2014-01-09 IS: James Hirvisaaren raiskauskirjoitus vksv:n esitutkintaan

[Ajattelija2008]

Kappas vain. Jorma Kalske tällä kertaa päätti kunnioittaa demokratiaa ja perustuslakia.

Joka tapauksessa Jorma Kalske olisi erotettava, koska hän on toistuvasti rikkonut perustuslakia ja toiminut demokratian kumoamiseksi Suomessa.

[Iloveallpeople]

Kappas vain. Jorma Kalske tällä kertaa päätti kunnioittaa demokratiaa ja perustuslakia.

Joka tapauksessa Jorma Kalske olisi erotettava, koska hän on toistuvasti rikkonut perustuslakia ja toiminut demokratian kumoamiseksi Suomessa.

En usko että teki sen hyvää hyvyyttään. Eiköhän poliittinen käsky ole käynyt, että Hirvisaarelle ei saa antaa tämänkaltaista julkisuutta, jossa hän näyttäytyy sananvapauden martyyrina ja pääsisi mahdollisesti sitä kautta uudestaan eduskuntaan.

[far angst]

Kappas vain. Jorma Kalske tällä kertaa päätti kunnioittaa demokratiaa ja perustuslakia.

Joka tapauksessa Jorma Kalske olisi erotettava, koska hän on toistuvasti rikkonut perustuslakia ja toiminut demokratian kumoamiseksi Suomessa.

En usko että teki sen hyvää hyvyyttään. Eiköhän poliittinen käsky ole käynyt, että Hirvisaarelle ei saa antaa tämänkaltaista julkisuutta, jossa hän näyttäytyy sananvapauden martyyrina ja pääsisi mahdollisesti sitä kautta uudestaan eduskuntaan.

Aivan varmasti siinä on käynyt juuri noin.  Olen muuten täysin varma, että jos ei olisi ollut vaaleja tulossa, olisi juttu mennyt oikeuteen.  Tämä käsitykseni tietysti kertoo, että katson oikeudenkäytön Suomessa olevan agendan ja  tarkoituksen mukaista, ei oikeudenmukaista. 

Nyt päättivät olla lähtemättä Hirvisaaren sissimarkkinointimieheksi. Tämä päätös taas johtaa demokratian kapenemiseen, koska nyt media puskee pinnalle niitä, joita mediaa komentavat määräävät esiin puskettavaksi.

[uuninpankko]

Kappas vain. Jorma Kalske tällä kertaa päätti kunnioittaa demokratiaa ja perustuslakia.

Joka tapauksessa Jorma Kalske olisi erotettava, koska hän on toistuvasti rikkonut perustuslakia ja toiminut demokratian kumoamiseksi Suomessa.

En usko että teki sen hyvää hyvyyttään. Eiköhän poliittinen käsky ole käynyt, että Hirvisaarelle ei saa antaa tämänkaltaista julkisuutta, jossa hän näyttäytyy sananvapauden martyyrina ja pääsisi mahdollisesti sitä kautta uudestaan eduskuntaan.

Aivan varmasti siinä on käynyt juuri noin.  Olen muuten täysin varma, että jos ei olisi ollut vaaleja tulossa, olisi juttu mennyt oikeuteen.  Tämä käsitykseni tietysti kertoo, että katson oikeudenkäytön Suomessa olevan agendan ja  tarkoituksen mukaista, ei oikeudenmukaista. 

Nyt päättivät olla lähtemättä Hirvisaaren sissimarkkinointimieheksi. Tämä päätös taas johtaa demokratian kapenemiseen, koska nyt media puskee pinnalle niitä, joita mediaa komentavat määräävät esiin puskettavaksi.

Kaikkeen edellä mainittuun voin vain todeta, että voi hyvänen aika sentään. Niin tai näin, aina väärinpäin.

Jos James Hirvisaarta vastaan olisi nostettu syyte, kirjoittajien mielestä oikeuslaitos ja erityisesti valtakunnansyyttäjänvirasto olisivat läpimätiä.

Kun James Hirvisaarta vastaan ei nyt nostettukaan syytettä, kirjoittajien mielestä oikeuslaitos ja erityisesti valtakunnansyyttäjänvirasto ovat läpimätiä.

[Iloveallpeople]

Kaikkeen edellä mainittuun voin vain todeta, että voi hyvänen aika sentään. Niin tai näin, aina väärinpäin.

Jos James Hirvisaarta vastaan olisi nostettu syyte, kirjoittajien mielestä oikeuslaitos ja erityisesti valtakunnansyyttäjänvirasto olisivat läpimätiä.

Kun James Hirvisaarta vastaan ei nyt nostettukaan syytettä, kirjoittajien mielestä oikeuslaitos ja erityisesti valtakunnansyyttäjänvirasto ovat läpimätiä.

Johtuu siitä, ettei kukaan enää usko etteikö nuo olisi läpimätiä. Mehän vain pohdimme, että miksi läpimätä valtakunnansyyttäjänvirasto jätti syyttämättä. Ei yhdellä päätöksellä vielä saa/eikä tule saada muutettua ihmisten käsitystä. Sitten jos oikeuslaitoksen toiminta muuttuu sananvapautta kunnioittavaksi yleisemminkin,voidaan alkaa pohtimaan, josko se ei olekaan läpimätä.

[far angst]

Kaikkeen edellä mainittuun voin vain todeta, että voi hyvänen aika sentään. Niin tai näin, aina väärinpäin.

