2013-02-21 Vartiainen, Kiander: 100 000 maahanmuuttajaa?

[huhha]

Mikä tahansa maahanmuutto tosiaan kasvattaa taloudellista toimeliaisuutta bruttokansantuotteella mitattuna, mutta sama vaikutus saadaan aikaan rikkomalla ikkunoita. Pelkkä bkt:n/talouden kasvattaminen ei siksi kelpaa perusteluksi maahanmuuton lisäämiselle.

Vartiainen aina hokee kuinka absurdia on ajatella, että esim. Pakistanilla olisi sama työllisyys kuin Suomella ja 100M++ työtöntä enemmän, ns. lump of labour -ajatusvirhe. Itse en usko, että monikaan Vartiaisen vastustaja syyllistyy tähän virheeseen, itseä epäillyttää enemmänkin se Pakistaniksi ryhtyminen.

Mutta sanoihan eräs georgialainen viiksimieskin aikoinaan, että määrällä on aivan oma laatunsa. Eiköhän se laatu sieltä paljastu kun seurataan Ruotsia vielä parikymmentä vuotta.

[Trendkill]

Vartiainen spämmää taas Soininvaaran blogiin:

http://www.soininvaara.fi/2014/03/22/leikatako-vai-eiko-leikata-siinapa-vasta-pulma/

Juhana Vartiainen kirjoitti 23.3.2014 kello 10:53

Hei Osmo

Loistava kirjoitus, olen jokseenkin kaikesta samaa mieltä. Vain yksi terminologinen ehdotus: ei kannata kirjoittaa että kasvu leikkautuu "työvoimapulaan". Tuo työvoimapula-sana pitäisi yrittää kokonaan poistaa keskustelusta, koska ihmiset ymmärtävät sen tilanteena jossa ihmisten olisi helppoa saada työtä ja työnantajien olisi vaikea rekrytoida. Sellaista tilannetta ei tietysti tule ikinä vaikka työikäinen väestö vähenisikin, koska hintamekanismi (tässä tapauksessa palkkamekanismi) toimii ja työn hinta nousee (kauan ennen kuin tällainen palkansaajan unelma saavutetaan) niin korkealle, että työnantajilla ei ole kiinnostusta rekrytoida. Samasta syystä ei markkinataloudessa yleensä ole "pulaa" mistään vaan tavaroita ja palveluksia kyllä saa mutta hinta voi olla korkea.

Tähänkin kirjoitukseen tulleet kommentit heijastavat samaa väärinkäsitystä. Minultakin kysytään usein missä se "peräänkuuluttamani työvoimapula" näkyy. Siksi en koskaan käytä sanaa työvoimapula, olen siitä hyvin tarkka.

Mutta näkyyhän se, että työikäinen väestömme on alkanut vähentyä, toki taloudessa. Se näkyy todennäköisesti minimaalisesti alhaisempana työttömyytenä (ehkä 0,2-0,3 pros) kuin mitä meillä muuten olisi. Esimerkiksi siinä minun SK-blogikirjoituksessani ("Vielä kerran ...") näkyy että juuri siinä vaiheessa kun Ruotsin ja Suomen työvoiman kasvut eriytyvät, Suomen työttömyys laskee Ruotsin tasolle.

Ja se näkyi todennäköisesti vuosien 2007-2012 korkeina palkannousuina. Ja aivan kuten sinäkin, pelkään pahoin että se ehkä joskus vuosikymmenen lopulla kun työttömyys lähentelee 6 prosenttia, näkyy niin että tupomaltti ei enää onnistu. Kukaan ei tietysti silloin sano ääneen "nyt työttömyys on riittävän alhaalla", mutta eri ryhmät jotka ovat mielestään palkkakuopassa, alkavat runnoa läpi kovia korotuksia, jotka leviävät koko kenttään. Ihan niin kuin 2007, jolloin vielä poliitikotkin edesauttoivat palkkainflaatiota.

Siksi se sinun ja minun ehdotus #23 olisi edelleen hyvä tapa laskea rakenteellista työttömyyttä!

Juhana Vartiainen kirjoitti 23.3.2014 kello 22:03

Markkinataloudessa kaikkien tavaroiden ja palvelusten menekki riippuu niiden hinnasta. Työttömyys ei johdu siitä, että kaikille ei "riittäisi töitä" tai että "tuotantoa siirretään" tms. Se johtuu suomalaisen työn hinnoittelusta. Markkinapalkkapaine plus ammattiliittojen yleiskorotukset nostavat palkkojen nousuvauhdin niin kovaksi jo noin 6 prosentin työttömyyden tasolla, että työllisyyden kasvu tyrehtyy. Siksi ehdotimme Osmon kanssa, että luovuttaisiin palkkojen yleiskorotuksista kunnes työttömyys olisi laskenut 5 tai 4 prosenttiin.

Ruotsi ja Suomi ovat instituutioiltaan samankaltaisia markkinatalousmaita, mutta Ruotsissa ei enää käytetä yleiskorotuksia muuta kuin muutamilla sopimusaloilla. Olen virkamiesesimiehenä nähnyt, miten ikääntyneiden palkka ei oikeastaan enää nouse uran viimeisen 10 vuoden aikana reaalipalkka voi laskeakin), ja myös liike-elämässä käytetään enää tosi vähän yleiskorotuksia muilla kuin ihan matalapalkka-duunarialoilla. Siksi on todennäköistä, että ikääntyneiden töissä pitäminen on Ruotsissa työnantajalle edullisempaa kuin Suomessa — he eivät tule yhtä kalliiksi.

