2012-05-28 Somalitutkimus sai 600 000 euroa (Päivi Harinen)

[vihapuhegeneraattori]

Minnesota - Next Somalia ?

http://www.youtube.com/watch?v=3BVyKPYM2cw

Fox Newsin reportaasi somalien sopeutumisesta. Tai paremminkin sopeutumattomuudesta amerikkaan.

Vielä hauskempi:

https://www.youtube.com/watch?v=3uBqUNv8w8I

Pojat perustelee että "just a bit of harmless fun, like Jackass". Niillä eroilla että somalit on "tekijöitä" ja muut ovat tekemisen kohteita, kukaan ei ole ammattilainen, eikä ainakaan uhri tiedä "sketsistä" mitään ennenkuin se tapahtuu.

Oon aina luullu että kukaan ei ole niin tyhmä että tarvii sen "..do not try this at home!" disclaimerin. Saati että joku on niin pahviaivoapina että disclaimerikaan ei riitä.

Milloinkohan ensimmäinen somali haastaa Jackassin oikeuteen kun joutui putkaan matkimalla heidän temppujaan.

[Siili]

Kotouttamisen kipupisteitä etsimässä

– Sen sijaan, että maahanmuuttajia karsinoidaan vuosiksi omille suomenkielen kursseille, pitäisi resursseja suunnata siihen, että ihmiset kohtaavat toisiaan arjessa muun muassa työpaikoilla ja harrastuksissa.

Saima, Itä-Suomen yliopistolehti 2/2014

Ei ihmisten kanssakäyminen lähde liikkeelle siitä, että he kohtaavat.  Heillä pitää olla yhteisiä intressejä ja molempien pitää nauttia tai hyötyä tästä kanssakäymisestä.  Jos kulttuurierot ovat liian suuria, kanssakäymistä ei synny.  Ei siitä pitäisi kantiksenkaan kantaa huonoa omatuntoa. 

Jos ei synkkaa, niin ei synkkaa, aivan kuten kantistenkin välisessä kanssakäymisessä.

[Micke90]

Yksi hankkeen tutkimuskohde on Lieksa, jossa maahanmuuttokeskustelu kärjistyi 2010-luvun alkupuolella. Tutkijat ovat haastatelleet muun muassa Lieksassa asuvia somaleja sekä kotouttamistyötä tekeviä viranomaisia ja järjestöihmisiä.

Kannattaisiko mamujen ja kotouttamispuuhastelijoiden sijaan haastatella mieluummin tavallisia suomalaisa, joita maahanmuutto kaikista eniten koskettaa? Toisaalta mitäs sitä turhaan vaivaamaan tavallista, oppimatonta rahvasta moisilla pikkuasioilla? Järjestöihmiset tietävät nämäkin asiat paremmin kuin tavalliset suomalaiset. 

[Mehud]

Suomen ja minnesotan somaleita ei voida verrata keskenään, koska ne ovat samanlaisia. Samanlaisuutta ei voi verrata. Huomattavasti järkevämpää olisi verrata somaleita, niitä lahjattomampiin väestöryhmiin jotta saataisiin somalien älykkyyttä korostava artikkeli.

[ruikonperä]

Vielä hauskempi:

https://www.youtube.com/watch?v=3uBqUNv8w8I

Tuo olisi hauska jos joku huumorintajuton tyyppi ottaisi tykin esiin ja ampuisi keppostelijan aivot katukiveykselle.

[Oho]

Kotouttamisen kipupisteitä etsimässä



– Koska somaleja asuu eri puolilla maailmaa, on maailma tietyllä tavalla näille nuorille auki, kun he ovat saaneet koulutuksen ja osaavat sekä englantia että suomea. Jos elämä ja ura eivät urkene Suomessa, nuoret voivat miettiä muitakin vaihtoehtoja, Sotkasiira huomauttaa.

Hope springs eternal....

[Micke90]

Huomattavasti järkevämpää olisi verrata somaleita, niitä lahjattomampiin väestöryhmiin jotta saataisiin somalien älykkyyttä korostava artikkeli.

Ei sellaisia väestöryhmiä taida olla.

[Blanc73]

Minnesotassa haasteet ovat samankaltaisia, mutta sieltä löytyy paljon myös positiivisia tarinoita

Mokuttajien "Minnesotan menestyvät somalit"-satutarina  re-visited. Ihanaa!

Suomen somalit kokevat rasismia

Somalit kokevat rasismia ja syrjintää varmasti vaikka kuun pimeällä puolella. Somalit olisivat universaali menestystarina jos maapallolla ei asuisi muita kuin somaleita. Hyi meitä kun estämme somalikulttuurin kukkaan puhkeamisen.

Sotkasiira:
"Koska somaleja asuu eri puolilla maailmaa, on maailma tietyllä tavalla näille nuorille auki"

Anteeksi mitä? Sotkasiira ei liene se penaalin terävin kynä. Sotkasiira tietää ihan hyvin että somalit lorvivat ympäri palloa ja missään heistä ei juuri pahemmin pidetä. Sille on syynsä.

