Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä

[Roope]

Tällä hetkellä siis yhteenlaskettu saavutus: 10 lasta suomalaisten elätettäväksi. Se on todellista rikkautta!

Isällä on suuri suru ja huoli: lapset ovat Syyriassa ja hän ei millään saa heitä Suomeen. Omat tulot eivät riitä, ja jäi vielä työttömäksikin. Isä: Suomen viranomaisten on tehtävä on hankkia lapseni turvaan sodan jaloista. Sydämeni vuotaa verta, kun ajattelen lapsiani siellä sodan melskeessä.

Tuli jostain mieleen tämä laiton siirtolainen Espanjassa:

Uk­rai­na­lai­nen Nikolai Basistjuk, 48, on sai­ras ja työ­tön Es­pan­jas­sa, ei­kä hä­nel­lä ole oles­ke­lu­lu­paa. Hä­nel­lä on vai­kea kroo­ni­nen iho- ja ni­vel­sai­raus pso­ria­sis. Se ei ole hen­gen­vaa­ral­li­nen, mut­ta ai­heut­taa ki­pu­ja.

Ki­pui­hin oli­si hel­po­tus, kal­lis, pis­tok­se­na an­net­ta­va lää­ke, mut­ta Ba­sist­juk ei saa si­tä enää.
Ba­sist­juk ei ole pääs­syt lää­kä­riin sen jäl­keen, kun krii­si­maa Es­pan­ja kiel­si vuo­si sit­ten pa­pe­rit­to­mil­ta siir­to­lai­sil­ta jul­ki­sen ter­vey­den­huol­lon. En­nen hoi­to oli heil­le­kin mak­su­ton­ta.

MAD­RI­DIN lä­hel­lä 14 vuot­ta asu­nut Ba­sist­juk kä­vi tar­kas­tuk­sis­sa kah­den kuu­kau­den vä­lein, sil­lä aiem­pi hoi­to hei­ken­si hä­nen im­muu­ni­suo­jaan­sa.
"Ki­pu­ja on nyt enem­män. Mi­hin uut­ta la­kia tar­vi­taan? Se on vaa­rak­si kai­kil­le. Mei­tä koh­del­laan ai­na vain huo­nom­min", Ba­sist­juk puus­kah­taa.

[...]

Pa­luu Uk­rai­naan ei ole suun­ni­tel­mis­sa.
"Siel­lä ai­na­kaan ei ole töi­tä. Kyl­mä ja kos­tea il­mas­to oli­si huo­no vaih­to­eh­to ter­vey­del­le­ni", sa­noo Ba­sist­juk.

Helsingin Sanomat: Paperittomien siirtolaisten ahdinko syvenee Espanjassa 22.9.2013

[Svart Lucia]

Voin lohduttaa päätoimittajatätiä omilla kokemuksillani:
Nuorena ja komeana 1990-luvulla matkaillessani Tammisaaressa ja jossain Pampaksella, olikohan Kristinestadissa, yritin useita kertoja ravintoloissa magnan kouluruotsilla saada pildeä ummikkoruotsinkielisiltä tytöiltä. Som många har ingen illa ass.

Ei muuten onnistu. Vielä vähemmän amerikankielellä. En myöskään usko että päätoimittajan koirakaan olisi päässyt hässimään vaikka täti olisi venäjää osannutkin.

Pääsin kuitenkin kokemaan monikulttuurista riemunkirjavaa maailmaa kun Ekenääsin mustasukkaiset körmyt pelkäsivät että Helsingin pelle vie heiltä naiset. Tai että mä olen muka kourinut jonkun tjejens rumpan.  Ja seuraavana päivänä oli turpavärkki oli mustelmilla ja riemunkirjava. Että tunkekaa se pakkoruotsinne poikittain sinne minne aurinko ei paista ja missä vihreiden eduskuntaryhmän sateenkaaripojat nuohoavat.

Hahaa! Minä puolestani voin lohduttaa Jokeria: Ekenäs on itsellenikin tuttu paikka, mutta vaikka itsekin olen suomenruotsalainen niin minuunkin suhtauduttiin kovin epäluuloisesti ja syrjivästi, koska olin ulkopaikkakuntalainen. Eli en näkisi sisäänpäinlämpiävyyttä oireena ruotsinkielisyydestä vaan pikkupaikkakunnan ahdasmielisyydestä.

Ylipäätään Tammisaari ja jotkut Närpiöt on keinotekoisesti ylläpidettyjä kotiseutumuseoita jotka vois ympäröidä piikkilangalla ja vierailijoilta ottaa sisäänpääsymaksu.

