2012-05-28 Somalitutkimus sai 600 000 euroa (Päivi Harinen)

[guest3656]

Onko mahdollista mitenkään päästä eroon jo tänne asettuneesta populaatiosta?

Ainakin kolme tapaa, eivätkä ne sulje toisiaan pois:

1) Vakavista (tai toistuvista lievistä) rikoksista maastakarkoitus kaikille ulkomaalaistaustaisille. Realistista lähitulevaisuudessa ja vähentäisi erityisesti Suomen somalipopulaatiota.

2) Kaikki DNA-testeillä osoitetut väärin perustein maahantunkeutuneet takaisin lähtöpisteeseen. Eli valheelliset perheenyhdistämiset ja ikänsä valehdelleet "pakolaislapset" ulos. Realistista lähitulevaisuudessa ja vähentäisi erityisesti somalipopulaatiota.

3) Maksetaan kokonaisille somaliperheille könttäsumma rahaa, jotta he lähtisivät asumaan takaisin Somaliaan. Tulisi varsinkin pitkällä tähtäimellä halvemmaksi kuin somalien lisääntyminen ja heikko huoltosuhde täällä.

On tietysti muitakin keinoja, mutta en näe niitä lähitulevaisuudessa poliittisesti realistisina vaihtoehtoina, enkä edes toivottavina.

Esittämiesi toimenpiteiden piti olla 600 K€:n somppututkimuksen johtopäätöksiä. Harmi, nyt menee rahat hukkaan.

[gloaming]

Järkevä tutkimusasetelma olisi selvittää somalialaisperäisen julkisten tulonsiirtojen balanssi, ts. kuinka paljon tämä "moraalisesti merkittävä asia" maksaa veronmaksajille pelkästään suorana riihikuivana tulonsiirtona (jos maksaa). Väitän, että tutkimus maksaisi itsensä takaisin päivissä tai viikoissa, jos tulos vaikuttaisi maahanmuuttopolitiikkaan rationaalisesti.

[Eino P. Keravalta]

Jos lähtökohdaksi asetetaan vaivoin lukutaitoinen, kouluttamaton ja kulttuurillisesti estynyt yksilö, sellainen ansaitsee Yhdysvalloissa työtätekevänä paljon enemmän kuin työttömänä, mutta Suomessa työttömänä paljon enemmän kuin työtätekevänä.

Olisiko tuolla jotakin tekemistä asian kanssa?

PS: Saanko minäkin puoli miljoonaa tästä? Koska tosin kyseessä on itsestäänselvyys, jonka tajuavat miljoonat ihmiset, voin tyytyä toki kymppitonniinkin.

[JT]

USAn Public Radiossa tuli ehkäpä noin vuosi sitten psykiatrian erikoisohjelmassa jakso, joka käsitteli Amerikassa asuvien (muistaakseni juuri Minnesotan) somalien suuria mielenterveysongelmia. Eräänä käytännön ongelmana mainittiin esimerkkinä kommunikaatiopulmat, sillä somalien äidinkielessä ei ole vastinetta käsitteelle "mielenterveysongelma".

[Eino P. Keravalta]

..somalien äidinkielessä ei ole vastinetta käsitteelle "mielenterveysongelma".

Miksi olisikaan, kun koko heidän kulttuurinsa on ongelma, jossa he ovat syntyneet, kasvaneet ja eläneet? Jos kulttuuri itse on ongelma, siinä loogisestikaan ei ole käsitettä mielenterveysongemalle ainakaan, jos se on juuri tuo kulttuuri itse. Ja ilmeisesti se on juuri tuo kulttuuri, koska miljoonat somalit ovat sitä paenneet ja lisää on tulossa.

[guest3656]

USAn Public Radiossa tuli ehkäpä noin vuosi sitten psykiatrian erikoisohjelmassa jakso, joka käsitteli Amerikassa asuvien (muistaakseni juuri Minnesotan) somalien suuria mielenterveysongelmia. Eräänä käytännön ongelmana mainittiin esimerkkinä kommunikaatiopulmat, sillä somalien äidinkielessä ei ole vastinetta käsitteelle "mielenterveysongelma".

Olet ilmeisesti asian ytimessä. Somalien äidinkielessä on tuskin myöskään käsitteitä "työ", "moraali", ja "rehellisyys". Niiden tilalla on yleiskäsite "eläminen isäntäeläimen kustannuksella".

[Huolestunut Kansalainen]

Minnesotassa somalit ovat myös menestyneet. Osavaltiossa on satoja somalien pyörittämiä yrityksiä ja somaliprofessoreja. Koulutustaso nousee koko ajan.

Lieneekö syy somppu menestystarinaan siinä että ensisijaisesti pitää kustantaa halal ateriat omalla työllä tienatuilla rahoilla, kenties?

Veikkaanpa että nimenomaan kannustinloukkujen puuttuminen on saanut aikaan tämän tyyppisen kehityksen. Menestymättömät taasen jengiytyvät, jäävät asumaan kadulle, mitä ikinä.

[sivullinen.]

Somalitutkimuksiin upotetaan rahaa järjettömiä summia. Miksi??

Somalitutkimukseen käytetään ehkä miljoonia. Se on pikku rahaa. Eurostoliiton taloussotkuihin upotetaan rahaa järjettömiä summia. Target2 -järjestelmän kautta on annettu jo 60 miljardia euroa. Se on ihan eri luokan luku kuin "Perhe koolle" -tutkimukseen käytetty reilut 80000 euroa. Se on miljoona kertaa vähemmän!