Suomen ja minnesotan somaleita ei voida verrata keskenään, koska ne ovat samanlaisia. Samanlaisuutta ei voi verrata. Huomattavasti järkevämpää olisi verrata somaleita, niitä lahjattomampiin väestöryhmiin jotta saataisiin somalien älykkyyttä korostava artikkeli.

Jäsen Mehud on asian ytimessä. Siinä faktaa pöytään kaiken maailman sotkasiiroille ja hariloille.

[Golimar]

Kukaan "tutkija" ei koskaan kysy kenialaisilta bantuilta mitä mieltä he ovat somaleista, eikö heidän mielipiteillään ole mitään merkitystä vai onko heillä vääriä mielipiteitä?

[nollatoleranssi]

Kotouttamisen kipupisteitä etsimässä
Nämä suvaitsevaiset suomalaiset eivät silti esimerkiksi halua omia lapsiaan maahanmuuttajakouluihin.

PISA-tutkimukset eivät ainakaan vahvista halukkuutta...

Suomen somalit kokevat rasismia, ja heidän koulutustasonsa ja työllistymisasteensa on matala. Yhdysvaltojen Minnesotassa haasteet ovat samankaltaisia, mutta sieltä löytyy paljon myös positiivisia tarinoita. Yhä useampi Minnesotassa asuva somali työskentelee yrittäjänä, ja myös heidän koulutustasonsa on noussut.

Tutkimuksessa haetaankin vastausta muun muassa siihen, miten vastaavanlainen olisi mahdollista myös Suomessa.

Pidän hieman absurdinakin, jos suoraan aletaan verrata usalaista järjestelmää suomalaiseen. Myyvätkö somaliyrittäjät palveluitaan myös valtaväestölle vai omalle isolle vähemmistöjoukolleen (Yhdysvalloissa)?

– Yhdysvalloissa kotouttaminen perustuu pitkälti siihen, että ihmisten oletetaan menevän töihin. Suomessa taas olemme innokkaita kouluttamaan maahanmuuttajia, ja kotouttamispolitiikan ympärille onkin kehittynyt paljon erilaisia koulutusorganisaatioita.

Suomessa monet tutkijat ja kouluttajat ovat halukkaita työllistämään ennen kaikkea itse itsensä luomalla somaleille erilaisia koulutuksia, vaikka niiden hyötysuhde ei olisikaan erikoinen. Sama ongelma koskee tietysti suomalaisia työttömiäkin.

– Suomessa se on todella kontrolloitua, ja työmarkkinoille pääsy on pitkä taival. Toisaalta Afrikasta tulee myös korkeasti koulutettua väkeä, jotka tekevät toista tutkintoa ja ovat myös kielitaitoisia. Silti heille löytyy töitä lähinnä aloilta, joita yhteiskunnassamme arvostetaan vähiten.

Monilla on kai ihan järkiperäisiä syitä epäillä afrikkalaisen koulutuksen tasoa verrattuna esim. suomalaiseen koulutukseen?

Sotkasiiran mukaan Suomessa tunnistetaan ja tunnustetaan varsin heikosti muualta maailmasta tulleiden osaamista.

– Näin on erityisesti juuri Afrikasta tulleiden ihmisten kohdalla. Suomessa on vaikea nähdä, että heillä olisi jo tänne tullessaan sellaista osaamista, josta olisi työmarkkinoilla hyötyä.

Sotkasiiran olisi kai hyvä mainita, että mitä se osaaminen sitten voisi käytännössä olla?

– Sen sijaan, että maahanmuuttajia karsinoidaan vuosiksi omille suomenkielen kursseille, pitäisi resursseja suunnata siihen, että ihmiset kohtaavat toisiaan arjessa muun muassa työpaikoilla ja harrastuksissa.

Suomen kielen kurssit ovat oikeastaan yksi esimerkki siitä koulutuspoliitikasta mikä Suomessa vallitsee ja osittain sen hyödyttömyydestä. Toisaalta ilman suomen kielen taitoa Suomessa on vaikeaa pärjätä, kun n. 95-98%:a maassa olevista puhuu suomen kieltä.

– Koska somaleja asuu eri puolilla maailmaa, on maailma tietyllä tavalla näille nuorille auki, kun he ovat saaneet koulutuksen ja osaavat sekä englantia että suomea. Jos elämä ja ura eivät urkene Suomessa, nuoret voivat miettiä muitakin vaihtoehtoja, Sotkasiira huomauttaa.

En oikein ymmärrä tätä logiikkaa, koska vaikka maailmalla taso olisikin hieman kapeampi kuin Suomessa, niin ei ole mitenkään yksiselitteisen helppoa mennä Suomesta muualle ja sopeutua sinne. Varsinkin jos sopeutumisen kanssa on ongelmia Suomessakin.

[nollatoleranssi]

Minnesotan somalit-maineella vaikka Kuuhun asti. Eeppinen menestystarina vailla vertaa

Tästä keskustelu-ketjusta poimittua:

The survey found that about 82 percent of Somalis in Minnesota live near or below the poverty line. And 68 percent of Somalis in Minnesota 25 and older do not have a high school diploma, compared to 8.4 percent of non-Somali Minnesotans.

