2014-05-08 SS: Vesa Kärkkäinen: Silmät kiinni, siellä on hätä

[sr]

Tarkoitatko, että EU:n tällä hetkellä köyhien maiden kansalaiset ovat älykkyysosamäärältään tai itsekkyydeltään geneettisesti huonompia kuin rikkaiden ja erot varallisuudessa johtuvat tästä? Jos näin, niin mitähän empiirisiä todisteita sinulla on tästä?

Olet itse osallistunut koko hommafoorumilla kenties kaikkein aktiivisimmin rotukeskustelu/ ja keskustelua älykkyysosamäärästä ketjuihin ja joka kerta sinulle on selitetty ne asiat hitaasti että sinäkin ymmärtäisit ne. Tämä todistaa pitkälti sen että sinun kanssa on turha käydä keskustelua koska sinulla on joku tietty arvomaailma lukittuneena aivoihisi ja on ihan sama kuinka monta kertaa sinulle esittää faktat koska taas seuraavalla viikolla olet esittämässä samoja argumenttivirheitä. Olet ikäänkuin foorumin oma jehovantodistaja joka yrittää käännyttää ateisteja samoilla argumenteilla viikosta toiseen.

Olen tosiaan osallistunut rotukeskusteluun, mutta siinä on hyvin vähän käyty läpi Euroopan populaatioiden välisiä älykkyyseroja, vaan keskustelu on koskenut yleensä koko maailman väestöä. Olisin varsin kiinnostunut Euroopan populaatioiden geneettisten älykkyyserojen empiiristä todisteista.

Mutta ei siinä mitään, ei tuossa mitään pahaa ole, ihmettelen vaan miksi kysyt perusteluja aiheesta josta olet keskustellut itse satojen viestien verran, joten luulisi että olet tietoinen noista vilachin argumenteista ja niitten perusteluista, vai eikö muisti toimi?

Voit antaa minulle linkin noihin Euroopan populaatioiden älykkyyseroja koskeviin postauksiin. Muistini ei todellakaan toimi niin, että olisin sellaisia nähnyt.

[sr]

Fincumin tilastohan osoittaa, ettei sodasta ole juurikaan haittaa väestönkasvulle. Entä, jos Euroopan miljoonat uhrit olisivat olleet elossa ja lisääntyneet, olisiko tulos sama?

Olisi. Sotien vaikutus väestönkasvuun on varsin marginaalinen. Fincumin postaama käyrä näyttää tämän hyvin. Jos tuossa Suomen käyrässä jatkat vuodet 1940-1950 samalla gradientilla, jolla tullaan vuoteen 1940, niin tulet käytännössä täsmälleen samaan pisteeseen kuin nytkin, vaikka vuodet 1940-1945 mennään hetkellisesti vaakasuoraan.

[kriittinen_ajattelija]

Olen tosiaan osallistunut rotukeskusteluun, mutta siinä on hyvin vähän käyty läpi Euroopan populaatioiden välisiä älykkyyseroja, vaan keskustelu on koskenut yleensä koko maailman väestöä. Olisin varsin kiinnostunut Euroopan populaatioiden geneettisten älykkyyserojen empiiristä todisteista.

Mitä turhaan niitä sinulle linkittämään, kun ethän usko koko maailman sisällä oleviinkaan älykkyyseroihin.

Mitä aiheeseen tulee niin muistelen kuitenkin Tatu Vanhasen hyvän mielipiteen parin vuoden takaa.

Valtio-opin emeritusprofessori Tatu Vanhanen, entisen pääministerin Matti Vanhasen isä, on löytänyt erikoisen selityksen euron kriisiin.

Tatu Vanhanen kirjoittaa uudessa Aikalainen-lehdessä, että euron kriisiä selittävätkin itse asiassa eri kansojen älykkyyserot.

Todettakoon selvästi, että teoriar eri kansojen älykkyyseroista ylipäänsä ovat lievästi sanoen kiistanalaisia. Vanhanen on käsitellyt aihetta aiemminkin julkisuudessa.

Argumentin vuoksi käydään kuitenkin asia läpi. Vanhanen kirjoittaa, että Välimeren kuuden maan kansallisten älykkyyosamäärien keskiarvo on 94,6 indeksipistettä, ja 11 muun euromaan äo on keskimäärin 98,3 indeksipistettä. Kreikan äo on euromaiden alhaisimpia, 93,2, kun taas Suomi on euromaiden huipulla 100,9 pisteellä.

"Hypoteesini mukaan kahden maaryhmän välillä kansallisissa älykkyyysosamäärissä olevan eron pitäisi heijastua ylivelkaantumisen lisäksi myös moniin muihin ihmisten elinoloja mittaaviin muuttujiin", Vanhanen kirjoittaa. Näitä muuttujia ovat muun muassa odotettavissa oleva elinikä, tuloeroja mittaava gini-indeksi ja korruptio. Ja kas, kaikissa näissä tekijöissä näkyy Vanhasen mukaan korrelaatio, keskimääräistä elinikää lukuun ottamatta.

"Korkeamman älykkyystason maat ovat kyenneet hoitamaan asiansa paremmin kuin alemman älykkyystason maat. Tämä koskee myös maiden velkaantumista", Vanhanen kirjoittaa. Koska älykkyyserot ovat melko pysyviä, Vanhanen ennustaa yhteisten pelisääntöjen noudattamisen olevan jatkossakin hankalaa.

Kysyä toki voi, että jos eurokriisin lopputuloksena Välimeren maat saavat jättimäiset miljardituet Pohjois-Euroopan mailta, ketkä lopulta olivat fiksuimpia.

http://www.talouselama.fi/uutiset/nyt+selitys+loytyi+tatu+vanhanen+eurokriisin+taustana+kansojen+alykkyyserot/a2142550

En kuitenkaan henkilökohtaisesti usko että euroopan sisällä olevilla eurooppalaisilla on kovin merkittäviä eroja, Vilach:kin otti kantaa enemmän kehitysmaiden kansojen suhteen kuin euroopan sisällä niinkään.

[Oho]

Kansallisvaltio ei ole ainoa tapa toteuttaa demokratiaa. Esimerkiksi mainitsemasi USA on liittovaltio. Eikä Suomesta muuten kansallisvaltio ole mihinkään kadonnut tai katoamassa. EU:sta voi joskus kehittyä liittovaltio, muttei mitenkään lähitulevaisuudessa.

Aha kun katsoo kuinka voimakkaasti suunnilleen persuja lukuunottamatta kaikki muut puolueet ajavat monietnistä monikulttuurista Suomea ei kansallisvaltion, siis valtion jonka alueella asuu kansa, tappamiseen mitään Eurooppalaista liittovaltiota tarvita, poliittinen tahto riittää. Sinänsä liitovaltio ei todellakaan ole mikään kansallisvaltion vastakohta.

Pohjoismaiset (ja Suomi) yhteiskunnat eivät niinkään ole sosiaalidemokraattisia luomuksia kuin homogeenisen väestön varaan rakennettuja yhteinäiskulttuuriluomuksia, jotka kyllä monikulttuuria varten pitää väistämättä keksiä ja legitimisoida uudelleen. Hyvinvointivaltion myyminen touhun rahottajille alkaa jo nyt olemaan aika hankalaa. Kohta ei ole muita keinoja kuin väkivalta jäljellä kun ajatus kansakunnasta on lopullisesti rapautettu.