Osoittaa pelkkää valituksen halua sanoa tuollaisia summia suuriksi; saati sitten järjettömiksi. Mutta kai se sitten kuuluu foorumin kuvaa. Täällä kun kritisoidaan maahanmuuton kaikkia maahan muuton vaikutuksia. Ensin niitä isoja jotka vaikuttavat muidenkin elämään, ja sitten näitä pieniä joista saa vaan valittaa valittamisen iloista: Äiti, äiti, mä näin kuin somali söi suu auki. Kauhean huono tapa sellainen. Pois maasta.

Suosittelen avaamaan ketjut myös muista somalien aiheuttamista "järjettömistä" rahanhaaskauksista.
Somalit juovat kraanavettä tuhansien eurojen edestä.
Somalien uusin paitoihin käytettiin jälleen valtion rahoja kymmenen tuhatta euroa.
Somaleille annetut uimahalliliput veronmaksajien harteille Vantaalla: kulut jopa tuhansia euroja.

[Siili]

Somalitutkimuksiin upotetaan rahaa järjettömiä summia. Miksi??

Somalitutkimukseen käytetään ehkä miljoonia. Se on pikku rahaa. Eurostoliiton taloussotkuihin upotetaan rahaa järjettömiä summia. Target2 -järjestelmän kautta on annettu jo 60 miljardia euroa. Se on ihan eri luokan luku kuin "Perhe koolle" -tutkimukseen käytetty reilut 80000 euroa. Se on miljoona kertaa vähemmän!

Niin, maailmasta löytyy aina suuria lukuja, joiden avulla voidaan osoittaa, että oman lemppariprojektin kustannukset ovat lillukanvarsia.   Minusta moinen argumentointi on epärehellistä.

[Source]

Omassa työelämässäni olen tavannut 2 menestynyttä somalia Suomessa. Menestyksen mittarina pidän, että tienasi enemmän palkkaa kuin minä (oletettu tes:n mukainen palkka julkisella puolella työtehtävien mukaan). Molemmat olivat innokkaita itse oppimaan Suomen kielen ja kulttuuria sen verran, että tulevat täällä toimeen ihmisten kanssa. Nämä hemmot olivat varmastikin heimohierarkiassa korkeammalla tasolla. Tästä kertoo myös se, että toisesta näistä miehistä tuli yksi tämän valtakunnan lempimamuista, joka istuu aina A-studion keskusteluilloissa, kun käsitellään jotain somaliasiaa. Oman kohtaamisotantani mukaan siis noin 1% Suomen mamuista on menestyneitä. Kysyin toiselta, että mitä hän pitää oman menestyksensä salaisuutena ja hän sanoi halun oppia kielen ja kiinnostuksen suomalaiseen kulttuuriin ja oman aktiivisuuden.

[dogculan]

Ehtymätön taikaseinä+Kela Gold lienevät yksi syy somalien lorvimiseen eurooppalaisissa maissa? USA:ssa on pakko tehdä duunia jotta somalimies pystyy elättämään itsensä ja sen hunnutetun synnytyskoneensa. Olisiko pohjois-Euroopassa syytä tehdä asialle jotain? Pohjoismainen sosiaalidemokraattinen pahoinvointiyhteiskunta antaa hyvät eväät loisimiseen kantaväestön selkänahasta revityillä verorahoilla. Vapaamatkustajia riittää ihan omastakin takaa, eksoottisia elättejä ei tänne tarvita lisää sosiaalihuollon taakaksi.

Minusta tutkimusryhmän tutkimusasetelma Akatemian pdf:stä luettuna mielenkiintoiselta, ei siellä ole sanaakaan mistään Minnesotan menestystarinasta. Erityisen kiintoisaa olisi, jos asetelma olisi sellainen kuin kuvittelet, mutta todellisuudessa pakolaiset ovat hevisti subventoituja myös USAssa, heitähän halutaan auttaa. USAn systeemissä on tosin aikaraja. Hassua, että sopeutumistutkimus tyrmätään suoralta kädeltä, ikäänkuin ongelmien vähentäminen ei olisikaan tarpeen. Ok, ymmärrän kyllä. Teillehän  täällä on yksi ainut selitysmalli suosittu: rodullinen. Siksi asiaa ei ole syytä  tutkia, koska syy on geeneissä, asalle ei voi tehdä mitään. Mutta entäpä jos selitys olisikin monitahoisempi, silloin olisi ratkaisumallikin sitä. Kuvitteletko muuten, ettei Minnesotassa olisi rasismia? Miksi?

Sopeutumista estää minusta ennen kaikkea tausta, siis pakolaisuus itse. Näin on kaikissa kulttuureissa, myös katolisissa Chilen pakolaisissa Ruotsissa. Rikostilastot ovat vieläkin kohollaan, mutta syynä ei jostain syystä olekaan Soinin uskonnollinen normi.

Mutta toki kulttuurilla (lähtömaan niinkuin saapumismaankin) on vaikutusta, ja tukijärjestelmällä ja myös rasismilla, vaikka sen kategorisesti kiellätte, ja vaikka tuottamanne teksti alleviivaa juuri sen suhtautumistavan jyrkkyyttä paradoksaalisesti. Toivon, että tutkimus käsittelee näitä kaikkia muuttujia.

[Marko Parkkola]

Hassua, että sopeutumistutkimus tyrmätään suoralta kädeltä, ikäänkuin ongelmien vähentäminen ei olisikaan tarpeen. Ok, ymmärrän kyllä. Teillehän  täällä on yksi ainut selitysmalli suosittu: rodullinen.

Oho! Olemmeko saaneet uuden trollin foorumille.

Sopeutumistutkimusta ei tarvita. Somalit voivat sopeutua elämään somaliassa.

[Siili]

Hassua, että sopeutumistutkimus tyrmätään suoralta kädeltä, ikäänkuin ongelmien vähentäminen ei olisikaan tarpeen. Ok, ymmärrän kyllä. Teillehän  täällä on yksi ainut selitysmalli suosittu: rodullinen.