En tiedä mistä tuo lainaus on otettu, mutta onhan tämä Minnesotan somalimenestystarinan nostaminen omaan valoonsa varsin erikoista, jos 82%:a somaleista elää siellä lähellä köyhyysrajaa / köyhyysrajan alapuolella.

---

Tähän nähden tälläiset väitteet mitä esim. HS:n suomalainen toimittaja Pauliina Grönholm esittää, vaikuttavat varsin erikoisilta (lainaus " Roopen" viestistä #80).

@HöpsöPasilasta: Itse asiassa esimerkiksi somalit ovat Yhdysvalloissa (ainakin Minnesotassa, jossa heitä asuu paljon) arvostettu vähemmistö.
kirjoittaja: Pauliina Grönholm 7. helmikuuta 2013 12:28

[Blanc73]

Minnesotan somalit-maineella vaikka Kuuhun asti. Eeppinen menestystarina vailla vertaa

Tästä keskustelu-ketjusta poimittua:

The survey found that about 82 percent of Somalis in Minnesota live near or below the poverty line. And 68 percent of Somalis in Minnesota 25 and older do not have a high school diploma, compared to 8.4 percent of non-Somali Minnesotans.

En tiedä mistä tuo lainaus on otettu, mutta onhan tämä Minnesotan somalimenestystarinan nostaminen omaan valoonsa varsin erikoista, jos 82%:a somaleista elää siellä lähellä köyhyysrajaa / köyhyysrajan alapuolella.

http://www.mprnews.org/story/2010/01/25/comparing-the-somali-experience-in-minnesota-to-other-immigrant-groups-of-immigrants-

The Pew study also shows Muslim Americans match up to the rest of Americans in terms of education and income. But Somalis in Minnesota are far behind

Tästä keskusteluketjusta löytyvät linkit noihin artikkeleihin, joista tuokin juttu on. Tämä moku-piireissä kierrätetty vale menestyvistä Minnesotan somaleista näyttää olevan menestystarina nimenomaan somaleitten mittapuulla. Eli ei paljoa kerrottavaa jälkipolville. Kuka yllättyi?

[nollatoleranssi]

Mielipiteenmuokkaus onnistuu erittäin hyvin tällä tavalla. Yhdessä kirjoituksessa suomalaisproffa kertoo Minnesotan somaliyrittäjyysihmeestä. Toisessa kirjoituksessa toimittaja ottaa suoraan ne lainaukset käyttöönsä.

Toisenlainen menestystarina on Minnesotan somaliyhteisö. Sen katsotaan yleisesti sopeutuneen uuteen kotimaahansa paremmin kuin Suomen tai Ruotsin somalialaisten. Syytä on haettu siitä, että Yhdysvallat ja Somalia ovat molemmat yrittäjäkeskeisiä yhteiskuntia. Monilla somalialaisilla on kokemusta kaupanteosta, ja Yhdysvalloissa heidän on ollut helpompi käyttää taitojaan.

http://www.hs.fi/ulkomaat/Amerikka+voittaa+aina+Pitk%C3%A4+matka+onneen+/a1403072798739?jako=be1292d5f575ae3c76942f33f46371a7&ref=og-url&sivu=2

Kirjoituksessa oli joka tapauksessa hyviä huomioita Yhdysvaltojen yrittäjyysihanteesta, mutta olisi vaatinut ehkäpä enemmän konkretiaa sisällön tueksi.

[Saippuakupla]

Tiedote:

JAKAUTUUKO SUOMI? -HANKKEET TARTTUVAT ERIARVOISTUMISEEN
Koneen Säätiö on myöntänyt 316 249 euroa Jakautuuko Suomi? -rahoitushaun ensimmäisellä kierroksella. Apurahan sai yhteensä 11 henkilöä tai työryhmää. Tuetut hankkeet tutkivat mm. osallistuvaa sosiaaliturvaa, kaupunkialueiden eriarvoistumista ja rakennemuutosten kuihduttamaa Suomea. Jakautuuko Suomi? -rahoitushaun tavoitteena on lisätä ymmärrystä sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja eriarvoisuudesta. Rahoitus on suunnattu erityisesti tutkijoiden ja journalistien yhteishankkeille, ja ensimmäisellä kierroksella tuettiin valmistelevia tai nopeaa toimintaa vaativia hankkeita.

[...]


JAKAUTUUKO SUOMI? -ALOITE
Jakautuuko Suomi? -kokonaisuuden tarkoitus on auttaa koko yhteiskuntaa ymmärtämään eriarvoistumista. Säätiö haluaa saattaa alkuun hankkeita, jotka tekevät aiheeseen liittyvää tutkimusta ja jotka tuovat tutkimuksen tuloksia julkisuuteen. Tavoitteena on paljastaa ja havainnollistaa mekanismeja ja vaikutusyhteyksiä esimerkiksi tulojen, työelämään osallistumisen ja koulutuksen välillä. Suuressa mittakaavassa tavoitteena on pureutua suomalaisen hyvinvointivaltion onnistumisen tai epäonnistumisen syihin. Työssä kannustetaan käyttämään luovasti myös taiteen muotoja.

