi omalle reviirille, vähän kuten simpansseilla nykyisin. Antroposentrikko sanoo tietysti aina ja kaikissa tapauksissa, että mikään ihmiseläintä muiden kädellisten rinnalle laskeva hypoteesi ei ole uskottava. Todisteita kannibalismista on löydetty, ymmärrettävästi on kuitenkin vaikea sanoa mikä oli tilanne globaalin alkuihmispopulaation keskuudessa sanotaanko 10 000 vuotta sitten.

Etiikan suhteen en pidä hypoteesia laajalle levinneestä kannibalismista yhtään ihmeellisenä, kun näen aikalaiset eettiset käytäntömme. Sitä paitsi fyysinen vastenmieli riippuu tottumuksista. Olen pidättäytynyt punaisesta lihasta ja kanasta viimeiset viisitoista vuotta ja viime kesänä haukkasin erehdyksestä sianlihaa luullessani pihviä kasvispohjaiseksi lautasellani. Tunsin fyysistä pahoinvointia, minua oksetti. En ymmärtänyt heti mistä oli kyse ennen kuin tarkistin ruokapaikan buffet -listasta että luin väärää päivää ja olin haukannut kasvispihvin sijaan makkarapihviä. Elimistöni piti sitä syömäkelvottomana ilman, että olisin älyllisesti ajatellut ruoastani yhtään mitään.

Mitä ilmeisemmin useimmat yhteisöt ovat kuitenkin kestäneet varsin hyvin sen, että niissä kasvatetaan ja tapetaan eläimiä syömistä varten.  Eläinproteiini on ollut myös monia kasvivalkuaisia varmempi lähde välttämättömille aminohapoille, joten eläinproteiinin saatavuus on voinut vähentää puutostautien esiintyvyyttä yhteisöissä ja siten parantaa yhteisön yksilöiden selviämistä.  Tasapainoisen vegaanidietin rakentaminen vaatii enemmän tietoa, eikä tätä tietoa ole aina ollut.

Olen samaa mieltä. Lisäisin että ennen karjaeläinten kehittymistä kulttuurisina käytäntöinä metsästäjä-keräilijät ja etenkin niitä edeltäneet keräilijäapinat/-alkuihmiset olivat melko vaatimattomia juoksemaan kiinni mitään suurempaa riistaa tai edes pienempää riistaa. Asiaa voi kokeilla yrittämällä juosta kiinni kaniinin. Siksi on mielestäni hiukan kummallista (epäilyttävää?) miten ihmisen metabolia kehittyi niin nopeasti sietämään ja hyödyntämään lihaa.

Edellistä voi pitää myös argumenttina kannibalismiteorian puolesta.

Vastaus on siis, että yhteiskunnassa olevat eettiset säännöt eivät ole mitään elämää tai universumia suurempia lainalaisuuksia, vaan ne ovat kehittyneet ajan saatossa.  Toki niitä on lupa kyseenalaistaa, mutta kyseenalaistajienkin on suvaittava se, etteivät muut hyppää riemurinnoin saman tien samoihin mielipidevankkureihin.  Itse eniten inhoamani ihmistyyppi ovat besserwisserit, jotka tuputtavat omaa poikkeavaa elämäntyyliään yleisratkaisuksi kaikille muillekin, muka erityisen eettisenä valintana.

1800-luvulla pidettiin eurooppalaistenkin keskuudessa orjuutta ihan hyväksyttävänä. Britannian parlamentissa muuan edustaja ehdotti sitten eläinsuojelulainsäädännön laatimista nähtyään isännän hakkaavan kepillä hevostaan kadulla, mihin lordit reagoivat yhtymällä röhönauruun. Koko ajatusta eläinten tarpeiden huomioimisesta lainsäädäntöteitse pidettiin naurettavana, absurdina. Darwinin ajatukset ihmisestä eläinkunnan haarana olivat vasta leviämässä, ja darwinismin seurauksia muussa filosofiassa ei nähdäkseni ymmärretä vielä meidän aikanammekaan.