Oho! Olemmeko saaneet uuden trollin foorumille.

Sopeutumistutkimusta ei tarvita. Somalit voivat sopeutua elämään somaliassa.

Aika hyvä trollin tuntomerkki on niputtava teitittely. 

[Haima]

Hassua, että sopeutumistutkimus tyrmätään suoralta kädeltä, ikäänkuin ongelmien vähentäminen ei olisikaan tarpeen. Ok, ymmärrän kyllä. Teillehän  täällä on yksi ainut selitysmalli suosittu: rodullinen.

Oho! Olemmeko saaneet uuden trollin foorumille.

Sopeutumistutkimusta ei tarvita. Somalit voivat sopeutua elämään somaliassa.

Aika hyvä trollin tuntomerkki on niputtava teitittely.

Eiku se on vaan kohtelias: teitittelee, mitä muuten harva osaa oikein...

[AstaTTT]

Eiku se on vaan kohtelias: teitittelee, mitä muuten harva osaa oikein...

No ei osaa tuokaan:

Teillehän  täällä on yksi ainut selitysmalli suosittu: rodullinen.
...
Kuvitteletko muuten, ettei Minnesotassa olisi rasismia? Miksi?

[nuiv-or]

Pitäisikö Hommaporukan postata tässä ketjussa esille tuodut linkit somalien "huikeasta" Minnesota-menestystarinasta itä-Suomen yliopiston harhaisille mokuttajatutkijoille, jotta ne 600 000 € käytetään johonkin hieman hyödyllisempaan tutkimukseen? Harinen voisi samalla summalla tutkia esim Suomen lähiöissä asuvien somppujen kulutustutkimuksia: käyvätkö he enemmin halal-ostoksilla Siwassa vaiko Salessa? Vai yllättääkö Alepa takavasemmalta? Tuollainen höpöhöpö-tutkimus olisi täsmälleen yhtä hyödyllinen kuin nyt suunnitteilla oleva valheeseen perustuva Minnesota-ceissi.

Done.

Date: Sat, 21 Jul 2012 22:20:45 +0300
To: [email protected]
Cc: [email protected]

Subject: Itä-Suomen yliopisto sai miljoona euroa kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen akatemiahankkeille


Terve,

tässä on alustavaa tietoa tutkimuksellenne:

  http://hommaforum.org/index.php/topic,72129.0.html

Ystävällisin terveisin,
--
J. Lokka.

[Nuutti Hyttinen]

Pitäisikö Hommaporukan postata tässä ketjussa esille tuodut linkit somalien "huikeasta" Minnesota-menestystarinasta itä-Suomen yliopiston harhaisille mokuttajatutkijoille, jotta ne 600 000 € käytetään johonkin hieman hyödyllisempaan tutkimukseen?
--

Done.

Date: Sat, 21 Jul 2012 22:20:45 +0300
To: [email protected]
Cc: [email protected]

Subject: Itä-Suomen yliopisto sai miljoona euroa kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen akatemiahankkeille


Terve,

tässä on alustavaa tietoa tutkimuksellenne:

  http://hommaforum.org/index.php/topic,72129.0.html

Ystävällisin terveisin,
--
J. Lokka.

Tuosta hyvästä ansaitsisit provikan siitä 600 kiloeurosta 

[Blanc73]

Pitäisikö Hommaporukan postata tässä ketjussa esille tuodut linkit somalien "huikeasta" Minnesota-menestystarinasta itä-Suomen yliopiston harhaisille mokuttajatutkijoille, jotta ne 600 000 € käytetään johonkin hieman hyödyllisempaan tutkimukseen? Harinen voisi samalla summalla tutkia esim Suomen lähiöissä asuvien somppujen kulutustutkimuksia: käyvätkö he enemmin halal-ostoksilla Siwassa vaiko Salessa? Vai yllättääkö Alepa takavasemmalta? Tuollainen höpöhöpö-tutkimus olisi täsmälleen yhtä hyödyllinen kuin nyt suunnitteilla oleva valheeseen perustuva Minnesota-ceissi.

Done.

Date: Sat, 21 Jul 2012 22:20:45 +0300
To: [email protected]
Cc: [email protected]

Subject: Itä-Suomen yliopisto sai miljoona euroa kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen akatemiahankkeille


Terve,

tässä on alustavaa tietoa tutkimuksellenne:

  http://hommaforum.org/index.php/topic,72129.0.html

Ystävällisin terveisin,
--
J. Lokka.

Onkohan siellä itä-Suomen huuhaa-yliopistossa nyt Puuroset ja vellit menneet sekaisin, kun totuus somaleista alkaa aukenemaan...

[Spesialisti]

Suomalaiset vetävät oudolla tavalla somaleja puoleensa.

[qwerty]

Koraani syrjään, niin positiivisia asioita tapahtuu.

FBI: Somali-American Ka Joog Organization Honored for Community Leadership
October 25, 2012

Yesterday, the Minneapolis Division of the FBI recognized a group of young Somali-Americans that have contributed significantly to the growth and development of youth who reside in the Riverside area.

Once a year, the FBI Director recognizes an individual or organization that goes beyond the traditional sense of community service and has a profound effect on their community. This year, the Minneapolis Division of the FBI proudly nominated the Ka Joog organization as its choice for the FBI Director's Community Leadership Award (DCLA).
----------
The Ka Joog program helps Somali teens make the right choices and provides a positive outlet that uses art, music, poetry, paintings, and theater work to express themselves.
----------

[Roope]

Ruotsissa ehtivät edelle.