Jakautuuko Suomi? -rahoitushaun ensimmäisellä kierroksella myönnettiin rahoitusta nopeaa toimintaa vaativiin hankkeisiin ja yhteishankkeiden valmisteluun. Hakemuksia arvioineet asiantuntijat kiinnittivät huomiota hakemusten journalististen julkaisusuunnitelmien heikkouteen. "Kehotamme useita nyt rahoitettuja hankkeita ja uusia hakijoita panostamaan kunnianhimoisesti mediapartnereiden löytämiseen ja julkaisusuunnitelmien kehittämiseen. Monet aiheet ansaitsisivat tulla käsitellyksi valtakunnallisestikin näkyvissä medioissa. Kunnianhimoa ja mielikuvitusta kaivattiin lisää!", välittää tiedeasiamies Kalle Korhonen arvioijien ajatuksia.

Haun toinen kierros on parhaillaan menossa ja kolmas järjestetään ensi talven aikana.

http://mailer.gruppo.fi/t/r-FF6F16D3255B5A5A2540EF23F30FEDED

Muutama poiminta listalta:

Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden laitos 29.440 €
Päätepisteitä ja uusia alkuja: Lieksansomalit peilin kääntöpuolella - maahanmuuttajien myönteinen merkitys väestöpaosta ja työttömyydestä kärsivän pikkukaupungin arjessa ja tulevaisuudessa

Suomalainen maahanmuuttokeskustelu on ollut jännitteistä ja poteroitunutta. Lainsäädännön, poliittisten linjausten ja strategioiden, samoin kuin erilaisten ohjelmien ja opetussuunnitelmien yhteiskuntamme kansainvälistymistä ja monikulttuuristumista edistämään pyrkivistä luonteista huolimatta yleiset asenteet maahanmuuttoa kohtaan ovat jämähtäneet jonkinlaiseen joko-tai -asetelmaan. Etnisesti erilaisina pidettyjen ihmisten ilmaantuminen osaksi arkea ja kotoista katukuvaa saa edelleen monet suomalaiset hermostumaan ja tuntemaan epämääräistä menettämisen pelkoa. Tämän pattitilanteen purkamiseksi tarvitaan uudenlaisia tapoja tuoda esiin maahanmuuttajaväestön myönteistä merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle, ja erityisesti paikallistason perspektiiveistä käsin.

Tässä haettava hanke aukaisee suomalaiseen maahanmuuttokeskusteluun uuden, tarpeellisen keskustelusävyn. Siinä katsotaan maahanmuuttajaympäristöön, johon Suomessa ei yleensä katsota: rajaseudun pikkukaupunkiin. Hankkeen kulttuuripoliittisena tavoitteena on luoda positiivista kuvaa afrikkalaisvähemmistöstä suomalaisen rajaseudun asuttajina ja elävöittäjinä. Hankkeessa tuotetaan journalistinen laaja, tutkimustietoon pohjaava artikkeli, dokumenttifilmi sekä näyttelyosio Tampereen Työväenmuseon näyttelyyn "Afrikkalaiset Suomessa". Hankkeeseen palkataan lieksansomalialainen valmistumassa oleva opiskelija, joka työskentelee kuuden yliopistotutkijan, palkitun journalistin, kokeneen elokuvatuottajan ja lieksansomalien kanssa.

http://www.koneensaatio.fi/fi/apurahat/myonnetyt/2014/tiivistelmat2014/#9998

Kaskas Media 41.960 €
Tilastoista todeksi – Journalistinen kuvaus verkkoon nuorten hyvinvointia ja eriarvoistumiskehitystä koskevasta viranomaistiedosta

Helsinkiläisten nuorten eriarvoisuus on voimistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. On syntynyt naapurustoja, joissa annetaan lahjaksi mopoautoja ja toisaalla elää nuoria, joilla ei ole aina varaa edes bussilippuun.

Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus ja tietokeskus kokoavat tänä syksynä ensimmäistä kertaa nuorten hyvinvointia käsittelevää tietoa yhteen verkkoon nuorten hyvinvointikertomukseksi. Edellä mainitut tahot ja Kaskas Media, joka on journalistien perustama tutkimustiedon vetävöittämiseen erikoistunut viestintäyritys, toteuttavat hankkeen, jossa nuorten hyvinvointia ja eriarvoistumista koskevaa tilasto- ja tutkimustietoa vahvistetaan journalistisella kerronnalla ja tiedonkulkua päättäjille parannetaan.

Nuorten eri todellisuuksia rikkaasti havainnollistava hyvinvointikertomus on tarpeellinen työkalu päättäjille, jotta kaupunki voi tuottaa eriarvoisuutta vähentäviä ja nuorten elämään myönteisesti vaikuttavia palveluita. On tärkeää, että päättäjillä on monipuolinen kuva ryhmistä, jotka uhkaavat jäädä paitsioon. Artikkelien kuvia, videoita ja infografiikkaa, on helppo käyttää keskustelun herättäjinä työpajoissa ja koulutuksissa.