Tähän voi liittyä muitakin juonikkaita mekanismeja. Jos ikääntynyt työntekijä tietää, että palkka ei nouse automaattisesti, hän ehkä ponnistelee enemmän tuottavuutensa parantamiseksi eikä kieltäydy tehtävien vaihdosta. Ja työnantaja pääsee samasta syystä helpommin eroon kerrassaan sopimattomasta henkilöstä — jos tämä tietää että palkankorotus on nolla seuraavat 10 vuotta, hän voi lähteä etsimään muita töitä. Minun (rajallinen) kokemukseni esimiestyöstä Ruotsissa tukee näitä käsityksiä.

Minun on vaikea uskoa, että maiden välinen ero perustuisi pelkästään suomalaisten ikärasistisiin "asenteisiin". Ja minusta on lähes traagista, että niin monet uskovat että työtä ei "enää riitä kaikille", kun kysymys on markkinataloudessa aina työn hinnoittelusta.

[Roope]

Nyt, kun Suomi taas etsii itseään, on erilaisuudesta tehty pelottava uhka. Meitä huolestuttavat maahanmuuttajat, jotka vievät työmme ja tuovat tänne kuulemma vieraan uskonnonkin. Tässä keskustelussa on paitsi tietämättömyyttä ja harhaanjohtamista, usein myös käsittämätöntä raivoa ja sivistymättömyyttä. Viha ei rajoitu pelkästään maahamme hiljattain muuttaneisiin vaan kohteeksi kelpaavat esimerkiksi ruotsinkieliset suomalaiset.

Luin hiljattain tuoretta, erinomaista maaseutukatsausta, jossa oli osansa myös maahanmuutolla. Silmiinpistävinä esimerkkeinä nousivat Närpiön ja Korsnäsin kunnat, joissa uusien tulijoiden osuus on Suomen korkein, liki kymmenen prosenttia. Työttömyysluvut ovat kuitenkin verraten alhaiset eivätkä kuntien kulut ole karanneet. Oikeastaan juuri päinvastoin. Muuttajat ovat työllistyneet erityisesti vihannestuotantoon ja maatalouteen. Osa on perustanut omia yrityksiäkin ja työllistävät kantasuomalaisia.

Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla tapahtuu sama, mikä naapurissamme Ruotsissa. Avara muuttopolitiikka on vahvistanut Ruotsin taloutta. Takana on toki sotavapaa kansakunta ja vanhaa varallisuutta, mutta Ruotsi olisi kapeampi taloudellisesti ja henkisesti ilman uusia tulijoitaan.

Suomessakin taloustieteilijät ovat osoittaneet lisääntyvän maahanmuuton vähintään sote-uudistuksen veroiseksi kestävyysvajeen paikkaajaksi, mutta perussuomalaisista syistä johtuen tästä ei juuri puhuta. Ylijohtaja Juhana Vartiaista lukuun ottamatta, mutta häntä pidetäänkin ruotsalaisena.

Kansanedustaja Timo Kaunisto (kesk)

[Uuno Nuivanen]

Kepu pettää aina, muistakaa se unissannekin.

[Roope]

Juhana Vartiainen: To create and share – the remarkable success and contested future of the Nordic Social-Democratic Model (pdf)

NordMod2030-raportti hyvinvoinnin luomisesta ja jakamisesta

Juhana Vartiaisen kirjoittamassa raportissa To create and share – the remarkable success of the Nordic Social-Democratic Model käydään kriittisesti läpi pohjoismaisen mallin taloudellista kestävyyttä ja soveltuvuutta aikaan, jossa pääomat liikkuvat vapaasti maiden rajojen yli, työvoiman tarjonta on globaalia ja demografinen muutos heikentää maiden huoltosuhteita. Raportin keskeinen viesti on, että vaikka malli on onnistunut luomaan oikeudenmukaisen ja taloudellisesti tehokkaan sillan sosialismin ja kapitalismin välille, on sen pystyttävä sopeutumaan uuteen tilanteeseen tai vaarana on mallin asteittainen rapautuminen.

Pohjoismaisen mallin ideaali perustuu kahden erilaisen elementin yhdistämiseen. Kattavat julkiset palvelut, riskien jakaminen ja tulonjakoon tähtäävä politiikka on yhdistetty melko avoimeen ja markkinamyönteiseen talouspolitiikkaan. Keskeinen malliin liittyvä piirre ovat myös sosiaaliset investoinnit kansalaisten inhimilliseen pääomaan sekä naisten osallistuminen työmarkkinoille. Vaikka mallin syntymiseen ovat luonnollisesti vaikuttaneet erilaiset poliittiset ja sosiaaliset päämäärät, on sen toimintalogiikka pääosin erittäin perusteltua myös taloustieteellisin argumentein.

[...]

Keskeinen kysymys työväenliikkeelle tulee olemaan myös sen suhtautuminen työn tarjonnan lisäämiseen. Suomessa työvoiman määrä saattaa laskea tulevina vuosina absoluuttisesti (ei ainoastaan suhteessa työvoiman ulkopuolisten määrään), mikä aiheuttaa valtavia paineita julkiselle taloudelle. Muutoksen voimakkuus pakottaa lisäämään työn tarjontaa lähes keinolla millä hyvänsä: koulutuksella, aktivointitoimilla, eläkeuudistuksilla ja maahanmuutolla. Ensisijaista on kuitenkin nostaa työllisyysastetta parantamalla kannustimia ottaa työtä vastaan sekä pidentämällä työuria.

Vaikka pohjoismaisella mallilla on edellytykset pärjätä myös globaalin talouden oloissa, sosiaalidemokratiasta on tullut tavallaan oman menestyksensä uhri. Se on "voittanut" siinä mielessä, että yksikään varteenotettava puolue Suomessa ei voi julkisesti ajaa hyvinvointivaltiota alas maksamatta siitä kovaa hintaa seuraavissa eduskuntavaaleissa. Globaalin talouden dynamiikka on kuitenkin johtanut tilanteeseen, jossa jakovara on riippuvainen huoltosuhteesta, tuottavuudesta, työvoimakustannuksista, pääoman tuottoasteesta ja työllisyysasteesta.