Somalit ovat viime vuosien nopeimmin kasvava pakolaisryhmä Ruotsissa. 'Somalit työmarkkinoilla - mitä Ruotsi voi oppia?'-raportissa verrataan kuinka somalimaahanmuuttajat pärjäävät työmarkkinoilla Ruotsissa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Aineisto on tuotettu kenttätutkimuksissa eri maissa. Raportissa kerrotaan useita syitä, miksi somaleilla on mennyt paremmin Kanadassa ja Yhdysvalloissa, ja siinä esitetään, kuinka tilannetta voi parantaa Ruotsissa.  (käännös)

Ny rapport om Somalier på arbetsmarknaden 5.11.2012

Författare: Benny Carlson, Karin Magnusson & Sofia Rönnqvist

Om rapporten: Somalier på arbetsmarknaden – har Sverige något att lära?

Har sverige något att lära av andra länder för att underlätta för somalier – och andra liknande invandrargrupper – att ta sig in på arbetsmarknaden och starta företag? i denna rapport jämförs läget för somaliska invandrare på arbetsmarknaden i sverige med hur det ser ut i storbritannien, Kanada och usa. rapporten går igenom en rad faktorer som kan förklara att sverige ligger jämförelsevis illa till: somaliers utbildning och tid i landet, svenska språket, selektering, integrationspolitik, konjunkturer, sysselsättningsmönster, arbetsmarknadsregler, trygghetssystem och företagsklimat. en del av dessa faktorer är svårt att göra något åt. andra går att påverka men frågan är hur långt en majoritet av befolkningen är villig att gå för att bereda väg för en minoritet. Det finns emellertid en utväg som har förespråkare åtminstone på lokal nivå: att låta etniskt baserade organisationer anpassa mottagande, information och service efter den egna gruppens förutsättningar och behov. Det är den gängse modellen i flera av de länder som har lång och djup erfarenhet av invandring.

Underlagsrapport 2: Somalier på arbetsmarknaden – har Sverige något att lära?

[Blanc73]

miksi somaleilla on mennyt paremmin Kanadassa ja Yhdysvalloissa, ja siinä esitetään, kuinka tilannetta voi parantaa Ruotsissa.

No kuinka hyvin somaleilla menee siellä rapakon takana?  Tuosta lauseesta voisi tietenkin yhtäkkiä päätellä että Ruotsin tilanne on katastrofaalinen yhteiskunnan siivellä loisivien somalien osalta...

[Roope]

Slutsatser och rekommendationer

Vi har så här långt försökt besvara fyra av Framtidskommissionens
frågor och påbörjat ett resonemang om den femte. Med en kort
summering:

1. Arbetsmarknadssituationen för somalier i Sverige är besvärlig,
med en mycket låg andel sysselsatta och egna företagare.

2. Två viktiga förklaringar till denna situation är att en stor
andel av somalierna i Sverige har låg utbildning och/eller kort
tid i landet.

3. Skälen till att det går bättre för somalier på arbetsmarknaden i
länder som Kanada och USA (Storbritannien vet vi i avsaknad
av statistik inte så mycket om) är många:

- Andelen med högre utbildning är större.
- Andelen med kort tid i landet är mindre.
- Somalier som på förhand behärskar engelska får en lättare
start.
- Somaliska sekundärflyttare söker sig dit där utsikterna till
självförsörjning är ljusare.
- Inslussning på arbetsmarknaden där gruppens förmåga att
navigera tas i bruk och myndigheterna håller låg profil
fungerar bättre än individuell inslussning via myndighets-
kanaler.
- Arbetsmarknaden förbättrades under 1990-talet, vilket
gav de första flyktingvågorna en hyfsad start (medan
utvecklingen var den motsatta i Sverige).
- Tillgången på "enkla jobb" är större.
- Trösklarna till arbetsmarknaden vad gäller minimilöner
och anställningstrygghet är lägre.
- "Piskan" i form av att det inte finns något rimligt alter-
nativ till självförsörjning är kraftigare, åtminstone i USA.
- Företagsklimatet är bättre i bemärkelsen att det, åtmin-
stone i Storbritannien och USA, är lättare att starta och
driva företag samtidigt som de etniska marknaderna är
större.

4. Även andra utomeuropeiska flyktinggrupper som har kort tid
i landet, många lågutbildade, landsbygdsbakgrund, skepsis
mot myndigheter och som präglas av inre splittring bör möta
liknande svårigheter på arbetsmarknaden som somalier.

Vi står nu på allvar inför den femte frågan om vilket recept som
bör följa av diagnosen. Vissa av skälen till somaliernas svaga
position på svensk arbetsmarknad – att arbetslösheten skenade i
början av 1990-talet och att svenskan är ett marginellt språk – går
inte att göra något åt. Andelen lågutbildade kan minskas, men det
tar lång tid. Tidens gång innebär att de som i dag är nyanlända inte
kommer att vara det i framtiden men samtidigt kommer antagligen
nya flyktingar och anhöriga att strömma till. Sådant som
näringslivsstruktur och tillgång på "enkla jobb", regler på arbets-
marknaden, bidragssystem och företagsklimat går att göra något
åt på politisk väg men det handlar om en väg på vilken en
majoritet knappast är villig att vandra särskilt långt för att en
minoritet ska kunna ta sig in på scenen.

Vi har redan (kapitel 7) funnit det föga troligt eller önskvärt
att någon "överhalning" av den svenska modell som byggts upp
av och för en majoritet av etniska svenskar kommer att äga rum i
syfte att skapa manöverutrymme för vissa etniska minoriteter
som är vana att operera i mycket annorlunda miljöer. Vi har i
stället argumenterat för lokala övergångslösningar, vilka borde
vara möjliga att åstadkomma om man på central nivå är beredd
att tillåta särslösningar för vissa etniska grupper.
Visst finns det goda skäl för att bedriva integration med
generella åtgärder. Dels kan man genom att dra en slöja över
integrationsfrågorna möjligen undvika att ge argument åt
invandrarkritiska krafter. Dels kan man undvika att framkalla
den rivalitet som lätt uppstår när etniska grupper konkurrerar
om myndigheternas pengar, vilket i Storbritannien rentav har lett
till kravaller.

