2009-07-21 IS: Maahanmuuttajilla hankaluuksia päästä korkeakouluihin

[MK]

Ja mä haluan sitten myös jatkossa tasapuolisuuden nimissä mamuille helpotuksia ruotsinkielisiin korkeakouluihin pääsyyn, ja itselleni myös, kun toi Ruotsi ei koskaan ole tarttunut kunnolla päähän, vaikkakin sitä on joutunut vuosi kaudet väkisin lukemaan.

Mamulla on huomattava etuasema suomenkielen oppimiseen, kuin verrattuna suomenkielisen ruotsin kielen oppimiseen nähden, sillä mamuhan asuu valmiiksi suomenkielisten keskellä, jossa olisi mahdollisuus oppia suomea jo ihan puhumalla sitä ympärillään olevien kantaväestön edustajien kanssa.

Suomenkieliset kunnat täytetään ensin mamuilla, sitten suomenkieliset korkeakoulut. Selkeää RKP:n ajamaa linjaa, jolle annetaan varmasti taas kerran siunaus kuten kaikelle suomenkielisten polkemiseen liittyvälle toiminnalle.

[Orpakytsä]

Huhu kertoo, että takavuosina joku suomalainen olisi pyrkinyt Suomessa yliopistoon lukemaan oikeustiedettä (vai oliko lääketiedettä, jompi kumpi muistaakseni), eikä päässyt. Näppäränä ihmisenä pyrki ulkomaalaiskiintiössä norjalaiseen yliopistoon opiskelemaan ja pääsikin ulkomaalaisille tarkoitetussa kiintiössä. Kun paikka oli varmistunut, hän anoi opiskelijavaihtoon Suomeen ja pääsi Suomeen opiskelemaan tutkinnon alusta loppuun ilman pääsykokeita. Ilmeisesti ei päivääkään opiskellut Norjassa.

Minun mielestäni kaikenlainen keinottelu tulee pyrkiä estämään. Peruskoulun jälkeisiin opintoihin pitää hakeutua ennen kaikkea omien kykyjen perusteella. Inkluusioajattelu kuuluu oppivelvollisuuskouluun, jossa sillä on päivänselvä paikkansa. Tämän jälkeen kuitenkin vain omat kyvyt ja omat ponnistukset ratkaisevat jatko-opintoihin hakeutumisen. Kukin opiskelija edustaa vain itseään, ei etnistä ryhmää eikä uskontoa.

[Kullervo Kalervonpoika]

Huhu kertoo, että takavuosina joku suomalainen olisi pyrkinyt Suomessa yliopistoon lukemaan oikeustiedettä (vai oliko lääketiedettä, jompi kumpi muistaakseni), eikä päässyt. Näppäränä ihmisenä pyrki ulkomaalaiskiintiössä Norjalaiseen yliopistoon opiskelemaan ja pääsikin ulkomaalaisille tarkoitetussa kiintiössä. Kun paikka oli varmistunut, hän anoi opiskelijavaihtoon Suomeen ja pääsi Suomeen opiskelemaan tutkinnon alusta loppuun ilman pääsykokeita. Ilmeisesti ei päivääkään opiskellut Norjassa.

Minun mielestäni kaikenlainen keinottelu tulee pyrkiä estämään. Peruskoulun jälkeisiin opintoihin pitää hakeutua ennen kaikkea omien kykyjen perusteella. Inkluusioajattelu kuuluu oppivelvollisuuskouluun, jossa sillä on päivänselvä paikkansa. Tämän jälkeen kuitenkin vain omat kyvyt ja omat ponnistukset ratkaisevat jatko-opintoihin hakeutumisen. Kukin opiskelija edustaa vain itseään, ei etnistä ryhmää eikä uskontoa.

Totta.

Kaikenlainen kiintiöajattelu on nyrkkiraudalla painotettu isku kyvykkyyden ja lahjakkuudeen naamatauluun.

[MokuMan]

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) vaatii erityisiä toimenpiteitä, jotta maahanmuuttajanuorten mahdollisuus päästä korkeakouluihin nousisi suhteessa samalle tasolle kuin kantaväestön nuorilla.

Estääkö jokin (näkyvä tai piilotettu) mekanismi mamuja osallistumasta pääsykokeisiin, vai millä perusteella mamunuorten mahdollisuus päästä korkeakouluihin olisi jotenkin huonompi kuin kantaväestöllä?

[todellisuus]

Yhdysvaltojen esimerkki osoittaa, että seurauksena on korkeakoulujärjestelmän rapautuminen, ensin valmistuneiden osaamisen osalta ja sitten korkeakoulututkinnon arvon osalta.