[sr]

Kansallisvaltio ei ole ainoa tapa toteuttaa demokratiaa. Esimerkiksi mainitsemasi USA on liittovaltio. Eikä Suomesta muuten kansallisvaltio ole mihinkään kadonnut tai katoamassa. EU:sta voi joskus kehittyä liittovaltio, muttei mitenkään lähitulevaisuudessa.

Aha kun katsoo kuinka voimakkaasti suunnilleen persuja lukuunottamatta kaikki muut puolueet ajavat monietnistä monikulttuurista Suomea ei kansallisvaltion, siis valtion jonka alueella asuu kansa, tappamiseen mitään Eurooppalaista liittovaltiota tarvita, poliittinen tahto riittää. Sinänsä liitovaltio ei todellakaan ole mikään kansallisvaltion vastakohta.

Tarkoitatko, ettei voi olla monietnistä ja -kulttuurista kansaa?

Mitä liittovaltio sinulle tarkoittaa, jos ei kansallisvaltion vastakohtaa? Tai jos liittovaltiokin on kansallisvaltio, niin voiko olla mitään muita valtiomuotoja kuin kansallisvaltioita?

Pohjoismaiset (ja Suomi) yhteiskunnat eivät niinkään ole sosiaalidemokraattisia luomuksia kuin homogeenisen väestön varaan rakennettuja yhteinäiskulttuuriluomuksia, jotka kyllä monikulttuuria varten pitää väistämättä keksiä ja legitimisoida uudelleen. Hyvinvointivaltion myyminen touhun rahottajille alkaa jo nyt olemaan aika hankalaa. Kohta ei ole muita keinoja kuin väkivalta jäljellä kun ajatus kansakunnasta on lopullisesti rapautettu.

Väkivalta on kaikkialla länsimaissa laskenut viimeiset parikymmentä vuotta.

Hyvinvointivaltion kohdalla touhun rahoittajilla (hyvätuloiset) menee nykyisin paremmin kuin koskaan aiemmin. Sen sijaan pohjasakka on se, joka kärsii. Vuodesta 1996 on suurituloisimpien (se kuuluisa top 1%)  reaalitulot nousseet n. kaksinkertaisiksi. Pienituloisimpien reaalitulot ovat nousseet n. 10%. Lähde. Nykyistä järjestystä ei siis uhkaa hyvinvointivaltion rahoittajien kohtelu, vaan se, miten yhteiskunnan heikoimpien asema on kehittynyt. Hyvinvointivaltion rahoittajat ovat riemumielin ottaneet vastaan viime vuosikymmenien kehityksen. Juuri parempaa he eivät olisi voineet edes toivoa.

[sr]

Mitä turhaan niitä sinulle linkittämään, kun ethän usko koko maailman sisällä oleviinkaan älykkyyseroihin.

Miten niin en usko? Asiaa on vain hirvittävän vaikea tutkia, etenkin sitä, mistä mitatut älykkyyserot johtuvat. Pelkkä älykkyyden mittaaminen kulttuurisidonnaisuus poistaen ei ole triviaali juttu.

Mitä aiheeseen tulee niin muistelen kuitenkin Tatu Vanhasen hyvän mielipiteen parin vuoden takaa.

Täyttä potaskaa. Mitäpä, jos Vanhaselta olisi kysytty asiaa vuonna 1995, kun Suomessa työttömyys pyöri jossain 16%:n tienoilla ja valtion velkaantuminen oli pompannut 66%:in BKT:sta? Oliko suomen kansan älykkyys siinä n. viidessä vuodessa romahtanut, kun työttömyys 1990 oli muutamia prosentteja ja valtiolla oli velkaa alle 10% BKT:stä? On täysin idioottimaista koittaa selittää lyhyen tähtäimen talousheiluntaa jollain älykkyyden geneettisyydellä. Eikä niistä oikein ole selittäjiksi pitkälläkään aikavälillä. Otetaan vaikkapa välimerenmaista Italia. Sen BKT kasvoi 1900-luvulla keskimäärin nopeammin kuin Saksan, Britannian tai USA:n. Toisaalta taas sitten vuodesta 1992 eteenpäin se on ollut yksi hitaimmin kasvaneista Euroopan maista. Jos tällaisia käyriä koittaisi jollain älykkyyksillä selittää, niin ensin pitäisi antaa Italialle kovat pisteet välille 1896-1992 ja sitten yhtäkkiä pudottaa se pohjamutiin. Mitään merkittävää muutosta kansakunnan geneettisessä taustassa ei tietenkään tällaisilla aikaskaaloilla ole mahdollista tapahtua.

Vanhasen jutut kuulostavat ensi alkuu fiksuilta, mutta kun niitä katsoo vähän syvemmälle, niin huomaa, että hänen horinoidensa selitysvoima katoaa kokonaan.

En kuitenkaan henkilökohtaisesti usko että euroopan sisällä olevilla eurooppalaisilla on kovin merkittäviä eroja, Vilach:kin otti kantaa enemmän kehitysmaiden kansojen suhteen kuin euroopan sisällä niinkään.

Vilachin vastaus oli minun kommenttiini siitä, miksi EU:n sisällä on kehitysrahastoja, eli siirretään rahaa kehittyneiltä rikkailta seuduilta kehittymättömille köyhille seuduille.

[sr]

Koulutus-, terveydenhoito- ja turvallisuuspalvelut ovat tosiasiassa tulonjakoa, eivät huoltoapua.

Poliittisessa puheessa puolustetaan"ilmaisia julkisia palveluita", joita poliitikot ovat hyvää hyvyyttään kansalaisille järjestäneet. Kansalaiset ymmärtävät kuitenkin hyvin, että "hyvinvointivaltio" on vain yksi tulonjakomalli, joka takaa kullekin vuorollaan maksajan ja asiakkaan osan. Jokainen saattaa sairastua tai joutua työttömäksi, jolloin hän saa takaisin niitä rahoja, joita hän on terveenä palkansaajana valtiolle ja kunnille veroina maksanut. Olisi täysin mahdollista, että kansalaiset hankkisivat nämä vakuutukset itselleen omilla rahoillaan ilman valtiotakin.

Niin hankkisivat itselleen, mutteivät takaisi sitä, että kaikki muutkin saisivat. Juuri tämä on se ero vakuutuspohjaisen systeemin ja hyvinvointivaltion välillä.

"Hyvinvointivaltio" on vain vakuutus, joka takaa, että on joku, joka maksaa tarvittaessa korvaukset.

Se sisältää tuon komponentin, mutta sen päälle vielä solidaarisuusajatuksen siitä, että yhteiskunnassa on kaikista jäsenistä pidettävä huolta. Tämä on periaatteessa ero pohjoismaisen hyvinvointivaltion ja anglosaksisen "jokainen on oman onnensa seppä" -valtion välillä. Jälkimmäisessä kaikilla kynnelle kykenevillä on kyllä vakuutukset, jotka takaavat heidän selviytymisen yhtäkkisistä ongelmista (ennen kaikkea sairaus ja vanhuus), mutta niissä solidaarisuus niitä kohtaan, jotka eivät kykene vakuutuksia itselleen hankkimaan, on vähäisempää.