[Pikkuvaimo]

Tällaisessa maailmassa näkisin juuri, että on hieman keinotekoista vetää raja lihansyönnissä juuri ihmiseen jos eläimetkin kykenevät tuntemaan kärsimystä ja kipua sekä kokevat maailmaa niille lajityypillisellä tavalla. Näma asiat yhdistävät kaikkia lajeja ja nostamalla ihmisen muiden yläpuolelle syyllistymme aiheettomaan lajispesifismiin. Jos kärsimystä on vältettävä aiheuttamasta ihmisille, niin loogisesti myös eläimillekin, jotka sitä kykenevät tuntemaan. Mitään ehdottoman jyrkkää kantaa en pysty kuitenkaan itsekään sanomaan, sillä uskon moraalin olevan viime kädessä juuri suhteellista. Nyt pihville.

Ihmisenä nostan ihmislajin muiden lajien yläpuolelle. Ensisijaisesti pyrin ylläpitämään omaa ja lasteni elämää, enkä jonkin toisen eliön, oli kuinka tunteva hyvänsä. Näin käsittääkseni toimivat kaikki eläinlajit, lajityypillisesti käyttäytyessään. Ei Haukka kysy punarinnalta, tunteeko se kipua kun sen rintalihat syödään elävältä. Se on haukan ruokaa.

Itseasiassa ihminen jossakin mielessä on muiden eläinten yläpuolella, mitä tulee ruualla leikkimiseen. Ihminen taitaa olla nykytietämän mukaan ainoa peto, joka ajattelee ruokansa kärsimyksiä. En usko, että eläimillä on mitään moraalia ruokansa suhteen. Syövät tarpeeseensa.

Sitä tässä koitan itsekin perheineni tehdä uskoen, että myös liha on osa lajityypillistä ruokavaliotamme. Ihminen on siitä hassu, ettei se näytä luonnostaan tietävän edes sitä, mikä ON sitä luontaista ruokaa ja kuuluuko liha varmasti niihin, vai ehkä pelkästään lintujen munat ja hyönteiset. Muut eläimet syövät kaikkea, mistä ne saavat jotakin ravintoa irti ilman liian suuria vatsakärsimyksiä tai muita pahoja haittavaikutuksia.

Tai en nyt sittenkäään tiedä - tilhetkin syövät syksyllä käyneitä pihlajamarjoja ja törmäilevät sitten kännipäissään ikkunoihin.

Hieno ketju kuitenkin ja hieno asia, että koulussa edelleen saa edes jotain ruokaa.

[Kari Kinnunen]

Hieno ketju kuitenkin ja hieno asia, että koulussa edelleen saa edes jotain ruokaa.

Onko oikeastaan?

Vai olisiko nykyisten erikoisten ruokavalioiden aikakaudella parempi jos jokainen kustanataisi eväänsä ihan itse?

Aikoinaan riitti kunhan koulusta sai soppaa. Nyttemmin tullut hiukan lisää vaatimuksia.

Olisiko hyvä palata perusasetuksiin, kenties?

[Aktiivieläin]

Nimimerkki Pikkuvaimo ei nähtävästi osaa päättää kuuluuko ihminen muuhun biologiseen luontoon vai ei kertoessaan ensin, mitä ihminen luonnostaan tekee, ja sen jälkeen miten osa ihmisistä ei tuota luontoaan itse ymmärrä.

Ehkäpä hänen pitäisi siis puhua vain omasta eikä koko ihmislajin puolesta.

Jos toisaalta päätämme ottaa mallin tavoittelemallemme ihmislajin käytökselle muusta luonnosta, meidän täytyy juosta metsään alasti.

[Pikkuvaimo]

Nimimerkki Pikkuvaimo ei nähtävästi osaa päättää kuuluuko ihminen muuhun biologiseen luontoon vai ei kertoessaan ensin, mitä ihminen luonnostaan tekee, ja sen jälkeen miten osa ihmisistä ei tuota luontoaan itse ymmärrä.

Ehkäpä hänen pitäisi siis puhua vain omasta eikä koko ihmislajin puolesta.

Jos toisaalta päätämme ottaa mallin tavoittelemallemme ihmislajin käytökselle muusta luonnosta, meidän täytyy juosta metsään alasti.

Se onkin pohdintaa Minusta ei ole edes tavoiteltavaa yrittää muodostaa joka asiasta mielipidettä tai oikeinkin vahvaa näkemystä. Siksi mutustelen mielelläni eri näkökulmia ja katson, saavatko muut keskutelijat niistä jotakin irti.