Sivuseurauksena maan henkinen eliitti (siis se oikea "älymystö") tuhoutuu ja korkeimmissa oppilaitoksissa käytävä teoreettinen keskustelu valtiossa vallitsevista arvoista muuttuu uskontoon verrattavaan hymistelyyn, jossa hyväksytyistä mielipiteistä tulee dogmaa (vrt. Jukka Relanderin ja Jarkko Tontin itseäänonnittelevat "me ollaan älymystöä"-saarnat, joissa eri mieltä olevat todistetaan väärässä olijoiksi niinkin syvällisellä metodilla kuin "me ollaan fiksuja ja muut ihan tyhmiä, joten totta kai tyhmät on väärässä"). Mielenkiinnolla olen seurannut USA:n yliopistojärjestelmän kehitystä jo viitisen vuotta, kukaan ei tiedä minkälaisia seurauksia yliopiston tehtävien romuttamisesta on tullut vaikka 10 vuoden päästä.

[Henkipatto]

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) vaatii erityisiä toimenpiteitä, jotta maahanmuuttajanuorten mahdollisuus päästä korkeakouluihin nousisi suhteessa samalle tasolle kuin kantaväestön nuorilla.

Estääkö jokin (näkyvä tai piilotettu) mekanismi mamuja osallistumasta pääsykokeisiin, vai millä perusteella mamunuorten mahdollisuus päästä korkeakouluihin olisi jotenkin huonompi kuin kantaväestöllä?

Kulttuurimarxistinen egalitarismi pitää sisällään olettamuksen siitä, että yhtäläiset mahdollisuudet johtavat suoraan yhtäläisiin tuloksiin. Tulokset eivät ole yhtäläiset, ergo mahdollisuudet eivät ole yhtäläiset. Punainen väri on pinttynyt akateemiseen maailmaan ja sen instituutioihin.

Sivuseurauksena maan henkinen eliitti (siis se oikea "älymystö") tuhoutuu ja korkeimmissa oppilaitoksissa käytävä teoreettinen keskustelu valtiossa vallitsevista arvoista muuttuu uskontoon verrattavaan hymistelyyn, jossa hyväksytyistä mielipiteistä tulee dogmaa (vrt. Jukka Relanderin ja Jarkko Tontin itseäänonnittelevat "me ollaan älymystöä"-saarnat, joissa eri mieltä olevat todistetaan väärässä olijoiksi niinkin syvällisellä metodilla kuin "me ollaan fiksuja ja muut ihan tyhmiä").

Varsin valaisevasti poliittisen korrektiuden noususta Yhdysvaltain yliopistoissa ja sen henkisestä perinnöstä kertoo dokumentti "Indoctrinate U":

Osa 1: http://www.wat.tv/video/indoctrinate-3-z5ut_jv1h_.html
Osa 2: http://www.wat.tv/video/indoctrinate-3-z5wj_jv1h_.html
Osa 3: http://www.wat.tv/video/indoctrinate-3-z5xo_jv1h_.html

[Orpakytsä]

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) vaatii erityisiä toimenpiteitä, jotta maahanmuuttajanuorten mahdollisuus päästä korkeakouluihin nousisi suhteessa samalle tasolle kuin kantaväestön nuorilla.

Estääkö jokin (näkyvä tai piilotettu) mekanismi mamuja osallistumasta pääsykokeisiin, vai millä perusteella mamunuorten mahdollisuus päästä korkeakouluihin olisi jotenkin huonompi kuin kantaväestöllä?

Jospa suomalaisessa hakuprosessissa on liian monta mutkaa.

Kokosin tähän ohjeet maahanmuuttajalle, joka haluaa yliopistoon opiskelemaan:

1. Varmista hakukelpoisuutesi. Ylioppilastutkinnon, International Baccalaureate -tutkinnon (IB), Eurooppalaisen ylioppilastutkinnon (EB), Reifeprüfung-tutkinnon tai ammatillisen korkea-asteen, ammatillisen opistoasteen tai vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon suorittanut voi hakea yliopistoon opiskelemaan. Jos sinulla ei vielä ole mitään näistä, niin suorita ensin joku edellä mainituista tutkinnoista ja pyri vasta sitten yliopistoon.

2. Hae käsiisi haluamasi oppialan pääsykoevaatimukset ja toimi niiden mukaan. Osta tarvittavat pääsykoekirjat, lainaa ne kirjastosta tai lainaa kavereilta.

3. Lue ja pänttää pääsykoemateriaali ulkoa niin että unissasikin osaat koko aineiston etu- ja takaperin. Tähän uppoaa usein puolesta vuodesta muutamaan vuoteen intensiivistä ja määrätietoista työtä. Todellinen pääsykoe tapahtuu näiden lukutäyteisten kuukausien ja vuosien aikana. Tällöin karsitaan jyvät akanoista ja mitataan motivaation taso. Pääsykoepäivä on lastenleikkiä ja pelkkä loppuhuipentuma tähän raakaan työhön verrattuna.

4. Ota selvää, missä pääsykoe on ja ilmoittaudu ajoissa pääsykokeeseen. Ota kokeeseen vaadittava materiaali mukaan. (Henkilöllisyystodistus, taskulaskin ym tarpeellinen)

5. Suorita pääsykoe niin hyvin kuin osaat, käytä rajallinen aika tarkoin hyödyksesi.

6. Odottele koetuloksia. Jos pääsit sisään, onnea! Jos et päässyt, mieti, haluatko vielä ensi vuonna yrittää uudestaan, vai haetko mieluummin muualle opiskelemaan.