Jos James Hirvisaarta vastaan olisi nostettu syyte, kirjoittajien mielestä oikeuslaitos ja erityisesti valtakunnansyyttäjänvirasto olisivat läpimätiä.

Kun James Hirvisaarta vastaan ei nyt nostettukaan syytettä, kirjoittajien mielestä oikeuslaitos ja erityisesti valtakunnansyyttäjänvirasto ovat läpimätiä.

Olet ihan oikeassa:  oikeuslaitos ja valtakunnansyyttäjänvirasto ovat läpimätiä ihan riippumatta siitä, saiko Hirvisaari syytteen vai ei. 

Hyvin huomattu!

[pw]

Taustalla Hirvisaaren syyttämättäjättämisessä ovat tietysti EU-vaalit ja EU-krittisten jytky ympäri Eurooppaa. Uutta jytkyä pelätään kevään eduskuntavaaleissa. Suvisleirissä ollaan nyt valppaampia olla antamatta väärää mieltä oleville yhtään ylimääräistä media-aikaa, jota oikeusprosessi olisi eittämättä tuonut.

[Roope]

Jos James Hirvisaarta vastaan olisi nostettu syyte, kirjoittajien mielestä oikeuslaitos ja erityisesti valtakunnansyyttäjänvirasto olisivat läpimätiä.

Kun James Hirvisaarta vastaan ei nyt nostettukaan syytettä, kirjoittajien mielestä oikeuslaitos ja erityisesti valtakunnansyyttäjänvirasto ovat läpimätiä.

Hirvisaaren syyte ja hovioikeuden tuomio (vertaapa käräjäoikeuden tuomioon ja sen perusteluihin) olivat poliittisesti motivoituneita aivan kuten Halla-ahonkin syyte (muistelepa mutkikkaasti polveillutta syyteprosessia ja Mika Illmanin osuutta siinä) ja KKO:n tuomio. Siksi on kovin vaikea uskoa, että syyttäjä Kalske olisi nähnyt valon ja päättäisi jättää nyt tilaisuuden tullen syyttämättä vain sillä perusteella, että se on oikein.

[Lemmy]

Rikoksen suurusluokkaa vertaillessa, tuomio olisi valtakunnansyyttäjän kiihottamisesta olisi kuitenkin ollut suurempi, kuin jos olisi vetänyt kuivalla kakkoseen.

[kummastelija]

Valtakunnansyyttäjänviraston toiminnan motivaatiot ovat harvinaisen selvät. Ne ovat poliittiset. Pistää muuten suun vinoon hymyyn, kun muutama kansanedustaja laittaa viraston hyppimään samalla tavalla kuin koiraa hyppyytetään makkaran palasella.

[Ano Nyymi]

Kovia kiihottumaan nämä valtakunnansyyhyttelijät. 

[CaptainNuiva]

Itse olisin taipuvainen uskomaan että ei tässä ole kyse mistään muusta kuin siitä että Halla-ahon keissin jälkeen Illman lähti Raaseporiin pikkuvirkamieheksi ja tämä "Lähden keräämään kokemusta" Illman toimii varoittavana esimerkkinä myös Kalskeelle.

Kaikille itsenäiseen ajatteluun kykeneville on selvää että Illmanin JH-a:lle masinoiva tuomio oli osittain poliittinen,osittain henkilökohtainen....Mutta tälläistahan ei voida mennä julkisesti tunnustamaan että demokratiassa virkamies pääsee poliittisin ja henkilökohtaisin motiivein fiksaileman tuomioita ja siksi JH-a:n tuomiota ei voitu korkeimassa kumota koska se olisi ollut yhtä kuin väärinkäytöksen tunnustaminen.
Muistakaamme myös Illman väitöskirjan tässä yhteydessä, siinä hemmo intoili miten syyttäjän kuuluu muokata lakia ja eduskunnan vain vahvistaa tehdyt toimenpiteet eli Illman olisi ollut halukas omimaan valtaa itselleen eduskunnalta eli kansalta.
Siksi siis Illman Raaseporiin ja siksi Kalske pidättyväinen.

Ei tarvita median salaliittoja eikä vaaleja tämän asian hahmottamiseen.

[Veturinainen]

Itse olisin taipuvainen uskomaan että ei tässä ole kyse mistään muusta kuin siitä että Halla-ahon keissin jälkeen Illman lähti Raaseporiin pikkuvirkamieheksi

En kutsuisi käräjätuomaria pikkuvirkamieheksi vertailussa valtionsyyttäjään.

[CaptainNuiva]

Itse olisin taipuvainen uskomaan että ei tässä ole kyse mistään muusta kuin siitä että Halla-ahon keissin jälkeen Illman lähti Raaseporiin pikkuvirkamieheksi

En kutsuisi käräjätuomaria pikkuvirkamieheksi vertailussa valtionsyyttäjään.

Sanotaan nyt sitten niin että valtionsyyttäjästä pikkukunnan käräjätuomariksi lienee nousujohtoisen urakehityksen vastakohta.

[uuninpankko]

Itse olisin taipuvainen uskomaan että ei tässä ole kyse mistään muusta kuin siitä että Halla-ahon keissin jälkeen Illman lähti Raaseporiin pikkuvirkamieheksi

En kutsuisi käräjätuomaria pikkuvirkamieheksi vertailussa valtionsyyttäjään.

Sanotaan nyt sitten niin että valtionsyyttäjästä pikkukunnan käräjätuomariksi lienee nousujohtoisen urakehityksen vastakohta.

