"World is rather shitty place": Björn Wahlroosin puhe

[Tosiasiallinen Nuiva]

Sinne tule mitään ryntäystä, koska tuotannon ja kulutuksen kannusteet pätevät ihan normaalisti. Ja tottakai yrityksen liikevaihto pysyy ihan ennallaan, koska tuotannon ja kulutuksen kannusteet pätevät edelleen ihan normaalisti. Tuotannolliset prosessit vain muuttuvat. Onhan tää nyt naurettavaa!

Arbitraasin periaatteet voi kamoon!!!        Et usko tota itekkään?!?!

Et selvästikään tiedä yhtään mitään pääomamarkkinoista. Jos joku pankki maksaa ylisuurtakorkoa, niin tottakai raha löytää tiensä sinne kaikkialta maailmasta.

Kyproksin pankkikriisin eräs syy oli se, että siellä maksettiin ylisuuriakorkoja talletuksille. Pankkien ideana oli ostaa näillä talletuksilla Kreikan bondeja, joiden tuotto olisi ollut vieläkin korkeampi. Homma nemi puihin, kun Kreikka ei pystynytkään maksamaan bondejaan takaisin.
Tällöin pankit menivät käytännössä nurin ja jopa mormi-ihmisten talletukset menivät siinä mukana.

[vade_w]

Sinne tule mitään ryntäystä, koska tuotannon ja kulutuksen kannusteet pätevät ihan normaalisti. Ja tottakai yrityksen liikevaihto pysyy ihan ennallaan, koska tuotannon ja kulutuksen kannusteet pätevät edelleen ihan normaalisti. Tuotannolliset prosessit vain muuttuvat. Onhan tää nyt naurettavaa!

Arbitraasin periaatteet voi kamoon!!!        Et usko tota itekkään?!?!

Et selvästikään tiedä yhtään mitään pääomamarkkinoista. Jos joku pankki maksaa ylisuurtakorkoa, niin tottakai raha löytää tiensä sinne kaikkialta maailmasta.

No eipäs löydä, vaan ihan samalla tavalla ihmiset kiikuttavat rahansa siihen lähipankkiin, kuten tähänkin asti. Ja tottakai ihmiset maksavat laadusta. Et sinä voi keskustella järjestelmäanalyysista noin mielivaltaisilla muuttujilla. Sinä käytännössä sanoit äsken, että maailma kaatuisi, jos tallettajat saisivat luotostaan asiallista korkoa. Ei se nyt noin mene.

[Mika]

Kerran taistolainen, ei muutu paremmaksi vaikka kuorrutetaan miljardilla.

Olen pitkälle samaa mieltä, vaikka Nalle on kyllä sen verran erikoistapaus, että kukaties se heilui taistolaisporukoissa ihan vaan siksi, että niillä oli parhaat bileet ja antavaisimmat naiset.  Ilman tuota taistolaismenneisyyttä fanittaisin äijää ihan varauksetta. Karismaattinen esiintyjä kerta kaikkiaan, etenkin verrattuna noihin edeltäviin puhujiin tai kehen tahansa suomalaiseen poliitikkoon.

[Detainee]

Eipäs, koska ihan samat kannusteet tuottaa ja kuluttaa pätevät. Tallettajat vain saavat luotostaan vastinetta ja tuotannolliset prosessit muuttuvat. Ei yrityksien juoksevat kulut yhtäkkiä pysähdy, koska rahalle saa vastinetta.

Jos maailmalta tulee yht'äkkiä 200 mrd. pääomaa pankkiin kasvamaan (ylisuurta) korkoa, niin ei se millään lailla lisää niiden yritysten liikevaihtoa jotka lainaavat ko. pankilta. Tutustu arbitraasin periaateisiin.

Pankki menee nurin. Usko pois.

Sinne tule mitään ryntäystä, koska tuotannon ja kulutuksen kannusteet pätevät ihan normaalisti. Ja tottakai yrityksen liikevaihto pysyy ihan ennallaan, koska tuotannon ja kulutuksen kannusteet pätevät edelleen ihan normaalisti. Tuotannolliset prosessit vain muuttuvat. Onhan tää nyt naurettavaa!

