2009-07-21 IS: Maahanmuuttajilla hankaluuksia päästä korkeakouluihin

[Lemmy]

No mitens nää naismokumannekiinit, tää afganistanilainen farmaseutti ja eiks se futaajien siskokin ole tutkinnon suorittanut?

[Ernst]

No mitens nää naismokumannekiinit, tää afganistanilainen farmaseutti ja eiks se futaajien siskokin ole tutkinnon suorittanut?

Jos noita korkeakoulututkinnon suoritusesimerkkejä löytyy enemmän, SYL:n mokuttajamultikultistajat ahdistuvat. Ketäs sitten hyysätään?

[pamaus]

Mistä on nykyisen syllin hallitus tehty?   Harhoista, tötsysitä ja suvaitsevasta rakkaudesta!

Eikö SYL:llä ole muuta tekemistä kuin julkiantaa lausunto, jonka monikulttuuria rakastava media meille ilolla oksentaa? Hyvin on asiat ja julkisuus on kivaa vai onko? Pitäisivät vaikka huolen vain siitä, että puitteet lahjakkaiden koulutukseen paranevat ja lusmuilevat maailmanpelastajat päätyvät takaisin tähän maailmaan todellisten opintojen ja töiden pariin.

Kyllä ne joilla on halu ja edellytykset pääsevät yliopistoon ihan ihonväristä, varallisuudesta tai alkkareiden mallista riippumatta. Jos edellytyksiä ei ole niin silloin ei pidä väkipakolla ja kiintiöillä tehdä lisää maistereita, joista ei ole mihinkään ihan ihonväristä, varallisuudesta tai alkkareiden mallista riippumatta.

Näin on kuitenkin tehty ja mitä siitä on seurannut. Joten syllissä olkaahan tarkkoja ja keskittykää olennaiseen. Positiivista syrjintää harrastetaan tässä maassa jo ihan liikaa.

[Sarppi]

En mä ainakaan saanut tuosta käsitystä, että artikkelin tärkein pointti oli, että maahanmuuttajille omat helpommat tutkinnot korkeakouluun. Eikö siinä nimenomaan sanottu, että kieli aiheuttaa monille vaikeuksia vielä pääsykokeissa, ja kielenopetusta pitäis jotenkin tukea ennen korkeakouluvaihetta?

Kyllä ne joilla on halu ja edellytykset pääsevät yliopistoon ihan ihonväristä, varallisuudesta tai alkkareiden mallista riippumatta.

Kyllä varhaisemmassa vaiheessa opintoja on jotain merkitystä sillä, miten kotiväki pystyy auttamaan opinnoissa. Jos vaikkapa yläasteikäinen ei voi kysyä isiltä apua bilsanläksyyn yhteyttämisestä tai äitiä kuulustelemaan enkun sanoja koetta varten (kun kumpikaan ei ymmärrä lukemaansa tekstiä), niin on se silloin vähän eri viivalla kuin kantaväestö.

Yliopistoon päässeen henkilön pitäisi kyllä jo ylittää äidin ja isin antaman opiskeluavun tietotaso ihan lähtökohdista riippumatta - paitsi ehkä jos äiti tai isä on proffana kyseisellä laitoksella.

[JM-K]

Mielestäni maahanmuuttajien pääsykoevaikeuksia ei pitäisi tarkastella itsenäisenä ongelmana, sillä kyllä ihan syntyperäisillä suomalaisillakin on vaikeuksia niiden pääsykokeiden kanssa. Syy on yksinkertaisesti se, että useimmat pääsykoekirjat (niin kuin kaikki muukin yliopistossa luettava kirjallisuus) ovat sisällöltään niin taivaita hipovia ja "tieteellisesti" (lue: mahdollisimman vaikeasti) kirjoitettuja, että ei niistä tahdo oikein saada mitään tolkkua.