Näissä oloissa hyvinvointilupauksia olisi tarkennettava ja tarkasteltava kriittisesti. Keskiluokka maksaa jokaisen uuden hyvinvointilupauksen korkeampina veroina tai leikkauksina jostain muualta. Velkaantuminenkaan ei voi jatkua ikuisesti, koska talouskasvu ei tule keskipitkällä aikavälillä todennäköisesti tuottamaan riittäviä ylijäämiä sen taittamiseksi. Tarvitaan tiukkaa työlinjaa, jonka määrittely tulisi tehdä rakentavassa yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa.

Juhana Vartiainen on Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja. Raportti on osa Pohjolan työväenliikkeen pohjoismaista mallia käsittelevää tutkimushanketta.

Kalevi Sorsa -säätiö

Läpyskässä on paljon tuttua vartiaismaista tarinaa maahanmuuton siunauksellisuudesta, mutta englanniksi kirjoitettuna ehkä hieman aiempaa varovaisemmassa muodossa. En nyt ehdi selailun ohessa referoida, mutta jonkinlaisena käänteenä Vartiaisen aiempiin kannanottoihin verrattuna pidän sitä, että hän toteaa (lainaan muistinvaraisesti) maahanmuuton ongelmat vain osoitukseksi siitä, että sosiaali- ja työllistämispolitiikka on ollut pielessä. Ei silti puhettakaan siitä, että ennen maahanmuuttopolitiikan löysentämistä muutettaisiin se muu politiikka haluttuun asentoon. Mahdollisimman vapaan maahanmuuton pakkomielteinen ideaali on Vartiaisen ajattelun kyseenalaistamaton perusta, jonka ympärille kaikki muu yhteiskunnassa saa luvan taipua.

Oletteko muuten huomanneet, että Sdp:n mieheksi leimaantunut Vartiainen on nyt vaalien alla pitänyt julkisuudessa varsin matalaa profiilia maahanmuutosta aiempaan verrattuna? Esimerkiksi tuossa suomenkielisessä tiedotteessa maahanmuuttoa ei mainita kuin kerran muun ohessa ohimennen, vaikka itse englanninkielisessä raportissa se on hyvinkin tärkeässä roolissa.

[BeerBelly]

Ruotsissa mamujen työttömyysaste on 16% ja Ruotsissa syntyneiden 7%. Nämä ovat siis niitä virallisia lukuja, joita kaunistellaan naapurissa vähintään samalla innolla kuin täälläkin. Kaunistolla on mielenkiintoinen näkemys kestävyysvajeen paikkaamisesta, ilmeisesti se tapahtuu tuomalla maahan mahdollisimman paljon ihmisiä suoraan kortistoon.

[saippuakauppias]

Suomessakin taloustieteilijät ovat osoittaneet lisääntyvän maahanmuuton vähintään sote-uudistuksen veroiseksi kestävyysvajeen paikkaajaksi, mutta perussuomalaisista syistä johtuen tästä ei juuri puhuta.

Kuinka sekaisin joku voi olla.

Ensiksi: kukaan ei tiedä sote-uudistuksen vaikutuksista mitään. Se saattaa jopa vain lisätä hallintoa ja heikentää terveydenhuollon laatua.

Toiseksi: missä on ne taloustieteilijöiden lausunnot, joissa kerrotaan maahanmuuton talouskasvua lisäävät vaikutukset (Vartiainen ei ole taloustieteilijä).

Kolmanneksi: perussuomalaiset ei vaienna mitään keskustelua, vaan päinvastoin jokaisesta perussuomalaisen lausunnosta nousee tolkuton paskamyrsky.

[Roope]

Juuri kun ehdin sanoa, että Vartiainen pitää matalaa profiilia:

Vattin ylijohtaja Juhana Vartiainen on yksinäinen. Ainakin poliittisesti.

Vartiainen voisi olla sosiaalidemokraatti, mutta on parempi kutsua hän­tä toipuvaksi sosiaalidemokraatiksi. Hänen mielestään demarit ovat oman menestyksensä uhreja ja kovaa vauhtia matkalla umpikujaan.

[...]

Käsitelläkseen poliittista yksinäisyyttään Vartiainen pani pitkään pyörittämänsä ajatukset paperille. Perjantaina julkistetun raportin nimi on To Create and Share – The Remarkable Success and Contested Futu­re of the Nordic Social-Democratic Model (Luoda ja jakaa – pohjoismai­sen sosiaalidemokraattisen mallin merkittävä menestys ja kiistanalai­nen tulevaisuus).

[...]

Työperäinen maahanmuutto on demareille Vartiaisen mielestä tabu. Suomalaisen politiikan julkinen salaisuus on, että Suomi tarvitsee maa­hanmuuttajia, hän sanoo. Työ- ja elinkeinoministeriö tavoittelee työlli­syyden kasvua 200 000:lla.

"Eihän meillä ole tätä määrää ihmisiä töihin ilman maahanmuuttoa."

Vartiainen toivoo, että hyvästä työllisyys- ja maahanmuuttopolitiikasta sekä työvoiman houkuttelemisesta Suomeen tulisi pienenevien ikäluok­kien uusi suuri kansallinen projekti.

Helsingin Sanomat: Juhana Vartiaisen poliittinen yksinäisyys 26.4.2014

Hesarin toimittaja Anna-Liina Kauhanen on ammattitaidottomuudessaan juuri oikea henkilö komppaamaan Ruotsin maahanmuuttopolitiikkaa komppaavaa Juhana Vartiaista.

[Golimar]

Työ- ja elinkeinoministeriö tavoittelee työlli­syyden kasvua 200 000:lla.

"Eihän meillä ole tätä määrää ihmisiä töihin ilman maahanmuuttoa."

Vartiainen se jaksaa sylkeä suomalaisten työttömien kasvoille.

