Kehitysapu (yhdistetty)

[RP]

Kehitysapuleikkaus on n. 5%, kun taas lapsilisien leikkaus on reaalisesti n. 8,7%. Lapsilisien leikkaus kohdistuu vielä ensimmäisestä lapsesta saatavaan summaan, myöhempien lapsien lisistä ei leikata.

Tuntuvat muistelevan eri lailla, mutta lähtökohtaisesti osapuilleen tasaisesti lekkaava malli kuitenkin olisi toteutumassa.
http://yle.fi/uutiset/hallituksella_kiistaa_lapsilisien_leikkauksista__mita_lopulta_paatettiin/7162047
Eli koskee kaikkia lapsilisän saajia, paitsi tietysti niitä, jotka ovat sosiaalitoimen asiakkaita.

[RP]

Tässä vielä kehitysyhteistyörahojen määrää muutamilta viime vuosilta, lähteenä http://www.formin.fi/public/default.aspx?nodeid=15392&contentlan=1&culture=fi-fi ja sen webarchivessa olevat vanhemmat versiot. Luvut miljoonia euroja

2014:   1102,6
2013:   1173
2012:   1124
2011:   1074
2010:   965,6
2009:   916
2008:   830,4
2007:   746,1

[Jaska Pankkaaja]

Perussuomalaisten tulisi vaatia nykymuotoisen verovaroin kustannetun kehitysavun lopettamista kokonaan, tälle on kannatusta. Sitten voitaisiin vaatia tuloksia nähtäville mitä on niillä saavutettu.

[rölli2]

samaan syssyyn voitaisiin tehdä stoppi turvapaikkashoppailulle. kiva olisi tietää kuinka paljon rahaa on kaikkiaan uponnut kehitysapuun ja turvapaikanhakijoihin

[Nuivake]

samaan syssyyn voitaisiin tehdä stoppi turvapaikkashoppailulle. kiva olisi tietää kuinka paljon rahaa on kaikkiaan uponnut kehitysapuun ja turvapaikanhakijoihin

Ihan varmasti se 3 miljardia vuodessa.
Kehitysapu ja turhapaikkashoppailu seis - siinä on sitä Kataisen "velkaantumisen taittamista".
Tietysti hermoilijoille voisi luvata, että näihin palataan KUN budjetti on ylijäämäinen. Siitä rahasta sitten prosenttiosuus kehariapuun. Samalla voisi vaivihkaa unohtaa tuon humamutuksen. Kaikki, ihan kaikki voittaisivat.

[Tosiasiallinen Nuiva]

Tässä vielä kehitysyhteistyörahojen määrää muutamilta viime vuosilta, lähteenä http://www.formin.fi/public/default.aspx?nodeid=15392&contentlan=1&culture=fi-fi ja sen webarchivessa olevat vanhemmat versiot. Luvut miljoonia euroja

2014:   1102,6
2013:   1173
2012:   1124
2011:   1074
2010:   965,6
2009:   916
2008:   830,4
2007:   746,1

Kuten jo aikaisemmin totesin, on suomen bkt 1,33 kertaisesti yliarvostettu kun tarkastellaan ostovoimaa.http://hommaforum.org/index.php/topic,33462.msg1589983.html#msg1589983

Bkt:n nimellinen kehitys selviää täältä: http://www.stat.fi/til/vtp/2013/vtp_2013_2014-03-03_tau_001_fi.html

Näin ollen voidaan laskea, että vuoden 2013 (bkt 193,443 milj.) osalta suomen ostovoimakorjattu kehitysapu oli (1,173/193,443)X1,33=0,00806, eli 0,81% bkt:sta.

Silti väitetään, että 0,7% tavoitetta ei ole saavutettu.

[Roope]

Hämeen Sanomat, kolumni: Hanna Antila-Andersson: Maaginen 0,7 prosenttia karkaa taas 30.3.2014

Hallituksen kehysriihen tulokset ovat herättäneet odotetusti intohimoja.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on moitteiden ohessa ehtinyt riemuita siitä, että vihdoinkin Suomi puuttuu kehitysapurahoihin, niin kuin hän kehitysyhteistyötä kutsuu.

Kehysriihessä kehitysyhteistyöstä päätettiin niistää 50–100 miljoonaa euroa vuosittain.