Pikkukunnan? Onko Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomiopiiri "pikkukunta" ?

Osoittaa melkoista ymmärtämättömyyttä, mikäli väittää, että käräjätuomarin kokoaikainen virka olisi jokin "nousujohtoisen urakehityksen vastakohta". Vakivirkaan käräjätuomariksi ei pikku ansioilla tänä päivänä todellakaan päästä.

[CaptainNuiva]

Itse olisin taipuvainen uskomaan että ei tässä ole kyse mistään muusta kuin siitä että Halla-ahon keissin jälkeen Illman lähti Raaseporiin pikkuvirkamieheksi

En kutsuisi käräjätuomaria pikkuvirkamieheksi vertailussa valtionsyyttäjään.

Sanotaan nyt sitten niin että valtionsyyttäjästä pikkukunnan käräjätuomariksi lienee nousujohtoisen urakehityksen vastakohta.

Pikkukunnan? Onko Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomiopiiri "pikkukunta" ?

Osoittaa melkoista ymmärtämättömyyttä, mikäli väittää, että käräjätuomarin kokoaikainen virka olisi jokin "nousujohtoisen urakehityksen vastakohta". Vakivirkaan käräjätuomariksi ei pikku ansioilla tänä päivänä todellakaan päästä.

No, sinä näet sen tavallasi ja minä omallani.
Valtionsyyttäjän duuniin on kovemmat vaatimukset kuin käräjätuomariksi ja siksi valtionsyyttäjästä käräjätuomariksi siirtyminen on uralla etenemistä?
Aika erikoista...

[Iloveallpeople]

No, sinä näet sen tavallasi ja minä omallani.
Valtionsyyttäjän duuniin on kovemmat vaatimukset kuin käräjätuomariksi ja siksi valtionsyyttäjästä käräjätuomariksi siirtyminen on uralla etenemistä?
Aika erikoista...

Voi mahdollisesti olla hetkittäinen takapakki, mutta toisaalta ehkä esimerkiksi hovioikeuden tuomariksi vaaditaan jotain kokemusta tuomarina olemisesta ja siksi Illman teki ratkaisunsa. Ei kai sillä varmaankaan ole merkitystä, missä järjestyksessä CV:nsä on suorittanut, jos tavoitteet on loppupeleissä nousta niin merkittävään asemaan, että pystyy tuhoamaan lopullisesti suomalaisen sananvapauden ja maahanmuuttokriitikot.

[SimoMäkelä]

Kaikkeen edellä mainittuun voin vain todeta, että voi hyvänen aika sentään. Niin tai näin, aina väärinpäin.

Siltä vaikuttaa. Mutta kyse taitaa olla siitä, että luottamus tuohon nilkkiin (Kalske) on mennyttä.

[uuninpankko]

Itse olisin taipuvainen uskomaan että ei tässä ole kyse mistään muusta kuin siitä että Halla-ahon keissin jälkeen Illman lähti Raaseporiin pikkuvirkamieheksi

En kutsuisi käräjätuomaria pikkuvirkamieheksi vertailussa valtionsyyttäjään.

Sanotaan nyt sitten niin että valtionsyyttäjästä pikkukunnan käräjätuomariksi lienee nousujohtoisen urakehityksen vastakohta.

Pikkukunnan? Onko Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomiopiiri "pikkukunta" ?

Osoittaa melkoista ymmärtämättömyyttä, mikäli väittää, että käräjätuomarin kokoaikainen virka olisi jokin "nousujohtoisen urakehityksen vastakohta". Vakivirkaan käräjätuomariksi ei pikku ansioilla tänä päivänä todellakaan päästä.

No, sinä näet sen tavallasi ja minä omallani.
Valtionsyyttäjän duuniin on kovemmat vaatimukset kuin käräjätuomariksi ja siksi valtionsyyttäjästä käräjätuomariksi siirtyminen on uralla etenemistä?
Aika erikoista...

Ei tässä ole kysymys näkemyseroista. Toisin kuin väität, valtionsyyttäjän duuniin EI OLE kovempia vaatimuksia kuin käräjätuomariksi. Ja kun et kuitenkaan usko, katsotaanpa mitä laki sanoo:

Laki tuomareiden nimittämisestä (205/2000) 11 §:

Tuomariksi voidaan nimittää oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut oikeamielinen Suomen kansalainen, joka aikaisemmalla toiminnallaan tuomioistuimessa tai muussa tehtävässä on osoittanut, että hänellä on täytettävänä olevan viran menestyksellisen hoitamisen edellyttämä perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet.

Sitten seuraavaksi syyttäjälaitoksesta annettu laki (439/2011) 13.2 §:

Valtionsyyttäjän kelpoisuusvaatimuksena on muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto.

Siinä siis käräjätuomarin ja valtionsyyttäjän virkojen kelpoisuusvaatimukset. Kuten huomata saattaa, käräjätuomariksi (ja muuksikin tuomariksi) voidaan siis nimittää OTK- / OTM-tutkinnon suorittanut henkilö. Valtionsyyttäjäksi taas muu kuin MICL-tutkinnon suorittanut, eli toisinsanottuna juurikin saman OTK- / OTM-tutkinnon suorittanut henkilö.

Siinäpä kaikki olennainen asiaan liittyen. Kuten huomata saattaa, tämä ei ole mielipide- tai käsityskysymys.