 

[todellisuus]

Mielestäni olisi erittäin tärkeää, että korkeakoulujärjestelmän romuttaminen estettäisiin ja näitä "positiivisia erityiskohtelu"-kiintiöitä ei otettaisi käyttöön. Poliittisella tasolla tämän vastustaminen kannattaa keskittää pariin pääpointtiin: (1) Tämä on todellista rasismia, jossa suomalaisia rankaistaan pelkästään heidän ihonväristään; (2) Mitä helpommaksi korkeakoulutukseen pääsy tehdään, sitä huonompia tuloksia tulee. Jos on vaikeuksia jo korkeakouluun pääsemisessä, miksei kouluttauduta alemmilla tasoilla?

[Leikkimielinen pihapeli]

3. Lue ja pänttää pääsykoemateriaali ulkoa niin että unissasikin osaat koko aineiston etu- ja takaperin. Tähän uppoaa usein puolesta vuodesta muutamaan vuoteen intensiivistä ja määrätietoista työtä. Todellinen pääsykoe tapahtuu näiden lukutäyteisten kuukausien ja vuosien aikana.

Jotta nyt ei menisi liioitteluksi, niin on todettava, että kyllä Suomen yliopistoissa on paljon myös sellaisia oppiaineita, joihin päästäkseen ei tarvitse läpikäydä tuollaista ruljanssia. Esim. Tampereen yliopistoon pääsee lukemaan suomen kieltä tai englannin kielen kääntämistä, jos lukee puolet pääsykoekirjasta kertaalleen läpi. Matematiikkaa pääsee lukemaan, vaikkei kävisi edes koko pääsykokeissa.

Ohjeistustasi voisi siis tältä osin muuttaa, jottei se aiheuta ihmisissä turhaa toivottomuuden tunnetta.

[Orpakytsä]

Itse asiassa tuo kirjoittamani ohje ei ole vain maahanmuuttajalle, vaan ihan kaikille - tasapuolisesti.

[Orpakytsä]

3. Lue ja pänttää pääsykoemateriaali ulkoa niin että unissasikin osaat koko aineiston etu- ja takaperin. Tähän uppoaa usein puolesta vuodesta muutamaan vuoteen intensiivistä ja määrätietoista työtä. Todellinen pääsykoe tapahtuu näiden lukutäyteisten kuukausien ja vuosien aikana.

Jotta nyt ei menisi liioitteluksi, niin on todettava, että kyllä Suomen yliopistoissa on paljon myös sellaisia oppiaineita, joihin päästäkseen ei tarvitse läpikäydä tuollaista ruljanssia. Esim. Tampereen yliopistoon pääsee lukemaan suomen kieltä tai englannin kielen kääntämistä, jos lukee puolet pääsykoekirjasta kertaalleen läpi.

Ohjeistustasi voisi siis tältä osin muuttaa, jottei se aiheuta ihmisissä turhaa toivottomuuden tunnetta.

OK. Omat kokemukseni ovat hiukan toisenlaiset. En kyllä ymmärrä silti, mitä "ruljanssia". Kovaa pänttäämistä, suoraviivaista toimintaa. Sen yksinkertaisen totuuden ymmärtäminen, ettei kyse lopulta ole muusta kuin siitä, että eniten töitä tehneet pääsevät jatkoon riittää.    Tosin en olekaan humanisti.


Pääsykoetilastoja esim täällä:
http://www.uta.fi/valinta/valinta2009.html

http://www.utu.fi/opiskelu/tilastot/hakijat/index.html

Eikös jossakin ole nykyisin yhdellä nettisivulla kaikki yliopistoon hyväksytyt?

[Leikkimielinen pihapeli]

Itse asiassa tuo kirjoittamani ohje ei ole vain maahanmuuttajalle, vaan ihan kaikille - tasapuolisesti.

Sitä suuremmalla syyllä sitä kannattaisi muuttaa totuudenmukaisemmaksi. Kyllähän varmasti johonkin lääkiksen ja oikiksen pääsykokeisiin pitää lukea ahkerasti, mutta tosiaan esim. kieliä ja matematiikkaa pääsee kyllä lukemaan ilman sen suurempaa stressaamista.

[Orpakytsä]

Itse asiassa tuo kirjoittamani ohje ei ole vain maahanmuuttajalle, vaan ihan kaikille - tasapuolisesti.

Sitä suuremmalla syyllä sitä kannattaisi muuttaa totuudenmukaisemmaksi. Kyllähän varmasti johonkin lääkiksen ja oikiksen pääsykokeisiin pitää lukea ahkerasti, mutta tosiaan esim. kieliä ja matematiikkaa pääsee kyllä lukemaan ilman sen suurempaa stressaamista.