Kuten olen jo omilla sivuillani todennut, niin maahanmuuttajien kielenopetusta tulee merkittävästi lisätä ja vastaavasti kaikenmaailman tulkkipalveluita vähentää. Vain näin menetellen maahanmuuttajille syntyy aidosti motivoiva syy opetella suomen kieli. Sitten heilläkin on tasavertaiset mahkut ihan mihin kouluun vaan niin kuin pitääkin.

Kielikoulutus tulee ehdottomasti koskea kaikkia maahanmuuttajia, niin naisia kuin lapsiakin. Erityisesti kotiäitejä.

http://juhamakiketela.info/index.php?sivu=rakentaviaratkaisuja

[Ernst]

En mä ainakaan saanut tuosta käsitystä, että artikkelin tärkein pointti oli, että maahanmuuttajille omat helpommat tutkinnot korkeakouluun.

Mitä muumia tarkoittaa "omat helpommat tutkinnot korkeakouluun"?

Eikö siinä nimenomaan sanottu, että kieli aiheuttaa monille vaikeuksia vielä pääsykokeissa, ja kielenopetusta pitäis jotenkin tukea ennen korkeakouluvaihetta?

Luki, mutta siinä vaadittiin erityistoimia korkeakouluihin pääsemiseksi.

Kyllä varhaisemmassa vaiheessa opintoja on jotain merkitystä sillä, miten kotiväki pystyy auttamaan opinnoissa. Jos vaikkapa yläasteikäinen ei voi kysyä isiltä apua bilsanläksyyn yhteyttämisestä tai äitiä kuulustelemaan enkun sanoja koetta varten (kun kumpikaan ei ymmärrä lukemaansa tekstiä), niin on se silloin vähän eri viivalla kuin kantaväestö.

Yliopistoon päässeen henkilön pitäisi kyllä jo ylittää äidin ja isin antaman opiskeluavun tietotaso ihan lähtökohdista riippumatta - paitsi ehkä jos äiti tai isä on proffana kyseisellä laitoksella.

Peruskysymys: miksi noilla aidoilla ja oikeilla händikäppeillä varustettuja mamujälkeläisiä pitäisi ohjata korkeakouluihin? Jos minulla olisi Suomessa syntyneenä karmea lapsuus ja oudot vanhemmat, ei minulle tarjottaisi oikoteitä opintoihin. Minun elämäni olisi lähtökohtaisesti ehkä huono, mutta voisin edetä normaalikanavia pitkin niin pitkälle kuin jaksan ponnistella. Kaikki tuki on mamuillekin tarjolla yhtäläisesti.

Opetus: mamukin voi elää ammattitutkinnon jälkeen hyvän elämän, vaikka ei päässyt tohtoriksi. Tohtoreita on noin 15000, 0,3% väestöstä. Valtaosa ei ole akateemisia. Miksi mamuja pitäisi erikseen ohjata tuonne?

[Roope]

Peruskysymys: miksi noilla aidoilla ja oikeilla händikäppeillä varustettuja mamujälkeläisiä pitäisi ohjata korkeakouluihin?

Ääneenlausumatonta perusvastausta pitää hakea 60-70-luvuilta. Peruskoulun ideologinen pohja oli mm. blank slate -ajatuksessa, jonka mukaan kaikki ryhmät saavuttavat yhtä hyviä oppimistuloksia, kunhan heidät vain ohjelmoidaan oikein. Siksi peruskoulun ja sitä seuraavien opintoasteiden yhdeksi suureksi tavoitteeksi asetettiin se, että kaikista yhteiskuntaluokista korkeakouluun jatkaa yhtäläinen määrä opiskelijoita. Näin yhteiskuntaluokan periytymisen jatkumo katkeaa ja maailma on lopulta sd-tasa-arvoinen.

Tämä ideaali ei tietenkään toimi (monestakaan syystä), vaikka silloista virhettä ei voi vieläkään myöntää. Lopulta ongelma kierrettiin laskemalla lukion ja korkeakoulujen rima tarpeeksi alas, jotta suurin osa ikäluokasta pääsee jonkin lajin "korkeakouluun".