On aivan selvää, että "ilmaista" terveydenhoitoa tai "ilmaista" koulutusta ei pystyisi Suomessa pyörittämään, jos kansalaiset jäisivät ilman vastiketta verorahoilleen. "Hyvinvointivaltio" ei siis perustu ajatukseen hyväntekeväisyydestä vaan on juuriltaan aivan yhtä itsekäs rahojen jakomalli kuin mikä muu talousmalli tahansa - ja hyvä niin, koska muuten "hyvinvointivaltiolla" ei olisi tulevaisuutta.

Jos ilmaisella tarkoitetaan tässä hoitohetkellä ilmaista, niin kyllä tuollaista pystyisi pyörittämään ihan hyvin vakuutuspohjalta ja niin USA:ssa tehdäänkin. Hyvinvointivaltiolla touhun pyörittäminen sisältää myös sen, että kyseinen ilmainen palvelu tarjotaan vastikkeetta kaikille, myös niille, jotka eivät ole sen rahoittamiseen osallistuneet.

Tuosta itsekkyydestä olen eri mieltä. Hyvinvointivaltio perustuu ihmisten solidaarisuuteen toisiaan kohtaan. Vakuutuspohjainen palvelujen tuottaminen perustuu tuohon vastikkeellisuusajatteluun. Nämä ovat kaksi eri tapaa pyörittää yhteiskuntaa ja maailmasta löytyy molempia ja tietenkin suurin osa valtioista on noiden ääripäiden välillä.

Kehitysapu on ollut ideologinen harha-askel tässä tulonjakomallissa. Kehitysavun vastapainoksi kansalaiset eivät saa mitään, mistä he hyötyisivät. Valtiollisissa kehitysapuhankkeissa suomalainen palkansaaja on vain maksaja -  ei koskaan asiakkas.

Kehitysapu perustuu globaaliin solidaarisuuteen kansallisen sijaan. Periaatteessa helsinkiläinen ei saa mitään vastikkeeksi Lappiin tai Itä-Suomeen meneville aluetuille. Hän kuitenkin hyväksyy ne, koska tuntee solidaarisuutta Lapissa ja Itä-Suomessa eläviä ihmisiä kohtaan. Kehitysavun moraalinen perusta lähtee ihan samasta, mutta toimii globaalilla tasolla.

Se, onko kehitysavusta hyötyä siellä kohdemaassa, on toinen kysymys. Jos ei ole, niin sitä ei tietenkään ole siinä muodossa järkevää jatkaa.

[nollatoleranssi]

Muutenkin koko kehitysavun perusidea on juuri siinä, että kun nämä maat kehittyvät, niistä tulee Suomelle kauppakumppaneita, jotka myyvät tuottamiaan tuotteita ja ostavat Suomessa tuotettuja.

Pitää tähän todeta, että tuo nyt ei tietenkään ole kehitysmaatukien idea.

Kehitysmaatukien voisi sanoa olevan seurausta maailmasotien jälkeisestä poliitikasta ja ihmisoikeuksien nousemisesta ympäri maailman. Länsivaltioiden on koettu riistäneen Afrikkaa ja osaltaan aiheuttaneen afrikkalaisten ongelmat. (Suomella ei tietenkään ole tähän osaa ja arpaa).

Kehitysmaatukien ideakin on muuttunut siitä mitä se alunperin oli. Enää ei viedä mm. tekniikkaa ja asiantuntija-apua suoraan afrikkalaisille, jota Suomestakin aikaisemmin vietiin.

Suomi olisi mahdollisesti liitetty NL:on, jos länsi ei olisi rauhanteossa pitänyt Suomen puolia. Jee, meillä oli tietenkin "torjuntavoitto" vuodelta 1944, mutta sillä ei olisi paljoa tehty, jos NL olisi 1946 päättänyt järkätä tilanteen uuteen uskoon, eikä kukaan lännessä olisi pannut vastaan.

Stalinin sanotaan pelänneen länsivaltoja. Se oli varmaankin suurin syy sille, miksi Suomi säästyi. Oma osuutensa oli myös Suomen urhoollisella taistelemisella, mutta tuskimpa se olisi pelkästään vaikuttanut Stalinin ajatuksiin. Olihan kyseessä hirmuhallitsija ja Suomi oli jo muutenkin nimetty Neuvostoliiton etupiiriin.

Kyllä välitti. Suomen talvisota tuotti paljon sympatiaa lännessä, mikä johti siihen, että lännessä oltiin valmiita rauhanteon aikaan (siis sodan jälkeen) pitämään huolta siitä, ettei Suomea annettu NL:lle niin kuin suunnilleen kaikki muut Itä-Euroopan maat, ml. Puola, jonka puolustamisesta koko rähinä lähti käyntiin. Jos NL:lle olisi annettu vapaat kädet, niin uskotko, ettei se olisi pyrkinyt kaappaamaan Suomea 1940-luvun lopulla? Ja siinä vaiheessa siis vastassa olisi ollut ihan eri Puna-Armeija kuin oli talvisodassa.

En tiedä oltiinko lännessä valmiita uuteen sotaan Neuvostoliiton kanssa pienen Suomen takia, mutta todennäköisesti oltiin valmiita pysäyttämään Stalin. Eikä Stalinkaan halunnut enää riskeerata yhteistyötä lännen kanssa pienen Suomen takia.

[nollatoleranssi]

Kehitysapu perustuu globaaliin solidaarisuuteen kansallisen sijaan. Periaatteessa helsinkiläinen ei saa mitään vastikkeeksi Lappiin tai Itä-Suomeen meneville aluetuille. Hän kuitenkin hyväksyy ne, koska tuntee solidaarisuutta Lapissa ja Itä-Suomessa eläviä ihmisiä kohtaan. Kehitysavun moraalinen perusta lähtee ihan samasta, mutta toimii globaalilla tasolla.

Se, onko kehitysavusta hyötyä siellä kohdemaassa, on toinen kysymys. Jos ei ole, niin sitä ei tietenkään ole siinä muodossa järkevää jatkaa.

Kehitysapua ei millään tasolla voi verrata maan sisäiseen tukipolitiikkaan. Kehitysapu on aina vastiiketonta tukemista, kun taas maan sisäisellä tukipoliitikalla pyritään pitämään koko maa elinvoimaisena, tuottavana ja turvallisena.

Jos kaikki tuotantolaitokset, oppilaitokset yms. pidettäisiin ainoastaan pääkaupunkiseudulla, niin se loisi ainoastaan pääkaupunkiseudulle kaiken tuotannon ja osaamisen. Käytännössä yksi ongelma olisi siinä, että kaikki kulut karkaisivat pilviin. Alueen ulkopuolelle tulisi vahvoja slummialueita ja koko maa muuttuisi entistä turvattomammaksi.

Niissä maissa, joissa tulonsiirtoja ei tapahdu millään tasolla, niin kaikki toiminta keskittyy ainoastaan sille yhdelle alueelle. Käytännössä jokin Venäjäkin on valtava maa, mutta kaikki liiketoiminta on pienellä alueella. Se näkyykin sitten taloudessa ja osaamisessa.

[P]

Kehitysapu perustuu globaaliin solidaarisuuteen kansallisen sijaan. Periaatteessa helsinkiläinen ei saa mitään vastikkeeksi Lappiin tai Itä-Suomeen meneville aluetuille. Hän kuitenkin hyväksyy ne, koska tuntee solidaarisuutta Lapissa ja Itä-Suomessa eläviä ihmisiä kohtaan. Kehitysavun moraalinen perusta lähtee ihan samasta, mutta toimii globaalilla tasolla.