Ja jos joku nyt ei tiedä, niin sekä OTK että OTM ovat siis ylempiä oikeustieteellisiä korkeakoulututkintoja; järjestyksessään vanha (opinnot aloitettu ennen vuotta 2005) ja uusi (opinnot aloitettu 2005 tai myöhemmin) tutkintonimike.

[Lahti-Saloranta]

Apulaisvaltakunnansyyttäjä piti kirjoitusta liioittelevan kärjekkäänä ja poleemisena, mutta arvioi, ettei Hirvisaaren kirjoituksen vuoksi ole syytä epäillä rikosta.

Vahinko ettei rikosta löytynyt kun syyllinenkin oli tiedossa.
Kalskeesta tulisi hyvä runoraadin jäsen kun työkseen arvioi blokikirjoituksia. Milloin kirjoitukset ovat liioittelevan kärjekkäitä ja poleemisia tai milloin ne on tehty suurella fontillä. Luulisi että miehellä olisi muutakin tekemistä. Tutkisi vaikka sossun juksauksia tai pullonkerääjien sattumuksia samalla tarmolla.

[Iloveallpeople]

Ei tässä ole kysymys näkemyseroista. Toisin kuin väität, valtionsyyttäjän duuniin EI OLE kovempia vaatimuksia kuin käräjätuomariksi. Ja kun et kuitenkaan usko, katsotaanpa mitä laki sanoo:

Laki tuomareiden nimittämisestä (205/2000) 11 §:

Tuomariksi voidaan nimittää oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut oikeamielinen Suomen kansalainen, joka aikaisemmalla toiminnallaan tuomioistuimessa tai muussa tehtävässä on osoittanut, että hänellä on täytettävänä olevan viran menestyksellisen hoitamisen edellyttämä perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet.

Sitten seuraavaksi syyttäjälaitoksesta annettu laki (439/2011) 13.2 §:

Valtionsyyttäjän kelpoisuusvaatimuksena on muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto.

Siinä siis käräjätuomarin ja valtionsyyttäjän virkojen kelpoisuusvaatimukset. Kuten huomata saattaa, käräjätuomariksi (ja muuksikin tuomariksi) voidaan siis nimittää OTK- / OTM-tutkinnon suorittanut henkilö. Valtionsyyttäjäksi taas muu kuin MICL-tutkinnon suorittanut, eli toisinsanottuna juurikin saman OTK- / OTM-tutkinnon suorittanut henkilö.

Siinäpä kaikki olennainen asiaan liittyen. Kuten huomata saattaa, tämä ei ole mielipide- tai käsityskysymys.

Ja jos joku nyt ei tiedä, niin sekä OTK että OTM ovat siis ylempiä oikeustieteellisiä korkeakoulututkintoja; järjestyksessään vanha (opinnot aloitettu ennen vuotta 2005) ja uusi (opinnot aloitettu 2005 tai myöhemmin) tutkintonimike.

No, pitää tuossa ottaa muutakin huomioon kuin koulutustaustavaatimukset, kuten kyseisten virkojen määrä. Esimerkiksi vähemmistövaltuutetun virka olisi monelle pätevälle luokanopettajalle edistystä uralleen vaikka luokanopettajaksi vaaditaan korkeakoulututkinto ja vähemmistövaltuutetuksi pääsee (ainakin viimeksi) ilmankin.

[CaptainNuiva]

Ei tässä ole kysymys näkemyseroista. Toisin kuin väität, valtionsyyttäjän duuniin EI OLE kovempia vaatimuksia kuin käräjätuomariksi. Ja kun et kuitenkaan usko, katsotaanpa mitä laki sanoo:

Laki tuomareiden nimittämisestä (205/2000) 11 §:

Tuomariksi voidaan nimittää oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut oikeamielinen Suomen kansalainen, joka aikaisemmalla toiminnallaan tuomioistuimessa tai muussa tehtävässä on osoittanut, että hänellä on täytettävänä olevan viran menestyksellisen hoitamisen edellyttämä perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet.

Sitten seuraavaksi syyttäjälaitoksesta annettu laki (439/2011) 13.2 §:

Valtionsyyttäjän kelpoisuusvaatimuksena on muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto.

Mitä minä tässä nyt missaan?

Valtionsyyttäjä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110439
13 §
Kelpoisuusvaatimukset
Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän kelpoisuusvaatimuksena on muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus.
Valtionsyyttäjän kelpoisuusvaatimuksena on muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto.

Tuomari:
http://www.edilex.fi/lainsaadanto/aiempi/20000205_20011544
11 §
Tuomareiden kelpoisuusvaatimukset ja nimitysperusteet
Tuomariksi voidaan nimittää oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut oikeamielinen Suomen kansalainen, joka aikaisemmalla toiminnallaan tuomioistuimessa tai muussa tehtävässä on osoittanut, että hänellä on täytettävänä olevan viran menestyksellisen hoitamisen edellyttämä perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet. Erityisalan asiantuntemusta vaativien tuomarinvirkojen kelpoisuusvaatimuksista voidaan säätää erikseen.