Uusi aika, uudet kujeet. Nyt tätä tasa-arvoistamista yritetään päivitettynä versiona. Yhteiskuntaluokan käsitteen korvaavat etniset ryhmät. Koska maahanmuuttaja on aivan yhtä arvokas ja kyvykäs kuin muutkin, niin heitä pitää olla korkeakouluissa vähintään sama osuus kuin kantaväestöä, piste. Jos ei ole, niin se johtuu syrjivistä rakenteista (kulttuuri, kieli, rasismi), joiden poistamiseen tai ylittämiseen tarvitaan eritystoimia, kunnes maailma on lopulta pv-tasa-arvoinen.

Nykyisessä jargonissa tasa-arvon on korvaamassa yhdenvertaisuus, koska ihmisillä on vähintäänkin intuitiivinen käsitys siitä, mitä tasa-arvo tarkoittaa. Tasa-arvo tarkoittaa vain harvan mielikuvissa erityistoimia, kiintiöitä ja yksilöiden jatkuvaa tietoista syrjimistä etnisen ryhmänsä perusteella.

[Oho]

Kyllä varhaisemmassa vaiheessa opintoja on jotain merkitystä sillä, miten kotiväki pystyy auttamaan opinnoissa. Jos vaikkapa yläasteikäinen ei voi kysyä isiltä apua bilsanläksyyn yhteyttämisestä tai äitiä kuulustelemaan enkun sanoja koetta varten (kun kumpikaan ei ymmärrä lukemaansa tekstiä), niin on se silloin vähän eri viivalla kuin kantaväestö.

Mä kyllä luulen, että toi kotoota saatu apu on pikemminkin oireellinen kuin todellinnen vaikutin. Se heijastelee kodin suhtautumista kouluun ja opiskeluun yleensäkin pikemminkin kuin kotoa saadun avun konkreettisesta arvoa.

Mutta mutta, tämmönen ajatus johtaa tietenkin siihen nuivahkoon ajatukseen, että maahanmuuttajaperheissä koulutusta ja koulunkäyntiä ei useinkaan arvosteta niin paljoa kuin kantaväestöperheissä ja siitä ei oikein voi suomalaisia syyttää.

Itseasiassa joku somalihan asiasta avautui, mutta hän syytti suomalaista rakenteellista rasisimia somalien heikohkosta suoriutumisesta. Ajatus meni joltisenkin näin: Suomeen tulleiden somalien joukossa on paljon todellisia huippuosaajia joille ei ole tarjottu huippuosaajille kuuluvia paikkoja. Huippuosaajien huippulahjakkaat lapset ovat oivaltaneet kuinka suomalainen rakenteellinen rasismi on torpannut heidän huippuosaavien vanhempien huippu-urat, ja näin ollen opiskelu ja ponnistelu on turhaksi tuomittua puuhaa rasistisessa Suomessa... "Pearls before swine" ovat nämä huippulahjakkuudet siis Suomelle.

[CaptainNuiva]

Semmoinenkin pointti tuli vielä mieleen että ainekin muutama vuosi sitten oli jo kantasuomalaistenkin keskuudessa ongelmana että ammattikouluihin menijöitä ei ollut riittävästi, eli pukkaa pirusti opinahjoista kortistoon maisteria sun muita ja samaan aikaan ei tahdo löytyä enää tekijöitä putki,sähkö ym.hommiin.

Itse olen aikoinaan käynyt lähes kymmenen vuoden putken läpi praktiikkoineen, jos nyt pitäsi aloittaa uusiksi niin kävisin vuoden tai kaksi ammattikoulua ja sen jälkeen lyömään rahoiksi.
Toinen vaihtoehto olisi ylikouluttautua kortistoon tai matalapalkka-alalle(Poikkeuksiakin tietty on).

Joidenkien mielestä kansakunta pärjäsi paremmin jos kaikki olisivat tohtoreita...?

[Lemmy]

Syy on yksinkertaisesti se, että useimmat pääsykoekirjat (niin kuin kaikki muukin yliopistossa luettava kirjallisuus) ovat sisällöltään niin taivaita hipovia ja "tieteellisesti" (lue: mahdollisimman vaikeasti) kirjoitettuja, että ei niistä tahdo oikein saada mitään tolkkua.