[Kulttuurirealisti]

Vartiainen spämmää taas Soininvaaran blogiin:

http://www.soininvaara.fi/2014/03/22/leikatako-vai-eiko-leikata-siinapa-vasta-pulma/

Juhana Vartiainen kirjoitti 23.3.2014 kello 10:53

Eihän tuo Vartiainen niin pöljä olekaan, tuossa kirjoituksessa. Mutta jos hän luulee, että hyvin erilaisesta kulttuurista tuleva, ammattitaidottomien maahanmuutto korjaa Suomen tilannetta, hän on tietenkin väärässä.

[timouti]

Työperäinen maahanmuutto on demareille Vartiaisen mielestä tabu. Suomalaisen politiikan julkinen salaisuus on, että Suomi tarvitsee maa­hanmuuttajia, hän sanoo. Työ- ja elinkeinoministeriö tavoittelee työlli­syyden kasvua 200 000:lla.

"Eihän meillä ole tätä määrää ihmisiä töihin ilman maahanmuuttoa."

Mitähän töitä ne on, mihin maahanmuuttoa tarvitaan? Onko toiveissa, että tulee uusi Nokian kaltainen menestys, joka takoo rahaa yhteiskuntaan ja sitten polkaistaan työpaikkoja kaikille aloille?

Vai onko suunnitelma, että kaikki työt ajetaan alas ja aloitetaan taas nollasta. Maahanmuuttajat menevät maaseusulle ja kasvihuoneisiin töihin, kuten Närpiössä. Suomesta tulee suuri luomuviljelysmaa. Lampaanlihan tuotanto kukoistaa, kun lammaspaimenia on omiksi tarpeiksi maahan. Siinä ei tarvita edes luku- ja kirjoitustaitoa.

Jos ei ole mitään suunnitelmaa, millä alalla talouskasvu tapahtuu, ei tarvita ylimääräistä työvoimareserviä.

[Roope]

Eihän tuo Vartiainen niin pöljä olekaan, tuossa kirjoituksessa. Mutta jos hän luulee, että hyvin erilaisesta kulttuurista tuleva, ammattitaidottomien maahanmuutto korjaa Suomen tilannetta, hän on tietenkin väärässä.

Vartiaisen ajattelu menee sitä rataa, että jos ammattitaidottomien maahanmuutto ei lopulta korjaakaan Suomen tilannetta, on vika yhteiskunnassa ja sen pahempi sitten yhteiskunnalle, mutta maahanmuuttoa on joka tapauksessa lisättävä. Toisaalta hän elää itsepintaisesti kehittämässään harhassa, että juuri Ruotsissa ääriliberaalin maahanmuuttopolitiikan ongelmat on onnistuttu ratkaisemaan lakeja rukkaamalla. Vartiainen pitää tilastojen perusteella Ruotsin maahanmuuttopolitiikkaa menestyksellisenä, koska se on osaltaan kasvattanut työssäkäyvien määrää ("lisännyt työn tarjontaa"), mutta jostain syystä hän kieltäytyy näkemästä samoista tilastoista, että kantaväestöön ja eurooppalaiseen maahanmuuttoon verrattuna Euroopan ulkopuolisen maahanmuuton liberalisointi on suhteessa kasvattanut vieläkin enemmän työssäkäyvien elättämien määrää. Tämä konkretisoituu esimerkiksi siinä, että kantaväestön ja maahanmuuttajien työllisyysasteen ero on Ruotsissa kaikesta tempputyöllistämisestä huolimatta OECD-maiden suurin.

[Skeptikko]

Mitähän töitä ne on, mihin maahanmuuttoa tarvitaan? Onko toiveissa, että tulee uusi Nokian kaltainen menestys, joka takoo rahaa yhteiskuntaan ja sitten polkaistaan työpaikkoja kaikille aloille?

Vartiainenhan on jo kuukausia aimmin illeessa toisessa jutussa kertonut, että maahanmuuton tarkoituksena on painaa palkkatasoa Suomessa alas. Tavoitteena ei välttämättä ole niinkään maahanmuuttajien työllistyminen, vaan palkkatason ajaminen alas, kun samoja työpaikkoja tavoittelee suuri joukko työttömiä ihmisiä. Markka-aikaan voitiin devalvaatiolla saada aikaan palkkatason ajaminen kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle, mutta silloin palkansaajien lisäksi kilpailukyvyn parantamiseen osallistuivat myös varakkaat, joiden omaisuuden arvo samalla laski markan arvon heikkenemisen myötä. Vartiaisen ajamalla palkka-alelle maksumiehiksi joutuu yksinomaan työväestö.

Toinen keino, jolla Vartiainen haluaisi ajaa samaa, on yleissitovista palkkakorotuksista luopuminen kokonaan, kunnes työttömyysprosentti on pudonnut noin 4-5 prosenttiin. Jos kuitenkin samaan aikaan otetaan vielä hyvin suuri määrä maahanmuuttajia maahan, tuleeko työttömyysprosentti koskaan tippumaan sinne 4-5 prosenttiin? Ja jos maat, joista nämä maahanmuuttajat tulevat, eivät ole pystynyt työllistämään vieläkin alhaisemmista palkkatasosta huolimatta tällaista ihmismäärää, niin mikä saa olettamaan, että työllistäminen onnistuisi Suomessa sen paremmin?

PS, saatoin muistaa väärin sen, että nimenomaan Vartiainen olisi hehkuttanut maahanmuuttoa sillä, että se alentaa palkkatasoa. Kyseessä saattoikin olla Ilmarisen Jaakko Kiander:

http://yle.fi/uutiset/tutkijat_100_000_uutta_maahanmuuttajaa_tarvitaan_suomeen_toihin/6598480
...
Yleensä ulkomaalaisten palkkataso on alempi kuin kantaväestön.

- Kyllä tämä on maahanmuuton yksi taloudellinen logiikka, että maahanmuuttajat ovat halpaa työvoimaa ja pitävät siltä osin työvoimakustannuksia kurissa.