Varmaan pitää paikkansa, jos on lahjakas kyseisillä alueilla. Pääsykoetilastojen mukaan kuitenkin varsin moni ei pääse hakemaansa opiskelupaikkaan. Tässä esimerkiksi Tampereelta. Kilpailu on kuitenkin suhteellisen kovaa: http://www.uta.fi/valinta/valinta2009.html

Kasvatustieteiden tiedekunnan valinta
Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutus
292 hakijaa, joista 38 hyväksytty

Kasvatustieteiden tiedekunnan valinta
Kuvataidepainotteinen luokanopettajakoulutus, Hämeenlinna
244 hakijaa, joista 12 hyväksytty

Kasvatustieteiden tiedekunnan valinta
Matematiikan aineenopettajan koulutus
155 hakijaa, joista 12 hyväksytty

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinta
Kansantaloustiede
562 hakijaa, joista 31 hyväksytty

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinta
Laskentatoimi
507 hakijaa, joista 26 hyväksytty

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinta
Markkinointi
804 hakijaa, joista 20 hyväksytty

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinta
Vakuutustiede
293 hakijaa, joista 17 hyväksytty

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinta
Yrityksen hallinto
622 hakijaa, joista 21 hyväksytty

Kauppatieteellisen alan yhteisvalinta
Yritysjuridiikka ja vero-oikeus
498 hakijaa, joista 22 hyväksytty

Lastentarhanopettajien yhteisvalinta
Varhaiskasvatuksen koulutus
957 hakijaa, joista 59 hyväksytty

Luokanopettajien yhteisvalinta
Luokanopettajan koulutus, Hämeenlinna
1796 hakijaa, joista 57 hyväksytty

Lääketieteellisen tiedekunnan valinta
Bioteknologian koulutusohjelma
291 hakijaa, joista 29 hyväksytty

Lääketieteellisen tiedekunnan valinta
Hoitotyön johtamisen koulutusohjelma
216 hakijaa, joista 20 hyväksytty

Lääketieteellisen tiedekunnan valinta
Hoitotyön opettamisen koulutusohjelma
201 hakijaa, joista 20 hyväksytty

Lääketieteellisen tiedekunnan valinta
Kansanterveystiede
216 hakijaa, joista 12 hyväksytty

Lääketieteellisen tiedekunnan valinta
Lääketieteen koulutusohjelma
1029 hakijaa, joista 110 hyväksytty

Sosiaalityön yhteisvalinta
Sosiaalityö
589 hakijaa, joista 39 hyväksytty

Sosiaalityön yhteisvalinta
Sosiaalityö, Porin yksikkö
158 hakijaa, joista 8 hyväksytty

Sosiologian yhteisvalinta
Sosiologia
455 hakijaa, joista 22 hyväksytty

Sosiologian yhteisvalinta
Sosiologia, Porin yksikkö
82 hakijaa, joista 6 hyväksytty

Tampereen yliopiston päävalinta
Aluetiede
209 hakijaa, joista 21 hyväksytty


Englantilainen filologia
704 hakijaa, joista 55 hyväksytty

Etnomusikologia

68 hakijaa, joista 10 hyväksytty

Tampereen yliopiston päävalinta
Filosofia
203 hakijaa, joista 13 hyväksytty

Tampereen yliopiston päävalinta
Finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi
167 hakijaa, joista 20 hyväksytty

Tampereen yliopiston päävalinta
Hallintotiede
407 hakijaa, joista 21 hyväksytty

Tampereen yliopiston päävalinta
Historia
602 hakijaa, joista 39 hyväksytty

Tampereen yliopiston päävalinta
Informaatiotutkimus
297 hakijaa, joista 32 hyväksytty

Tampereen yliopiston päävalinta
Julkisoikeus
247 hakijaa, joista 25 hyväksytty

Tampereen yliopiston päävalinta
Kansainvälinen politiikka
386 hakijaa, joista 20 hyväksytty

Tampereen yliopiston päävalinta
Kunnallisoikeus
90 hakijaa, joista 13 hyväksytty

Tampereen yliopiston päävalinta
Kunnallispolitiikka
137 hakijaa, joista 16 hyväksytty

Tampereen yliopiston päävalinta
Kunnallistalous
104 hakijaa, joista 15 hyväksytty

Tampereen yliopiston päävalinta
Logopedia
287 hakijaa, joista 10 hyväksytty

Tampereen yliopiston päävalinta
Matematiikka/tilastotiede
338 hakijaa, joista 103 hyväksytty

Tampereen yliopiston päävalinta
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen ko, englanti
443 hakijaa, joista 24 hyväksytty

Tampereen yliopiston päävalinta
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen ko, saksa
65 hakijaa, joista 17 hyväksytty

Tampereen yliopiston päävalinta
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen ko, venäjä
45 hakijaa, joista 10 hyväksytty

Tampereen yliopiston päävalinta
Pohjoismaiset kielet
161 hakijaa, joista 29 hyväksytty