Syksyllä 2014 toteutettavassa hankkeessa päävastuu on projektiin palkattavalla toimittajalla ja tutkijalla, jotka työskentelevät Kaskas Mediassa työparina hyvinvointikertomustyöstä vastaavien nuorisoasiainkeskuksen ja tietokeskuksen kanssa. Hankkeessa luotu tiedonjalostustapa dokumentoidaan, jotta se olisi hyödynnettävissä myös muualla.

http://www.koneensaatio.fi/fi/apurahat/myonnetyt/2014/tiivistelmat2014/#9998

Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry 68.845 €
Piilosta näkyväksi - Maahanmuutto ja ihmisoikeudet Suomessa

Maahanmuuttajien ihmisoikeudet sekä maahanmuuton synnyttämä moniarvoinen eriarvoisuus on ollut piilossa niin julkisesta keskustelusta kuin politiikastakin. Aihetta on käsitelty lähinnä taloudellisten näkökulmien ja maahanmuuttovastaisuuden kautta. Tämä hanke pyrkii tarttumaan polttavimpiin ihmisoikeuskysymyksiin, joita globalisoituva maahanmuutto on Suomessa synnyttänyt.

Hanke tuottaa tutkimusta maahanmuuttoon liittyvistä ihmisoikeuskysymyksistä Suomessa ja julkaisee tutkimuksista korkeatasoiset, laajasti taustoittavat populaariartikkelit vähävaraisten kadulla myymässä Iso Numero -lehdessä vuosina 2015–2016. Artikkelien yhteydessä julkaistavat puhuttelevat valokuvat avaavat tutkimusten tuloksia kuvan keinoin. Tutkimustuloksista järjestetään Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa tilaisuudet kunkin lehden ja tutkimuksen julkaisun yhteydessä. Lisäksi kuvataiteilija Pekka Niskanen toteuttaa videoteoksen Metsälän säilöönottokeskuksen asukkaiden kanssa.

Hankkeessa käsitellään viittä tutkija Lena Näreen ja tutkija Veronika Honkasalon keskeisimmiksi kysymyksiksi identifioimaa teemaa, jotka pohjaavat työskentelyyn Jakautuuko Suomi -seminaarissa:1) paperittomien maahanmuuttajien perusoikeuksien toteutuminen; 2) säilöönottoyksikön arki ja toiminta sekä erityisesti alaikäisten olosuhteet säilöönotossa; 3) ulkomaalaisten seksityöläisten ihmisoikeudet; 4) EU:n ulkopuolisten maahanmuuttajien perheenyhdistämisen toteutuminen käytännössä; 5) maahanmuuttajataustaisten nuorten asunnottomuus.

http://www.koneensaatio.fi/fi/apurahat/myonnetyt/2014/tiivistelmat2014/#9998

YTT, professori Atte Oksanen ja työryhmä 59.943 €
Vihan verkko: Äärimmäiset nettiyhteisöt tutkimuksen ja tutkivan journalismin valossa

Vihan verkko: Äärimmäiset nettiyhteisöt tutkimuksen ja tutkivan journalismin valossa -hanke toteutetaan tutkivien journalistien ja tutkimusryhmän yhteistyönä. Hankkeen taustalla toimii suurempi Koneen säätiön rahoittama Hate Communities -hanke, joka on kerännyt tietoa netin äärimmäisistä verkkoyhteisöistä Suomesta, Yhdysvalloista, Saksasta ja Englannista. Vihan verkko etsii kasvoja ja ääntä netin anonyymin vihan takaa. Tarkoituksena on ymmärtää, mistä yhteiskuntaa jakava ja toisia yksilöitä vastaan hyökkäävä viha kumpuaa. Ketkä lietsovat netissä vihaa ja mikä motivoi heitä? Millaista arkea nämä niin sanotut viha-aktiivit elävä ja millaisessa Suomessa he elävät.

Tutkimukseen valittavat yksilöt voivat olla hyvin erilaisia tavoitteiltaan, mutta niitä yhdistää aggressiivisen ja vihamielisen kommunikoinnin tapa ja selkeästi määritelty yhteiskunnallinen vihollinen tai vastustaja. Tausta-aineistona käytetään Hate Communities -hankkeen keräämää laadullista ja määrällistä aineistoa. Varsinainen aineisto koostuu viha-aktiivien online- ja offline-seurannasta ja haastatteluista. Tavoitteena on: 1) Haastatella viha-aktiiveja ja heidän lähipiiriään; 2) kartoittaa heidän elämänvaiheitaan ja sosiaalisia suhteitaan; 3) ymmärtää syitä ja yhteiskunnallisia motivaation lähteitä.