Arbitraasin periaatteet voi kamoon!!!        Et usko tota itekkään?!?!

liian edistyksellisiä teorioita hommalle. Nalle avasi vähän arbitrage-theory, mut taisi sekin mennä ohi maalin. Tai yli

[Eino P. Keravalta]

Nallelta kysyttiin, miten Suomi voisi nousta suosta ylös. Tässä yhteydessä Nalle otti esille suomalaisen työn kalleuden.

Mutta onko suomalainen työ kallista? Eivätkö palkkamme eurooppalaisessa vertailussa ole sittenkin maltilliset, jopa huonot? Johtuuko suomalaisen työn mahdollinen kalleus siis työnantajalle langetetuista sivukuluista?

Jos työntekijä saa palkkana kymmenen euroa tunnilta, jää hänelle käteen kahdeksan euroa. Mutta työnantaja joutuu kaiken kaikkiaan maksamaan noin 15 euroa tunnilta. Toisinsanoen työntekijälle jää käteen vain puolet siitä, mitä työnantaja menettää.

Voisivatko asiaa tuntevat valaista tätä asiaa? Onko siis niin, että suomalaista kilpailukykyä ei niinkään syö työläisen palkka, vaan työnantajan sivukulut?

[Maastamuuttaja]

Toivottavasti näemme piakkoin Antti Rinteen jollakin podiumilla selostamassa yhtä eloisasti kuin tämä Wahlroos - niinhän se oli - Suomi-yrityksen tilaa ja tavoit
teita.

[herra 4x]

Toivottavasti näemme piakkoin Antti Rinteen jollakin podiumilla selostamassa yhtä eloisasti kuin tämä Wahlroos - niinhän se oli - Suomi-yrityksen tilaa ja tavoit
teita.

Tässä rinnastuksessa personoituu se karmaiseva fakta mikä demokratian mukana tulee ns. annettuna; meitä johtaa käytännössä diletantit.

En tarkoita mollata demokratiaa vaan sanoa ääneen sen faktan että..., ai niin sanoin sen jo.

[Detainee]

Laborista se taisi puhua, kokonaiskuluista. Yllättävää kyllä, Kreikassa oli korkeat työvoimakustannukset 2000-luvulla, ja sitten suomi meni jossain vaiheessa ohi, euroopan vai oliko se maailman korkeimmat sen jälkeen täällä meillä.

Onhan ne työvoimakustannukset olleet korkeat jo pidemmän aikaa, mutta on ollut muita kilpailukykyjä ja etuja

[Tykkimies Pönni]

Nallelta kysyttiin, miten Suomi voisi nousta suosta ylös. Tässä yhteydessä Nalle otti esille suomalaisen työn kalleuden.

Mutta onko suomalainen työ kallista? Eivätkö palkkamme eurooppalaisessa vertailussa ole sittenkin maltilliset, jopa huonot? Johtuuko suomalaisen työn mahdollinen kalleus siis työnantajalle langetetuista sivukuluista?

Jos työntekijä saa palkkana kymmenen euroa tunnilta, jää hänelle käteen kahdeksan euroa. Mutta työnantaja joutuu kaiken kaikkiaan maksamaan noin 15 euroa tunnilta. Toisinsanoen työntekijälle jää käteen vain puolet siitä, mitä työnantaja menettää.

Voisivatko asiaa tuntevat valaista tätä asiaa? Onko siis niin, että suomalaista kilpailukykyä ei niinkään syö työläisen palkka, vaan työnantajan sivukulut?

Sivukulut ja verot menee julkisen sektorin ja eläkehimmelin pyörittämiseen. Suomessa on molemmat maailmanennätysluokkaa. Työn kalleus johtuu liian suuresta julkisesta sektorista.

[Lalli IsoTalo]

Toivottavasti näemme piakkoin Antti Rinteen jollakin podiumilla selostamassa yhtä eloisasti kuin tämä Wahlroos - niinhän se oli - Suomi-yrityksen tilaa ja tavoitteita.

Tässä rinnastuksessa personoituu se karmaiseva fakta mikä demokratian mukana tulee ns. annettuna; meitä johtaa käytännössä diletantit.

Ja nämä politiikan diletantit ovat demokratian dissidenttejä.

[Sour-One]

Kerran taistolainen, ei muutu paremmaksi vaikka kuorrutetaan miljardilla.