Kiander sanoo, että maahanmuutto hyödyttää nimenomaan yrityksiä ja kuluttajia. Matalapalkka-alojen muiden työntekijöiden oma suhteellinen asema yleensä heikkenee maahanmuuton seurauksena.
...

[Siili]

Kukkikset ovat väittäneet, että vapaamuotoisempi työperäinen maahanmuutto vähentää turvapaikkamekanismin väärinkäyttöä.  Ruotsissa työnantaja voi kutsua melko vapaasti työntekijöitä tarpeensa (tai "tarpeensa") mukaan.  Jostain syystä kuitenkin yli puolet näistä kutsutuista hakee myöhemmin turvapaikkaa Ruotsista. 

http://www.dn.se/debatt/arbetskraftsinvandring-har-blivit-ett-nytt-satt-att-fly-krig/

Onkohan kyse siitä, että tuo työnantajien "tarve" ei ole kovin pitkäjänteistä tai "tarpeen" kohde vaihtuu taktisista syistä varsin tiuhaan?

[Kemolitor]

Demarien Antti Rinne ei oikein lämpene Vartiainen maahanmuuttovisioille:

Antti Rinne tyrmää Vartiaisen Sdp-ruoskinnan

Vartiaisen mielestä myös työperäinen maahanmuutto on demareille tabu. Rinne on eri mieltä.

"Sekin on ihan idioottimainen väite. Jokainen meistä tietää, että väestön ikärakenne on sellainen, että me ei selvitä pelkästään suomalaisella porukalla tulevaisuudessa. Tarvitsemme jollakin aikavälillä jonkinlaista työperäistä maahanmuuttoa, mutta tällä hetkellä se ei ole ykkösasia", Rinne sanoi.

"Ykkösasia on saada työtuntien määrää lisättyä sitä kautta, että suomalaiset saavat työpaikkoja."
----------

HS: Antti Rinne tyrmää Vartiaisen Sdp-ruoskinnan

Juuri tuo sama asia minua on Vartiaisen horinoissa ihmetyttänyt. Eihän ulkomaalaisten tänne raahamisesta ole mitään hyötyä, jos heille ei ole työpaikkoja tarjolla. Työssäkäyvien määrä ja tarjolla olevan työvoiman määrä ovat kuitenkin kaksi aivan eri asiaa.

[Kulttuurirealisti]

Suomalaisen politiikan julkinen salaisuus on, että Suomi tarvitsee maa­hanmuuttajia, hän sanoo. Työ- ja elinkeinoministeriö tavoittelee työlli­syyden kasvua 200 000:lla.

"Eihän meillä ole tätä määrää ihmisiä töihin ilman maahanmuuttoa."

Hesarin toimittaja Anna-Liina Kauhanen on ammattitaidottomuudessaan juuri oikea henkilö komppaamaan Ruotsin maahanmuuttopolitiikkaa komppaavaa Juhana Vartiaista.

Tuossa kiteytyy hyvin suomalainen maahanmuuttokeskustelu ja median taso. Ensinnä, TEMmi tavoittelee 200 000:a uutta työllistä. Ne työpaikat täytyy pystyä luomaan, pelkkä julkisen instituution toiveajattelu ei niitä luo.

Toisaalta, kuka ajattelee, että ne 200.000 luotaisiin vuodessa tai parissa? Jos näyttää, että Suomen työttömät ovat loppumassa, aletaan ihmeessa palkkailemaan ulkomailta hyviä ammattilaisia hommiin. Siitä pitää ehkä maksaa, mutta miksi niihin hommiin tarvittaisiin maahanmuuttoa läntisen maailman ulkopuolelta, edes nykyisessä mittakaavassa?

Tai sitten pitää alkaa valkkaamaan maahan tulevia ihmisiä. Pisteyttää. Mutta sehän ei ilmeisesti tule sopimaan, ainakaan lähiaikoina.

[Roope]

Demarien Antti Rinne ei oikein lämpene Vartiainen maahanmuuttovisioille:

Rinnehän antaa ymmärtää olevansa Vartiaisen kanssa samaa mieltä maahanmuutosta, mutta ei vain pidä maahanmuuttoa tällä hetkellä "ykkösasiana".

[Kemolitor]

Demarien Antti Rinne ei oikein lämpene Vartiainen maahanmuuttovisioille:

Rinnehän antaa ymmärtää olevansa Vartiaisen kanssa samaa mieltä maahanmuutosta, mutta ei vain pidä maahanmuuttoa tällä hetkellä "ykkösasiana".

Tunnustan heti, etten ole Juhana Vartiaisen ajatuksiin kovinkaan syvällisesti perehtynyt. Olen kuitenkin ollut ymmärtävinäni, että tämä olisi yksi hänen keskeisiä ajatuksiaan:

Taloustutkija Juhana Vartiaisen tuore raportti "Työvoima tehokkaaseen käyttöön" väittää, että työtä syntyy, jos työvoimaa on tarjolla. Siksi työnteon pitää olla kannattavampaa kuin oleilun. On nostettava eläkeikää, lyhennettävä opiskeluaikoja ja hoitovapaita. Eivätkä nämäkään riitä:

- Enpä usko, että sellaiset reformit voivat toimia niin nopeasti. Luulen että tällaiset tavoitteet eivät voi toteutua, ellei työperäinen maahanmuutto lisäänny selvästi siitä, mitä nyt kaavaillaan.

Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander pitää täysin mahdollisena, että uusia työpaikkoja voi syntyä hallituksen kaavailemat 200 000. Hän arvioi, että jos talous saisi nopea nosteen, puolet työttömistä työllistyisi. Kotiäideistä ja opiskelijoista osa hankkiutuisi töihin. Suomalaiset eivät kuitenkaan haluaisi tehdä raskasta tai epämiellyttävää työtä.