Se, onko kehitysavusta hyötyä siellä kohdemaassa, on toinen kysymys. Jos ei ole, niin sitä ei tietenkään ole siinä muodossa järkevää jatkaa.

Kehitysapua ei millään tasolla voi verrata maan sisäiseen tukipolitiikkaan. Kehitysapu on aina vastiiketonta tukemista, kun taas maan sisäisellä tukipoliitikalla pyritään pitämään koko maa elinvoimaisena, tuottavana ja turvallisena.

Jos kaikki tuotantolaitokset, oppilaitokset yms. pidettäisiin ainoastaan pääkaupunkiseudulla, niin se loisi ainoastaan pääkaupunkiseudulle kaiken tuotannon ja osaamisen. Käytännössä yksi ongelma olisi siinä, että kaikki kulut karkaisivat pilviin. Alueen ulkopuolelle tulisi vahvoja slummialueita ja koko maa muuttuisi entistä turvattomammaksi.

Niissä maissa, joissa tulonsiirtoja ei tapahdu millään tasolla, niin kaikki toiminta keskittyy ainoastaan sille yhdelle alueelle. Käytännössä jokin Venäjäkin on valtava maa, mutta kaikki liiketoiminta on pienellä alueella. Se näkyykin sitten taloudessa ja osaamisessa.

Esim UPM ja Strora-Enso tulouttavat liiketuloksensa Helsingissä. Montako sellu- ja paperitehdasta Kauppatorin kupeessa on? Siis valtion verotulojen jakoon viitaten. Siitä sitten "kehitysapuun" on jo aikamoinen aasinsilta.

[Siili]

Ohjeesi ovat ihan yhtä idioottimaisia kuin jos joku olisi sanonut Suomelle 1918, että teidän on lopetettava keskenään tappeleminen. Varmasti molemmat osapuolet, valkoiset ja punaiset, olisivat mielellään tappelun lopettaneet, jos vaan toinen osapuoli olisi antautunut.

Suomen sisällissota kesti alle neljä kuukautta, joten ilmeisesti hävinneetkin tunnustivat tosiasiat varsin nopeassa aikataulussa, ainakin paskastanioiden nykykriiseihin verrattuna.  Kyräilyä kesti toki pitkään, mutta yhteiskunta ei jämähtänyt yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen lamaan vuosikausiksi.  Sanoisin, että suomalaiset (niin voittajat kuin häviäjätkin) hoitivat sisällissodan jälkipyykin kansainvälisesti vertaillen melko ansiokkaasti. 

Myöhemmin, maailmansodan jälkeen, Suomi hoiti myös oman pakolaiskysymyksensä tavalla, joka ei kummoisesti rasittanut muita maita.

Sanoisin, että kansojen kyky hoitaa omien konfliktiensa jälkiseurauksia vaihtelee kovasti.  Mistäköhän moinen johtuu?

[Arde]

Jokainen himpunkin älyllinen suomiolio tajuaa, ettei tässä nyt talvisotaa odotella.

Se on toisinto vm. 1918. Eikä se toinen väri ole punainen.

Alkoipa kerran sota jossa kuoli 16 miljoonaa ihmistä. Sota päättyi rauhansopimukseen. Samassa rauhansopimuksessa kylvettiin vahingossa uuden sodan siemen.
Alkoipa siis uusi sota jossa kuoli 73 miljoonaa ihmistä. Sota päättyi rauhansopimukseen. Samassa rauhansopimuksessa kylvettiin vahingossa uuden sodan siemen.
Alkoipa siis jälleen uusi sota, tällä kertaa tosin kovin erilainen kuin kaksi aikaisempaa. Toki tälläkin kertaa aseet tappoivat miljoonia. Mutta nälkäkuolemien määrä teki tästä kolmannesta sen kaikkein hirwittävimmän. Nälän uhrit laskettiin miljardeissa.
Sota päättyi rauhansopimukseen. Rauhansopimuksen teon yhteydessä otettiin esiin wanha historian romukoppa. Romukopan kansi avattiin ja aurinko valaisi sen sisällön. sisältä pilkistivät mm. aurinkopyörä, sirppi ja vasara. Humanismi sullottiin riuskin ottein koppaan ja kansi suljettiin. Mutta ei iäksi. Ehei ystäväiseni; Ei ihmiskunta sentään niin älykäs ole.

Sen pituinen se. 



Tässä vielä meikäläisen aikast hatusta revitty arvio sen kolmannen suuren sodan uhreista. Kaikki riippuu tietysti siitä kuinka pitkään kastelemme sitä siemenestä versoavaa vartta. Mitä pidempään niin sen pahempaa jälkeä on luvassa.

Suomessa tullee tapahtumaan lyhyt sisällissota keskellä pula-aikaa. Kuolleita alle 100 000.

Euroopassa tullee tapahtumaan sisällissotia keskellä pula-aikaa. Kuolleiden määrä lienee miljoonia tai muutamia kymmeniä miljoonia.

Afrikassa tulee tapahtumaan pitkäkestoinen pula-aika keskellä pula-aikaa. Kuolleita varmasti miljardi, luultavimmin useita.

[Abdul Reis]

Kehitysapu perustuu globaaliin solidaarisuuteen kansallisen sijaan. Periaatteessa helsinkiläinen ei saa mitään vastikkeeksi Lappiin tai Itä-Suomeen meneville aluetuille. Hän kuitenkin hyväksyy ne, koska tuntee solidaarisuutta Lapissa ja Itä-Suomessa eläviä ihmisiä kohtaan. Kehitysavun moraalinen perusta lähtee ihan samasta, mutta toimii globaalilla tasolla.

Tässä on ihan oleellinen asia. Tunnen yhteenkuuluvuutta Lapissa ja Itä-Suomessa eläviä ihmisiä kohtaan, ja sen vuoksi olen valmis maksamaan aluetukia vaikka se ei itsekkäästi ajateltuna ole järkevää. Ja uskon, että mikäli tilanne kääntyy päälaelleen, niin Lapissa ja Itä-Suomessa asuvat ihmiset ovat valmiita maksamaan aluetukia minun edukseni. Tätä on solidaarisuus ja yhteenkuuluvuus. Mutta sama ei toimi globaalilla tasolla. En tunne mitään yhteenkuuluvuutta toisella puolella maapalloa elävien ihmisten kanssa, ja mikäli itse joudun pulaan en voi odottaa heiltä mitään apua.

[Oho]

Tarkoitatko, ettei voi olla monietnistä ja -kulttuurista kansaa?

Hyvinvointivaltion rahoittajat ovat riemumielin ottaneet vastaan viime vuosikymmenien kehityksen. Juuri parempaa he eivät olisi voineet edes toivoa.

Monikulttuurinen monietninen kansa? Vaatinee satoja vuosia mihin ei oikein ole varaa, mutta tossa lännessähän on koelaboratorio, jolta ei oikein tahdo onnistua edes valtakunnan entisistä itä-osista tulleiden muuttajien integrointi kauempaa tulleista puhumattakaan. Tossa toisessa säikeessähän viittatiin asiantuntijat tyrmistyttäneeseen tutkimukseen, jossa nuoret suomalaiset eivät ihan niin maailmoja syleilevästi suomalaisuutta rajaa kuin tutkijat kuivia vetäessään kuvittelivat, maailmassa lienee virhe kun passi ei riitä.