Valtionsyyttäjältä vaaditaan oikeustieteen ylempi tutkinto, monipuolinen kokemus,osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus.
Tuomariksi vaaditaan oikeustieteen kandi ja oikeamielinen joka todistettavasti pystyy viran menestyksellisesti hoitamaan.
Kyllä tämä on selvää pässinlihaa että lain mukaan valtionsyyttäjältä vaaditaan enemmän.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Yliopistolliset_tutkinnot_Suomessa
Kandi on alempi ja ylempi on maisteri.
Millä ihmeen perusteella vaatimukset siis ovat samat ja milloin ylempi sekä alempi tutkinto on alkanut merkitä samaa kun kuitenkin kelpoisuusvaatimukset virkoihin nämä toisistaan eroittelevat?
Järjelläkin ajatellen on selvää että valtakunnallisten asioiden, koko Suomea koskevien asioiden kanssa puurtajalta voidaan vaatia enemmän kuin käräjäoikeuden avioero-riidan tai tonttien rajakiistan vetäjältä.

Se mikä tässä nyt lisäksi tökkäsi silmään, on tuo tuomarilta vaadittava oikeamielisyys.
Kuinka hyvin tuomariksi sopii mies joka julkisesti (Hbl) on ilmoittanut käyttäneensä oikeusjärjestelmää henkilökohtaiseen kostoon?
Viittaan tässä tietenkin JH-a:n keissiin ja jos nyt JH-a menisi ja tekisi jotain joka veisi Raaseporissa käräjille niin voitaisiinko olettaa että saisi oikeamielisen käsittelyn mikäli Illmanin juttusille joutuisi ja tämä ei älyäisi jäävätä itseään?
Minä veikkaan että lakia rikottaisiin oikein urakalla...
Itse asiassa, lakiahan on jo nähdäkseni rikottu kun Illman on tuomariksi nimitetty.

[Koepotkupallo]

 

Kyllä tämä on selvää pässinlihaa että lain mukaan valtionsyyttäjältä vaaditaan enemmän.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Yliopistolliset_tutkinnot_Suomessa
Kandi on alempi ja ylempi on maisteri.
Millä ihmeen perusteella vaatimukset siis ovat samat ja milloin ylempi sekä alempi tutkinto on alkanut merkitä samaa kun kuitenkin kelpoisuusvaatimukset virkoihin nämä toisistaan eroittelevat?

No ei. Oikeustieteen kandidaatti ja oikeustieteen maisteri ovat kumpikin ylempiä korkeakoulututkintoja ja samanarvoisia virkoihin haettaessa. Itseasiassa oikeustieteen kandidaatti voi halutessaan käyttää myös oikeustieteen maisteri -nimitystä, mutta harva niin tekee. Varmaan jotain old school-juttuja. Ns. Bolognan prosessin myötä oppiarvoja yhtenäistettiin ja kandidaatti on nyt yleensä alemman yliopistotutkinnon nimi, mutta ei oikeustieteen alalla, jossa alempi korkeakoulututkinto on oikeusnotaari (aik. varanotaari). Noita nimikkeitä on vaihdeltu parinkymmenen vuoden välein, joten eipä tämä tähän jää. Se että lakitekstissä on vanhoja termejä ei ole ongelma, koska ne jotka lakia soveltavat, tietävät asian.

[tapio]

Tässä kirjoituksessa on Hirvisaarista pelkkää kylmää faktaa:

http://tuuritapio.blogspot.fi/2014/07/hirvisaaret-tuurinperalla.html

[polkuantura]

Illman meni nykyisiin töihinsä, koska häneltä puuttuu täysin kokemus alansa töistä. Hän on matkalla "kansainväliseen", eli ulkomaiseen "huippuvirkaan". Ulkomailla ei kehdata antaa kansainvälistä huippuvirkaa luihulle miehelle, joka ei ole tehnyt päivääkään alansa työtä.

Noin muuten olen Kalskeen päätöksestä sitä mieltä, että hyväkään päätös ei enää auta. Kalske ja Illman ovat jo paskoneet koko laitoksensa pilalle. Hyvä päätös on nykyään saman arvoinen kuin huono päätös. Pelleilyä vain.

[uuninpankko]

Mitä minä tässä nyt missaan?

Valtionsyyttäjä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110439
13 §
Kelpoisuusvaatimukset
Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän kelpoisuusvaatimuksena on muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus.
Valtionsyyttäjän kelpoisuusvaatimuksena on muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto.

Tuomari:
http://www.edilex.fi/lainsaadanto/aiempi/20000205_20011544
11 §
Tuomareiden kelpoisuusvaatimukset ja nimitysperusteet
Tuomariksi voidaan nimittää oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut oikeamielinen Suomen kansalainen, joka aikaisemmalla toiminnallaan tuomioistuimessa tai muussa tehtävässä on osoittanut, että hänellä on täytettävänä olevan viran menestyksellisen hoitamisen edellyttämä perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet. Erityisalan asiantuntemusta vaativien tuomarinvirkojen kelpoisuusvaatimuksista voidaan säätää erikseen.

Valtionsyyttäjältä vaaditaan oikeustieteen ylempi tutkinto, monipuolinen kokemus,osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus.

Jahas, muna opettaa kanaa. 

Lopeta jankutus ja lue, mitä siinä laissa sanotaan.

Kuten juuri itse linkitit, niin valtionsyyttäjältä ei vaadita muuta kuin OTK- / OTM-tutkinto. Sen sijaan valtakunnansyyttäjältä ja apulaisvaltakunnansyyttäjältä vaaditaan tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus.

Kannattaisi ennen jankutusta tutustua syyttäjälaitoksen hierarkiaan ja erottaa kolme tasoa toisistaan: valtakunnansyyttäjä, apulaisvaltakunnansyyttäjä ja valtionsyyttäjä.