Kerronpa vielä että aikoinaan Ahvenanmaalla minua ja kavereitani nimiteltiin "Valkovenäläisiksi" koska olimme manner-suomesta. Meidän kaikkien äidinkieli oli kuitenkin Ruotsi. Kohtuullisen ahdasmielistä sielläkin.

[Nuivatar]

Kaverini on valinnut miehekseen urdua puhuvan miehen. Vaikka mies itse ei käytä kieltä kovin aktiivisesti lapselleen puhuessa, kaupunki teki kaikkensa että lapsen OIKEUS kulttuuriinsa ja toiseen äidinkieleensä säilyy...niinpä palkkasivat sitten urdua puhuvan ihmisen Ruotsista asti, jotta nämä lakisääteiset OIKEUDET säilyvät.

[Nuivake]

Kaverini on valinnut miehekseen urdua puhuvan miehen. Vaikka mies itse ei käytä kieltä kovin aktiivisesti lapselleen puhuessa, kaupunki teki kaikkensa että lapsen OIKEUS kulttuuriinsa ja toiseen äidinkieleensä säilyy...niinpä palkkasivat sitten urdua puhuvan ihmisen Ruotsista asti, jotta nämä lakisääteiset OIKEUDET säilyvät.

Luulin jo oikeasti kuulleeni ihan kaiken tämän touhun järjettömyyksistä...

[Roope]

Maahanmuuttajien tuki on kannattavaa

Saara Turkka kirjoitti otsikolla "Kriittisyys ei ole rasismia" (Mielipide 26.3.). Kirjoituksessa arvosteltiin kaiken maahanmuuttoon ja kehitysyhteistyöhön liittyvän arvostelun leimaamista rasismiksi. Kirjoituksen loppupuolella päädytään siihen, että meidän velvollisuutemme on auttaa heikommassa asemassa olevia. Hyvä niin.

Mutta autammeko me vai saammeko itse jopa enemmän, kun otamme Suomeen pakolaisia ja muita maahanmuuttajia? Olen lukenut Helsingin Sanomista uutisen (talvella), jonka mukaan me olemme saamapuolella maahanmuuttoasioissa. Esimerkiksi Helsingissä eivät bussit kulkisi eivätkä paikat pysyisi siisteinä ilman maahanmuuttajia. Eli maahanmuuton aiheuttamat kustannukset alkavat jäädä pienemmiksi kuin maahanmuuttajien työpanoksen aikaansaamat tulot.

Maahanmuuttajat ovat enimmäkseen nuorehkoja ja terveitä ihmisiä. Heidän kielen oppimiseensa ja muuhun kotouttamiseensa saattaa mennä muutama vuosi. Mutta kun suomalainen lapsi syntyy, me joudumme hoitamaan ja kouluttamaan häntä enimmillään jopa 30 vuotta, ennen kuin hän mahdollisesti alkaa tuottaa jotain. Tähän verrattuna muutaman vuoden satsaus maahanmuuttajiin tuottaa tulosta huomattavasti nopeammin.

Pelkästään hyötyjä laskemalla maahanmuuttoon kannattaa siis satsata. Puhumattakaan yleisinhimillisestä velvollisuudestamme auttaa tällä hetkellä heikommassa asemassa olevia, kuten Saara Turkkakin toteaa.

Ritva Sorvali, kaupunginvaltuutettu (vihr.), Kouvola

Kouvolan Sanomat 30.3.2014

[Tosiasiallinen Nuiva]

Maahanmuuttajien tuki on kannattavaa

Saara Turkka kirjoitti otsikolla "Kriittisyys ei ole rasismia" (Mielipide 26.3.). Kirjoituksessa arvosteltiin kaiken maahanmuuttoon ja kehitysyhteistyöhön liittyvän arvostelun leimaamista rasismiksi. Kirjoituksen loppupuolella päädytään siihen, että meidän velvollisuutemme on auttaa heikommassa asemassa olevia. Hyvä niin.

Mutta autammeko me vai saammeko itse jopa enemmän..................................
Ritva Sorvali, kaupunginvaltuutettu (vihr.), Kouvola

Kouvolan Sanomat 30.3.2014

Ei juma !

Samat yli vuosikymmenen vanhat lorut vaan soi joidenkin päässä aina vaan.