Inte desto mindre: Om man använder två enkla tumregler –
att inte blunda för problem och att angripa problemen där de
finns – är det svårt att förstå varför inte säråtgärder kopplade till
etniska grupper vid tydliga behov skulle kunna användas under
övergångsperioder. Som det nu är accepteras säråtgärder under
en kort introduktionsperiod men integration handlar ofta om
processer som sträcker sig över generationer. Den insikten tycks
finnas i kommuner och på arbetsförmedlingar där det dagliga
integrationsarbetet bedrivs. På lokal nivå förekommer i själva
verket hela tiden en mängd övergångslösningar och säråtgärder.
Vad som i angloamerikanska miljöer sköts av community-organisa-
tioner som upprätthåller viss kontinuitet sköts i Sverige av en
mängd projekt, ofta finansierade med EU-pengar, som startas och
läggs ner på löpande band och som därför sällan uppvisar några
långsiktiga och hållbara resultat, även om ordet hållbarhet säkert
förekommer i de flesta projektansökningar.

Ett standardargument mot säråtgärder är att de stigmatiserar
dem som blir föremål för åtgärderna. Mot det argumentet är
invändningen att när man efter moget övervägande kommit fram
till att ett tydligt behov finns – ja, då är stigmatiseringen redan
ett faktum. I somaliernas fall torde den svaga arbetsmarknads-
anknytningen skapa tveksamhet bland arbetsgivare. Därmed har
en ond cirkel uppstått som det gäller att bryta med några väl-
riktade insatser.

Vilka är då dessa välriktade insatser? Som den uppmärksamme
läsaren säkert redan har konstaterat handlar det om att med hjälp
av organisationer, i huvudsak bemannade av somalier som lärt sig
navigera i det svenska samhället, hjälpa somalier (inte minst
nyanlända som det finns gott om) att ta sig in på arbetsmark-
naden och ta del av det svenska samhällslivet. Det kan handla om
att myndigheter ger stöd och resurser åt somaliska organisa-
tioner som visar att de kan tillgodose somaliers behov och det
kan handla om att myndigheter tar initiativ för att starta och
hjälpa sådana organisationer på traven.

Dessa åtgärder ligger i linje med vad många svenska somalier-
kännare som t.ex. Brinkemo, Johnsdotter och Melander förespråkar
(se slutklämmen i kapitel . Vi föreställer oss att de somaliska
organisationerna ska kunna ha ett brett serviceutbud. De bör
kunna ägna sig åt att hjälpa den som söker utbildning, bostad
eller jobb eller vill starta företag eller som har problem med
"byråkratin" och de bör, när det krävs mer av expertkunskap,
hjälpa människor att komma till rätt instans och att följa upp
dem så att de inte går hem med oförrättat ärende och återigen
hamnar i ingenmansland. Som det tidigare åberopade exemplet
från Kanada visar kan det vara en god idé att rekrytera stora
skaror av volontärer. Det lär inte råda brist på pensionerade
fyrtiotalister med stora kontaktnät och vilja att göra en social insats
de närmaste åren. Det är samtidigt viktigt att – som Brinkemo
understrukit och som det åberopade kanadensiska servicecentret
exemplifierar – somaliska eller andra etniskt baserade organisa-
tioner i utbyte mot att de erhåller ansvar och resurser från
offentligt håll är öppna för insyn i sin verksamhet och resurs-
användning. Det gäller att utnyttja de fördelar dessa organisa-
tioner kan erbjuda samtidigt som deras nackdelar hålls i schack.
Om sådana somaliska serviceorganisationer får resurser och
ansvar och kan leverera resultat kommer förmodligen somalier
att söka sig till dem oberoende av (klan)bakgrund. Därmed
skulle ett första steg mot en mindre splittrad somalisk identitet
vara taget, vilket enligt modellen segmenterad assimilering inne-
bär ett steg på väg mot integration i det svenska samhället.

I Malmö, som råkar vara den kommun om vilken författarna
till denna rapport har bäst kännedom, finns några exempel på
sådana organisationer: dels Somalilandföreningen, som väckt
betydande intresse runt om i Sverige och som tilldelades Malmö
stads integrationspris 2010, dels ett nystartat Somali Information
and Business Centre, som tillkommit på initiativ av länsstyrelsen
och som drivs av Herbert Felix-institutet i Eslöv.

Nu är det emellertid ingen smal sak att få sådana organisationer
till stånd. På grund av myndigheternas "monopol på integration" har
en somalisk organisationsflora motsvarande den i de anglo-
amerikanska miljöerna inte kunnat växa upp av egen kraft. Det är
därmed svårt att hitta trovärdiga aktörer att satsa på. Och när
myndigheterna tar initiativ för att kompensera för den utträng-
ningseffekt de själva har åstadkommit skapar de oro och väcker
motstånd bland de somaliska föreningarna, så som fallet med det
nya centret i Malmö har demonstrerat.

Det finns emellertid gott om utrymme för olika organisa-
tioner att ägna sig åt olika typer av service, varför den ena
organisationen inte behöver se den andra som konkurrent. Dels
behöver lågutbildade och nyanlända pålitlig information och
handledning så att de kommer till en instans där de verkligen får
hjälp. Dels behöver hugade företagare hjälp att komma förbi de
hinder som reser sig i deras väg och som har fått budskapet att
"det är omöjligt att starta företag i Sverige" att gå från mun till
mun i somaliska kretsar. Dels bör arbetsförmedlingar och kom-
munala arbetsmarknadsprogram lägga sig lite extra vinn om att
hitta arbeten åt somalier med god utbildning.