- Voisin karkeasti arvioida, että noin 100 000 maahanmuuttajaa auttaisi tämän tavoitteen saavuttamaan, Kiander laskee.

YLE: Tutkijat: 100 000 uutta maahanmuuttajaa tarvitaan Suomeen töihin

Vartiaisen ajatus siis on, että kunhan työvoimaa on tarpeeksi tarjolla, niin työpaikkoja syntyy itsestään. Kun taas minä ymmärtäisin Rinteen näkemykseksi, että ensisijaista on saada lisää työpaikkoja, joiden aikaansaamiseen työperäinen maahanmuutto ei olisi mikään ratkaisu.

Rinteen lausunto tuntuu yleensäkin aika kieli keskellä suuta lausutulta:
"Tarvitsemme jollakin aikavälillä jonkinlaista työperäistä maahanmuuttoa"

Jollakin aikavälillä jonkinlaista, senhän voi ymmärtää miten tahansa. Rinne muistaakseni haastaa Urpilaisen puheenjohtajapaikan SPD:n puoluekokouksessa toukokuussa, tässä vaiheessa pitää sanomisensa kaikenlaiseen maahanmuuttoon liittyen miettiä hyvin tarkkaan, ettei niitä päästä käyttämään lyömäaseena itseä vastaan.

[timouti]

Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander pitää täysin mahdollisena, että uusia työpaikkoja voi syntyä hallituksen kaavailemat 200 000. Hän arvioi, että jos talous saisi nopea nosteen, puolet työttömistä työllistyisi. Kotiäideistä ja opiskelijoista osa hankkiutuisi töihin. Suomalaiset eivät kuitenkaan haluaisi tehdä raskasta tai epämiellyttävää työtä.

- Voisin karkeasti arvioida, että noin 100 000 maahanmuuttajaa auttaisi tämän tavoitteen saavuttamaan, Kiander laskee.

Onpa rasistinen ajatus: Suomalaiset ovat herrakansaa, jolle ei kelpaa raskas ja epämiellyttävä työ. Tuodaan ulkomaalaisia tekemään ne työt. Kas kun ei suoraan haaveile neekeriorjista.

Toisaalta kaikki suomalaiset eivät kykene tekemään siistejä, hyvinpalkattuja töitä. Ei pitäisi luokitella töitä kelpaaviin ja kelpaamattomiin. Se ruokkii vain sitä ajatusta, että jos ei mieluista työtä löydy, eletään tukien avulla. Työtunteja lisätään, jos kaikki saadaan töihin, jokainen kykyjensä mukaan. Jos ei suomalainen ole viitsinyt opiskella koulussa tai ei ole saavuttanut hyviä tuloksia, niin työt annetaan sen mukaan, eikä kysellä onko liian raskasta tai epämiellyttävää. Menneitten aikojen ajatus, että tuodaan maahanmuuttajia tekemään ne työt, jotka ei suomalaisille kelpaa.

[FadeAway]

Ei tämä työperäisellä maahanmuutolla hoidu, jos maahanmuuttajien työttömyysaste on kaksinkertainen kantaväestöön verrattuna. Eikä se hoidu niin, että otetaan suuret määrät pakolaisia, turvapaikanhakijoita ja perheenyhdistämisellä heidän sukulaisensa. Varsinkin tiettyistä maista tulevien osaamisella ei ole käyttöä Suomen työmarkkinoilla. Suhde oikeasti työperäisten ja hum. mamu & elintasopakolaisten pitäisi olla todella hyvä. Tosin halpatyövoima&harmaa talous -ongelma ei näin poistuisi.
Tällöin pitäisi ehdottaa esim. Kanada, Uusi Seelanti,.jne maiden pisteytysjärjestelmään siirtymistä ja oleskeluluvan ehtojen kiristämistä muilta kuin työperäisiltä maahanmuuttajilta.

[Roope]

Vartiaisen ajatus siis on, että kunhan työvoimaa on tarpeeksi tarjolla, niin työpaikkoja syntyy itsestään. Kun taas minä ymmärtäisin Rinteen näkemykseksi, että ensisijaista on saada lisää työpaikkoja, joiden aikaansaamiseen työperäinen maahanmuutto ei olisi mikään ratkaisu.

Rinteen lausunto tuntuu yleensäkin aika kieli keskellä suuta lausutulta:
"Tarvitsemme jollakin aikavälillä jonkinlaista työperäistä maahanmuuttoa"

Hyvin ympäripyöreää. Rinne olisi voinut halutessaan ampua alas Vartiaisen maahanmuuttoajatukset esimerkiksi EU:n ulkopuolisen työvoiman työlupien saatavuusharkinnan lakkauttamisesta, jota ay-liike on perinteisesti vastustanut, mutta ei tehnyt niin. Sen sijaan Rinne valitsi alatyyliin piikittelemällä Vartiaiselle torkuista ja punaviinistä työajalla.

Rinne muistaakseni haastaa Urpilaisen puheenjohtajapaikan SPD:n puoluekokouksessa toukokuussa, tässä vaiheessa pitää sanomisensa kaikenlaiseen maahanmuuttoon liittyen miettiä hyvin tarkkaan, ettei niitä päästä käyttämään lyömäaseena itseä vastaan.

Urpilainen yritti hämätä ennen eduskuntavaaleja äänestäjiä pitämään itseään ja Sdp:tä jotenkin maahanmuuttokriittisinä ("maassa maan tavalla"-haastattelu), kun taas Rinne ei vaivaudu edes tällaiseen hämäämiseen. Yhteiskuntapoliittista ajatteluaan hahmottavassa Antin ohjelmassa Rinne ei käsitellyt lainkaan maahanmuuttoa, joka kuitenkin on yksi merkittävimmistä Suomen ja Euroopan tulevaisuutta muovaavista tekijöistä. Tämä osoittaa mielestäni sen, että Rinne ei halua demareiden sekaantuvan maahanmuuttoon edes ay-näkökulmasta, vaan jättää suosiolla maahanmuuttopolitiikan linjaukset oikeistolle.