Ei Whalroos mikään taistolainen ole koskaan ollutkaan. Kunhan nuoruudessa sekoili kommunismillä.

sitten kun samoja asioita tutkitaan natsismin suhteen vastaavalla huolettomuudella ja ymmärryksellä, voin jakaa mielipiteen "nuoruuden sekoilusta". Siksi on pakko todeta että kerran kommmari/natsi on toistaiseksi aina kommari/natsi.

Wahroosin ja rivikommarin ero on siinä että Nallesta olisi tullut rikas vaikka olisi jatkanut kommarina olemistaan. Rivikommarista ei koskaan tule yhtä rikasta kuin Nallesta. Kaikissa kommarijärjestelmissä olennainen ero on ollut rivijäsenten ja eliitin välillä. Kyse on feodaalijärjestelmästä jossa herra on herra ja narri nälänhädässä.

Se menee niin, että toiset on viisaampia ja toiset tyhmempiä. Nalle oli se viisaampi; me täällä hommassa aikas lailla tyhmempiä.

[Detainee]

Nallelta kysyttiin, miten Suomi voisi nousta suosta ylös. Tässä yhteydessä Nalle otti esille suomalaisen työn kalleuden.

Mutta onko suomalainen työ kallista? Eivätkö palkkamme eurooppalaisessa vertailussa ole sittenkin maltilliset, jopa huonot? Johtuuko suomalaisen työn mahdollinen kalleus siis työnantajalle langetetuista sivukuluista?

Jos työntekijä saa palkkana kymmenen euroa tunnilta, jää hänelle käteen kahdeksan euroa. Mutta työnantaja joutuu kaiken kaikkiaan maksamaan noin 15 euroa tunnilta. Toisinsanoen työntekijälle jää käteen vain puolet siitä, mitä työnantaja menettää.

Voisivatko asiaa tuntevat valaista tätä asiaa? Onko siis niin, että suomalaista kilpailukykyä ei niinkään syö työläisen palkka, vaan työnantajan sivukulut?

Sivukulut ja verot menee julkisen sektorin ja eläkehimmelin pyörittämiseen. Suomessa on molemmat maailmanennätysluokkaa. Työn kalleus johtuu liian suuresta julkisesta sektorista.

Nyt tuli paksua. Ei ole totta että molemmat ovat ennätysluokkaa

[Tykkimies Pönni]

Nallelta kysyttiin, miten Suomi voisi nousta suosta ylös. Tässä yhteydessä Nalle otti esille suomalaisen työn kalleuden.

Mutta onko suomalainen työ kallista? Eivätkö palkkamme eurooppalaisessa vertailussa ole sittenkin maltilliset, jopa huonot? Johtuuko suomalaisen työn mahdollinen kalleus siis työnantajalle langetetuista sivukuluista?

Jos työntekijä saa palkkana kymmenen euroa tunnilta, jää hänelle käteen kahdeksan euroa. Mutta työnantaja joutuu kaiken kaikkiaan maksamaan noin 15 euroa tunnilta. Toisinsanoen työntekijälle jää käteen vain puolet siitä, mitä työnantaja menettää.

Voisivatko asiaa tuntevat valaista tätä asiaa? Onko siis niin, että suomalaista kilpailukykyä ei niinkään syö työläisen palkka, vaan työnantajan sivukulut?

Sivukulut ja verot menee julkisen sektorin ja eläkehimmelin pyörittämiseen. Suomessa on molemmat maailmanennätysluokkaa. Työn kalleus johtuu liian suuresta julkisesta sektorista.

Nyt tuli paksua. Ei ole totta että molemmat ovat ennätysluokkaa

Ihmisille maksetut eläkkeet ei varmasti ole maailmanennätysluokkaa mutta jostain syystä olen taipuvainen ajattelemaan että työeläkemaksut sitä on. Siis suhteessa bruttopalkkaan. Jos tiedät paremmin niin kerro ihmeessä.

[Detainee]

Saattaa olla niin, mutta tosta ei ollut kyse.

Sivukulut ja verot on maailmanluokkaa, sanoit. Loogisesti mahdotonta -etkä sanonut mistä tiedon repäisit.

[Tykkimies Pönni]

Saattaa olla niin, mutta tosta ei ollut kyse.

Sivukulut ja verot on maailmanluokkaa, sanoit. Loogisesti mahdotonta -etkä sanonut mistä tiedon repäisit.