Kandi on alempi ja ylempi on maisteri.
Millä ihmeen perusteella vaatimukset siis ovat samat ja milloin ylempi sekä alempi tutkinto on alkanut merkitä samaa kun kuitenkin kelpoisuusvaatimukset virkoihin nämä toisistaan eroittelevat?
Järjelläkin ajatellen on selvää että valtakunnallisten asioiden, koko Suomea koskevien asioiden kanssa puurtajalta voidaan vaatia enemmän kuin käräjäoikeuden avioero-riidan tai tonttien rajakiistan vetäjältä.

Laittaisin tähän uuden facepalmin, mutta jätetään väliin.

Kuten aiemmin sanoin, ennen vuotta 2005 oikeustieteen opiskelun aloittaneet tekivät VN- ja OTK-tutkinnot. Alempi korkeakoulututkinto oli siis varanotaari ja ylempi oikeustieteen kandidaatti.

Vuonna 2005 tai sen jälkeen aloittaneet (ns. Bolognan prosessi) tekevät ON- ja OTM-tutkinnot. Alempi korkeakoulututkinto on oikeusnotaari ja ylempi oikeustieteen maisteri.

Sitä paitsi, kun linkittelet noita lakitekstejä, niin kannattaa aina linkittää se ajantasainen versio, ei alkuperäisiä säädöstekstejä.

[CaptainNuiva]

Mitä minä tässä nyt missaan?

Valtionsyyttäjä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110439
13 §
Kelpoisuusvaatimukset
Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän kelpoisuusvaatimuksena on muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus.
Valtionsyyttäjän kelpoisuusvaatimuksena on muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto.

Tuomari:
http://www.edilex.fi/lainsaadanto/aiempi/20000205_20011544
11 §
Tuomareiden kelpoisuusvaatimukset ja nimitysperusteet
Tuomariksi voidaan nimittää oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut oikeamielinen Suomen kansalainen, joka aikaisemmalla toiminnallaan tuomioistuimessa tai muussa tehtävässä on osoittanut, että hänellä on täytettävänä olevan viran menestyksellisen hoitamisen edellyttämä perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet. Erityisalan asiantuntemusta vaativien tuomarinvirkojen kelpoisuusvaatimuksista voidaan säätää erikseen.

Valtionsyyttäjältä vaaditaan oikeustieteen ylempi tutkinto, monipuolinen kokemus,osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus.

Jahas, muna opettaa kanaa. 

Lopeta jankutus ja lue, mitä siinä laissa sanotaan.

Kannattaisi ennen jankutusta tutustua syyttäjälaitoksen hierarkiaan ja erottaa kolme tasoa toisistaan: valtakunnansyyttäjä, apulaisvaltakunnansyyttäjä ja valtionsyyttäjä.


Laittaisin tähän uuden facepalmin, mutta jätetään väliin.

Kuten aiemmin sanoin, ennen vuotta 2005 oikeustieteen opiskelun aloittaneet tekivät VN- ja OTK-tutkinnot. Alempi korkeakoulututkinto oli siis varanotaari ja ylempi oikeustieteen kandidaatti.

Vuonna 2005 tai sen jälkeen aloittaneet (ns. Bolognan prosessi) tekevät ON- ja OTM-tutkinnot. Alempi korkeakoulututkinto on oikeusnotaari ja ylempi oikeustieteen maisteri.

Hei, se on muna täällä kun taas jankuttaa.
Arvostan erittäin suuresti että et sijoittanut facepalmia tekstiisi, luultavasti se kun olisi aiheuttanut unettomuutta ja kenties yökasteluakin.

Tunnut keskittyvän nyt eri syyttäjien nimikkeisiin ja lillukanvarsiin vaikka kyse oli siitä että onko tuomarin kelpoisuusvaatimukset samat vaiko alemmat kuin valtakunnansyyttäjän,apulaisvaltakunnansyyttäjän,valtionsyyttäjän taikka kihlakunnansyyttäjän...Tästä siis on nyt kyse ja siihen en nyt tunnu millään vastaavan vaan sönkötät asian vierestä.

Oikeusnotaarin tutkinto on alempi tutkinto ja vastaa entistä kandin tutkintoa.
Jos mielestäsi ei ole näin niin älä valita minulle vaan valtiolle ja yliopistolle.
http://www.helsinki.fi/oikeustiede/opiskelu/yleista/opinnot_tdkssa.htm
"Oikeusnotaarin (ON) tutkinto on kandidaatin tutkintoa vastaava välitutkinto, ja se pakollinen kaikille oikeustieteen maisterin tutkintoa suorittaville."

Sitten uudestaan tuomarin kelpoisuusvaatimukset:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000205
Tuomareiden yleiset kelpoisuusvaatimukset ja nimitysperusteet (19.12.2003/1202)

Tuomariksi voidaan nimittää oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut oikeamielinen Suomen kansalainen, joka aikaisemmalla toiminnallaan tuomioistuimessa tai muussa tehtävässä on osoittanut, että hänellä on täytettävänä olevan viran menestyksellisen hoitamisen edellyttämä perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet. Erityisalan asiantuntemusta vaativien tuomarinvirkojen kelpoisuusvaatimuksista voidaan säätää erikseen.

Oikeustieteen kandidaatin tutkinto=Oikeusnotaarin tutkinto, eli alempi tutkinto, eikö näin?