Nomutta se on paljon fiinimpää puhua yliopiston kahvilassa filosofeeraten, että "flatulenssi on hermeneuttinen ilmiö" tuntien olevansa intellektuelli; kun keskikaljakuppilassa on turha sanoa, että "pieru on toistuva ilmiö jota ei voi samanlaisena toistaa" koska se on itsestäänselvyys.

[PetethePerkele]

Hankaluuksia on. Syitä: älykkyyden puute, motivaation puute. Samat syyt kuin kantaväestön edustajilla jotka eivät pääse korkeakouluihin/opiskele muuta kuin amiksen/oppisopimuskoulutuksen.

Se nyt vaan on niin että toiset on luotuja lukemaan ja toiset tekemään. Valtio pyörii eri kerrostumissa, on ammatteja joihin tarvitaan lukijoita, suunnittelijoita jne ja on ammatteja joihin tarvitaan tekijöitä: rakennus-, siivous-, puusepän- ja vaikka bussikuski noin muutaman mainitakseni. Esim. raksallahan suunnitelmat vedetään ensiksi paperille, sen tekevät arkkitehdit. Toteuttaa duunarit. Niin yhteiskuntarakenne toimii. Olisi kiva nähdä joku maisterismies joka ei ole koskaan nähnyt edes vatupassia tai vasaraa, rakentamassa omakotitaloa maisteriskavereidensa kanssa sokkelista ylöspäin. Milloinkahan ne harjakaiset pidettäis? Vuoden? 3 vuoden päästä? Ei milloinkaan kun perustuksesta lähtien on kaikki viturallaan?

[Ernst]

Hankaluuksia on. Syitä: älykkyyden puute, motivaation puute. Samat syyt kuin kantaväestön edustajilla jotka eivät pääse korkeakouluihin/opiskele muuta kuin amiksen/oppisopimuskoulutuksen.

Se nyt vaan on niin että toiset on luotuja lukemaan ja toiset tekemään. Valtio pyörii eri kerrostumissa, on ammatteja joihin tarvitaan lukijoita, suunnittelijoita jne ja on ammatteja joihin tarvitaan tekijöitä: rakennus-, siivous-, puusepän- ja vaikka bussikuski noin muutaman mainitakseni. Esim. raksallahan suunnitelmat vedetään ensiksi paperille, sen tekevät arkkitehdit. Toteuttaa duunarit. Niin yhteiskuntarakenne toimii. Olisi kiva nähdä joku maisterismies joka ei ole koskaan nähnyt edes vatupassia tai vasaraa, rakentamassa omakotitaloa maisteriskavereidensa kanssa sokkelista ylöspäin. Milloinkahan ne harjakaiset pidettäis? Vuoden? 3 vuoden päästä? Ei milloinkaan kun perustuksesta lähtien on kaikki viturallaan?

Vittu! Me maisterit olemme myös parhaita rakentajia! Ja vain vaatimattomuuteni ynnä hyvä kotikasvatukseni estävät kirjoittamasta, että me olemme ihan mahdottoman hyvia sängyssäkin. Kyllä jämpti on näin!

[Embo]

Peruskysymys: miksi noilla aidoilla ja oikeilla händikäppeillä varustettuja mamujälkeläisiä pitäisi ohjata korkeakouluihin?

Tämä korkeakouluttamisongelma juontanee juurensa siitä, että mamuoppilaat hakevat ja pääsevät lukioon huonommalla keskiarvolla kuin kantaväestö.

Positiivista syrjintää? Voi olla, mutta kovin lyhytnäköistä, sillä lukiosta pitää vielä jatkaa jonnekin, ja lukiohan valmentaa korkeakouluopintoihin.

[gloaming]

Yliopiston pääsykoesalit käyvät kohta ahtaiksi


Yliopisto: Opiskelijamäärä pysyi ennallaan, vaikka hakijoita oli enemmän. Puolet Tampereen yliopiston opiskelijoista on Pirkanmaalta.

