2014-05-08 SS: Vesa Kärkkäinen: Silmät kiinni, siellä on hätä

[Pyöräilijä]

Kun täällä toitotetaan siitä kuinka Finlaysonit ja Fazerit toivat teollisuuden tänne niin miksiköhän Afrikkaan ei ole eksynyt näitä Finlaysoneita tai olihan niitä Etelä-Afrikassa ja Rhodesiassa.

Afrikka oli vauraampi ja osaavampi maanosa kuin Aasia vielä maailmansotien välillä.

Alamäki alkoi vasta kun Afrikan maat itsenäistyivät 1960-luvulla ja niille ryhdyttiin työntämään salkulla rahaa länsimaista. Mainio esimerkki tästä alamäestä on palmuöljyteollisuus, joka syntyi alunperin Afrikassa. Öljypalmu on afrikkalaista alkuperää, joka vietiin kokeiltavaksi tuotantopuuksi Malesiaan ja Indonesiaaan. Ne oivalsivat heti palmuöljyn mahdollisuudet, joten maailman palmuöljyteollisuus onkin nykyisin Aasiassa - ei Afrikassa.

Samanlainen tarina voidaan kertoa tekstiili- ja vaatetusteollisuudesta, joka menestyi Afrikassa vielä ennen toista maailmansotaa. Toisen maailmansodan jälkeen tekstiili- ja vaatetusteollisuus siirtyi Gatt-sopimusten ansiosta Aasiaan. Tämä teollisuus kukoistaa siinä määrin, että kiinalaiset, bangladeshiläiset ja vietnamilaiset valmistavat valtaosan maailman tekstiili-, vaate- ja jalkinetuotteista.

Kolmas esimerkki ovat luonnonvarat öljystä kultaan ja raudasta timantteihin. Esimerkiksi Nigerian valtavat öljyvarat kulkevat muun muassa Shellin kautta länsimaihin jalostettavaksi, raakatimantit viedään Hollantiin hiottavaksi ja rautamalmista valssataan terästä Aasiassa. Vertailun vuoksi Suomessa Neste perusti valtion tuella Naantalin jalostamon jo 1954, vaikka Suomella ei ole lainkaan omia öljyvaroja.

Afrikkalaisten alamäkeen on monta syytä, mutta itsenäistymisen jälkeen he ovat tietysti itse olleet vastuussa omasta elämästään - eivät länsimaat. Länsimaita voi syyttää vain typerästä kehitysavusta, joka ei ole tuottanut Afrikkaan kuin nälkää ja kurjuutta, rappiota ja köyhyyttä vuosi toisensa perään.


(https://encrypted-tbn3.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQ7tdtNGbBikVx3OLJHfgekmy3XbgOF03e0k84yHh2v23cAjU1e)

Afrikkalaiset laiminlöivät oman teollisuutensa...

(https://encrypted-tbn1.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQi9HtwmQizHgUsQiWDlw8yCsS7Gc4jxWHr0POyfs2WLJjTV2mVQg)

...kun kiinalaiset kehittivät samaan aikaan
ensiluokkaisen vaatetusteollisuuden...

(https://encrypted-tbn3.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcS4R72l0gdgFPWr4Ieofjb4w3dQbN6MnRmLk5nRryJYqqqvkzhUaA)

... ja sama koskee Kiinan tekstiiliteollisuutta

[Kalevi Aronen]

Kun täällä toitotetaan siitä kuinka Finlaysonit ja Fazerit toivat teollisuuden tänne niin miksiköhän Afrikkaan ei ole eksynyt näitä Finlaysoneita tai olihan niitä Etelä-Afrikassa ja Rhodesiassa. Sitä olen aina ihmetellyt että minkä vuoksi kehitysavun sijaan sinne ei perusteta teollisuuslaitoksia . Epäilen että osasyynä lienee kaivonrakennusprojekteista ja vastaavista saadut kokemukset.

Muistaakseni Orion teki lääketehtaan afrikkaan. Luullakseni ei sittemmin ottanut tuulta, en tiedä mikä on tilanne tänäpänä, luultavasti tyhjä teollisuusrakennus. Norjalaiset istuttivat jotain kalalajia isoon järveen, ettei olisi ollut peräti Tanganjika ja perustivat ison kalatehtaan. TV:ssä siitä oli jotakin. Luultavasti tyhjä teollisuusrakennus siitäkin.

Ja  järven luonnolliset kalalajit kuolivat, kun norjan kala valtasi kaiken. Muistaakseni kalastajat menettivät sen vähänkin ansion, mitä ennen saivat. Sittenkin pitäisi keskustella paikallisten kanssa, ennenkuin mennään tekemään yhtään mitään. Saattaa olla, että kaikki kehitysavun antajat kuitenkin pitävät afrikkalaisia vain isoina lapsina, joiden kanssa ei voi keskustella.  Mene ja tiedä sitten.