Tampereen yliopiston päävalinta
Psykologia
1183 hakijaa, joista 25 hyväksytty

Tampereen yliopiston päävalinta
Puheoppi
204 hakijaa, joista 14 hyväksytty

Tampereen yliopiston päävalinta
Ranskan kieli
118 hakijaa, joista 17 hyväksytty

Tampereen yliopiston päävalinta
Saksan kieli ja kulttuuri
120 hakijaa, joista 32 hyväksytty

Tampereen yliopiston päävalinta
Sosiaalipolitiikka
164 hakijaa, joista 28 hyväksytty

Tampereen yliopiston päävalinta
Sosiaalipolitiikka, Porin yksikkö
48 hakijaa, joista 7 hyväksytty

Tampereen yliopiston päävalinta
Sosiaalipsykologia
345 hakijaa, joista 16 hyväksytty

Suomen kieli
261 hakijaa, joista 30 hyväksytty

Suomen kirjallisuus
198 hakijaa, joista 18 hyväksytty

Tampereen yliopiston päävalinta
Tiedotusoppi
1063 hakijaa, joista 40 hyväksytty

Tampereen yliopiston päävalinta
Tiedotusoppi, kuvajournalismin linja
236 hakijaa, joista 6 hyväksytty

Tampereen yliopiston päävalinta
Valtio-oppi
299 hakijaa, joista 23 hyväksytty

Tampereen yliopiston päävalinta
Venäjän kieli ja kulttuuri
120 hakijaa, joista 17 hyväksytty

Tampereen yliopiston päävalinta
Yleinen kirjallisuustiede
221 hakijaa, joista 18 hyväksytty

Tampereen yliopiston päävalinta
Ympäristöpolitiikka
163 hakijaa, joista 11 hyväksytty

Tietojenkäsittelytieteiden yhteisvalinta
Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma
478 hakijaa, joista 136 hyväksytty

Erillisvalinta luokanopettajan koul. (Snellman-kk)
Luokanopettajan koulutus, Hämeenlinna
16 hakijaa, joista 3 hyväksytty

MDP in Business Competence
MDP in Business Competence, Accounting and Finance
138 hakijaa, joista 8 hyväksytty

MDP in Business Competence
MDP in Business Competence, Management and Organisation
247 hakijaa, joista 7 hyväksytty


MDP in Business Competence
MDP in Business Competence, Marketing
170 hakijaa, joista 2 hyväksytty

Itse kuulun juuri siihen porukkaan, joka lahjattomana joutuu luottamaan istumalihaksiinsa lahjakkuuden sijaan. Toimii se niinkin, ei helposti, mutta sitten vaikka vaikeasti, kunhan toimii.

[Lemmy]

Opettajilla sanotaan olevan vähemmän hyvät palkat, mutta ei se näytä suosiota laskeneen.

[UralinViikinki]

Itse asiassa tuo kirjoittamani ohje ei ole vain maahanmuuttajalle, vaan ihan kaikille - tasapuolisesti.

Sitä suuremmalla syyllä sitä kannattaisi muuttaa totuudenmukaisemmaksi. Kyllähän varmasti johonkin lääkiksen ja oikiksen pääsykokeisiin pitää lukea ahkerasti, mutta tosiaan esim. kieliä ja matematiikkaa pääsee kyllä lukemaan ilman sen suurempaa stressaamista.

Etnomusikologia

68 hakijaa, joista 10 hyväksytty

Voisiko joku täsmentää, minkälaisille aloille etnomusikologit hakeutuvat? 

[Leikkimielinen pihapeli]

Varmaan pitää paikkansa, jos on lahjakas kyseisillä alueilla. Pääsykoetilastojen mukaan kuitenkin varsin moni ei pääse hakemaansa opiskelupaikkaan. Tässä esimerkiksi Tampereelta. Kilpailu on kuitenkin suhteellisen kovaa: http://www.uta.fi/valinta/valinta2009.html

Ei siinä sen kummempia lahjoja vaadita, auttava luku- ja laskutaito riittää.

Selailin itsekin samaa listaa aikani kuluksi, ja pitää todeta heti yksi asia, joka kopioimissasi luvuissa kannattaisi muuttaa: hakijamäärän sijasta kannattaisi sisään otettujen määrää verrata mieluummin valintakokeeseen osallistuneiden määrään. Se näyttää olevan alalla kuin alalla huomattavasti pienempi kuin hakijoiden määrä.

Lisäksi on hyvä muistaa, että mitä huuhaampi ala, sitä heikompaa on opiskelemaan pyrkivä aines, ja sitä enemmän on tarjolla peruutuspaikkoja. Noista luvuista saatiin tänään työkaverien kanssa aikaan pieni väittely, kun Aamulehdessä luki, että "helpointa on päästä lukemaan matematiikkaa ja tilastotiedettä." Minun mielestäni pelkästään sisäänottoprosenttien perusteella ei voi päätellä, mihin koulutushaaraan on helpointa päästä sisään. Itse olen vakaasti sitä mieltä, että esim. ruotsin ja saksan kieltä on helpompi päästä opiskelemaan kuin matematiikkaa.