[saippuakauppias]

Maahanmuuttajien tuki on kannattavaa

Saara Turkka kirjoitti otsikolla "Kriittisyys ei ole rasismia" (Mielipide 26.3.). Kirjoituksessa arvosteltiin kaiken maahanmuuttoon ja kehitysyhteistyöhön liittyvän arvostelun leimaamista rasismiksi. Kirjoituksen loppupuolella päädytään siihen, että meidän velvollisuutemme on auttaa heikommassa asemassa olevia. Hyvä niin.

Mutta autammeko me vai saammeko itse jopa enemmän..................................
Ritva Sorvali, kaupunginvaltuutettu (vihr.), Kouvola

Kouvolan Sanomat 30.3.2014

Ei juma !

Samat yli vuosikymmenen vanhat lorut vaan soi joidenkin päässä aina vaan.

Parasta vähään aikaan.

Oli pakko tarkistaa onko tuon nimistä Kouvolan virheissä vai onko tuo kirjoituskilpailun satoa. No löytyi tuommoinen. Ikä 67 taitaa jo vaikuttaa virheyden lisäksi.

Mutta oikeastaan ei naurata yhtään. Tuollaisia ihmisiä istuu Suomen kaupunginvaltuustoissa päättämässä asioistamme.

[Roope]

Oli pakko tarkistaa onko tuon nimistä Kouvolan virheissä vai onko tuo kirjoituskilpailun satoa. No löytyi tuommoinen. Ikä 67 taitaa jo vaikuttaa virheyden lisäksi.

Mutta oikeastaan ei naurata yhtään. Tuollaisia ihmisiä istuu Suomen kaupunginvaltuustoissa päättämässä asioistamme.

Mutta autammeko me vai saammeko itse jopa enemmän, kun otamme Suomeen pakolaisia ja muita maahanmuuttajia? Olen lukenut Helsingin Sanomista uutisen (talvella), jonka mukaan me olemme saamapuolella maahanmuuttoasioissa. Esimerkiksi Helsingissä eivät bussit kulkisi eivätkä paikat pysyisi siisteinä ilman maahanmuuttajia. Eli maahanmuuton aiheuttamat kustannukset alkavat jäädä pienemmiksi kuin maahanmuuttajien työpanoksen aikaansaamat tulot.

Epäilemättä Helsingin Sanomissa on oikeasti ollut tällainen uutinen, joten vika ei ole vain kouvolalaisessa kaupunginvaltuutetussa.

[Nuivatar]

Sorvali voisi jäädä eläkkeelle, nähtävästi alkaa muisti falskaamaan kun ei muista miten ennenkin bussit kulkivat ilman mamun mamua jne.

Ps. Ei kai vaan ole sukua Moonsorrow-Sorvaleille, joilla on sangen nuiva maailmankuva tietääkseni?

[Roope]

Kiistelty kolumnisti yllätti kirjoittamalla rakkausromaanin – ja voitti Ruotsin arvostetuimman kirjapalkinnon

Lena Anderssonilla riittää sanottavaa niin Ruotsin monarkiasta ja Jeesuksesta kuin äitiydestäkin. Analyyttinen rakkausromaani toi hänelle myös August- kirjapalkinnon.

Kun Ruotsin arvostetuimman kirjallisuuspalkinnon romaanisarjan voitti viime syksynä Lena Andersson (s. 1970), sitä ihmeteltiin. Tai ei August-voittoa mutta sitä, että aktiivinen kiistakirjoittaja oli valinnut tekstilleen sellaisen teeman ja muodon.

[...]

Juuri nyt Andersson miettii muuttoliikettä. Kuvat ja uutiset Välime­ren ylittävistä afrikkalaisista häiritsevät, mutta vielä enemmän häiritse­vät julkiset reaktiot niihin.

"Filosofisesta näkökulmasta ihmisen vapaata liikkumista ei voi estää. Ke­nellä on itse asiassa oikeus sulkea maiden rajoja toisilta ihmisiltä?"

Helsingin Sanomat 16.4.2014

[Isäntä ja loinen]

Filosofisesta näkökulmasta ihmisen vapaata liikkumista ei voi estää. Ke­nellä on itse asiassa oikeus sulkea maiden rajoja toisilta ihmisiltä?

Mikäli maahantunkeutujat aiheuttavat vastaanottavalle yhteiskunnalle taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista vahinkoa, niin siinä tapauksessa rajojen sulkeminen ei ole oikeus, vaan se on suoranainen velvollisuus. 

[Roope]

Mikäli maahantunkeutujat aiheuttavat vastaanottavalle yhteiskunnalle taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista vahinkoa, niin siinä tapauksessa rajojen sulkeminen ei ole oikeus, vaan se on suoranainen velvollisuus.