Hanke toteutetaan nopean toiminnan hankkeena (12 kk, aloitus lokakuussa 2014). Hanke tuottaa tutkivaa journalismia ja akateemista tutkimusta.

http://www.koneensaatio.fi/fi/apurahat/myonnetyt/2014/tiivistelmat2014/#9998

VTM, toimittaja Reetta Räty ja työryhmä 28.100 €
Eriytyvä Suomi: tapaustutkimus sosiaalisista jakolinjoista ja kaupunkitilan mahdollisuuksista Vuosaaressa

Hankkeessa tutkitaan Helsingin Vuosaaren kautta suomalaisen yhteiskunnan muutosta paikallistason ilmiönä. Vuosaarta tulevaisuuden kaupunkilaisena Suomena pienoiskoossa: taajamana, jossa elävät rinnakkain sosioekonomisesti ja kulttuurisesti erilaisista taustoista tulevat ihmiset. Vuosaaren julkiset ja ei-julkiset toimijat ovat kohdanneet eriytyneen yhteiskunnallisen todellisuuden jo vuosikausia. Mutta onko alue "jakautunut"? Jos on, millä tavoin ja minkä suhteen?

Journalistin, historiantutkijan ja kaupunkimuotoilua tekevän sosiologin yhteishankkeessa tutkitaan 1) Vuosaaren kautta jakolinjoja suomalaisessa nyky-yhteiskunnassa, sekä 2) hahmotetaan uudenlaisen yhteisöllisyyden mahdollisuuksia kaupunkitilassa.

Vuosaaren sillan itäpuolelle kasvanutta aluetta lähestytään Heikki Wariksen Työläisyhteiskunnan synty pitkänsillan pohjoispuolelle hengessä: koko suomalaista yhteiskuntaa koskeneiden murrosten tuottamana uudenlaisena kohtaamisten kenttänä. Mitä Vuosaari kertoo suomalaisen yhteiskunnan murroksesta ja eriytymisestä, ja uusista kulttuurin ja yhteisöllisyyden muodoista?

Nyt haettavalla rahoituksella pohjustetaan laajempaa Vuosaaren alueella toteutettavaa yhteishanketta. Keskeistä on paikallisen yhteistyöverkoston luominen. Samalla kyseessä on itsenäinen pienoishanke, joka tuottaa kirjallista ja visuaalista materiaalia vuosaarelaisten yhteisöjen muotoutumisesta, nykypäivästä ja tulevaisuuden mahdollisuuksista.

http://www.koneensaatio.fi/fi/apurahat/myonnetyt/2014/tiivistelmat2014/#9998

[Lovecraft]

YTT, professori Atte Oksanen ja työryhmä 59.943 €
Vihan verkko: Äärimmäiset nettiyhteisöt tutkimuksen ja tutkivan journalismin valossa

Vihan verkko: Äärimmäiset nettiyhteisöt tutkimuksen ja tutkivan journalismin valossa -hanke toteutetaan tutkivien journalistien ja tutkimusryhmän yhteistyönä. Hankkeen taustalla toimii suurempi Koneen säätiön rahoittama Hate Communities -hanke, joka on kerännyt tietoa netin äärimmäisistä verkkoyhteisöistä Suomesta, Yhdysvalloista, Saksasta ja Englannista. Vihan verkko etsii kasvoja ja ääntä netin anonyymin vihan takaa. Tarkoituksena on ymmärtää, mistä yhteiskuntaa jakava ja toisia yksilöitä vastaan hyökkäävä viha kumpuaa. Ketkä lietsovat netissä vihaa ja mikä motivoi heitä? Millaista arkea nämä niin sanotut viha-aktiivit elävä ja millaisessa Suomessa he elävät.

Tutkimukseen valittavat yksilöt voivat olla hyvin erilaisia tavoitteiltaan, mutta niitä yhdistää aggressiivisen ja vihamielisen kommunikoinnin tapa ja selkeästi määritelty yhteiskunnallinen vihollinen tai vastustaja. Tausta-aineistona käytetään Hate Communities -hankkeen keräämää laadullista ja määrällistä aineistoa. Varsinainen aineisto koostuu viha-aktiivien online- ja offline-seurannasta ja haastatteluista. Tavoitteena on: 1) Haastatella viha-aktiiveja ja heidän lähipiiriään; 2) kartoittaa heidän elämänvaiheitaan ja sosiaalisia suhteitaan; 3) ymmärtää syitä ja yhteiskunnallisia motivaation lähteitä.

Hanke toteutetaan nopean toiminnan hankkeena (12 kk, aloitus lokakuussa 2014). Hanke tuottaa tutkivaa journalismia ja akateemista tutkimusta.

http://www.koneensaatio.fi/fi/apurahat/myonnetyt/2014/tiivistelmat2014/#9998

Haastattelisivat muutamaa suvaitsevaista, olisin utelias tietämään mikä toimii todellisena polttoaineena heidän suunnattomalle vihalleen.

[JT]

Maahanmuuttajien ihmisoikeudet Piilosta näkyväksi Koneen Säätiön tuella

Koneen Säätiö on tänään myöntänyt apurahan Piilosta näkyväksi ­­– Maahanmuutto ja ihmisoikeudet Suomessa -hankkeelle, jossa Iso Numero on mukana.