[Phantasticum]

Eikös matematiikkaan pääse ihan pelkästään hyvällä matikan arvosanalla? Ja fysiikkaan? En kyllä ole varma. Omista pääsykokeista on jo aikaa ja sen jälkeen kriteerit ovat ehtineet muuttua...   

Mitä tulee itse maahanmuuttajien erityistarpeisiin ja niiden huomioimiseen, eivätkö suomalaisetkin lähtiessään ulkomaille opiskelemaan ole maahanmuuttajia. Pitäisikö heidänkin erityistarpeensa tällöin huomioida?

Ok. Tämä oli sarkasmia. Tajusin kyllä, että kyse on "varsinaisten" maahanmuuttajien erityistarpeista. On niin tolkuttoman vaikea tajuta, miten "varsinaiset" tarvitsevat jatkuvasti aivan joka asiassa erityistarpeidensa huomioimista. Ja missä kohtaa "varsinainen" ei ole enää "varsinainen", vaan on suomalaisen kanssa samalla viivalla. Onko edes silloin, jos ja kun "varsinainen" aloittaa koulunkäynnin normaalisti 7-vuotiaana, kuten suomalaislapset. Voi muumi.

[Leikkimielinen pihapeli]

Eikös matematiikkaan pääse ihan pelkästään hyvällä matikan arvosanalla?

Kyllä. Henkilökohtainen mielipiteeni on kuitenkin, että kielillä ja matematiikalla on yksi selkeä ero: matematiikassa pitää oikeasti ymmärtää lukemansa. Kielissä voi hyvin pienilläkin älynlahjoilla pärjätä hyvin, jos vain pänttää tarpeeksi, mutta matikassa tämä on kinkkisempää.

[MokuMan]

Eikös matematiikkaan pääse ihan pelkästään hyvällä matikan arvosanalla? Ja fysiikkaan? En kyllä ole varma.

Kyllä pääsee, ainakin matematiikkaan. Helsinkiin tarvitaan E tai L, puskayliopistoissa riittää magnakin.

[Muuttohaukka]

Eikös matematiikkaan pääse ihan pelkästään hyvällä matikan arvosanalla?

Kyllä. Henkilökohtainen mielipiteeni on kuitenkin, että kielillä ja matematiikalla on yksi selkeä ero: matematiikassa pitää oikeasti ymmärtää lukemansa. Kielissä voi hyvin pienilläkin älynlahjoilla pärjätä hyvin, jos vain pänttää tarpeeksi, mutta matikassa tämä on kinkkisempää.

Matemaattisia aianeita pääsee opiskelemaan "helpommin", muttei sentään ihan nollaosaamisella. Se osaaminen on pitänyt osoittaa jo lukiossa ja kirjoituksissa.

Matematiikassa se katto vain tulee helpommin vastaan. Kyky ei riitä. Eikä se matematiikan kyky kehity ilman työtä. Ei mikään derivaatta mene jakeluun ihan tuosta vain. Kaikki aloitetaan ynnälaskusta eskarissa.
Eikä kielten yliopistotasoa saavuta pelkällä lukemisella. Pitää olla älynlahjoja sen lisäksi, pitää olla myös vahva pohja, jolle rakentaa.
Samoin kaikki muukin yliopistotason opiskelu vaatii paitsi  istumalihaksia niin mieleenpainamiskykyä.
Kaikki opskelu vaatii pohjatiedot. Aivoja voidaan verrata tietokoneen kansioluetteloihin. Ne kansiot pitää jossain oppimisen herkkyysvaiheissa avata ja niihin ptää tallentaa tietoja. Muuten ne jäävät tyhjiksi ja vaikka kuinka myöhemmin klikkailisit niitä auki, niin ei auta. Siellä ei ole mitään tallennukisa, joita voisi sitten alikansioittaa.

[Ernst]

Voisiko joku täsmentää, minkälaisille aloille etnomusikologit hakeutuvat? 

..noitarumpu soi syntyessäin...

[Embo]

Kokosin tähän ohjeet maahanmuuttajalle, joka haluaa yliopistoon opiskelemaan:

Hyviä ohjeita kaikille. Itse lisäisin vielä yhden kohdan:

Muista, ettei kyseessä ole "pääsykoe", vaan valintakoe. Kysymys ei siis ole siitä, "pääsetkö" yliopistoon, vaan valitaanko sinut opiskelijaksi valintakoemenestyksesi perusteella.

Tämä on mielestäni tärkeä käsitteellinen ero. Pääseminen on passiivista, valituksi tuleminen aktiivista toimintaa.

[Embo]

Voisiko joku täsmentää, minkälaisille aloille etnomusikologit hakeutuvat? 

Veikkaan että musiikkialoille, esim. levy-yhtiöihin, eri musiikkitapahtumia järjestäviin organisaatioihin ja yrityksiin, musiikkijulkaisujen toimittajiksi, muusikoiksikin, jos lahjoja riittää.

Ei ole haihatteluala tuo, ei lainkaan.