Minua huvitti suuresti Anderssonin vetoaminen vapaan liikkuvuuden puolustamisessa johonkin ylempään ja ylväämpään "filosofiseen näkökulmaan", jonka perusteita hän ei sitten viitsinyt sen enempää valottaa. Toimittajakaan ei ymmärtänyt vaatia tarkennusta, kun tuntui olevan niin kirjailijan lumoissa. Maahanmuuttoa ja sen eri ilmiöitä voidaan niin puolustaa kuin vastustaakin "filosofisesta näkökulmasta", joita ei tietenkään ole vain yksi, vaan lukemattoman paljon.

[-PPT-]

Globaali vastuu, väriä katukuvaan, bussit eivät kulkisi yms.

[Lalli IsoTalo]

Ke­nellä on itse asiassa oikeus sulkea maiden rajoja toisilta ihmisiltä?

Rajavartiolaitoksella.

[C-Nile]

Filosofisesta näkökulmasta kaikki on harhaa. Mitään rajoja ei ole olemassakaan.

[Roope]

Kansallistunne pelasti uhan alle joutuneen

Pääsiäisen pyhinä moni saattaa nähdä upean valkoisen linnun, laulujoutsenen. Sen kevätmuutto alkaa jo varhain kevättalvella. Yleensä päämuutto ajoittuu Etelä-Suomessa maalis- ja huhtikuun vaihteeseen, Pohjanmaan rannikolla näihin aikoihin.

[...]

Laulujoutsenen paluu näkyväksi osaksi koko Suomen luontoa selittyy jossain määrin yleisellä luonto- ja ympäristötietoisuuden lisääntymisellä. Laulujoutsenella oli kuitenkin moneen muuhun uhanalaiseen lajiin verrattuna takanaan myös voima, joka on vahva sekä hyvää että pahaa tehdessään: kansallistunne. Suojelutoimia pystyttiin perustelemaan vetoamalla suomalaisuuteen.

Kansallistunne on parhaimmillaan silloin, kun se saa ihmiset ponnistelemaan yhteisen päämäärän puolesta ilman jatkuvaa laskelmointia, kuinka paljon henkilökohtaista hyötyä tai vaivaa siitä koituu.

Kansallistunne yhdistää eri tavoin ajattelevia ja eri taustoista tulevia ihmisiä. Silloin se ei keskity luomaan uhkakuvaa jostain ulkopuolisesta pahasta, jota pitää vastustaa. Myönteisenä voimana se on vahva mutta hitaasti syntyvä, kuten laulujoutsenen vaiheet osoittavat. Tarvittiin lähes sata vuotta tutkijoiden, taiteilijoiden ja muiden mielipidevaikuttajien työtä, jotta päästiin nyt nähtävään uuden kasvun aikaan.

Kansallistunteella on kuitenkin myös toiset kasvot, jotka eivät ole yhtä puhtaat. Jos tunne perustuu yhteisten tavoitteiden sijasta ihmisten samanlaisiin ominaisuuksiin, kuten kieleen, etniseen taustaan, mielipiteisiin tai syntyperään, kansallistunne kääntyy helposti toisenlaisia ihmisiä vastaan.

Historiassa on nähty, että vihamielinen vastakkainasettelu on helppoa synnyttää kansallistunteen avulla mutta vihasta ja vääryyksien kokemisen tunteesta kumpuava kielteisyys vaatii sukupolven tai kaksi talttuakseen.

Kielteinen ajattelu rakentaa usein valtioiden rajoille myös henkisen muurin. Muuttolinnuille, kuten laulujoutsenelle, rajojen ylittäminen on osa normaalia vuoden kiertokulkua.

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus 18.4.2014

Kimmo Kiljunenko näitä naiiveja teiniavautumisia nykyään laatii? Nimet esiin.

[repa]

Voin lohduttaa päätoimittajatätiä omilla kokemuksillani:
Nuorena ja komeana 1990-luvulla matkaillessani Tammisaaressa ja jossain Pampaksella, olikohan Kristinestadissa, yritin useita kertoja ravintoloissa magnan kouluruotsilla saada pildeä ummikkoruotsinkielisiltä tytöiltä. Som många har ingen illa ass.

Ei muuten onnistu. Vielä vähemmän amerikankielellä. En myöskään usko että päätoimittajan koirakaan olisi päässyt hässimään vaikka täti olisi venäjää osannutkin.