Ihanko totta ettei parempaa olisi voinut toivoa. No mitä tota empiriaa on tuttavapiirissä katellut niin tuntuma on, että jo 60 luvulla syntyneet jäävät vanhempiaan köyhemmiksi myöhemmistä polvista puhumattakaan. Eikä oikein voi ainkaan koulujen käymättä jättämistä syyttää, kun joka jannulla on hattu hankittuna. Mun vanhemmat kykenivät opettajapariskunnan palkalla ostamaan Keravalta pari neliötä uutta kämpää kuukaudessa. Mulla ei nettoansio riittäisi neliöönkään samoilta paikoilta uuteen asunton, ehkä just siihen jonka mutsi ja faija ostivat silloin 70 luvun vaihteessa. Mutta joo monikulttuurinen monietninen ja sitä kautta pirstaleinen yhteiskunta muotoutuu lähes väistämättä myös luokkayhteiskunnaksi mutta ei se kyllä mua taida juuri keretä kiusaamaan.

[Uuno Nuivanen]

Sanoisin, että kansojen kyky hoitaa omien konfliktiensa jälkiseurauksia vaihtelee kovasti.  Mistäköhän moinen johtuu?

Pohjoiseurooppalaisesta keksinnöstä nimeltä Taikaseinä, joka toimii anteliaimmin Pohjoismaissa. Joskus tuntuu, että konflikteja suorastaan kannattaa järjestää pitopöytiin pääsemiseksi. Okei, saatan olla jo hieman liiankin kyyninen.. 

[Siili]

Sanoisin, että kansojen kyky hoitaa omien konfliktiensa jälkiseurauksia vaihtelee kovasti.  Mistäköhän moinen johtuu?

Pohjoiseurooppalaisesta keksinnöstä nimeltä Taikaseinä, joka toimii anteliaimmin Pohjoismaissa. Joskus tuntuu, että konflikteja suorastaan kannattaa järjestää pitopöytiin pääsemiseksi. Okei, saatan olla jo hieman liiankin kyyninen.. 

Veikkaisin, että Afrikassa perusongelma on "pappamsungu betalar"-asenne.  Mitenköhän kävisi, jos euroopan/amerikan pappa sanoisi Afrikalle, että olet nyt tarpeeksi vanha pitämään huolta itsestäsi?

[Lahti-Saloranta]

Muutenkin koko kehitysavun perusidea on juuri siinä, että kun nämä maat kehittyvät, niistä tulee Suomelle kauppakumppaneita, jotka myyvät tuottamiaan tuotteita ja ostavat Suomessa tuotettuja.

Jäin miettimään tuota sanaa "kehitysapu". Jos kerran annetaan kehitysapua eli apua kehittymiseen niin kai sitä pitäisi avun vastineena odottaa että sitä kehitystä tapahtuu. Kehitysavun ideahab lienee että se joskus loppuu kun avun saaja on saanut sitä kehitystä aikaiseksi sillä ilman sitä koko kehitysavusta muodostuu ikuisuuteen jatkuva pelkkä apu. Ihan mielenkiinnolla kysyisin onko joku törmännyt teolliseen tuotteeseen joka olisi tehty Afrikassa. Rottinikoreja, mattoja tms ei lasketa mukaan. Mannerhan on saanut kehitysapua vuosikymmeniä mutta noita kehityksen tuntomerkkejä, teollisuustuotteita ei silmiini ole sattunut. Olemmeko siis antaneet pelkkää apua ilman näkyvää kehitystä kohdemaassa.

[Siili]

Olemmeko siis antaneet pelkkää apua ilman näkyvää kehitystä kohdemaassa?

Voi olla, mutta tikulla silmään sitä, joka vanhoja muistelee.  This time it´s different.

[Pyöräilijä]

Kehitysapu perustuu globaaliin solidaarisuuteen kansallisen sijaan. 

Tässä on ihan oleellinen asia. Tunnen yhteenkuuluvuutta Lapissa ja Itä-Suomessa eläviä ihmisiä kohtaan, ja sen vuoksi olen valmis maksamaan aluetukia vaikka se ei itsekkäästi ajateltuna ole järkevää. Ja uskon, että mikäli tilanne kääntyy päälaelleen, niin Lapissa ja Itä-Suomessa asuvat ihmiset ovat valmiita maksamaan aluetukia minun edukseni. Tätä on solidaarisuus ja yhteenkuuluvuus. Mutta sama ei toimi globaalilla tasolla. En tunne mitään yhteenkuuluvuutta toisella puolella maapalloa elävien ihmisten kanssa, ja mikäli itse joudun pulaan en voi odottaa heiltä mitään apua.

Olen samaa mieltä enkä usko mihinkään hämärään "solidaarisuuteen".

Suomessa "hyvinvointivaltio" takaa kaikille kansalaisille perusturvan, mutta tämä turva ei ole "solidaarisuutta" vaan käytännöllistä vakuutuspohjaista ajattelua, kuten sanoin. Työssä käyvät palkansaajat maksavat koulutuksen lapsille, koska ymmärtävät, että jokainen on vuorollaan lapsi. Samasta syystä palkansaajat maksavat kansaneläkettä, koska jokainen on vuorollaan vanhus. Sairaille ja työttömille maksetaan, koska kuka tahansa voi sairastua tai joutua työttömäksi.

Kysymys on yhteisvastuusta ja suojasta kaikkia uhkaavia vaikeuksia vastaan - ei mistään "solidaarisuudesta".

"Hyvinvointivaltion" vastapunnuksena on vaatimus, että kaikki työhön kykenevät kansalaiset osallistuvat yhteisen taakan kantamiseen. "Hyvinvointivaltion" rakennusvuosina 1960- ja 1970-luvuilla ei tullut kysymykseenkään, että kukaan työkansaan kuuluva voisi jättäytyä työ- ja verotaakan ulkopuolelle. Kaikki saamapuolen "vähäosaiset" olivat siis tavalla tai toisella olleet joko taakan kantajia tai vakavasti vammaisia ja työkyvyttömiä. 

Esimerkiksi demareiden Forssan ohjelmassa ei osattu lainkaan ennustaa, että tulisi aika, jolloin perusturva olisi niin kattava, että osa kansalaisista jättäisi kantamatta oman vastuunsa ja heittäytyisi yhteisen rahasäkin varaan. Erityisen kummalliselta Forssan demareista näyttäisi, että Afrikasta asti tuotaisiin Suomeen joutilasta väkeä "hyvinvointivaltion"  asiakkaiksi. Globaalisti tämä ongelma tietysti moninkertaistuu, koska suomalaisilla ei ole mitään keinoa pakottaa kehitysavun vastaanottajia työhön - eiväthän suomalaiset pysty pakottamaan edes kotimaan mustalaisia opintoihin, työntekoon ja yhteisvastuuseen.

Minusta on aivan luonnollista, että hyvin harva suomalainen haluaa väkisin raataa mustan Afrikan diktaruurien hyväksi ensimmäistäkään tuntia. Ei siihen tarvita selittäjäksi solidaarisuuden puutetta vaan yksinkertainen laskupää. Kukapa ei haluaisi elää muiden kustannuksella, jos siihen tarjotaan tilaisuus.