[timouti]

Kehitysapu on suurempi, kuin poliisin 700 miljoonaa vuosibudjetti. Tai lukiotason koulutus 500-600 miljoonaa per vuosi. Miltei molemmat maksaisi "kehitysavulla". Joku on menyt pahasti metsään tässä politiikassa, kun poliisin toimintaa karsitaan ja koulussa säästetään. Samaan aikaan on varaa vipata pohajattomaan kaivoon summa, josta vain neljänneksellä saisi sekä poliisin että koulupuolen säästöistä kärsimättömään tilaan..

Katsos, kun ne ovat eri rahoja. Ensin omista rahoista rahoista maksetaan kaikki vättämättömät menot. Meno on silloin välttämätön, kun jokin todellinen tai kuviteltu kansainvälinen sopimus sitä vaatii, tai jos on uhkana, että meistä ajatellaan jotain ulkomailla. Näissä tilanteissa Suomi on rikas maa ja meillä on varaa auttaa.

Seuraavaksi mietitään, mitä jaetaan kotimaassa käytettäväksi. Kaikkiin kuluihin rahat eivät riitä, joten on lainattava ulkomailta omien asioitten hoitamiseen. Koska lainan määrää ei voi loputtomasti kasvattaa, on sopeutettava taloutta ja vähennettävä kuluja esimerkiksi poliisitoimesta ja koulutuksesta.

[sr]

Olen samaa mieltä enkä usko mihinkään hämärään "solidaarisuuteen".

Suomessa "hyvinvointivaltio" takaa kaikille kansalaisille perusturvan, mutta tämä turva ei ole "solidaarisuutta" vaan käytännöllistä vakuutuspohjaista ajattelua, kuten sanoin. Työssä käyvät palkansaajat maksavat koulutuksen lapsille, koska ymmärtävät, että jokainen on vuorollaan lapsi. Samasta syystä palkansaajat maksavat kansaneläkettä, koska jokainen on vuorollaan vanhus. Sairaille ja työttömille maksetaan, koska kuka tahansa voi sairastua tai joutua työttömäksi.

Kanssasi on mahdotonta keskustella, kun juuri esitin tuon vakuutusajattelun tyrmäävät argumentit ja sitten ohitat ne kuin niitä ei olisi koskaan esitettykään. Toistan vielä, anglosaksinen systeemi, jossa käytetään vakuutuksia noiden asioiden takaamiseen, on juuri tuollaista vakuutusajattelua. Pohjoismainen hyvinvointivaltio taas ei perustu siihen, vaan siihen solidaarisuuteen, että kaikista pidetään huolta riippumatta siitä, miten paljon he itse osallistuvat rakennelman rahoittamiseen. Oleellinen ero on juuri tuossa tasa-arvoajattelussa.

Kyllä pohjoismainen systeemikin tietenkin pitää sisällään joitain vakuutuselementtejä, kuten työeläkkeen, mutta verrattuna puhtaisiin vakuutussysteemeihin, se on kyllä perustaltaan aika erilainen.

Kysymys on yhteisvastuusta ja suojasta kaikkia uhkaavia vaikeuksia vastaan - ei mistään "solidaarisuudesta".

Yhteisvastuu perustuu juuri solidaarisuuteen.

"Hyvinvointivaltion" vastapunnuksena on vaatimus, että kaikki työhön kykenevät kansalaiset osallistuvat yhteisen taakan kantamiseen. "Hyvinvointivaltion" rakennusvuosina 1960- ja 1970-luvuilla ei tullut kysymykseenkään, että kukaan työkansaan kuuluva voisi jättäytyä työ- ja verotaakan ulkopuolelle. Kaikki saamapuolen "vähäosaiset" olivat siis tavalla tai toisella olleet joko taakan kantajia tai vakavasti vammaisia ja työkyvyttömiä. 

Juuri vakavasti vammaisista ja työkyvyttömistä huolehtiminen perustuu siihen solidaarisuusajatteluun.

Esimerkiksi demareiden Forssan ohjelmassa ei osattu lainkaan ennustaa, että tulisi aika, jolloin perusturva olisi niin kattava, että osa kansalaisista jättäisi kantamatta oman vastuunsa ja heittäytyisi yhteisen rahasäkin varaan. Erityisen kummalliselta Forssan demareista näyttäisi, että Afrikasta asti tuotaisiin Suomeen joutilasta väkeä "hyvinvointivaltion"  asiakkaiksi. Globaalisti tämä ongelma tietysti moninkertaistuu, koska suomalaisilla ei ole mitään keinoa pakottaa kehitysavun vastaanottajia työhön - eiväthän suomalaiset pysty pakottamaan edes kotimaan mustalaisia opintoihin, työntekoon ja yhteisvastuuseen.

Niin, solidaarisuuteen perustuvat systeemit eivät tietenkään toimi, jos osapuolet eivät tunne solidaarisuutta toisiaan kohtaan.