Toivottavasti en loukannut sinua kovin verisesti, kun "puhuin koko ihmislajin puolesta"

[Mursu]

Olen samaa mieltä. Lisäisin että ennen karjaeläinten kehittymistä kulttuurisina käytäntöinä metsästäjä-keräilijät ja etenkin niitä edeltäneet keräilijäapinat/-alkuihmiset olivat melko vaatimattomia juoksemaan kiinni mitään suurempaa riistaa tai edes pienempää riistaa. Asiaa voi kokeilla yrittämällä juosta kiinni kaniinin. Siksi on mielestäni hiukan kummallista (epäilyttävää?) miten ihmisen metabolia kehittyi niin nopeasti sietämään ja hyödyntämään lihaa.

Itseasiassa juuri kiinni juokseminen on se perinteinen metsästystapa. Kaniineihin sitä ei käytetä, mutta esimerkiksi antilooppeihin. Ei ole nelijalkaista kasvinsyöjää, joka voisi juosta karkuun päättäväistä ihmisjoukkoa. Ihmiset ovat syöneet lihaa ei muodoissa kaksi ja puoli miljoonaa vuotta.

Edellistä voi pitää myös argumenttina kannibalismiteorian puolesta.

Kannibalismi ei voi olla minkään lajin pääsääntöinen ravinnon hankkimistapa. Ikiliikkujaa ei ole keksitty. Kannibalismi siellä, missä sitä on ollut on ollut lähinnä rituaalista.

[Leso]

Vegaaneille oisi joka päivä tarjolla mieleisensä eväs: siitä vaan keskuskeittiön biojätesankko jakoon.

Toki varmaan munankuoret ja muut eläinperäiset ainekset voitais helposti erotella omaan sankkoonsa. Aika pienellä vaivalla.

Vittu, mikä ongelma? Samalla sais dyykkausideologista hyvää mieltä.

[RP]

Tällaisessa maailmassa näkisin juuri, että on hieman keinotekoista vetää raja lihansyönnissä juuri ihmiseen jos eläimetkin kykenevät tuntemaan kärsimystä ja kipua sekä kokevat maailmaa niille lajityypillisellä tavalla. Näma asiat yhdistävät kaikkia lajeja ja nostamalla ihmisen muiden yläpuolelle syyllistymme aiheettomaan lajispesifismiin.

Jos joku olisi aidosti tuota mieltä, hänen pitäisi toki pyrkiä estämään myös lumikkoa saamsta myyräpaistia. Toki, hän voisi pitää lumikkoa oikeustoimikelvottomana, mutta ainahan sen luontokappaleen voisi laittaa häkkiin (toki mahdollisimman isoon ja lajityypilliset tarpeet täyttävään...) ja opettaa sen syömään tofua.  Tämähän olisi jopa hänen moraalinen velvollisuutensa myyrää kohtaan.

(et ollutkaan tätä mieltä, no minua ei ihan itsetarkoituksellinen paskanjauhanta tälläisestä jaksa kiinnostaa)

Viime kädessä moraalisia sääntöjä ei voi johtaa puhtaista tosiasioista, vaan ne perustuvat valintoihin (vaikka uskoisit Luojaan, hänenkin totelemisensa olisi valinta, ei looginen välttämättömyys (muistakaamme, ennenkuin koskaan rakennamme koneita, joilla on tuossa suhteessa mahdollisuus valintaan)).  Vaikka näen eläimilläkin arvonsa, on se minulle selkeästi vähäisempi yksilötasolla kuin ihmisten arvo, enkä minun tarvitse perustella tuota kenellekään millään.

[Arvoton]

Voi sentään.

Onhan suomessa elitaso jo sellainen, että maksuttomasta kouluruokailusta voisi luopua. Kouluihin työmaaruokala tyyppiset ratkaisut taikka sitten omat eväät.