Neljäs kerta toden sanoi, ja Aref Jalili-Monir pääsi opiskelemaan lääkäriksi. Lääketieteelliseen haki 160 enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuva: Hannu Kivimäki - Aamulehti

Tampereen yliopistoon pääsi tänä kesänä vain noin joka kymmenes hakija. Eilen tiistaina ilmoitettiin viimeiset pääsykoetulokset.

Tampereen yliopiston hakijamäärät kasvoivat roimasti tälle vuodelle. Hakijoiden määrän kasvua on selitetty huonolla taloustilanteella.

http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/yliopiston-paasykoesalit-kayvat-kohta-ahtaiksi/150234

---

Mitä on teatteritiede?

[Virkamies]

Mitä on teatteritiede?

Tiede joka tutkii teatteria.

http://www.helsinki.fi/taitu/teatteritiede/

[Oho]

Neljäs kerta toden sanoi, ja Aref Jalili-Monir pääsi opiskelemaan lääkäriksi. Lääketieteelliseen haki 160 enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuva: Hannu Kivimäki - Aamulehti

Suomesta ei varmaan enää löydy ensimmäistäkään sanomalehteä, jonka suhtautuminen maahanmuuttoon ja -muuttajiin olisi jotenkin neutraalin kiihkotonta saatikka värisokeaa. Kuinkahan tarkkaan piti toimittajan hyväksyttyjen listaa perata ennen kuin sopivan eksoottinen nimi ja pärstävärkki löydettiin. Tai noi voittaahan joku lotossakin.

[gloaming]

Suomesta ei varmaan enää löydy ensimmäistäkään sanomalehteä, jonka suhtautuminen maahanmuuttoon ja -muuttajiin olisi jotenkin neutraalin kiihkotonta saatikka värisokeaa. Kuinkahan tarkkaan piti toimittajan hyväksyttyjen listaa perata ennen kuin sopivan eksoottinen nimi ja pärstävärkki löydettiin. Tai noi voittaahan joku lotossakin.

Hatunnosto Arefin resilienssille joka tapauksessa. Neljäs kerta toden sanoo.

[Roope]

Tämä korkeakouluttamisongelma juontanee juurensa siitä, että mamuoppilaat hakevat ja pääsevät lukioon huonommalla keskiarvolla kuin kantaväestö.

Joita peruskoulun päättötodistuksen numeroita vielä erityistoimin korotetaan keskimäärin yhden arvosanan verran per maahanmuuttajataustainen verrattuna osoitettuun osaamiseen.

Olisiko jossain viitettä tuohon numerojen nostamisen alkuperäiseen käskytykseen ja sen mahdollisiin perusteluihin? Törmäsin ohimennen mainintaan siitä Opetushallituksen raportissa "Maahanmuuttajaoppilaat ja koulutus - tutkimus oppimistuloksista, koulutusvalinnoista ja työllistämisestä".

[Lemmy]

Mitä on teatteritiede?

Pellet analysoivat toisiaan. Sitten kolmas palkkaa virkaan.

[Lemmy]

Neljäs kerta toden sanoo.

Oliko se lääkikseen pyrkineiden keskiarvo jossain 3 pääsykokeessa, kun niistä viimeksi mainittiin. Ja melkein turha yrittääkkään ilman preppauskursseja. Olipa joku päässyt oliko se kuudennella yrittämällä    Noita "vaikeita" tiedekuntia on muutamia, ja taso päästä sisään on todella kova. Huomauttaisin, onkos se nyt HKK:n ulkomaankielisille linjalle tulee olla SAT-kokeesta sellaisia lukuja että se on vain 5% testin tehneistä. Että ne mamut ei paljo anteeks saa, vastoinpäin.

Mitä tulee tuohon taloustilanteeseen & hakijamääriin korrelaatio on ihan selvä. Muistaakseni hain "hullujen vuosien" taitteessa opiskelemaan, paikkoja oli joku 30, edellsvuonna hakijoita 25, samana vuonna joku 60... seuraavana vuonna "Suomi ei devalvoi" tuli 200 hakijaa olisiko ollut sitten laman syvimmässä kurimuksessa reippaasti yli...  