Vuosina 2015­–2016 Ison Numeron sivuilla julkaistaan tutkijoiden ja toimittajien yhteistyönä syntyneitä laajoja reportaaseja ja puhuttelevia valokuvia polttavimmista maahanmuuttoon liittyvistä ihmisoikeuskysymyksistä Suomessa.
Piilosta näkyväksi nostetaan paperittomien maahanmuuttajien perusoikeuksien toteutuminen, säilöönottoyksikön arki ja alaikäisten asema säilöönotossa, ulkomaalaisten seksityöläisten ihmisoikeudet, EU:n ulkopuolisten maahanmuuttajien perheenyhdistäminen ja maahanmuuttajataustaisten nuorten asunnottomuus.
Jokaisen aiheen kimppuun käy työryhmä, jossa on mukana tutkija tai kaksi, toimittaja sekä valokuvaaja.  Lisäksi kuvataiteilija Pekka Niskanen työstää yhdessä Metsälän säilöönottokeskuksen asukkaiden kanssa videoteoksen.
Hanke luo uudenlaista yhteistyötä tutkijoiden, toimittajien ja taiteilijoiden välillä polttavan ajankohtaisesta ja liian vähälle huomiolle jääneistä aiheesta, jota ei voida ohittaa keskustelussa eriarvoisuudesta nyky-Suomessa. Tämä keskustelu on ollut Ison Numeron kovaa ydintä koko lehden olemassaolon ajan ja sitä päästään nyt jatkamaan uusin voimin.
Kiitos ja kumarrus Koneen Säätiölle!
Piilosta näkyväksi ­­– Maahanmuutto ja ihmisoikeudet Suomessa –hankkeen saama rahoitus on 68 845 euroa. Koneen Säätiön Jakautuuko Suomi -rahoitushaun tarkoituksena on käynnistää hankkeita, jotka lisäävät ymmärrystä sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja eriarvoisuudesta.
Piilosta näkyväksi -työryhmä:
Anastasia Diatlova
Anca Enache
Jussi Förbom
Elina Hirvonen
Veronika Honkasalo
Jukka Könönen
Lina Laurent
Kristiina Markkanen
Pekka Niskanen
Lena Näre
Miika Tervonen
Katja Tähjä
Johanna Vehkoo
Elisabeth Wide
Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry & Iso Numero

http://isonumero.blogspot.fi/2014/08/maahanmuuttajien-ihmisoikeudet-piilosta.html

[Uuno Nuivanen]

Sen luokan hömppää, että tuotosten voidaan olettaa olevan omiaan nuivistamaan jo ennestäänkin monikulttuurisuuden rikkautta epäilemään alkanutta kansaa.

[Ari-Lee]

Nämä hankkeet, projektit, pilotit ja työryhmät eivät puutu eriarvoistumiseen, vaan asettuvat suoraan tukemaan eriarvoistumista. Tämä on sikamaista mokutusta ja  porsastelua suuremmalla hinnalla kuin mitä mitkään eurosummat kertovat.

[huhha]

Mulla olis tämmöinen projekti.

Humanismin rintama - Konstruktivistis-historiallinen katsaus maahanmuuttomyönteisiin asenteisiin sotamiesten kirjeissä talvisodan Suomessa

Heitätkö Antti kympin?

[Nautiluseläin]

Olisiko mahdollista, että kynnelle kykenevät hommalaisetkin alkaisivat hakea apurahoja tuolta? Vähän kiilaa tohon häröilyyn.

[Jari Leino]

Montakohan näitä suuren rahan sukuja löytyy, jotka ovat omistautuneet Suomen tuhoamiselle?

Erkko, Herlin...

Laulu 20 mokuttajasäätiöstä.

[Deputy M]

Montakohan näitä suuren rahan sukuja löytyy, jotka ovat omistautuneet Suomen tuhoamiselle?

Erkko, Herlin...

Laulu 20 mokuttajasäätiöstä.

Tätä minäkin olen epäillyt, mutta voiko Jari sanoa, että mikä näiden sukujen motiivi on. Meinaan, että jos tienaa Suomesta miljardeja, niin joku syy tähän mokutukseen on.

[Tykkimies Pönni]

Montakohan näitä suuren rahan sukuja löytyy, jotka ovat omistautuneet Suomen tuhoamiselle?

Erkko, Herlin...

Laulu 20 mokuttajasäätiöstä.

Tätä minäkin olen epäillyt, mutta voiko Jari sanoa, että mikä näiden sukujen motiivi on. Meinaan, että jos tienaa Suomesta miljardeja, niin joku syy tähän mokutukseen on.

Kone myy maailmalla hissejä aika mukavasti vaikka isot pojat halutessaan voisivat tehdä sille Nokiat. Hissikauppojen vastakauppoina voi olla jotain mitä voimme vain arvailla. Mieleen tulevia mahdollisia vastapalveluksia on juuri Koneen säätiön mokutus ja sen turvaaminen että Sanoma-WSOY:n propaganda jatkuu isojen poikien haluamassa muodossa mikä onkin meille tuttua tavaraa jo vuosikymmenien takaa. Antti Herlin myös istuu Trilateraalisessa Komissiossa.