Lähitulevaisuudessa maksuton kouluruoka loppuukin. Pitää näet kustantaa sen väestönosan eläminen, joka saa jokaiselle lapselleen (10) uudet Emmaljungat ihan kuten kantaväestökin, jota taas kohta sossun asiakkaista on enää se 27 %. Se väestönosa lisääntyy ainakin pk-seudulla loputtomasti lapsia tehtaillen ja Suomen ottaessa heitä ulkomailta, Eestistä ja etenkin kehitysmaista aina yhä lisää. Silloin toki on samantekevää, annetaanko lapselle maksuton kouluruoka vai sossun setelit - loppukustannukset ovat suuret molemmissa tapauksessa.

Uusia aineita voisi koulussa olla monikulttuurisuuskasvatus, tunneälyn kehittäminen ja katutaistelukoulutus äärioikeistoa vastaan. Nämä vaikkapa matematiikan, historian ja äidinkielen (siis taantumuksellisen suomen) tilalle.

Muuten, kasvisperäinen päivä ei ole joskus pahitteeksi, jos silloin saa vaikkapa papuja, linssejä tai pähkinöitä.

[Leso]

[...]

Muuten, kasvisperäinen päivä ei ole joskus pahitteeksi, jos silloin saa vaikkapa papuja, linssejä tai pähkinöitä.

No ei olisi, ei. Miten näitä ei mitenkään muuten saisi lautaselle tuputettua?
Mutta kun kasvisruokapäivän idea ei ole monipuolistaa lautasen sisältöä, vaan kieltää liha.

[Onkko]

Olen samaa mieltä. Lisäisin että ennen karjaeläinten kehittymistä kulttuurisina käytäntöinä metsästäjä-keräilijät ja etenkin niitä edeltäneet keräilijäapinat/-alkuihmiset olivat melko vaatimattomia juoksemaan kiinni mitään suurempaa riistaa tai edes pienempää riistaa. Asiaa voi kokeilla yrittämällä juosta kiinni kaniinin. Siksi on mielestäni hiukan kummallista (epäilyttävää?) miten ihmisen metabolia kehittyi niin nopeasti sietämään ja hyödyntämään lihaa.

Itseasiassa juuri kiinni juokseminen on se perinteinen metsästystapa. Kaniineihin sitä ei käytetä, mutta esimerkiksi antilooppeihin. Ei ole nelijalkaista kasvinsyöjää, joka voisi juosta karkuun päättäväistä ihmisjoukkoa. Ihmiset ovat syöneet lihaa ei muodoissa kaksi ja puoli miljoonaa vuotta.

Tämä on totta, kestävyysjuoksussa ihmiset ovat omaa luokkaansa.
http://phys.org/news95954919.html

Lihansyönnistä

"The problem with that theory, Lieberman said, is that we began adding meat to our diets around 2.6 million years ago, long before we developed advanced weapons like the bow and arrow, which was developed as recently as 50,000 years ago."

While some of our ancestors' meat-eating may have been due to scavenging, Lieberman said the appearance about 2 million years ago of physical adaptations that have no impact on walking but that make humans better endurance runners provide evidence that early scavengers became running hunters.

Persistence hunting eli kestävyysmetsästys

https://www.youtube.com/watch?v=826HMLoiE_o

[Aktiivieläin]

Olen samaa mieltä. Lisäisin että ennen karjaeläinten kehittymistä kulttuurisina käytäntöinä metsästäjä-keräilijät ja etenkin niitä edeltäneet keräilijäapinat/-alkuihmiset olivat melko vaatimattomia juoksemaan kiinni mitään suurempaa riistaa tai edes pienempää riistaa. Asiaa voi kokeilla yrittämällä juosta kiinni kaniinin. Siksi on mielestäni hiukan kummallista (epäilyttävää?) miten ihmisen metabolia kehittyi niin nopeasti sietämään ja hyödyntämään lihaa.

Itseasiassa juuri kiinni juokseminen on se perinteinen metsästystapa. Kaniineihin sitä ei käytetä, mutta esimerkiksi antilooppeihin. Ei ole nelijalkaista kasvinsyöjää, joka voisi juosta karkuun päättäväistä ihmisjoukkoa. Ihmiset ovat syöneet lihaa ei muodoissa kaksi ja puoli miljoonaa vuotta.