Vertailemalla voimme siis todeta että tuomarin kelpoisuusvaatimukset eivät ole samalla tasolla kuin valtakunnansyyttäjän/valtionsyyttäjän/apulaisvaltakunnasyyttäjän (Valitse nimike vapaasti, kaikissa samat vaatimukset) koska näissä edellytetään ylempää tutkintoa.

Lopuksi itse asiaan.
Illman puuhasteli valtakunnallisten ja koko Suomea käsittelevien juttujen kimpussa ja nykyään ratkoo Raaseporissa paikallistason keissejä joilla ei juurikaan ole valtakunnallista merkitystä jos vaikkapa avioerokiistoja sellaisina joku pidä.
Ja sitten se ydinkyssäri:
Illman nousi tällä tuomaripestillään urallaan ylöspäin vaiko ei?
Minä sanon että pakkia tuli.

Kokeileppa jos pystyisit vastaamaan ihan asiassa pysyen.

[uuninpankko]

Kokeileppa jos pystyisit vastaamaan ihan asiassa pysyen.

Minä olen tässä se, joka on pysynyt asiassa.

Hahmotetaan vielä kerran:

vanha tutkintojärjestelmä
kandaatintasoinen tutkinto eli alempi korkeakoulututkinto = varanotaari
maisterintasoinen tutkinto eli ylempi korkeakoulututkinto = oikeustieteen kandidaatti

uusi (v. 2005 alkaen) tutkintojärjestelmä
kandidaatintasoinen tutkinto eli alempi korkeakoulututkinto = oikeusnotaari
maisterintasoinen tutkinto eli ylempi korkeakoulututkinto = oikeustieteen maisteri

Tietenkin tiedekunnan sivuilla sanotaan, että oikeusnotaarin tutkinto on "kandidaatintutkintoa vastaava välitutkinto, joka on pakollinen kaikille oikeustieteen maisterin tutkintoa suorittaville". Näinhän tämä nimen omaan on. ON on alempi korkeakoulututkinto, siis kandidaatintutkintoa vastaava välitutkinto, mutta ei oikeustieteen kandidaatin tutkintoa, joka on ylempi korkeakoulututkinto, vastaava tutkinto.

Jos yleissivistystä ei tämän vertaa ole, haetaan vielä tietolähteistä parhain, Wikipedia, esiin:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Yliopistolliset_tutkinnot_Suomessa#Oikeustieteellinen

"Oikeusnotaarin tutkinto oli aiemmin nimeltään varanotaari (VN) ja oikeustieteen maisterin tutkinnon nimi oli vuoteen 2005 asti oikeustieteen kandidaatti (oikeust. kand. tai OTK)".

Ja tähän se facepalm:  Älä mene liian pitkälle lukiessasi, sieltähän löytyy kaikenlaista vanhaa tutkintonimikettä! Mitenkäs vaikka... lainopin kandidaatti?!?! Taikka molempain oikeuksien tohtori!!    Siinä menee helposti sekaisin.

[uuninpankko]

Tunnut keskittyvän nyt eri syyttäjien nimikkeisiin ja lillukanvarsiin vaikka kyse oli siitä että onko tuomarin kelpoisuusvaatimukset samat vaiko alemmat kuin valtakunnansyyttäjän,apulaisvaltakunnansyyttäjän,valtionsyyttäjän taikka kihlakunnansyyttäjän...Tästä siis on nyt kyse ja siihen en nyt tunnu millään vastaavan vaan sönkötät asian vierestä.

Ja hölyn pölyn. Itse väitit Illmanista puhuttaessa, että valtionsyyttäjällä on vaativammat yleiset kelpoisuusvaatimukset kuin käräjätuomarilla. Ja minä osoitin, että näin ei ole. Kyse ei ollut siitä, onko käräjätuomarilla korkeammat vai matalammat kelpoisuusvaatimukset sekä valtakunnansyyttäjään, apulaisvaltakunnansyyttäjään, valtionsyyttäjään että kihlakunnansyyttäjään verrattuna, vaan puhuit nimen omaan Mika Illmanista, joka siirtyi nimenomaan valtionsyyttäjän, ei minkään muun syyttäjän virasta käräjätuomariksi.

[Veturinainen]

Mitä minä tässä nyt missaan?

Valtionsyyttäjä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110439
13 §
Kelpoisuusvaatimukset
Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän kelpoisuusvaatimuksena on muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus.
Valtionsyyttäjän kelpoisuusvaatimuksena on muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto.

Tuomari:
http://www.edilex.fi/lainsaadanto/aiempi/20000205_20011544
11 §
Tuomareiden kelpoisuusvaatimukset ja nimitysperusteet
Tuomariksi voidaan nimittää oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut oikeamielinen Suomen kansalainen, joka aikaisemmalla toiminnallaan tuomioistuimessa tai muussa tehtävässä on osoittanut, että hänellä on täytettävänä olevan viran menestyksellisen hoitamisen edellyttämä perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet. Erityisalan asiantuntemusta vaativien tuomarinvirkojen kelpoisuusvaatimuksista voidaan säätää erikseen.

Valtionsyyttäjältä vaaditaan oikeustieteen ylempi tutkinto, monipuolinen kokemus,osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus.

Jahas, muna opettaa kanaa. 

Lopeta jankutus ja lue, mitä siinä laissa sanotaan.

Kannattaisi ennen jankutusta tutustua syyttäjälaitoksen hierarkiaan ja erottaa kolme tasoa toisistaan: valtakunnansyyttäjä, apulaisvaltakunnansyyttäjä ja valtionsyyttäjä.