[Onnikka]

Koneen Säätiö on tänään myöntänyt apurahan Piilosta näkyväksi ­­– Maahanmuutto ja ihmisoikeudet Suomessa -hankkeelle, jossa Iso Numero on mukana.

Jännä tämäkin.
Alunperin asunnottomien lehti, nyt lisää asunnottomuutta kun on mukana järkkäämässä mamuille asuntoja sekä lisää mamuja. Suomalaiset vähemmän yllättäen unohtuneet kuten monessa muussakin asiassa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/The_Big_Issue

The Big Issue on englantilainen asunnottomien myymä lehti, jonka John Bird ja Gordon Roddick perustivat syyskuussa 1991.[1] Lehden sisällön toimittavat ammattimaiset journalistit. Se myös antaa äänen vailla vakinaista osoitetta oleville ja kampanjoi asuntopulan poistamiseksi.

Samalta pohjalta Big Issue -hankkeita on aloitettu sittemmin myös Australiassa, Japanissa, Etelä-Afrikassa ja Namibiassa. Suomessa aloitettiin lehden julkaisu samankaltaisen idean pohjalta alkuvuonna 2011

http://isonumero.blogspot.fi/

Kesän Iso Numero: "Sarjakuva on ääni äänettömille"
Iso Numero -katukulttuurilehti on ostettavissa 12.6. alkaen.

Ison Numeron teemana on tällä kertaa sarjakuvan voima vähemmistöjen äänenä ja yhteiskunnallisten asioiden kommentoijana. Lehdessä julkaistaan useita sarjakuvia, joissa käsitellään esimerkiksi keinoja puuttua arkipäivän rasismiin.

Nämä hankkeet, projektit, pilotit ja työryhmät eivät puutu eriarvoistumiseen, vaan asettuvat suoraan tukemaan eriarvoistumista. Tämä on sikamaista mokutusta ja  porsastelua suuremmalla hinnalla kuin mitä mitkään eurosummat kertovat.

Niinpä.
Uuskielen käyttö on vähitellen niissä mitoissa että muuta ei kohta olekaan.

[Ink Visitor]

Tutkijat ja journalistit kuvaavat Lieksan somaliyhteisöä

Tutkijat ja pohjoiskarjalaiset media-ammattilaiset yhdistävät voimansa Koneen säätiön rahoittamassa hankkeessa, jossa pyritään avaamaan suomalaiseen maahanmuuttokeskusteluun uudenlainen, positiivinen sävy.


Päätepisteitä ja uusia alkuja: Lieksansomalit peilin kääntöpuolella -hankkeessa luodaan katse Lieksan somaliyhteisöön. Hankkeessa on mukana useita tutkijoita, Karjalaisen toimittaja Hannu Kauhanen sekä tuottaja Markku Kuronen. Lisäksi hankkeeseen palkataan valmistumassa oleva lieksansomalialainen opiskelija.

Yliopistonlehtori Päivi Harisen johtamassa hankkeessa Lieksan somaliyhteisöstä tuotetaan laaja, tutkimustietoon pohjautuva journalistinen artikkeli, dokumenttifilmi sekä näyttelyosio Tampereen työväenmuseo Werstaan näyttelyyn Afrikkalaiset Suomessa.

Harisen mukaan suomalainen maahanmuuttokeskustelu on ollut jännitteistä ja poteroihin kaivautunutta.

-  Pattitilanteen purkamiseksi tarvitaan uudenlaisia tapoja, joilla nostetaan esiin niitä positiivisia merkityksiä, joita maahanmuuttajaväestöllä on suomalaiselle yhteiskunnalle, erityisesti paikallistasolta katsottuna.

http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/54925-tutkijat-ja-journalistit-kuvaavat-lieksan-somaliyhteisoa

[l'uomo normale]

Käytän portaita lähes aina kun voin. 

[Siili]

Jos etukäteen päätetään tuottaa positiivinen kuva, voidaanko puhua journalismista?  Eikö kyse ole selkeästi propagandasta, tai ainakin markkinoinnista?

[Onnikka]

Jos etukäteen päätetään tuottaa positiivinen kuva, voidaanko puhua journalismista?  Eikö kyse ole selkeästi propagandasta, tai ainakin markkinoinnista?

Samaa pohdin. Mieleen tuli sana kusetus ensimmäisenä enkä sitten keksinyt miten sen saisi sanottua kohteliaammin. Hyvä että muilla ei näitä blokkeja ole.

[Faidros.]

Kuka rahoittaisi: Lieksan somalit peiliin katsomassa-hankkeen?

[Siili]

Jännä tämäkin.
Alunperin asunnottomien lehti, nyt lisää asunnottomuutta kun on mukana järkkäämässä mamuille asuntoja sekä lisää mamuja. Suomalaiset vähemmän yllättäen unohtuneet kuten monessa muussakin asiassa.

On se jännää, kuinka niin monet alunperin hyvin spesialisoituneet huono-osaisten puolustajajärjestöt muuttuvat "hyvien asioiden" supermarketeiksi.  Räikeimpiä esimerkkejä ovat Punainen Risti ja Amnesty International.