Veroasteen kaikki tiedämme olevan maailmanennätysluokkaa. Työnantajan sivukulut lasketaan bruttopalkan päälle kertoimella 1.8-2.0. Vaikea uskoa että kovin monessa maassa tuo kerroin olisi suurempi. 

[Detainee]

Saattaa olla niin, mutta tosta ei ollut kyse.

Sivukulut ja verot on maailmanluokkaa, sanoit. Loogisesti mahdotonta -etkä sanonut mistä tiedon repäisit.

Veroasteen kaikki tiedämme olevan maailmanennätysluokkaa. Työnantajan sivukulut lasketaan bruttopalkan päälle kertoimella 1.8-2.0. Vaikea uskoa että kovin monessa maassa tuo kerroin olisi suurempi.

Uskoa saa aina, mutta et esitä faktaa omalle ristiriitaiselle väitteellesi. On monia maita euroopassa jossa sivukulut ovat kalliimpia kuin suomessa

[Tykkimies Pönni]

Saattaa olla niin, mutta tosta ei ollut kyse.

Sivukulut ja verot on maailmanluokkaa, sanoit. Loogisesti mahdotonta -etkä sanonut mistä tiedon repäisit.

Veroasteen kaikki tiedämme olevan maailmanennätysluokkaa. Työnantajan sivukulut lasketaan bruttopalkan päälle kertoimella 1.8-2.0. Vaikea uskoa että kovin monessa maassa tuo kerroin olisi suurempi.

Uskoa saa aina, mutta et esitä faktaa omalle ristiriitaiselle väitteellesi. On monia maita euroopassa jossa sivukulut ovat kalliimpia kuin suomessa

Ok. Olisi mukava tietää mitkä maat ja minkälaisia kertoimia on kyseessä.

[Detainee]

En usko että tiedät mitä sivukulut on ja miten ne käyttäytyvät verotuksellisesti, mutta ei sillä ole merkitystä. Sun väite yksinkertaisesti on liian ristiriitainen ollakseen totta. Ja väärä vielä tilastojen mukaan, jotka sun olisi pitänyt tarkistaa ennen eikä jälkeen.

[Tykkimies Pönni]

En usko että tiedät mitä sivukulut on ja miten ne käyttäytyvät verotuksellisesti, mutta ei sillä ole merkitystä. Sun väite yksinkertaisesti on liian ristiriitainen ollakseen totta. Ja väärä vielä tilastojen mukaan, jotka sun olisi pitänyt tarkistaa ennen eikä jälkeen.

Aijaa. Luulin että palkan sivukulut ymmärtää jokainen mutta olin sitten varmaan väärässä.

[Sour-One]

Saattaa olla niin, mutta tosta ei ollut kyse.

Sivukulut ja verot on maailmanluokkaa, sanoit. Loogisesti mahdotonta -etkä sanonut mistä tiedon repäisit.

Veroasteen kaikki tiedämme olevan maailmanennätysluokkaa. Työnantajan sivukulut lasketaan bruttopalkan päälle kertoimella 1.8-2.0. Vaikea uskoa että kovin monessa maassa tuo kerroin olisi suurempi.

No ei sentään. Puolentoista kieppeillä on, jopa hitusen alle (sisältää lomat).

[Sour-One]

Mikään pelimies ollut. Tyypillinen porvarin pentu. Räkänokka.

Happamia?

Voi pliis. <lässytys>Suomessa kaikilla on mahdollisuus.<lässytys> Lukee Jörkan "wikipedian", niin ei voi kun ihmetellä tota röyhkeyttä.

Todellakin happamia... 

[vade_w]

Mikään pelimies ollut. Tyypillinen porvarin pentu. Räkänokka.

Happamia?

Voi pliis. <lässytys>Suomessa kaikilla on mahdollisuus.<lässytys> Lukee Jörkan "wikipedian", niin ei voi kun ihmetellä tota röyhkeyttä.

Todellakin happamia... 

Minun happamuudestako täällä ny keskustellaan?

No lisäänny sitte tähännäin, että olihan rohkea performanssi Jörkalta.

[herra 4x]

Oma arvioni Nallen performanssista on että kunpa poliitikoillakin olisi munaa sanoa asioita suorempaan. Älykkyys, huumori ja ennen kaikkea substanssiosaaminen, ja niitten lisäksi ulosannin kyky; siinäpä muutama oleellinen pointti joilla Suomen ja maailman jama voisi parantua.