Laittaisin tähän uuden facepalmin, mutta jätetään väliin.

Kuten aiemmin sanoin, ennen vuotta 2005 oikeustieteen opiskelun aloittaneet tekivät VN- ja OTK-tutkinnot. Alempi korkeakoulututkinto oli siis varanotaari ja ylempi oikeustieteen kandidaatti.

Vuonna 2005 tai sen jälkeen aloittaneet (ns. Bolognan prosessi) tekevät ON- ja OTM-tutkinnot. Alempi korkeakoulututkinto on oikeusnotaari ja ylempi oikeustieteen maisteri.

Oikeusnotaarin tutkinto on alempi tutkinto ja vastaa entistä kandin tutkintoa.
Jos mielestäsi ei ole näin niin älä valita minulle vaan valtiolle ja yliopistolle.
http://www.helsinki.fi/oikeustiede/opiskelu/yleista/opinnot_tdkssa.htm
"Oikeusnotaarin (ON) tutkinto on kandidaatin tutkintoa vastaava välitutkinto, ja se pakollinen kaikille oikeustieteen maisterin tutkintoa suorittaville."

Sitten uudestaan tuomarin kelpoisuusvaatimukset:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000205
Tuomareiden yleiset kelpoisuusvaatimukset ja nimitysperusteet (19.12.2003/1202)

Tuomariksi voidaan nimittää oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut oikeamielinen Suomen kansalainen, joka aikaisemmalla toiminnallaan tuomioistuimessa tai muussa tehtävässä on osoittanut, että hänellä on täytettävänä olevan viran menestyksellisen hoitamisen edellyttämä perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet. Erityisalan asiantuntemusta vaativien tuomarinvirkojen kelpoisuusvaatimuksista voidaan säätää erikseen.

Oikeustieteen kandidaatin tutkinto=Oikeusnotaarin tutkinto, eli alempi tutkinto, eikö näin?

Ei ole.

Valtioneuvoston asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen muuttamisesta (426/2005):

Ylemmät korkeakoulututkinnot

Ylempiä korkeakoulututkintoja ovat:

1) elintarviketieteiden, filosofian, hallintotieteiden, kasvatustieteen, kauppatieteiden, kuvataiteen, liikuntatieteiden, maatalous- ja metsätieteiden, musiikin, oikeustieteen, psykologian, taiteen, tanssitaiteen, teatteritaiteen, teologian, terveystieteiden, valtiotieteiden ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnot sekä arkkitehdin, diplomi-insinöörin, maisema-arkkitehdin ja proviisorin tutkinnot;

2) eläinlääketieteen, hammaslääketieteen ja lääketieteen lisensiaatin tutkinnot; sekä

3) aikaisemmin voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaan suoritettu

agronomin tutkinto

ekonomin tutkinto, joka on kauppatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen (402/1977) mukainen,

elintarviketieteiden kandidaatin tutkinto, joka on maatalous-metsätieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (214/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

farmasian kandidaatin tutkinto

filosofian kandidaatin tutkinto

hallinto-opin kandidaatin tutkinto

hallintotieteiden kandidaatin tutkinto, joka on yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (245/1994) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

kasvatustieteiden kandidaatin tutkinto

kauppatieteiden kandidaatin tutkinto, joka on kauppatieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (139/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

kuvataideakatemian loppututkinto

lainopin kandidaatin tutkinto

liikuntatieteiden kandidaatin tutkinto, joka on liikuntatieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (327/1994) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinto, joka on maatalous-metsätieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (214/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

metsätutkinto

metsänhoitotutkinto

musiikin kandidaatin tutkinto, joka on Sibelius-Akatemian tutkinnoista annettua asetusta (148/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

odontologian lisensiaatin tutkinto

oikeustieteen kandidaatin tutkinto

psykologian kandidaatin tutkinto, joka on psykologian tutkinnoista annettua asetusta (318/1996) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

puutarha-agronomin tutkinto

Sacri ministerii kandidaatin tutkinto

Sibelius-Akatemian diplomitutkinto

taideteollisen korkeakoulun loppututkinto

taiteen kandidaatin tutkinto, joka on taideteollisen alan yliopistollisista tutkinnoista annettua asetusta (440/1994) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

taloustieteiden kandidaatin tutkinto

tanssitaiteen kandidaatin tutkinto, joka on teatteri- ja tanssialan yliopistollisista tutkinnoista annettua asetusta (216/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

teatteritaiteen kandidaatin tutkinto, joka on teatteri- ja tanssialan yliopistollisista tutkinnoista annettua asetusta (216/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

teologian kandidaatin tutkinto, joka on teologisista tutkinnoista annettua asetusta (517/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

teologinen erotutkinto

terveydenhuollon kandidaatin tutkinto

valtiotieteellinen virkatutkinto

valtiotieteen kandidaatin tutkinto

yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto, joka on yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (245/1994) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

ylempi oikeustutkinto.

(Pahoittelen lainauspyramidia ja pitkää asetustekstiä, mutta mielestäni se on tarpeen punaisen langan säilyttämiseksi.)

Vertailemalla voimme siis todeta että tuomarin kelpoisuusvaatimukset eivät ole samalla tasolla kuin valtakunnansyyttäjän/valtionsyyttäjän/apulaisvaltakunnasyyttäjän (Valitse nimike vapaasti, kaikissa samat vaatimukset) koska näissä edellytetään ylempää tutkintoa.

Mitä siis voimmekaan vertailemalla todeta?