Pääsin kuitenkin kokemaan monikulttuurista riemunkirjavaa maailmaa kun Ekenääsin mustasukkaiset körmyt pelkäsivät että Helsingin pelle vie heiltä naiset. Tai että mä olen muka kourinut jonkun tjejens rumpan.  Ja seuraavana päivänä oli turpavärkki oli mustelmilla ja riemunkirjava. Että tunkekaa se pakkoruotsinne poikittain sinne minne aurinko ei paista ja missä vihreiden eduskuntaryhmän sateenkaaripojat nuohoavat.

Hahaa! Minä puolestani voin lohduttaa Jokeria: Ekenäs on itsellenikin tuttu paikka, mutta vaikka itsekin olen suomenruotsalainen niin minuunkin suhtauduttiin kovin epäluuloisesti ja syrjivästi, koska olin ulkopaikkakuntalainen. Eli en näkisi sisäänpäinlämpiävyyttä oireena ruotsinkielisyydestä vaan pikkupaikkakunnan ahdasmielisyydestä.

Ylipäätään Tammisaari ja jotkut Närpiöt on keinotekoisesti ylläpidettyjä kotiseutumuseoita jotka vois ympäröidä piikkilangalla ja vierailijoilta ottaa sisäänpääsymaksu.

Kerronpa vielä että aikoinaan Ahvenanmaalla minua ja kavereitani nimiteltiin "Valkovenäläisiksi" koska olimme manner-suomesta. Meidän kaikkien äidinkieli oli kuitenkin Ruotsi. Kohtuullisen ahdasmielistä sielläkin.

Samoin voi käydä myös Pietarsaaressa ja Vaasassa, jossa Suomea puhuvia pidetään toisen luokan kansalaisina. Itse vältän tällaisiin kaupunkeihin menemistä, jotta en vahingossakaan ostaisi sieltä mitään mistä kaupunki hyötyisi jotenkin ja oman turvallisuuteni puolesta.

[Kyborg]

Kansallistunne pelasti uhan alle joutuneen

Pääsiäisen pyhinä moni saattaa nähdä upean valkoisen linnun, laulujoutsenen. Sen kevätmuutto alkaa jo varhain kevättalvella. Yleensä päämuutto ajoittuu Etelä-Suomessa maalis- ja huhtikuun vaihteeseen, Pohjanmaan rannikolla näihin aikoihin.

[...]

Laulujoutsenen paluu näkyväksi osaksi koko Suomen luontoa selittyy jossain määrin yleisellä luonto- ja ympäristötietoisuuden lisääntymisellä. Laulujoutsenella oli kuitenkin moneen muuhun uhanalaiseen lajiin verrattuna takanaan myös voima, joka on vahva sekä hyvää että pahaa tehdessään: kansallistunne. Suojelutoimia pystyttiin perustelemaan vetoamalla suomalaisuuteen.

Kansallistunne on parhaimmillaan silloin, kun se saa ihmiset ponnistelemaan yhteisen päämäärän puolesta ilman jatkuvaa laskelmointia, kuinka paljon henkilökohtaista hyötyä tai vaivaa siitä koituu.

Kansallistunne yhdistää eri tavoin ajattelevia ja eri taustoista tulevia ihmisiä. Silloin se ei keskity luomaan uhkakuvaa jostain ulkopuolisesta pahasta, jota pitää vastustaa. Myönteisenä voimana se on vahva mutta hitaasti syntyvä, kuten laulujoutsenen vaiheet osoittavat. Tarvittiin lähes sata vuotta tutkijoiden, taiteilijoiden ja muiden mielipidevaikuttajien työtä, jotta päästiin nyt nähtävään uuden kasvun aikaan.

Kansallistunteella on kuitenkin myös toiset kasvot, jotka eivät ole yhtä puhtaat. Jos tunne perustuu yhteisten tavoitteiden sijasta ihmisten samanlaisiin ominaisuuksiin, kuten kieleen, etniseen taustaan, mielipiteisiin tai syntyperään, kansallistunne kääntyy helposti toisenlaisia ihmisiä vastaan.

Historiassa on nähty, että vihamielinen vastakkainasettelu on helppoa synnyttää kansallistunteen avulla mutta vihasta ja vääryyksien kokemisen tunteesta kumpuava kielteisyys vaatii sukupolven tai kaksi talttuakseen.

Kielteinen ajattelu rakentaa usein valtioiden rajoille myös henkisen muurin. Muuttolinnuille, kuten laulujoutsenelle, rajojen ylittäminen on osa normaalia vuoden kiertokulkua.

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus 18.4.2014

Kimmo Kiljunenko näitä naiiveja teiniavautumisia nykyään laatii? Nimet esiin.