[Noottikriisi]

Eikös matematiikkaan pääse ihan pelkästään hyvällä matikan arvosanalla? Ja fysiikkaan? En kyllä ole varma.

Kyllä pääsee, ainakin matematiikkaan. Helsinkiin tarvitaan E tai L, puskayliopistoissa riittää magnakin.

Tampereella muistaakseni pääsee niin yliopistoon kuin teknilliseen yliopistoon matematiikan E tai L -arvosanalla. (itse jouduin aikoinaan osallistumaan pääsykokeeseen pitkän matikan L:stä huolimatta )

[Leikkimielinen pihapeli]

Matemaattisia aianeita pääsee opiskelemaan "helpommin", muttei sentään ihan nollaosaamisella. Se osaaminen on pitänyt osoittaa jo lukiossa ja kirjoituksissa.

Lukion kursseilla osoitetuilla taidoillahan ei ole korkeakouluun pääsemisen kanssa mitään tekemistä, sillä korkeakouluja kiinnostaa vain yo-todistus. Itse esim. olin pitkässä matikassa tosi huono (kurssinumerot olivat vitosta ja kutosta), mutta kirjoitin siitä E:n, ja tällä E:llä olisi päässyt suoraan matikkaa lukemaan, vaikka osaamiseni oli tosi heikoissa kantimissa.

Eikä kielten yliopistotasoa saavuta pelkällä lukemisella. Pitää olla älynlahjoja sen lisäksi, pitää olla myös vahva pohja, jolle rakentaa.

Riippuu vähän siitä, mitä tarkoitetaan "yliopistotasolla". Väitän, että sisään pääsemiseen ei tarvita juurikaan lahjakkuutta, mutta jos haluaa suorittaa tutkinnon loppuun, se vaatiikin jo huomattavasti enemmän sekä älylliisiä että rahallisia resursseja.

[Muuttohaukka]

Matemaattisia aianeita pääsee opiskelemaan "helpommin", muttei sentään ihan nollaosaamisella. Se osaaminen on pitänyt osoittaa jo lukiossa ja kirjoituksissa.

Lukion kursseilla osoitetuilla taidoillahan ei ole korkeakouluun pääsemisen kanssa mitään tekemistä, sillä korkeakouluja kiinnostaa vain yo-todistus. Itse esim. olin pitkässä matikassa tosi huono (kurssinumerot olivat vitosta ja kutosta), mutta kirjoitin siitä E:n, ja tällä E:llä olisi päässyt suoraan matikkaa lukemaan, vaikka osaamiseni oli tosi heikoissa kantimissa.

Eikä kielten yliopistotasoa saavuta pelkällä lukemisella. Pitää olla älynlahjoja sen lisäksi, pitää olla myös vahva pohja, jolle rakentaa.

Riippuu vähän siitä, mitä tarkoitetaan "yliopistotasolla". Väitän, että sisään pääsemiseen ei tarvita juurikaan lahjakkuutta, mutta jos haluaa suorittaa tutkinnon loppuun, se vaatiikin jo huomattavasti enemmän sekä älylliisiä että rahallisia resursseja.

Olisitko sillä vitoskutosella ja E:llä sitten saanut tutkinnon matematiikka pääaineena valmiiksi? Yleensä E:n saa kasiysillä, joten sinulla on ollut melkoinen tuuri siinä kirjoitusarvonnassa.

[Leikkimielinen pihapeli]

Olisitko sillä vitoskutosella ja E:llä sitten saanut tutkinnon matematiikka pääaineena valmiiksi?

En olisi. Siksi en ymmärräkään, miksi yliopistoon otetaan opiskelijoita pelkän yo-kirjoitusarvosanan perusteella.

Yleensä E:n saa kasiysillä, joten sinulla on ollut melkoinen tuuri siinä kirjoitusarvonnassa.

Jos yo-kirjoitukset ovat mielestäsi arvontaa, eikö olisi viisaampaa, että korkeakoulut pisteyttäisivät oppilaita mieluummin koko lukion aikaisen näytön kuin yksittäisen kokeen perusteella?

Ruotsin kielessä minulla oli ihan sama homma: kursseista vitosia ja kutosia, yo-kokeesta eximia. Yo-koesysteemissä on kauttaaltaan mielestäni sellainen valuvika, että se suosii laiskoja oppilaita ahkerien kustannuksella.

[Sarppi]

Ok. Tämä oli sarkasmia. Tajusin kyllä, että kyse on "varsinaisten" maahanmuuttajien erityistarpeista. On niin tolkuttoman vaikea tajuta, miten "varsinaiset" tarvitsevat jatkuvasti aivan joka asiassa erityistarpeidensa huomioimista. Ja missä kohtaa "varsinainen" ei ole enää "varsinainen", vaan on suomalaisen kanssa samalla viivalla. Onko edes silloin, jos ja kun "varsinainen" aloittaa koulunkäynnin normaalisti 7-vuotiaana, kuten suomalaislapset. Voi muumi.