[Roope]

Kukkikset ovat väittäneet, että vapaamuotoisempi työperäinen maahanmuutto vähentää turvapaikkamekanismin väärinkäyttöä.  Ruotsissa työnantaja voi kutsua melko vapaasti työntekijöitä tarpeensa (tai "tarpeensa") mukaan.  Jostain syystä kuitenkin yli puolet näistä kutsutuista hakee myöhemmin turvapaikkaa Ruotsista. 

http://www.dn.se/debatt/arbetskraftsinvandring-har-blivit-ett-nytt-satt-att-fly-krig/

Huomenna julkaistavan tutkimuksen tulokset kyseenalaistavat Vartiaisen hehkutuksen:

Tutkimus osoittaa myös, että työperäisestä maahanmuutosta on tullut uusi tapa paeta sotaa, vainoa tai köyhyyttä. Yli puolet niistä, jotka ovat jääneet yli kahdeksi vuodeksi, on hakenut turvapaikkaa Ruotsista. Osa heistä hakee ensin turvapaikkaa ja saavat sitten työpaikan, jonka perusteella he saavat jäädä maahan. Pääosa tulee tänne töihin ja hakee paikan päälle päästyään turvapaikkaa. Suurella osalla on hyvin pienet tai olemattomat tulot kahden maassaolovuoden jälkeen, mikä viittaa tekaistuihin työpaikkoihin  ("skenanställningar"). Vuonna 2012 käyttöön otetut ja tänä vuonna ehdotetut säädösten tiukennukset voivat muuttaa tilannetta, mutta tätä on liian aikaista sanoa.

Taustalla on EU:n tekopyhä pakolaispolitiikka. Vaikka kaikkien jäsenvaltioiden pitäisi noudattaa kansainvälisiä pakolaissopimuksia, estää EU käytännössä ihmisiä pakenemasta käyttämällä aitoja, rajavartiointia, pakolaisia kyydittävien lento- ja laivayhtiöiden sakkoja jne. Niin kauan kuin tilanne on tämä, ihmiset yrittävät löytää porsaanreikiä.  (käännös)

Dagens Nyheter: "Arbetskraftsinvandring har blivit ett nytt sätt att fly krig" 27.4.2014

Tutkimuksen taustalla ruotsalainen ajatuspaja FORES, jonka missioksi voisi luonnehtia liberaalin maahanmuuttopolitiikan puolustamisen ja maahanmuuttokriittisten vaientamisen. FORES yrittääkin kääntää työperäisen maahanmuuton epäonnistumisen pakolaispolitiikan epäonnistumiseksi.

[ike60]

Taloustutkija Juhana Vartiaisen tuore raportti "Työvoima tehokkaaseen käyttöön" väittää, että työtä syntyy, jos työvoimaa on tarjolla. Siksi työnteon pitää olla kannattavampaa kuin oleilun. On nostettava eläkeikää, lyhennettävä opiskeluaikoja ja hoitovapaita. Eivätkä nämäkään riitä:

- Enpä usko, että sellaiset reformit voivat toimia niin nopeasti. Luulen että tällaiset tavoitteet eivät voi toteutua, ellei työperäinen maahanmuutto lisäänny selvästi siitä, mitä nyt kaavaillaan.
[..]

YLE: Tutkijat: 100 000 uutta maahanmuuttajaa tarvitaan Suomeen töihin

Esimerkiksi Lapissa, Kainuussa ja pohjois-Karjalassa on ollut vuosikymmeniä työvoimareserviä tarjolla melko mittaviinkin työvoimatarpeisiin. Melko ison osan tuosta ajasta työnteko on ollut kannattavampaa kuin oleilu. Kuitenkaan niitä työpaikkoja ei ole syntynyt, vaan niitä on pitänyt synnyttää esim. valtiovallan toimin. Vartiainen, mikä Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa on vikana?

[Oho]

Keskeinen ongelma työperäisessä maahanmuutossa Suomeen on se, että 'halpa työvoima' on Suomessa kallista ja 'kallis työvoima' halpaa. Jos asiantuntijatyötä tekevä tohtori ei Suomessa voi oikein odottaa saavuttavansa merkittävästi korkeampaa elintasoa kuin hänen työhuoneensa siivoava toimistosiivoaja, on aika turha kuvitella, että systeemi houkuttaa niitä tohtoreita siivoajien sijaan ainkaan laajemmassa mitassa. Maksuton koulutus yms ovat vetovoimatekijöinä ihan puuppaa. Ne tohtorit tajuavat, ettei maksuton suinkaan ole ilmainen, vaikka sitä ei Suomessa moni tajuaisikaan.

[Maisteri Vihannes]

Jos asiantuntijatyötä tekevä tohtori ei Suomessa voi oikein odottaa saavuttavansa merkittävästi korkeampaa elintasoa kuin hänen työhuoneensa siivoava toimistosiivoaja,

Joitain otoksia Tilastokeskuksesta, tohtoreille on tietenkin monia ammattinimikkeitä mutta tuossa joitain. Siivoojista valtaosa kuulunee tuntipalkkaisiin joille tunteja annetaan se minkä työnantaja haluaa antaa, ja kuukausipalkka jää pienemmäksi kuin kuukausipalkkaisilla. Noilla tuloeroilla ei synny merkittävää elintasoeroa?

[Oho]

Noilla tuloeroilla ei synny merkittävää elintasoeroa?

Ei, jos ja kun yhteiskunta kaventaa palkkatason eroja julkisesti tuetulla tai jopa maksetulla asumisella jne.....