Vielä pääkirjoitus... Laulujoutsen...     

Heittämällä mokutuksen helmi-idiotismien top 5:een.

Kannattaa kokeilla keskustelun jäänsärkijänä tuota laulujoutsenta jos kohtaatte kesän aikana esim. tuontirikkauden keikkaaman vanhuksen.

Raiskaavathan ja ryösteleväthän laulujoutsenetkin.

[Viikon radiokasvo]

Kielteinen ajattelu rakentaa usein valtioiden rajoille myös henkisen muurin. Muuttolinnuille, kuten laulujoutsenelle, rajojen ylittäminen on osa normaalia vuoden kiertokulkua.

Luulin, että tämän tason ruuttauksista päästiin jo eroon, mutta sitte joltaki pääsee sama aivopieru, ku Kimmo Kiljuselta aikanaan: ihmisten pitää tulla maahan vapaasti koska linnutkin tulevat maahan vapaasti. Sitäpaitsi, mitä kielteistä siinä muka on, että (tässä tapauksessa) Suomen rajojen valvonnassa johtoajatukseksi otettaisiin Suomen ja suomalaisten etu, eikä jokin mystinen "kansainvälinen etu" tai "Suomen maine muualla"?

Muuttolinnuilla ja "muuttolinnuilla" on siis yhteisiä piirteitä: kummatkaan eivät juuri piittaa rajamuodollisuuksista (koska piittaamattomuudesta ei seuraa mitään). Ero on talvehtimismatkan suunta. Muuttolinnut talvehtivat etelässä, "muuttolinnut" talvehtivat ensin Etelä-Euroopassa ja kun hoksaavat, että Etelä-Euroopan maat eivät ole kovin vieraanvaraisia (=avokätisiä), siirtyvät talvehtimaan pohjoisemmaksi.

[-PPT-]

Viimeisin typerä mokutusklisee jonka olen kuullut on: "kun katsoo maailmaa satelliittikuvista niin mitään rajoja ei erota".

[ruikonperä]

Viimeisin typerä mokutusklisee jonka olen kuullut on: "kun katsoo maailmaa satelliittikuvista niin mitään rajoja ei erota".

Joko ne vihreet käyvät avaruudessa asti todistamassa sanomaansa?
Hyi hyi, vihreän katumaasturi julkinen olisi kulkenut sillä löpöllä erään kerran Maapallon ympäri.
Toki maailmaa pelastettaessa on oikeus nauttia hyvistä näköaloista.

[Nuivake]

Viimeisin typerä mokutusklisee jonka olen kuullut on: "kun katsoo maailmaa satelliittikuvista niin mitään rajoja ei erota".

Nerokasta. Ei näe myös sitä vellovaa ja kaiken peittävää rasismiakaan. Eikä niitä tuloeroja taikka rikollisuutta.

[Huuhkaja]

Viimeisin typerä mokutusklisee jonka olen kuullut on: "kun katsoo maailmaa satelliittikuvista niin mitään rajoja ei erota".

Suomen itärajan erottaa muuten satelliittikuvista vallan mainiosti Suomenlahdelta Värtsilään asti. Pohjois- ja Etelä-Korean raja puolestaan on erinomaisen helppo hahmottaa yöllä otetuista kuvista.

[Lahti-Saloranta]

Jäin miettimään tuota ei rajoja iskulausetta ja sen seurauksia. Jos ei kerran ole rajoja niin eihän silloin voi olla valtioitakaan. Mihinkäs me silloin veromme maksaisimme ja kuka säätäisi lait ja valvoisi niiden noudattamista.

[PROTOTYPE]

TE-toimistoja on
kehitettävä edelleen
Etenkin maahanmuuttajilla on ongelmia palvelujen käytössä. Osan tietojen haku tyssää jo siihen, että heillä ei ole verkkopankkitunnuksia.

Myös vajavainen kielitaito jarruttaa selviytymistä. Englanninkielisten sivujen apu on kyseenalainen, sillä viranomaisteksti ei välttämättä aukea, vaikka työnhakija puhuisikin englantia.
-
http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2014/04/23/johtajat-pieleen-meni-te-uudistus/20145729/12?rss=13


Johtajat: Pieleen meni TE-uudistus

Johtajat: Pieleen meni TE-uudistus
Lapsi meni pesuveden mukana. Näin arvioivat työ- ja elinkeinotoimistojen johtajat uudistusta, jonka piti yksinkertaistaa ja selkeyttää palvelua. Yli 60 prosenttia TE-johtajista kertoo kyselyssä, että päinvastoin kävi. Tilanteesta kärsivät etenkin heikoimmin työllistyvät.