En förhållandevis enkel lösning, som egentligen inte innebär
någon justering av den svenska modellen för integration, är att
anställa fler invandrare från olika etniska grupper i myndighets-
apparaterna för att handlägga sina egna landsmän. Den lösningen
är av allt att döma beprövad, eftersom mer än 40 procent av de
somalier som har sysselsättning arbetar inom områdena utbild-
ning, hälsa och socialtjänst. Vi förhåller oss dock något skeptiska
till ytterligare större satsningar av det slaget, för de löser
knappast problemet med misstro mot myndigheter och svårig-
heterna att hitta rätt i myndighetsdjungeln. Vissa invandrare vill
för övrigt inte bli hjälpta av representanter för den egna gruppen
och det torde därför vara bra om det finns möjlighet att välja
mellan att gå till en etniskt baserad organisation eller till en
svensk myndighet.

Myndigheterna ska naturligtvis efter bästa förmåga hjälpa
somalier och andra invandrare att ta sig in på den svenska arbets-
marknaden och i det svenska samhället. Vår ståndpunkt är
emellertid att integration inte bara kan handla om myndigheters
välvilja. Invandrare måste få ökad möjlighet att agera. För hundra
år sedan organiserade sig svenska arbetare för att slå sig in i sam-
hället. "Arbetarnas befrielse måste vara deras eget verk", hette
det då. Därefter har kvinnorna följt en liknande väg. Varför
skulle det vara så mycket annorlunda för invandrare? Är det
kanske så att ett par faser av förhållandevis lyckad integration
försvårar ytterligare en fas därför att de som lyckats inte vill få
sina cirklar rubbade?

Somalier har i många delar av världen gjort sig kända som
flitiga företagare. I de nordiska länderna har det somaliska före-
tagandet emellertid haft svårt att slå rot. Vad kan göras för att
somalierna ska få utlopp för sin företagaranda? För det första
behövs information och vägledning, som kan tillhandahållas av
föreningar och center av nämnda slag. För det andra behövs
lokaler lämpade för traditionellt somaliskt småföretagande. I
Storbritannien, Kanada och USA finns åtskilliga somaliska gallerior
och basarer. I Sverige har ett antal kommuner smitt planer på att
starta basarer med utomeuropeiska småföretagare (däribland
somalier) som målgrupp. En tanke är att sådana basarer ska kunna
erbjuda småföretagare mindre lokaler (låga lokalkostnader) i när-
heten av invandrartäta bostadsområden (stabilt kundunderlag)
och dessutom erbjuda redovisnings- och deklarationsservice till
rimliga kostnader (standardiserings- och stordriftsfördelar i
service som erbjuds många små företagare med liknande behov).
Eventuellt kan även företagarnas finansieringsproblem under-
lättas. Basarerna innebär ingen favorisering av invandrarföre-
tagare, bara att infrastruktur och därmed kostnader anpassas för
småskalig nybörjarverksamhet. Här ligger, återigen, Malmö i
framkant – en större basar, Myllan, håller i skrivande stund på att
startas.

Ett annat sätt att stimulera småföretagande i invandrartäta
områden kan vara ekonomiska frizoner. Sådana finns sedan länge
i USA, Storbritannien och Frankrike och har av och till diskuterats i
Sverige. Den svenska regeringen tillsatte 2011 en utredning om
"nystartszoner i stadsdelar med brett utanförskap" och utred-
ningen kom med sina förslag i augusti 2012. Tanken är att små-
företag i sådana zoner i viss mån och under ett visst antal år
befrias från sociala avgifter. Det finns goda argument för och
emot frizoner och vi har ingen anledning att ta definitiv ställ-
ning. Men konceptet är intressant i och med att det erbjuder en
slags övergångslösning och i förhållande till just somaliskt små-
företagande som vanligtvis är inriktat på en kundkrets av lands-
män koncentrerade till stadsdelar med ett s.k. brett utanförskap.

För att välutbildade somalier ska få arbeten som motsvarar
deras kompetens krävs att deras utbildningar och yrkeserfaren-
heter kan valideras. Många somalier saknar emellertid betyg och
andra dokument från hemlandet och kan på grund av den
somaliska statsapparatens sammanbrott inte göra något åt den
saken. Här finns det anledning att understryka betydelsen av vad
ESO-rapporten från 2011 framhåller: "möjligheter att tentera ett
ämne, begära särskild prövning för gymnasiekurser eller avge
prov på reell kompetens är viktiga för dem som saknar svenska
betyg eller dokumentation från tidigare studier".

Det är viktigt för somalierna i Sverige att tillräckligt många
nyckelpersoner ur deras led kan stiga fram och göra karriär och
därmed bli inspirationskällor, vägröjare, föregångare, dörr-
öppnare eller vad man nu vill kalla dem. De som har störst förut-
sättningar att axla den rollen är rimligen just företagare och väl-
utbildade. Om dessa båda typer av nyckelpersoner ger upp
hoppet om att komma någonstans i Sverige är risken stor att de
emigrerar till andra miljöer där gräset är grönare. Då blir inga
vägar röjda, inga dörrar öppnade, inga onda cirklar brutna.