Myönnän, että ihmisluonteeseen liittyy tietty "solidaarisuus" muita lajikumppaneitaan kohtaan, mutta tämä vietti heikkenee mitä kauemmaksi omasta perheestä, suvusta, kylästä, heimosta tai kansasta mennään. Jos ihmiset tuntisivat solidaarisuutta kaikkia muita ihmisiä kohtaan, me emme löytäisi historiasta emmekä nykypäivästä väkivaltaa, ryöstöjä, henkirikoksia, verikostoja eikä kapinoita, vallankumouksia tai terroria.

Tulitaistelut ja veriteot kertovat, että "solidaarisuus" on vain ohut kulttuurinen kermavaahto ihmiskunnan katolla.

(https://encrypted-tbn1.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQMCol3zN13QdxxnEcObI-Ci7mXU6BJnaPDS_HMHH970IXEpYHmUQ)

Ei ole monta vuosisataa kun Euroopan klaanit
ja kansat olivat alituiseen sodassa keskenään.
Ja ovat Afrikassa edelleen.

[Pyöräilijä]

Esim UPM ja Strora-Enso tulouttavat liiketuloksensa Helsingissä. Montako sellu- ja paperitehdasta Kauppatorin kupeessa on? Siis valtion verotulojen jakoon viitaten. Siitä sitten "kehitysapuun" on jo aikamoinen aasinsilta.

Tämä menee vähän sivuun aiheesta, mutta UPM:n ja Stora-Enson yhteisövero jakautuu niiden kuntien kesken, joissa näillä yhtiöillä on liiketoimintaa. Vero määräytyy kunkin paikkakunnan henkilöstömäärän perusteella.

Helsinki saa siis yhteisöverosta vain sen pienen osuuden, joka määräytyy UPM:n ja Stora-Enson pääkonttorien henkilöstöjen prosenttisuhteesta näiden yhtiöiden koko henkilökuntaan.

[Siili]

Kysymys on yhteisvastuusta ja suojasta kaikkia uhkaavia vaikeuksia vastaan - ei mistään "solidaarisuudesta".

Lisäksi homma toimii vain, jos ihmisillä on yleinen luottamus siihen, että se on kestävällä pohjalla.  Vapaamatkustajien lisääntyminen hävittää tätä luottamusta, minkä seurauksena "solidaarisuus" voi hävitä varsin vikkelään.  Itse en usko, että monikulttuurinen yhteiskunta voi olla hyvinvointivaltio siinä mielessä, kuin se pohjoismaisessa nykyään ymmärretään.  Kulttuurirajojen yli saatetaan suvaita, mutta luottamuksen löytyminen on aivan toinen juttu. 

[FadeAway]

Ihmiset eivät tiedä kehitysavun määrää, eivätkä huonoja tuloksia, väärinkäytöksiä ja tehottomuutta.
Olen järjestänyt "galluppeja". Kysymys voi olla esim. monta miljoonaa Suomi käyttää kehitysapuun tänä vuonna tai paljon per suomalainen kehitysapuun käytetään. Yleensä vastaukset ovat kaukana totuudesta. Usein arvaillaan, että muutama euro tai korkeintaan muutama kymppi/suomalainen/vuosi.

Oikea vastaus: n. 200€/nuppi (vauvasta -->vaariin, tuplat per työikäinen) ja yhteensä +1000 miljoonaa euroa.

[Gommi]

Tiedätkö, että Euroopassakin oli joskus alhaisempi elintaso. Oltiin joskus ihan siellä luolamiestasolla. Ei sitä pidetty minään globaalina kärsimyksenä vaan se oli ihmisen, homo sapiensin elämää. Sieltä ei myöskään noustu siten, että joku muu rikkaampi kansa olisi tullut auttamaan ja lapioimaan Eurooppaan rahaa. Sieltä noustiin pikkuhiljaa töitä tekemällä ja sivistymällä.

Käsittääkseni kyllä ihmiset viimeisten 2500 vuoden ajan ovat olleet hirveän huolissaan toisten kansojen "vapauttamisesta" ja "sivistämisestä".

Mutta, vaikka meillä onkin erimielisyys muutamasta prosentin kymmenyksestä, silti uskon että periaatteellisella tasolla olemme samaa mieltä. Tärkeä kysymys ei ole se, onko kehitysavun osuus 0,7 vai 0,3 vai pyöreät 0 prosenttia, tärkeä kysymys on se, rahdataanko tänne sopeutumattomia yksilöitä raiskaamaan ja vandalisoimaan yhteiskuntaa ja sen jäseniä. Jos nyt otetaan esimerkiksi yksi hypoteettinen sopeutumaton yksilö, joka esimerkiksi raiskaa pari nuorta neitoa, aiheuttaa aivovaurion tai näkökyvyn menetyksen 30-vuotiaalle miehelle, nauttii 20 vuotta yhteiskunnan tukea, sikailee pari vuokra-asuntoa pilalle ja nauttii vankilapalveluista vielä 3 vuotta päälle, niin kyllä sillä rahalla saisi jo aika paljon lähetettyä savimajoissa asuville rahaa- puhumattakaan inhimillisistä kärsimyksistä. 

[Jari Leino]

Noin muuten olen sitä mieltä, että Suomen tulee erota EU:sta mahdollisimman pian mm. siksi, että EU ei ole onnistunut pysäyttämään laittomien maahantulijoiden hyökyaaltoa Välimerellä (eikä aio niin tehdä, koska ei halua). Meidän on otettava rajavalvonta ja maahanmuuttopolitiikka kokonaan omiin käsiimme ja pysäytettävä laittomat maahantunkeutujat Suomen rajoilla.

Miten ajattelit tuon tehdä? Miksi se olisi Suomelle yhtään sen helpompaa kuin Italialle, Espanjalle tai Kreikalle?

Siksi, koska Suomi ei yritä pysäyttää hyökyaaltoja Välimerelle vaan Itämerelle.

Täyttä potaskaa. Mitäpä, jos Vanhaselta olisi kysytty asiaa vuonna 1995, kun Suomessa työttömyys pyöri jossain 16%:n tienoilla ja valtion velkaantuminen oli pompannut 66%:in BKT:sta? Oliko suomen kansan älykkyys siinä n. viidessä vuodessa romahtanut, kun työttömyys 1990 oli muutamia prosentteja ja valtiolla oli velkaa alle 10% BKT:stä?

Ei Suomen kansan älykkyys, vaan Suomen vallanpitäjien älykkyys.

Tuon taustalla on tietysti sekin, että noina aikoina Suomen taloutta ja valuuttaa pyrittiin (kansalta salassa ja lupaa kysymättä) määrätietoisesti järjestelmään "eurokuntoon", mikä aiheutti monenlaisia taloudellisia ongelmia.

[vilach]

No, nälänhädissä akuutti ruuan antaminen on minusta oleellinen asia.

Heillä nälänhätä on ikuinen.

Muuten sanoisin, että se mitä Bill ja Melinda Gates Foundation tekee, on minusta hyvä esimerkki kärsimyksen vähentämisestä kehitysmaissa.

En tutkinut itse mitä hän tekee, veljeni tutki ja kertoi lyhyesti. Se mitä hän tekee on huonoa.