Outi Kokko
Outi Kokko
23.4.2014 13:05
41

Varsinkin työnhakijoiden henkilökohtainen palvelu on ontunut viime vuoden alussa voimaan tulleen TE-uudistuksen jälkeen.

Vain viisi prosenttia Suomen sosiaali ja terveys ry:n Sosten sosiaalibarometriin vastanneista TE-johtajista uskoo toimistonsa henkilökohtaisen palvelun vastaavan hyvin asiakkaiden tarpeisiin.

– Keskeistä on, että heikommassa asemassa olevien tilanne on huonontunut entisestään, kertoo tutkija Tyyne Hakkarainen.

Hänen mukaansa vastauksista ilmenee, että uudistus on toteutettu osittain melko hätäisesti. Niistä heijastuu myös tasapainottelu henkilökunnan määrän kanssa. Työntekijöitä on yhä vähemmän, vaikka avun tarve on suurentunut työttömyyden ja etenkin pitkäaikaistyöttömyyden kasvun vuoksi.

Uudistuksessa on pyritty siihen, että mahdollisimman moni hoitaisi asiansa itse verkossa ja vain henkilökohtaista palvelua todella tarvitsevat saisivat sitä.

– Idea on varmaan hyvä, mutta tulosten valossa ne, jotka tarvitsisivat henkilökohtaista räätälöidympää palvelua, eivät näytä saavan sitä tarpeeksi, Hakkarainen sanoo.

Heitä ovat vaikeimmin työllistyvät eli pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat ja osatyökykyiset. Paitsi tietoa, he tarvitsevat usein ihmistä rohkaisemaan ja tukemaan.

Verkkotieto ei
aukea kaikille

TE-toimistojen verkkosivuja on kehitetty, mutta ne eivät palvele käyttäjiä erityisen hyvin. Vain neljännes TE-toimistojen johtajista arvioi, että sähköiset palvelut vastaavat melko hyvin tai hyvin asiakkaiden tarpeisiin.

Hakkaraisen mielestä on todennäköistä, että osa käyttäjistä putoaa pois tai ei löydä kaikkea tarvitsemaansa, koska tieto ei löydy sujuvasti.

– Johtajat painottavat, että kaikki eivät pysty asioimaan omatoimisesti verkossa. Joidenkin mukaan ministeriössä vähätellään tällaisen ryhmän olemassaoloa.

Etenkin maahanmuuttajilla on ongelmia palvelujen käytössä. Osan tietojen haku tyssää jo siihen, että heillä ei ole verkkopankkitunnuksia.

Myös vajavainen kielitaito jarruttaa selviytymistä. Englanninkielisten sivujen apu on kyseenalainen, sillä viranomaisteksti ei välttämättä aukea, vaikka työnhakija puhuisikin englantia.

Monet suomalaisetkin ovat tottumattomia hakemaan tietoa verkosta. Vaikka nuoria pidetään taitavina tekniikan käyttäjinä, he eivät välttämättä osaa etsiä tarvitsemiaan asioita virallisilta sivuilta. Kolmasosa vastaajista arvioi, että uudistus on heikentänyt nuorten tilannetta, mutta toinen kolmannes on päinvastaista mieltä.

Koulutetut
pärjäävät

Uudistus on tukenut niitä, jotka pärjäävät muutenkin. Johtajien mukaan se on hyödyttänyt etenkin koulutettuja ja motivoituneita työnhakijoita, jotka eivät tarvitse henkilökohtaista palvelua.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
AT-M Ad
∇ Artikkeli jatkuu ∇

Byrokraattiset  turhat käynnit toimistossa ovat vähentyneet, kun yhä useamman asian voi hoitaa verkossa.

Myös työvoimaa etsivien yritysten palveluita ja TE-toimistojen keskinäinen yhteistyö ovat vastaajien mukaan parantuneet.

Kyselyyn vastasi puolet Suomen vajaasta 200 TE-toimistojen ja palvelulinjojen johtajista, palveluesimiehistä ja -päälliköistä.

– Heidän mielestään uudistuksen keskeisin haaste on henkilöstön riittävyys ja jaksaminen, Hakkarainen kertoo.

Vaikka palvelua tarvitsevien määrä on kasvanut, henkilökunnan määrä on supistunut. Kun vuonna 2010 TE-toimistoissa työskenteli yli 3 000 työntekijää, viime vuonna heitä oli enää 2 600.



Sosten pääsihteeri Vertti Kiukas perää muutoksille jatkoa.