[foobar]

Suomesta ei varmaan enää löydy ensimmäistäkään sanomalehteä, jonka suhtautuminen maahanmuuttoon ja -muuttajiin olisi jotenkin neutraalin kiihkotonta saatikka värisokeaa. Kuinkahan tarkkaan piti toimittajan hyväksyttyjen listaa perata ennen kuin sopivan eksoottinen nimi ja pärstävärkki löydettiin. Tai noi voittaahan joku lotossakin.

Hatunnosto Arefin resilienssille joka tapauksessa. Neljäs kerta toden sanoo.

Totally off-topic, mutta nimestä tuli kyllä mieleen että onneksi ei ole maahanmuuttanut Walesiin. Siellä kun "araf" tarkoittaa hidasta...

Rasistinen kieli se.

[PetethePerkele]

Vittu! Me maisterit olemme myös parhaita rakentajia! Ja vain vaatimattomuuteni ynnä hyvä kotikasvatukseni estävät kirjoittamasta, että me olemme ihan mahdottoman hyvia sängyssäkin. Kyllä jämpti on näin!

tästä oli pakko antaa nuivimispiste+! Jämpti se on!

[Ernst]

Vittu! Me maisterit olemme myös parhaita rakentajia! Ja vain vaatimattomuuteni ynnä hyvä kotikasvatukseni estävät kirjoittamasta, että me olemme ihan mahdottoman hyvia sängyssäkin. Kyllä jämpti on näin!

tästä oli pakko antaa nuivimispiste+! Jämpti se on!

Tänks!

[Totuusko?]

Maahanmuuttajille pitää luoda samanlainen valtaväestöä syrjivä kiintiöjärjestelmä, mikä on jo ihan normaalia arkipäivää erään kielellisen vähemmistön etuoikeutena. Kyllä päättäjiemme pitäisi olla tasapuolisia ja oikeudenmukaisia valtaväestöä syrjivien etuisuuksien jakamisessa.

Annetaas sitten olla tämän asian tässä, eikö vain.

[Ernst]

Maahanmuuttajille pitää luoda samanlainen valtaväestöä syrjivä kiintiöjärjestelmä, mikä on jo ihan normaalia arkipäivää erään kielellisen vähemmistön etuoikeutena. Kyllä päättäjiemme pitäisi olla tasapuolisia ja oikeudenmukaisia valtaväestöä syrjivien etuisuuksien jakamisessa.

Ymmärrän pointtisi! Kaikkien vähemmistöjen on saatava syrjiä valtaväestöä yhtä järjestäytyneesti! Tässäpä tavoitetta kerrakseen!

[Leikkimielinen pihapeli]

Miksi on välttämätöntä saada korkeakouluun kieli-, oppimis- ja motivaatiovaikeuksista kärsiviä?

Siksi, että jos motivaatiovaikeuksista kärsiviä ei otettaisi sisään korkeakouluun, pidettäisiin luentoja lähes tyhjille saleille.

[Orpakytsä]

Yliopistossa opiskellessani eräs maahanmuuttaja änkesi mukaan luennoille, niihinhän on vapaa pääsy kaikille halukkaille, julkisia tilaisuuksia kun ovat. Oli kuulemma ollut samaan aikaan pääsykokeissakin kuin minä. Olin kovasti otettu siitä, että tämä kaveri oli päättänyt osallistua luennoille huonosta pääsykoemenestyksestä huolimatta. Ehkäpä seuraavana vuonna pääsykoemenestys olisikin parempi.

Hämmästykseni oli kyllä suuri, kun kyseinen kaveri alkoi kyselemään minulta pääsykoekirjoja. Sanoi, ettei ollut vielä nähnyt niitä. Kysyin, kuinka hän oli voinut olla pääsykokeissa lukematta pääsykoekirjoja. Hän sanoi, että pääsykoekirjat ovat liian kalliita hankkia.