Länsimaissa asuvat kehitysmaalaiset eivät kehittyneet, vaikka täällä on ilmainen koulutus, sosiaaliturva jne. Niiden keskuudessa on alhainen työllisyysaste, ne, jotka ovat töissä tekevät primitiivistä työtä, josta tulee vähän todellista vaurautta, korkea rikollisuusaste.

Miten tämä liittyy asiaan?

Siten, että he eivät kehittyneet, vaikka heillä ovat olleet erinoimaiset olosuhteet kehittymiseen. Sosiaaliturva, asunnot, turvallinen yhteiskunta, ilmainen koulutus jne.

Tarkoitatko, että EU:n tällä hetkellä köyhien maiden kansalaiset ovat älykkyysosamäärältään tai itsekkyydeltään geneettisesti huonompia kuin rikkaiden ja erot varallisuudessa johtuvat tästä?

Tarkoitan. Älykkyydessä eroja on vähän, mutta itsekkyydessä on merkittäviä eroja. Keskimääräinen itsekkyys vaikuttaa voimakkaasti yhteiskunnan elintasoon, mitä enemmän itsekkäitä ihmisiä, sitä alhaisempi elintaso ja HDI-indexi. Vauraus = korkea tuottavuus perustuu yhteistyökykyyn. Jos yksi ihminen asuu yksin erakkona autiolla saarella, niin itsekkyydellä ei ole merkitystä hänen elintasoon, tärkeintä on älykkyys. Mutta jos miljoona ihmistä asuu yhteiskunnassa, niin heidän itsekkyydellä on suuri vaikutus yhteiskunnan elintasoon, yhteiskuntaa rakennetaan yhdessä.

Onko esim. Suomen älykkyysosamäärä ja itsekkyys muuttunut evoluution vuoksi merkittävästi viimeisen 100:n vuoden aikana?

Ei ole.

Jos ei, niin eikö silloin ole todennäköistä, että Suomen nousu köyhästä Euroopan syrjäseudusta rikkaaksi maaksi perustuu johonkin ihan muuhun kuin noiden asioiden evoluution mukana kehittymiseen?

BKT nousi valtavasti viimeisten 200 vuoden aikana keksintöjen takia. 200 vuotta sitten ei ollut keksitty sähkö, hyörykone, polttomoottori jne. Juuri keksintöjen takia tapahtui valtava BKT:n nousu.
Jokaisella valtiolla on täysi oikeus käyttää hyväksi näitä keksintöjä. Länsimaat ottivat ne käyttöön ja siksi ovat vauraita. Kehitysmaissa edelleen valmistetaan tavaroita hyvin primitiivisillä ja epätehokkailla menetelmillä vaikka kukaan ei kiellä heitä käyttämästä tehokkaita tuotantomenetelmiä. He itse ovat syyllisiä siihen, etteivät käytä moderneja tuotantomenetelmiä.

No, sinä ja Linkola olette väärässä. Käytännössä väestönkasvu on suurinta siellä, missä nälänhädät ja taudit pitävät kuolleisuuden korkeana

Ennen, kuin länsimaalainen ihminen toi länsimaalaista maatalousteknologioita ja ruokaa afrikkaan siellä väestönkasvu oli hyvin pientä. Eli väestö lisääntyi juuri ruoan lisääntymisen seuraksena.

Ei onnistu pysäyttäminen. Vai onko sinusta onnistunut?

Koska vallassa on maanpetturit. Japani osaa pitää rajat kiinni.

Suomi vuonna 1500 ei ollut rikas eikä kehittynyt.

Se oli hyvin rikas ja kehittynyt verrattuna kehitysmaihin, jos ottaa huomioon miten ankara ilmasto täällä on. Kehitysmaalaiset eivät pystyisi lainkaan silloin elämään täällä kylmässä pohjolassa.

Suomi kehittyi huimaa vauhtia 1900-luvulla. Tähän tärkein syy oli se, että niin kehittyivät kaikki ympäröivätkin maat.

Se ei ole tärkein syy. Tärkein syy, että tehtiin paljon keksintöjä, jotka mahdollistivat tehokkaan tavaroiden valmistamisen ja ne keksinnöt suomalaiset osasivat ottaa käyttöön.

Lenin ja Stalin tappoivat 14 miljoonaa ukrainalaista tarkoituksella nälkään ja siirsivät useissa eri vaiheissa etnisesti venäläistä väestöä tilalle. Ukrainan rajoja on viimeisten 100 vuoden aikana muuteltu useaan otteeseen. Lvivin alue kuului ennen Puolaan jne.

Tuloksena on maa, jossa eri etniset ryhmät taistelevat keskenään eikä kukaan luota keneenkään.

Tärkein syy ukrainan kurjuuteen korkea keskimääräinen itsekkyys, yhteiskunnassa on paljon opportunisteja. Sveitsissä on myös eri etniset ryhmät, mutta se on vauras ja vakaa.

Prosenteista puhuminen on minusta relevanttia siksi, että niiden avulla eri maiden vertailu on järkevää. Esimerkiksi USA maksaa tietenkin dollareissa mitattuna valtavasti, mutta keskimääräistä amerikkalaista kohden uhraus ei ole erityisen suuri verrattuna siihen, mitä esim. pohjoismaalaiset tekevät. Jos puhuttaisiin vain dollareista tai euroista, niin näyttäisi siltä, että isot maat tekevät valtavia uhrauksia kun taas pienet maat eivät tee mitään.

Olisi hyvä kertoa summa per työllinen.

Tarvitaan lisää konkretiaa.

Voisi ehkä kertoa kehitysavun prosentteina tuloverosta ja sitä kautta osuutena työtunneista. Esim. valtion keräämä tulovero  viime vuonna 7000 miljoonaa euroa, kehitysapu 1100 miljoonaa euroa. Jokainen työssäkäyvä suomalainen tekee siis tunnin päivässä töitä maksaakseen kehitysavun.

Miksi euromäärä per työllinen ei ole hyvä? Minusta se on paras. Kerrotaan esim näin: keskimäärin "kehitys"apu on x määrä euroa kuukaudessa per työllinen.

Siksi että tavalliseen hommanetsiin verrattuna olen humanisti, kukkahattutäti ja maailmanparantaja.

Miksi pitää auttaa ihmistä, joka itse ei halua auttaa muita?
Mutta mitä tehdään, kun lähes työkyvyttömien määrä kasvaa sellaiselle tasolle, ettei löydy rahaa heidän elättämiseen? Jo nyt maailmassa on yli miljardi lähes työkyvytöntä ihmistä, jotka kärsivät omasta alhaisesta työkyvystä. Pitääkö sinusta syöttää puluille suuria määriä viljaa rajoittamatta niiden lisääntymistä?

Työkyvyttömienkin täytyy elää ja mielellään voida hyvin.

Elää muiden tienaamilla rahoilla ilman yhden lapsen ehtoa?

Mutta jos joku keksisi keinon, millä tavoin rahalla sitä kärsimystä voisi vähentää, osallistuisin takuuvarmasti.