Tuo on tosi mielenkiintoista, siis juoksemalla kiinni antilooppeja (!) ja sitten... eeh, tappamalla ne käsin ja nykertämällä lihaa niiden nahan läpi? Myönnän että se kuulostaa epäuskottavalta, mutta muistan kuulleeni hypoteesin ennenkin. Pitää varmaan etsiä asiasta tarkempaa tietoa. Kysehän ei tuossa tapauksessa liene siitä, etteikö antilooppilauma olisi yhtä päättäväisesti juossut pakoon.

Edellistä voi pitää myös argumenttina kannibalismiteorian puolesta.

Kannibalismi ei voi olla minkään lajin pääsääntöinen ravinnon hankkimistapa. Ikiliikkujaa ei ole keksitty. Kannibalismi siellä, missä sitä on ollut on ollut lähinnä rituaalista.

Löytöjen perusteella on kiistanalaista, oliko kannibalismi lähinnä rituaalista vai laajamittaisempaa. Esimerkiksi:

http://news.nationalgeographic.com/news/2010/08/100831-cannibalism-cannibal-cavemen-human-meat-science/

En usko että kysymykseen saadaan varmaa vastausta lähiaikoina tai välttämättä koskaan. Pääsääntöinen ruokavalio ihmisliha tuskin oli kuten sanot. Muun ravinnon lisä, kenties. Omakohtaisen kokemukseni perusteella sianlihasta (ks. aiempi viestini) en näe mitään fysiologista syytä olettaa, etteikö ihmisheimo tottuisi ihmislihaan osana muuta ruokavaliotaan.

[Onkko]

Tuo on tosi mielenkiintoista, siis juoksemalla kiinni antilooppeja (!) ja sitten... eeh, tappamalla ne käsin ja nykertämällä lihaa niiden nahan läpi? Myönnän että se kuulostaa epäuskottavalta, mutta muistan kuulleeni hypoteesin ennenkin. Pitää varmaan etsiä asiasta tarkempaa tietoa. Kysehän ei tuossa tapauksessa liene siitä, etteikö antilooppilauma olisi yhtä päättäväisesti juossut pakoon.

Lue minun vastaus tuosta yläpuolelta, ei kannata skipata viestejä. Ja tuo "epäuskottava" kumoutuu aivan siinä minun linkissä olevassa videossa.

[John Johnson]

Hieno ketju kuitenkin ja hieno asia, että koulussa edelleen saa edes jotain ruokaa.

Onko oikeastaan?

Vai olisiko nykyisten erikoisten ruokavalioiden aikakaudella parempi jos jokainen kustanataisi eväänsä ihan itse?

Aikoinaan riitti kunhan koulusta sai soppaa. Nyttemmin tullut hiukan lisää vaatimuksia.

Olisiko hyvä palata perusasetuksiin, kenties?

Juuri näin. Täällä on jo ehdoteltu, että enemmistön pitäisi päästä päättämään, mutta eikö se johtaisi vaan pitsaan ja hampurilaisiin? Terveys, hinta ja hävikin minimointi pitää olla päällimäisinä kriteereinä ennen kaikkea, mikäli ilmainen kouluruoka halutaan pitää.

Lihansyönti on täysin lapasesta lähtenyt ylellisyys, eikä sen syönnillä ole koko aika läskistyvässä nykysuomessa mitään tekemistä henkiinjäämisen kanssa.

[Aukusti Jylhä]

Lihan syönti ei tee kenestäkään läskiä. Ihan muut jutut ovat siihen syynä.

[Mehud]

Hieno ketju kuitenkin ja hieno asia, että koulussa edelleen saa edes jotain ruokaa.

Onko oikeastaan?

Vai olisiko nykyisten erikoisten ruokavalioiden aikakaudella parempi jos jokainen kustanataisi eväänsä ihan itse?

Aikoinaan riitti kunhan koulusta sai soppaa. Nyttemmin tullut hiukan lisää vaatimuksia.

Olisiko hyvä palata perusasetuksiin, kenties?

Juuri näin. Täällä on jo ehdoteltu, että enemmistön pitäisi päästä päättämään, mutta eikö se johtaisi vaan pitsaan ja hampurilaisiin? Terveys, hinta ja hävikin minimointi pitää olla päällimäisinä kriteereinä ennen kaikkea, mikäli ilmainen kouluruoka halutaan pitää.

Lihansyönti on täysin lapasesta lähtenyt ylellisyys, eikä sen syönnillä ole koko aika läskistyvässä nykysuomessa mitään tekemistä henkiinjäämisen kanssa.