Myötähäpeän tunteeni olivat myös melkoiset, kun tämä sama tyyppi roikkui proffan hihassa aina luennon jälkeen ja tiedusteli, kuinka opiskeluoikeuden saisi ilman sellaista muodollisuutta kuin pääsykoe. Itse olin uhrannut lähes kaiken sisään päästäkseni. Tasavertainen pääsykoe on ennen kaikkea oikeudenmukaisuuskysymys, kun harvoille paikoille valitaan opiskelijoita kymmenen kertaa suuremmasta määrästä halukkaita hakijoita. Onneksi ei päässyt varsinaiseksi (opiskelijaksi) takaovesta, muuten minulla olisi kyllä kasvanut sarvi otsaan...

[Roope]

Miksi on välttämätöntä saada korkeakouluun kieli-, oppimis- ja motivaatiovaikeuksista kärsiviä?

Siksi, että jos motivaatiovaikeuksista kärsiviä ei otettaisi sisään korkeakouluun, pidettäisiin luentoja lähes tyhjille saleille.

Luentosalit pysyvät parhaiten täynnä, kun korkeakouluun valitaan kaikkein motivoituneimmat ja osaamisensa osoittamiseen kykenevät. Niihin ei tarvita näön vuoksi penkintäyttäjiä kuten Oscar-gaalaan.

Kaikilla voi olla ajoittaisia motivaatio-ongelmia. Korkeakoulut kuitenkin haluavat valikoida opiskelijat siten, että "koulutukseen valikoituu motivoituneita ja kielitaitoisia opiskelijoita, joilla on riittävät edellytykset korkeakouluopinnoissa menestymiseen". Maahanmuuttajaopiskelijoiden suurimmiksi ongelmiksi on todettu huono suomen, ruotsin ja englannin kielen taito sekä motivaation puute. Kiintiöt ja erityistoimet eivät lisää kenenkään motivaatiota.

[Muuttohaukka]

Peruskoulussa voidaan inkluusion toteutumisen takeeksi tehdä HOJKS= henkilökohtainen opetuksenjärjestämissuunnitelma.Oppilaan opiskeluohjelmaa helpotetaan. Voidaanhan samalla tavalla perustaa mukautettuja lukioita ja hojksata akateeminen tutkintokin.
Pästötodistuksessa on sitten * niitten aineitten kohdalla jotka on helpotettu.
*lukio ja *yliopisto soveltuu erinomaisen hyvin niille mamuopiskelijoille, joiden alkuopetus on jäänyt puutteellikseksi esim. juuri puutteellisten olosuhteitten, puutteellisten opiskelutarvikkeiden ja mahdollisten puutteellisen, opiskelumotivaation takia.
Ei mitään pääsykokeita, ei mitään pohjakoulutusta. Yliopiston opo voi sitten auttaa vaikeimmissa aineissa, kuten tiedonhankintamenetelmät, kielikokeet ja kaikki muu turha sälä, joka sisältyy nykyisiin opintovaatimuksiin.

Täälläkin verenpainemittari meni säpäleiksi.

[Leikkimielinen pihapeli]

Kaikilla voi olla ajoittaisia motivaatio-ongelmia. Korkeakoulut kuitenkin haluavat valikoida opiskelijat siten, että "koulutukseen valikoituu motivoituneita ja kielitaitoisia opiskelijoita, joilla on riittävät edellytykset korkeakouluopinnoissa menestymiseen"

Jos tavoite on tuo, niin mielestäni on hullua, ettei pääsykokeissa kartoiteta mitenkään pyrkijän taloudellista tilannetta. Varallisuuden määrä kun on erittäin tärkeä tekijä sen kannalta, onko ihmisellä "riittävät edellytykset korkeakouluopinnoissa menestymiseen".

ei ollut kansalaisoikeusjärjestöjä eikä tasoituspistejärjestelmiä saati kiintiöitä tarjolla umpipunaisen savolaisen duunariperheen vesalle.

Affirmative actionin idea ei käsittääkseni ole niinkään parantaa duunariperheiden, vaan työttömien perheiden lasten asemaa.