Sitä odotellessa.

Niin sitä odotellessa Suomen valtiovarainministeriksi on nimitetty ammattiyhdistystoimitsija Antti Rinne.

[Tykkimies Pönni]

Saattaa olla niin, mutta tosta ei ollut kyse.

Sivukulut ja verot on maailmanluokkaa, sanoit. Loogisesti mahdotonta -etkä sanonut mistä tiedon repäisit.

Veroasteen kaikki tiedämme olevan maailmanennätysluokkaa. Työnantajan sivukulut lasketaan bruttopalkan päälle kertoimella 1.8-2.0. Vaikea uskoa että kovin monessa maassa tuo kerroin olisi suurempi.

No ei sentään. Puolentoista kieppeillä on, jopa hitusen alle (sisältää lomat).

Alasta eli vakuutusten kalleudesta riippuen. Rakennusalalla kerroin oli 1.8-2.0 ainakin joitain vuosia sitten.

[OmaRaha]

Jotain alustavaa taloudesta ymmärtävänä väitän, että Nalle pisteli menemään enemmän sisältöä tuossa esityksessä kuin Suomen ministerit viimeiseen kymmeneen vuoteen yhteensä. Tajutonta tykitystä.

[Sour-One]

Saattaa olla niin, mutta tosta ei ollut kyse.

Sivukulut ja verot on maailmanluokkaa, sanoit. Loogisesti mahdotonta -etkä sanonut mistä tiedon repäisit.

Veroasteen kaikki tiedämme olevan maailmanennätysluokkaa. Työnantajan sivukulut lasketaan bruttopalkan päälle kertoimella 1.8-2.0. Vaikea uskoa että kovin monessa maassa tuo kerroin olisi suurempi.

No ei sentään. Puolentoista kieppeillä on, jopa hitusen alle (sisältää lomat).

Alasta eli vakuutusten kalleudesta riippuen. Rakennusalalla kerroin oli 1.8-2.0 ainakin joitain vuosia sitten.

No olisiko sinulla jotain lähdettä esittää vaikkapa tuon rakennusalan palkan sivukuihin 1,8...2,0.

Edit: Rakennusliiton mukaan 1,7, jos mukaan lasketaan työkalukorvaus+matkakulu. Ilman niitä 1,6. Sisältää lomarahan.

[Roope2]

"Säännellään pankkipalvelut ilmaisiksi ja tallettajille kunnon talletuskorot, niin johan loppuu Jörkan populismi, kun asiakas saa päättää mitä tuotteita rahoillaan ostaa."


Jos sääntely menee liian pitkälle, ei se enään ole sääntelyä, vaan "running the business", mikä taas on yritysjohdon tehtävä, ei sääntelijän.

PS
Annan Nallelle hänen menneisyytensä anteeksi, samoinkuin olen itselleni antanut anteeksi antamani Halos-äänen.

[Bellerofon]

Osalla aloista työnantajan sivukulut riippuvat nimenomaan terveydenhuollon ja vakuutuksien laajuudesta ja jäävät yleensä 1.4:n tai 1.6 väliin. Itse tapaan laskea 1.6:lla

[Detainee]

Osalla aloista työnantajan sivukulut riippuvat nimenomaan terveydenhuollon ja vakuutuksien laajuudesta ja jäävät yleensä 1.4:n tai 1.6 väliin. Itse tapaan laskea 1.6:lla

Niin, voisi katsoa suoraan mitä ne on.

Tyel maksu 24,2% (alle 53 v), josta työntekijän osuus 5,55 %
Työnantajan Työttömyysvakuutusmaksu 0,75%
Työntekijän  - * * -   0,5 %
Työnantajan sotu 2,95 %
Lakisääteinen tapaturmavakuutus ammatin mukaan 0,1- 7,0%

[Detainee]

Pekka saa palkkaa 3200 (brutto), johon lasketaan työnantan kustannukset päälle noin 20-27% riippuen alasta ja tapaturmavakuutuksesta, ja vakuutusfirmasta.

Pekan palkka työnantajan näkökulmasta

3200* 1,20= 3840
3200* 1,27= 4064

Työnantajan sivukulut noin 1,20-1,27 kertaa työntekijän bruttopalkka