Vi har i denna rapport – framför allt som sig bör i slutkapitlet
– diskuterat olika lösningar på problemet med somaliers och en
del andra invandrares bristande ekonomiska integration: "över-
halning" (systemskifte), ökat ansvar för etniskt baserade och
inriktade organisationer, myndighetsanställda "etniska hand-
läggare" och basarer för småföretagare. Vi förespråkar två lös-
ningar:

- etniska organisationer, där människor kan få information och
hjälp på ett för dem språkligt och kulturellt begripligt sätt,
hjälp som kan handla om samhällsinformation, om att hitta
utbildning och bostad, söka jobb, starta företag etc.

- basarer, där människor kan starta företag i blygsam skala,
erbjudas en större kundkrets, få hjälp med "byråkratin" och
kanske även med finansiering; eftersom enskilda invandrar-
grupper i Sverige sällan är stora nog för att utgöra tillräckliga
marknader bör inrättningarna i normalfallet vara multietniska.

Den typen av lösningar innebär organisatoriska anpassningar till
särskilda behov hos vissa invandrare och viss förflyttning av
resurser och ansvar, men de innebär ingen positiv särbehandling,
inga skattelättnader och inga "gräddfiler" som övriga med-
borgare har anledning att reta sig på.

Somalier på arbetsmarknaden – har Sverige något att lära? (pdf)

En ole lukenut raporttia kuin selaillen, mutta kirjoittajat joutuvat soveltamaan melkoista älyllistä akrobatiaa, kun he päätyvät ehdottamaan Kanadaan ja Yhdysvaltoihin vertailun jälkeen Ruotsin somaleille lisää erityiskohtelua ja somalijärjestöille lisää resursseja nykyiselle viranomaisjärjestelmälle rinnakkaisen palvelujärjestelmän luomiseen. Tällainen politiikka ei taatusti ole ollut Kanadan ja Yhdysvaltojen parempien kokemusten takana.

[Roope]

Pauliina Grönholm (toimittaja/HS)
Itse asiassa esimerkiksi somalit ovat Yhdysvalloissa (ainakin Minnesotassa, jossa heitä asuu paljon) arvostettu vähemmistö
...
@Tarja: Puhuin arvostuksesta. Perustan sen kokemuksiini juuri Minnesotassa.

Hesarin suuri online-maahanmuuttokeskustelu 7.2.2013

[Marko M]

Pauliina Grönholm (toimittaja/HS)
Itse asiassa esimerkiksi somalit ovat Yhdysvalloissa (ainakin Minnesotassa, jossa heitä asuu paljon) arvostettu vähemmistö
...
@Tarja: Puhuin arvostuksesta. Perustan sen kokemuksiini juuri Minnesotassa.

Hesarin suuri online-maahanmuuttokeskustelu 7.2.2013

Arvostettu vähemmistö , just joo ja lehmätkin lentävät !

http://cnsnews.com/news/article/minnesota-sheriff-reports-congress-growing-somalia-gang-threat-hennepin-county

[Roope]

Arvostettu vähemmistö , just joo ja lehmätkin lentävät !

Höh. Juurihan opimme Abu-Hanna-keskustelusta, että ihmisten kokemuksia ei saa kiistää faktoilla.

[Kaappihommailija]

Minnesota - Next Somalia ?

http://www.youtube.com/watch?v=3BVyKPYM2cw

Fox Newsin reportaasi somalien sopeutumisesta. Tai paremminkin sopeutumattomuudesta amerikkaan.

[Blanc73]

Minnesotan somalit-maineella vaikka Kuuhun asti. Eeppinen menestystarina vailla vertaa

Tästä keskustelu-ketjusta poimittua:

The survey found that about 82 percent of Somalis in Minnesota live near or below the poverty line. And 68 percent of Somalis in Minnesota 25 and older do not have a high school diploma, compared to 8.4 percent of non-Somali Minnesotans.

[Roope]

Kotouttamisen kipupisteitä etsimässä

Somalialaiset kohtaavat paljon rasismia, eikä heidän integroitumisensa suomalaiseen yhteiskuntaan ole onnistunut toivotulla tavalla.

– Eivät maahanmuuttajat voi noin vain ottaa yhteiskunnan jäsenyyttä, sitä myös annetaan tai ollaan antamatta, professori (ma.) Päivi Harinen herättelee.

Häntä hiertää suomalainen asenneilmapiiri, josta löytyy paljon piiloon jäävää rakenteellista syrjintää. Vaikka asennemittauksissa torjuvan maahanmuuttajakriitikon leiman saa otsaansa itäsuomalainen ammattikoulupoika, löytyy pitkälle koulutettujen suomalaisten keskuudesta paljon näennäisliberaalia solidaarisuutta ja suvaitsevaisuutta. Nämä suvaitsevaiset suomalaiset eivät silti esimerkiksi halua omia lapsiaan maahanmuuttajakouluihin.

– Muutos kuitenkin tapahtuu paikoissa, joissa ihmiset voivat olla keskenään erilaisuudesta riippumatta, eikä heidän välillään ole jännitteistä vastakkainasettelua, Harinen painottaa.

Hän vetää parhaillaan Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta, jossa pureudutaan somalialaisten maahanmuuttajien yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja kansalliseen identifioitumiseen Suomessa ja Yhdysvalloissa.

Suomen somalit kokevat rasismia, ja heidän koulutustasonsa ja työllistymisasteensa on matala. Yhdysvaltojen Minnesotassa haasteet ovat samankaltaisia, mutta sieltä löytyy paljon myös positiivisia tarinoita. Yhä useampi Minnesotassa asuva somali työskentelee yrittäjänä, ja myös heidän koulutustasonsa on noussut.

Tutkimuksessa haetaankin vastausta muun muassa siihen, miten vastaavanlainen olisi mahdollista myös Suomessa.