– Toimistoja on syytä kehittää palvelemaan riittävästi myös vaikeasti työllistyviä, hän sanoo Sosten tiedotteessa.

Ammatillinen kuntoutus ja työllistäminen pitää hänestä kytkeä nykyistä tiiviimmin yhteen ja kuntoutusta räätälöidä yhä enemmän. Myös muun muassa työhön valmennusta työpaikoilla on lisättävä.

– Tämä ei onnistu, elleivät kaikki tahot tiivistä yhteistyötään, Kiukas painottaa.

Hänen mielestään TE-toimistojen pitäisi vahvistaa yhteistyötä työeläkelaitosten,Kelan, yritysten ja järjestöjen sekä kuntien sosiaalitoimen kanssa.

[Roope]

Ruotsi on noudattanut Suomea avoimempaa maahanmuuttopolitiikkaa. Sen ansiosta esimerkiksi Syyrian kriisi toi läntiseen naapuriin täysiä lentokoneellisia koulutettuja lääkäreitä ja tohtoreita.

Ruotsin ei tarvitse valita pakolaisten joukosta parhaimmistoa, vaan itse matkansa hankkiva oppinut ja varakas väki suuntaa maahan, jossa tulijat on ennenkin toivotettu tervetulleeksi.

Ruotsi saa maahanmuuttajista samanlaisen piristysruiskeen kuin Yhdysvallat aikanaan. Osaavien ja yritteliäiden tulijoiden ansiosta läntinen naapuri porskuttaa lähivuosina eteenpäin. Mummoutuva Suomi sen sijaan näivettyy, koska työikäistä väkeä ei ole tarpeeksi.

Sydän-Hämeen Lehti, kolumni: Tommi Liljedahl: Vihaan vihaa 11.5.2014

[Uuno Nuivanen]

^ Tuohan on mainio, alkavat noin pöntöt mokutukset olla jo harvinaisia. 

[DuPont]

Kirjoittavatko nuo liljedahlit ihan oikeasti tuollaista? Olen kovin hämmentynyt. Tuo on niin viime vuosikymmenistä, nykyään pitäisi jo olla realismia enemmän.

[hemppa11]

Yksi sellainen ikivihreä klassikko johon törmää netissä usein: "Mihin ne suomalaiset rikolliset sitten lähetetään?" Voi olla ihan kenen tahansa sanoma.
Tietysti tuo pyllyn pyyhkiminen on myös aika moinen hitti-fraasi.

Paras tuo on maahanmuuttajan sanomana. Saa kuvan että he siis puolustava maahanmuuttajarikollisia. Kuinka moni suomalainen esimerkiksi oli Jammu Siltavuoren puolella ja puolusti tämän tekoja, en usko että kovinkaan moni.

[hemppa11]

Ei välttämättä klassikkoainesta mutta ajattelin laittaa tämän tänne kuitenkin,

Sini Terävän, poliittisen historian opiskelijan blogista.

Sini hehkuttaa vihreiden "seitsemää teesiä maahanmuutosta" http://www.vihreat.fi/maahanmuuttoteesit

Heti ensimmäisessä vastauksessa annetaan asiaan kuuluvaa kritiikkiä ja perätään selkeämpiä vastauksia esitettyihin teeseihin.

Sinin vastaukset kommentoijalle nyt ovat mitä ovat, mutta tämä, asumiseen ja asuntopolitiikkaan liittyvä älynväläys:

"Koen sekoittavan asumispolitiikan monella tavalla rikkautena. Kyse ei ole vain maahanmuuttajien ja "suomalaisten" sekoittamisesta vaan myös rikkaiden ja köyhien, sairaiden ja terveiden jne. En halua Suomeen usalaista mallia, jossa rikkaat valkoiset suojautuvat aitojen taakse, koska pelkäävät erilaisuutta. Sosiaalisesti ja etnisesti sekoittava asumispolitiikka lisää kaupungin elävyyttä ja viihtyisyyttä."

En tiedä kumpi vetää hiljaisemmaksi, lapsellinen naivius maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan vai täydellinen tietämättömyys siitä, mitä atlantin toisella puolella tapahtuu, ja minkä takia keskiluokkaiset ja sitä varakkaammat ihmiset suojaavat itseään ja omaisuuttaan "erilaisuudelta". Hämmästyttävää 

http://siniterava.blogspot.com/2008/10/vihreiden-maahanmuuttoteesit.html

Yhdysvalloissa ei siis ole rikkaita mustaihoisia tai jos onkin he jäävät sinne huonommille hoodeille asumaan?