[Golimar]

Keskeinen ongelma työperäisessä maahanmuutossa Suomeen on se, että 'halpa työvoima' on Suomessa kallista ja 'kallis työvoima' halpaa. Jos asiantuntijatyötä tekevä tohtori ei Suomessa voi oikein odottaa saavuttavansa merkittävästi korkeampaa elintasoa kuin hänen työhuoneensa siivoava toimistosiivoaja, on aika turha kuvitella, että systeemi houkuttaa niitä tohtoreita siivoajien sijaan ainkaan laajemmassa mitassa. Maksuton koulutus yms ovat vetovoimatekijöinä ihan puuppaa. Ne tohtorit tajuavat, ettei maksuton suinkaan ole ilmainen, vaikka sitä ei Suomessa moni tajuaisikaan.

Suomessa suurin osa asiantuntijatyötä tekevistä tohtoreista työllistyy julkiselle sektorille ja ainoastaan kuluttaa eikä tuota mitään. Suomen ongelma on vientiteollisuuden vähäinen osuus BKT:sta.

[Maisteri Vihannes]

Noilla tuloeroilla ei synny merkittävää elintasoeroa?

Ei, jos ja kun yhteiskunta kaventaa palkkatason eroja julkisesti tuetulla tai jopa maksetulla asumisella jne.....

No, otetaan siivoojan palkaksi 2000€/kk, joka on yläkanttiin, ja tutkijan palkaksi 3000€/kk, joka on alakanttiin. Veroprosenttilaskurista arvioituna Siivojalta menee veroja ymv 20% eli käteen jää 1600€/kk. Tutkijalta menee 27% eli käteen jää 2190€/kk. Siivoojan tulot ovat juuri asumistukeen oikeuttavien tulojen yläpuolella.

Molemmat joutuvat käyttämään "peruselämiseen", minimitasoiseen elämiseen, tietyn määrän rahaa. Summaksi voidaan olettaa vaikka 1150€/kk Helsingin toimeentulotuen normin (perusosa+asuminen+hieman terveydenhuoltokuluja) mukaan. Tällöin siivojalle jää 450€/kk jolla nostaa elintasoa, tutkijalle 1040€/kk. Siivooja voinee valita kaksi seuraavista: parempi asunto, parempaa ruokaa, halpa auto, harrastuksia. Tutkija voi valita ne kaikki, tai todella hienon asunnon, uuden auton, tai kalliita harrastuksia. Siivoojan on hankalaa hankkia omistusasuntoa, tutkija voi valita että ostaa omistusasunnon, ja lainan maksamisen jälkeen elintasoero kasvaa entisestään.

Ja edelleen, suuri osa siivoojista on tuntipalkalla ja saa huomattavasti vähemmän.

[Roope]

Ruotsin hallitus ja sitä maahanmuuttopolitiikassa ohjaava Ruotsin vihreät myöntävät, että työperäisen maahanmuuton vapauttaminen ei mennyt ihan putkeen, ja sääntöjä on nyt kiristettävä havaittujen väärinkäytösten ehkäisemiseksi. Tosin samalla ne esittävät myös toisten sääntöjen löysentämistä.

Maahanmuuttoministeri Tobias Billström ja vihreiden maahanmuuttovastaava Maria Ferm ovat Svenska Dagbladetin kirjoituksessaan varsin epämääräisiä siitä, mitä he väärinkäytöksillä tarkoittavat ja miten laajoja ne ovat olleet. Se käy kuitenkin selväksi, että esitetyt uudistukset eivät tule vaikuttamaan työlupien väärinkäyttöön esimerkiksi laittoman siirtolaisuuden väylänä juuri mitenkään.

Svenska Dagbladet: Nu skärper vi reglerna för arbetskraftsinvandring 29.4.2014

Yhä suurempi osa maahan pitemmäksi aikaa jäävistä saa viisumin Ruotsiin väliaikaisen työluvan kautta, mutta hakeekin sitten turvapaikkaa. Hallitus ja vihreät eivät miellä tällaista työlupajärjestelmän väärinkäytöksi, joten asialle ei tehdä mitään. Sitäkään ei pidetä ongelmana, että saatavuusharkinnasta luopuminen on lisännyt kouluttamattoman väestön maahanmuuttoa etenkin sellaisille aloille, joilla ei ole työvoimapulaa vaan päinvastoin korkea työttömyys.

[Roope]

Urpilainen yritti hämätä ennen eduskuntavaaleja äänestäjiä pitämään itseään ja Sdp:tä jotenkin maahanmuuttokriittisinä ("maassa maan tavalla"-haastattelu), kun taas Rinne ei vaivaudu edes tällaiseen hämäämiseen. Yhteiskuntapoliittista ajatteluaan hahmottavassa Antin ohjelmassa Rinne ei käsitellyt lainkaan maahanmuuttoa, joka kuitenkin on yksi merkittävimmistä Suomen ja Euroopan tulevaisuutta muovaavista tekijöistä. Tämä osoittaa mielestäni sen, että Rinne ei halua demareiden sekaantuvan maahanmuuttoon edes ay-näkökulmasta, vaan jättää suosiolla maahanmuuttopolitiikan linjaukset oikeistolle.

Puoluejohtaja Urpilainen julkaisi vappuna oman kirjasensa Sdp:n suunnasta ja tulevaisuudesta:
Jutta Urpilainen: Työn, hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisuuden tulevaisuus 1.5.2014

Myös Urpilainen sivuuttaa kokonaan maahanmuuton. Sitä ei ole olemassa. Tämä on sitäkin merkillepantavampaa, kun Urpilainen kirjasessaan haastaa (s. 13) Juhana Vartiaisen näkemyksiä rakenneuudistusten tarpeesta ja työllisyysasteen nostamisen keinoista. Edes tässä yhteydessä Urpilainen ei mainitse maahanmuuttoa, vaikka maahanmuuton lisääminen Ruotsin mallin mukaisesti on ollut aivan olennainen osa Vartiaisen keinopalettia.