Minusta on aivan luonnollista, että hyvin harva suomalainen haluaa väkisin raataa mustan Afrikan diktaruurien hyväksi ensimmäistäkään tuntia. Ei siihen tarvita selittäjäksi solidaarisuuden puutetta vaan yksinkertainen laskupää. Kukapa ei haluaisi elää muiden kustannuksella, jos siihen tarjotaan tilaisuus.

Minusta on aivan luonnollista, että harva afrikkalainen haluaa väkisin raataa Afrikan diktatuurien hyväksi ensimmäistäkään tuntia. Mitä tästä opimme? Sen, että ihmiset eivät haluaa vääntää työtä diktaattorien hyväksi.

Myönnän, että ihmisluonteeseen liittyy tietty "solidaarisuus" muita lajikumppaneitaan kohtaan, mutta tämä vietti heikkenee mitä kauemmaksi omasta perheestä, suvusta, kylästä, heimosta tai kansasta mennään. Jos ihmiset tuntisivat solidaarisuutta kaikkia muita ihmisiä kohtaan, me emme löytäisi historiasta emmekä nykypäivästä väkivaltaa, ryöstöjä, henkirikoksia, verikostoja eikä kapinoita, vallankumouksia tai terroria.

Minä väittäisin, että ihmisen kulttuuri tältä osin on muuttumassa. Eurooppa on tästä hyvä esimerkki. Euroopassa on sodittu läpi historian ja sotajoukot on kerätty juuri noilla perusteilla. Nyttemmin sotiminen on loppunut ja tämä on ennen kaikkea sen ansiota, etteivät eurooppalaiset halua sotia toisia eurooppalaisia vastaan (Euroopan maat ovat kyllä sotineet muualla maailmassa). Mitä väkivaltaan, ryöstöihin ja henkirikoksiin tulee, niin nuo kohdistuvat hyvin usein vähintään oman kylän, joskus jopa oman perheen jäseniin. Se siis, että ihmisen luonteeseen kuuluu solidaarisuus ei tarkoita sitä, etteikö siihen kuuluisi myös noita synkempiä puolia.

Tulitaistelut ja veriteot kertovat, että "solidaarisuus" on vain ohut kulttuurinen kermavaahto ihmiskunnan katolla.

Voi olla, mutta tämä kermavaahto on tullut nyt entistä pysyvämmäksi olotilaksi.

Ei ole monta vuosisataa kun Euroopan klaanit
ja kansat olivat alituiseen sodassa keskenään.
Ja ovat Afrikassa edelleen.

Oleellinen kysymys ei ole, sotivatko Euroopan klaanit ja kansat historiassa, vaan mikä sen sotimisen on lopettanut suunnilleen seinään? Ja vielä tärkeämpi kysymys on, että onko tämä sama malli laajennettavissa koko maailmaan? Oma vastaukseni on, että kyllä, vaikkei se ihan heti lähivuosina tulekaan tapahtumaan. Pitkällä tähtäimellä se on lähes välttämätön kehityspolku maailmassa, johon ihminen on kehittänyt ydinaseita.

[Miniluv]

Minusta on aivan luonnollista, että harva afrikkalainen haluaa väkisin raataa Afrikan diktatuurien hyväksi ensimmäistäkään tuntia. Mitä tästä opimme? Sen, että ihmiset eivät haluaa vääntää työtä diktaattorien hyväksi.

Montako tuntia oletat afrikkalaisten haluavan raataa suomalaisten vanhusten hyväksi?

Niin, solidaarisuuteen perustuvat systeemit eivät tietenkään toimi, jos osapuolet eivät tunne solidaarisuutta toisiaan kohtaan.

Lainaan tähän vielä ehkä fiksuimmat koskaan sanomasi sanat...

[Siili]

Minusta on aivan luonnollista, että harva afrikkalainen haluaa väkisin raataa Afrikan diktatuurien hyväksi ensimmäistäkään tuntia. Mitä tästä opimme? Sen, että ihmiset eivät haluaa vääntää työtä diktaattorien hyväksi.

Montako tuntia oletat afrikkalaisten haluavan raataa suomalaisten vanhusten hyväksi?

Niin, solidaarisuuteen perustuvat systeemit eivät tietenkään toimi, jos osapuolet eivät tunne solidaarisuutta toisiaan kohtaan.

Lainaan tähän vielä ehkä fiksuimmat koskaan sanomasi sanat...

En ole aivan varma, perustuiko nk. pohjoismainen hyvinvointimalli solidaarisuuteen vai enemmistön suorittamaan ulosmittaukseen ja siihen, että ulosmitattu vähemmistö tyytyi tilanteeseensa.  Impivaaran aikoihin tällä vähemmistöllä ei ollut paljoa vaihtoehtoja.  Globalisaation aikana vähemmistöllä on enemmän vaihtoehtoja, minkä vuoksi ulosmittaus ei suju yhtä helposti ja systeemin rahoittaminen voi ajautua vaikeuksiin.