Kielitaidon osalta tähän on kehitetty mittari, ns. kielitaidon taitotasoasteikko. Helsingin yliopiston sivuilta löytyy taitotasot yliopisto-opintoja ajatellen (http://www.avoin.helsinki.fi/oppimateriaalit/taitotasot.htm) ja OPH:n sivuilla ne on esitetty peruskoulun OPSin yhteydessä (http://www.oph.fi/ops/perusopetus/taitotasoasteikko.doc). Karkeana yleistyksenä tasot menevät näin:

A - osaa puhua yksinkertaisia itseen liittyviä asioita ja selviytyy esim. kaupassa ja välitunnilla
B - osaa monimutkaisempia kielen rakenteita, osaa ilmaista toiveita tai tulevan ja menneen eroja
C - osaa puhua abstraktilla tasolla ja kykenee opiskelemaan käyttäen tätä kieltä.

Suomalaisen, joka opiskelee englantia, tulee lukiossa saavuttaa taso C eli n. 7 vuotta koulussa tapahtuvaa opetusta pitäisi riittää. Maahanmuuttajan sopinee olettaa omaksuvan kielitaidon tason nopeammin, sillä kielen opiskelu on hänelle välttämättä intensiivisempää kuin kouluenkku 2 kertaa viikossa.

Yksilölliset erot täysin poissulkien ummikkona tänne tullut 7-vuotias käy valmistavaa opetusta n. vuoden ja menee vasta tämän jälkeen 1. luokalle, joten yläastetta aloittaessaan hänellä pitäisi olla riittävät valmiudet suomeksi opiskeluun. Ts. voidaan ajatella olevan samalla viivalla.

Koitan etsiä tästä vähän tarkemmin, että miten näitä taitotasoja on tutkittu saavutettavan.

EDIT: Vähän liikoja vaadin vissiin lukiolaisilta Lukiossa pitää siis saavuttaa B2-taso, joka on tietoaineiden opiskeluun riittävä taso. Tästä on selventävä kaavio Eija Aallon dialuennossa toisella sivulla (4. dia): http://www.edu.fi/maahanmuuttajat/eija_aalto.pdf

[Orpakytsä]

Takavuosina aika monelle linjalle pääsi ulkomaalaisena helpommin opiskelemaan kuin suomalaisena. Käsittääkseni käytännöstä on jo pitkälti luovuttu, mutta hiukan alkaa epäilyttämään, kun SYL:in kannanoton luin.

Mitään lähdettä minulle ei ole väitteitteni tueksi, ihan muistini varassa olen.
Ennen ulkomaalainen saattoi pyrkiä omassa kiintiössään. Perusvaatimuksena oli hyväksytysti suoritettu pääsykoe, mikä tarkoittaa vain sitä, että pääsykokeen kaikista osioista saa vähintään 50% pisteistä.

Kuitenkin varsinainen kilpailu opiskelupaikoista tapahtuu 70-80% tienoilla.

Jos ulkomaalaisia hakijoita oli esimerkiksi 1 tai 2, heidät molemmat otettiin opiskelemaan, kunhan 50% pisteistä oli suoritettu. Jos hakijoita olikin 3, heistä 2 parasta sai opiskelupaikan. Mahtoi harmittaa sitä kantista, joka oli saanut 69% pisteistä, eikä päässyt opiskelemaan, kun samaan aikaan 55% pisteistä saanut ulkomaalainen pääsi opiskelemaan. Toivon totisesti, ettei tällainen valintamenettely palaa takaisin.

[Sarppi]

Ainakin Moped-koulun (Monikulttuurinen Pedagogiikka) sivuilla venäjänkielisten maahanmuuttajien osalta esitetään tällaisia lukuja:

http://www.tkukoulu.fi/~moped/opetus/venajankieliset1.html#13

Tutkimukset kertovat, että sosiaalinen kielitaito saavutetaan yksilöllisistä eroista riippuen 2 vuodessa. Kognitiivisen kielitaidon saavuttamiseen tarvitaan 5-7 vuotta (Hall).

Tuohon 5-7 vuotta -kestoon viitataan useimmissa suomi toisena kielenä -opetussuunnitelmissa koulujen sivuilla.

Kielen opiskeluun vaikuttaa myös lapsen ikä. On huomattu, että 8-11-vuotiaat saavuttavat oman ikäluokkansa kielitaidon tason 2-5 vuodessa; 5-7-vuotiaat tarvitsevat siihen 3-8 vuotta ja 12-15-vuotiaat 6-8 vuotta (Pitkänen 1998,9). Mitä aikaisemmin ihminen alkaa kehittyä kaksikieliseksi, sitä vaivattomammin hän näyttää omaksuvan uuden kielen. Tällöin oman kielen vaikutus ei ole vielä voimakas, ja lapsi voi omaksua uuden kielen oikean intonaation ja ääntämisen. "Yhdestoista ikävuosi on tärkeä raja kielenoppimisen kannalta. Voidaan olettaa, että yksilön kyky omaksua moitteeton ääntämys ja aito intonaatio vähenevät tämän ikävuoden jälkeen" (Laurén 1991,23).