Kasvissyönnin lapasesta lähtemisen myötä pilvenpoltto on lisääntynyt ja välinpitämättömyys yhteiskunnasta on vallannut alaa. Lihansyöjät ovat rakentaneet tämän maan, joten lihansyönti on hyvinvointiyhteiskunnan rakennusaine. Salaattia siinä sivussa, niin hyvä tulee. Tofu- kinkulle kuitenkin jyrkkä- EI!

[JJohannes]

Niille ihmisille, jotka tämän maan rakensivat, liha oli harvinaista herkkua. Milloinkaan ei suomalainen ole syönyt yhtä paljon lihaa kuin tänä päivänä.

[Mehud]

Niille ihmisille, jotka tämän maan rakensivat, liha oli harvinaista herkkua. Milloinkaan ei suomalainen ole syönyt yhtä paljon lihaa kuin tänä päivänä.

Niin, näin toimittiin pakosta. Lihaa syötiin heti kun se oli mahdollista. Lihan takia uurastettiin, liha oli tavoiteltavaa ja toivottava lisä ruokapöytään. Liha oli silloin hyvää ihmiselle, kuten nykyäänkin. Normaali ihminen ymmärtää lihan merkityksen ihmiskunnalla. Ilman lihaa ihmiskuntalaiset olisivat aika ressukoita.

[Kirjolohikäärme]

Niille ihmisille, jotka tämän maan rakensivat, liha oli harvinaista herkkua.

Lähde?

Mietin vain että mitä Suomessa syötiin ensimmäiset 8000 vuotta. Talvella on vähän ihmiselle sopivia kasviksia metsässä. Viljakasveja ja salaatteja ei ollut jalostettu nykyisiksi luonnottoman kokoisiksi ja satoisiksi. Suomen ensimmäinen jordpäron kasvatettiin 1700-luvulla. Tomaatteja ja muita kasvihuonetta vaativia ei tietenkään ollut. Säilöntämenetelmät olivat rajalliset - mustikka ei kauaa säily itsestään, ja vaikea niitä on kerätäkin tarpeeksi hengen pitimiksi. Mutta tuoretta lihaa ja kalaa on luonnossa vuoden ympäri.

Voisin uskoa, että tehomaatalouden keksimisen jälkeen väestö kasvoi niin, että riista muuttui vähemmän tärkeäksi ravinnonlähteeksi. Keräilijä-metsästäjät eivät tunteneet leivän ja lounassalaatin käsitteitä.

[Melbac]

Olen samaa mieltä. Lisäisin että ennen karjaeläinten kehittymistä kulttuurisina käytäntöinä metsästäjä-keräilijät ja etenkin niitä edeltäneet keräilijäapinat/-alkuihmiset olivat melko vaatimattomia juoksemaan kiinni mitään suurempaa riistaa tai edes pienempää riistaa. Asiaa voi kokeilla yrittämällä juosta kiinni kaniinin. Siksi on mielestäni hiukan kummallista (epäilyttävää?) miten ihmisen metabolia kehittyi niin nopeasti sietämään ja hyödyntämään lihaa.

Itseasiassa juuri kiinni juokseminen on se perinteinen metsästystapa. Kaniineihin sitä ei käytetä, mutta esimerkiksi antilooppeihin. Ei ole nelijalkaista kasvinsyöjää, joka voisi juosta karkuun päättäväistä ihmisjoukkoa. Ihmiset ovat syöneet lihaa ei muodoissa kaksi ja puoli miljoonaa vuotta.

Edellistä voi pitää myös argumenttina kannibalismiteorian puolesta.

Kannibalismi ei voi olla minkään lajin pääsääntöinen ravinnon hankkimistapa. Ikiliikkujaa ei ole keksitty. Kannibalismi siellä, missä sitä on ollut on ollut lähinnä rituaalista.

Eikös noita ajettu kalliolta alas tai ansakuoppiin?.Melko varmasti ovat olleet myös raadonsyöjiä.Nykyajan karja(todennäköisesti sen vasikat joiden emä on tapettu) taas on otettu jossain vaiheessa kiinni ja jalostettu kesymmäksi ja lihavammaksi.