SUOMESSA KOROSTUU KOULUTUS

Yksi hankkeen tutkijoiden mielenkiinnon kohde on kotouttamispolitiikka ja sen käytännöt. Virallisesti kotouttamisessa on kyse maahanmuuttajien sopeuttamisesta elämään ja toimintaan uudessa kotimaassaan. Kotouttamisessa ei kuitenkaan ole kyse maahanmuuttajien sulauttamisesta näkymättömäksi osaksi yhteiskuntaa.

– On tärkeää antaa maahanmuuttajille tilaa ja mahdollisuus tulla osaksi suomalaista yhteiskuntaa omana itsenään, tutkijatohtori Tiina Sotkasiira painottaa.

Hänen mukaansa kotouttaminen on käsitteenä hyvin stereotyyppinen, ja tutkimushankkeessa onkin tavoitteena nostaa esiin siihen sisältyviä nyansseja.

Eri mailla ja maiden eri alueilla voi olla hyvinkin erilaisia kotouttamisen käytäntöjä. Esimerkiksi Suomessa ja Yhdysvalloissa yksi keskeinen ero liittyy työmarkkinoihin.

– Yhdysvalloissa kotouttaminen perustuu pitkälti siihen, että ihmisten oletetaan menevän töihin. Suomessa taas olemme innokkaita kouluttamaan maahanmuuttajia, ja kotouttamispolitiikan ympärille onkin kehittynyt paljon erilaisia koulutusorganisaatioita.

Harisen mielestä kotouttamiskäytännöt kiteytyvätkin Suomessa pitkälti työmarkkinoihin ja niille pääsyyn.

– Suomessa se on todella kontrolloitua, ja työmarkkinoille pääsy on pitkä taival. Toisaalta Afrikasta tulee myös korkeasti koulutettua väkeä, jotka tekevät toista tutkintoa ja ovat myös kielitaitoisia. Silti heille löytyy töitä lähinnä aloilta, joita yhteiskunnassamme arvostetaan vähiten.

Sotkasiiran mukaan Suomessa tunnistetaan ja tunnustetaan varsin heikosti muualta maailmasta tulleiden osaamista.

– Näin on erityisesti juuri Afrikasta tulleiden ihmisten kohdalla. Suomessa on vaikea nähdä, että heillä olisi jo tänne tullessaan sellaista osaamista, josta olisi työmarkkinoilla hyötyä.

Yksi kotouttamisen kipupiste on osaltaan erilaisten ihminen vähäinen kanssakäyminen. Sotkasiiralla onkin terveisiä kotouttamiskysymysten kanssa työskenteleville.

– Sen sijaan, että maahanmuuttajia karsinoidaan vuosiksi omille suomenkielen kursseille, pitäisi resursseja suunnata siihen, että ihmiset kohtaavat toisiaan arjessa muun muassa työpaikoilla ja harrastuksissa.

LIEKSA TUTKIMUSKOHTEENA

Yksi hankkeen tutkimuskohde on Lieksa, jossa maahanmuuttokeskustelu kärjistyi 2010-luvun alkupuolella. Tutkijat ovat haastatelleet muun muassa Lieksassa asuvia somaleja sekä kotouttamistyötä tekeviä viranomaisia ja järjestöihmisiä.

[...]

– Koska somaleja asuu eri puolilla maailmaa, on maailma tietyllä tavalla näille nuorille auki, kun he ovat saaneet koulutuksen ja osaavat sekä englantia että suomea. Jos elämä ja ura eivät urkene Suomessa, nuoret voivat miettiä muitakin vaihtoehtoja, Sotkasiira huomauttaa.

[...]


DIASPORA CITIZENSHIP - SOMALIALAISENA SUOMESSA JA MINNESOTASSA

Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksen ja Mikkelin ammattikorkeakoulun nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenian tutkimushanke.

Rahoittaja Suomen Akatemia.

Hankkeen vetäjät professori (ma.) Päivi Harinen (UEF) ja tutkimusjohtaja Jussi Ronkainen (Mamk).

Tutkijat Tiina Sotkasiira (UEF) ja Marko Kananen (Mamk).

Jatko-opiskelijat Ville-Samuli Haverinen (UEF) ja Yasemin Inkaya (UEF).

Saima, Itä-Suomen yliopistolehti 2/2014

[vihapuhegeneraattori]

Kerrankin (törkeän arvokas) mokuprojekti josta voi seurata jotain hyvääkin!

Eikö sitä voisi ihan varmuuden vuoksi ja vähän kopioida Yhdysvaltojen käytäntöjä: Vähentää ilmaista rahaa, ja kotikielen opiskeluja. Heitää rikolliset vankilatuomion jälkeen maasta  ulos.

Tämä.

Olet sitten syönyt ison lautasellisuuden hyväuskoisuutta.

Oma veikkaukseni on että tutkimus tulee olemaan joko järkyttävä rasismiruoskinta, kohteena hommalaiset kiljuskinit. Tai sitten mahdollisesti semi-rehellinen tutkimus missä mainitaan pitkän kapulakielisen pätkän ohessa ne oikeat ongelma, mutta ei uskalleta vetää minkäänlaisia johtopäätöksiä.

Ihan varmasti ei tule mitään seuraavista asioista:

-jenkkilässä somalit ovat integroituneet vain vähemmän huonosti kuin pohjoismaissa
-integroitumiserot johtuvat sosiaaliturvan eroista
-ilmainen eläminen houkuttelee pohjoismaihin vähemmän yritteliäitä somaleita
-kulttuuri/uskonnon tulkinta suurin este sopeutumiselle

Vielä vähemmän tulee mitään homma tyylisiä ehdotuksia. Rikollisia ei ehdoteta poistettavaksi maasta, sosiaaliturvan harkinnanvaraisia ei leikata, perheenyhdistämisiä ei ehdollisteta työnteolle, jne.. jne..