Keino on, se ei ole vaikea, jos poliitista tahtoa löytyisi. Tuodaan kehitysmaihin oikeudenmukainen oikeuslaitos, rajoitetaan rajusti niiden lisääntymistä. Jokaiselle henkilölle annetaan pisteet. Mitä alhaisempi ÄO sitä vähemmän pisteitä henkilö saa, mitä korkeampi itsekkyys, sitä vähemmän pisteitä henkilö saa. Sitten rajoitetaan lasten määrää pisteiden mukaan. Jos pisteitä alle tietty määrä, niin ei lapsia lainkaan, jos pisteitä enemmän, niin yksi lapsi, jos vielä enemmän, niin 2 lasta. Onko tämä keino hyvä sinusta?

Mitenköhän kävisi, jos euroopan/amerikan pappa sanoisi Afrikalle, että olet nyt tarpeeksi vanha pitämään huolta itsestäsi?

Ei mitään. He yksinkertaisesti eivät kykyne luoda toimivia yhteiskuntia, eivät kykyne valmistaa tavaroita tehokkailla menenetelmillä, he itse kärsivät omasta kyöhyydestä, samoin, kuin nälkäinen pulu torilla, jolle mummo ei tuonut ruokaa.

Ei ole monta vuosisataa kun Euroopan klaanit
ja kansat olivat alituiseen sodassa keskenään.

Mutta väkivallan mittakaava ja julmuustaso olivat eri luokkaa.

[dothefake]

Fincumin tilastohan osoittaa, ettei sodasta ole juurikaan haittaa väestönkasvulle. Entä, jos Euroopan miljoonat uhrit olisivat olleet elossa ja lisääntyneet, olisiko tulos sama?

Olisi. Sotien vaikutus väestönkasvuun on varsin marginaalinen. Fincumin postaama käyrä näyttää tämän hyvin. Jos tuossa Suomen käyrässä jatkat vuodet 1940-1950 samalla gradientilla, jolla tullaan vuoteen 1940, niin tulet käytännössä täsmälleen samaan pisteeseen kuin nytkin, vaikka vuodet 1940-1945 mennään hetkellisesti vaakasuoraan.

No mitä tässä enää odotetaan, sota käyntiin, jos se ei kerran vaikuta väestön määrään. Talous kokee nousun ja jälkeenrakennus työllistää kaikki.

[P]

Esim UPM ja Strora-Enso tulouttavat liiketuloksensa Helsingissä. Montako sellu- ja paperitehdasta Kauppatorin kupeessa on? Siis valtion verotulojen jakoon viitaten. Siitä sitten "kehitysapuun" on jo aikamoinen aasinsilta.

Tämä menee vähän sivuun aiheesta, mutta UPM:n ja Stora-Enson yhteisövero jakautuu niiden kuntien kesken, joissa näillä yhtiöillä on liiketoimintaa. Vero määräytyy kunkin paikkakunnan henkilöstömäärän perusteella.

Helsinki saa siis yhteisöverosta vain sen pienen osuuden, joka määräytyy UPM:n ja Stora-Enson pääkonttorien henkilöstöjen prosenttisuhteesta näiden yhtiöiden koko henkilökuntaan.

Jep. Kyseessä on yhteisöveron jakaminen, jota vastaan moni Helsingissä purnaa. Heistä koko firman tulos, joka tuloutetaan pääkonttorissa Helsingissä tulisi kuulua Helsingin verotuloihin - ja vaaditaan tätä järjestelmää, jossa yhteisöveroa palautetaan sinne, missä se on tuotettu purettavaksi.

Siksi tuon yhteisöveron jakamisen vertaaminen aasinsillalla kehitysapuun .. Ontuu kuin jalkapuoli ankka.

Toinen ongelma on valtion julkisen sektorin keskittyminen korkeimpine palkkoineen Helsinkiin. Ne virastot ja liikelaitokset on perustettu yhteisellä koko valtion kansalaisten varoilla ja ne palvelevat koko maata. Verot kuitenkin palkoista yms. verotetaan Helsingissä. Ja muutenkin tilanne, jossa koko Helsinki on rakennettu muusta maasta kerätyillä veroilla (joo suolaverolla rakennettiin monumentaalikeskusta pikkukylään ja siitä tulonsiirrot alkoivat)pääkaupungiksi, ja valtakunnan infra - siis rautatiet, tiet suosimaan sitä keskipisteenä. Helsinki on saanut asemansa ja suuren osan infrastaan subventiona muulta maalta ja hyötyy saamastaan asemasta.

Suomi ei ole hyötynyt jostain Somaliasta sentin vertaa, joten kehitysapua sinne ei voine verrata aluetukiin ja yhteisöveron jakamiseen.

[P]

Ihmiset eivät tiedä kehitysavun määrää, eivätkä huonoja tuloksia, väärinkäytöksiä ja tehottomuutta.
Olen järjestänyt "galluppeja". Kysymys voi olla esim. monta miljoonaa Suomi käyttää kehitysapuun tänä vuonna tai paljon per suomalainen kehitysapuun käytetään. Yleensä vastaukset ovat kaukana totuudesta. Usein arvaillaan, että muutama euro tai korkeintaan muutama kymppi/suomalainen/vuosi.

Oikea vastaus: n. 200€/nuppi (vauvasta -->vaariin, tuplat per työikäinen) ja yhteensä +1000 miljoonaa euroa.

Kehitysapu on suurempi, kuin poliisin 700 miljoonaa vuosibudjetti. Tai lukiotason koulutus 500-600 miljoonaa per vuosi. Miltei molemmat maksaisi "kehitysavulla". Joku on menyt pahasti metsään tässä politiikassa, kun poliisin toimintaa karsitaan ja koulussa säästetään. Samaan aikaan on varaa vipata pohajattomaan kaivoon summa, josta vain neljänneksellä saisi sekä poliisin että koulupuolen säästöistä kärsimättömään tilaan..

[foobar]

Ovelin juttu suomalaisessa kehitysavussa on se silmänkääntötemppu, jolla sen lobbarit ovat onnistuneet kääntämään vuosikymmenessä (ulkomuistini mukaan) euromääräisesti lähes kolminkertaistuneen kehitysavun määrän surkuteltavaksi leikkaustragediaksi, kun sekin on joutunut pienimuotoisesti leikkauspaineiden kohteeksi.

On melko taitavaa lobata asia niin, ettei maassa yksikään eturivin toimittaja tai poliitikko saa kuuluviin sitä faktaa, että itseasiassa kehitysapubudjetti on edelleen yli tuplat siitä, mitä se oli vuosikymmen sitten. Millä tahansa muulla alalla jonka aiheuttamat kustannukset tuplaantuvat vuosikymmenessä tilanne olisi hälyttävä, mutta niin ei kertakaikkiaan ole kun puhutaan kehitysavusta. Toisin kuin maahanmuuton kustannusten tapauksessa, kehitysavun kustannukset ovat vieläpä hyvin helposti selvitettävissä. Jostain syystä kukaan ei vain halua puhuttavan siitä, miten jyrkästi kasvusuuntainen menoerä on ollut kyseessä.

[Lahti-Saloranta]

Kun täällä toitotetaan siitä kuinka Finlaysonit ja Fazerit toivat teollisuuden tänne niin miksiköhän Afrikkaan ei ole eksynyt näitä Finlaysoneita tai olihan niitä Etelä-Afrikassa ja Rhodesiassa. Sitä olen aina ihmetellyt että minkä vuoksi kehitysavun sijaan sinne ei perusteta teollisuuslaitoksia . Epäilen että osasyynä lienee kaivonrakennusprojekteista ja vastaavista saadut kokemukset.