Tänä vuonna kokonaispotti kehitysyhteistyöhön on noin 1,1 miljardia. Leikkaus lähentelee 10 prosenttia.

Leikkaus ei lähentele 10 prosenttia, vaan on lähempänä nollaa prosenttia. 100 miljoonan euron "leikkaus" tarkoittaa leikkausta aiemmin sovitusta korotetusta tasosta kehyskauden lopulla, ei nykyisestä tasosta ensi vuonna. Leikattunakin taso on edelleen korkeampi kuin vuonna 2012 ja sitä aiempina vuosina.

Ainakin 25 vuotta on haviteltu kehitysyhteistyövarojen määrän nostamista 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.

Tällä tasolla ja ylikin ovat muun muassa Ruotsi, Norja ja Hollanti.

Siinäpä olikin jo listattu puolet tason saavuttaneista harvoista maista. Paitsi että Hollanti ei enää kuulu listalle, koska se päätti leikata kehitysapua miljardilla eurolla. Hollannin hallituksen tavoitteena on leikata kehitysapu kolmasosaan aiemmasta tasosta.

Ironista kyllä syvimmän laman vuosina 1990-luvulla tavoite oli kerran ainakin lähellä, koska bkt kääntyi laskuun.

Nyt hallitus aikoo varmistaa, ettei niin pääse käymään, vaikka sukellus olisi lamavuosien luokkaa.

90-luvun lamavuosina kehitysapua leikattiin yli 60 prosenttia, nyt ei edes kuutta prosenttia.

Suomi väittää yhä olevansa länsimainen hyvinvointivaltio, joka pitää kansainväliset sopimuksensa.

Suomi on antanut lupauksen kasvattaa kehitysyhteistyövarat 0,7 prosenttiin bkt:stä ensi vuoteen mennessä.

0,7 bkt-prosentin tavoite ei liity Suomen solmimiin kansainvälisiin sopimuksiin. Vain viisi maata on saavuttanut tavoitteen, joten Suomi kuuluu suureen enemmistöön.

Perussuomalaiset iloitsevat kehitysyhteistyövarojen leikkauksesta.

He myös vaativat tiukempia kriteereitä maahanmuutolle, koska ihmisiä pitäisi auttaa kotiseuduillaan. Millä auttaa, kun kehitysvarat on leikattu? Missä on logiikka?

Suomen kehitysapumäärärahojen taso ja Suomeen suuntautuva humanitaarinen maahanmuutto eivät linkity toisiinsa. Suomen nykyisellä kehitysapurahojen käytöllä ei ole juurikaan tekemistä humanitaariseen maahanmuuttoon vaikuttamisen kanssa. Vähemmälläkin rahalla voitaisiin auttaa tehokkaammin, jos keskityttäisiin tekemään oikeita asioita oikein.

Esimerkiksi Syyrian pakolaisia on järkevämpää ja tehokkaampaa auttaa Syyriassa ja sen lähialueilla kuin asuttaa heitä Suomeen. Vaikka Syyrian pakolaisista on pidetty paljon meteliä, heille tarjottu apu on ollut vain noin prosentin siivu Suomen kaikesta kehitysavusta. Puutetta ei siis tunnu olevan niinkään rahasta kuin ymmärryksestä suunnata rahaa oikein. Jo pelkästään tämän vuoden 500 syyrialaisen kiintiöpakolaisen vastaanoton kokonaiskustannukset tulevat luultavasti olemaan suuremmat kuin Suomen koko tuki pakolaisleirien syyrialaisille.

[Iloveallpeople]

Suomi johtamaan suurinta kehitysyhteistyömuotoa Tansaniassa

Suomesta tulee ensimmäisen kerran budjettitukea antavien maiden ja järjestöjen puheenjohtaja Tansaniassa 2. huhtikuuta.  Budjettituki on keskeinen kehitysyhteistyön muoto ja Suomi johtaa sitä koskevaa yhteistyötä Tansaniassa vuoden ajan.

"Suomelle puheenjohtajuus on sekä iso haaste että mahdollisuus olla paljon kokoaan suurempi vaikuttaja", toteaa Suomen Tansanian-suurlähettiläs Sinikka Antila.

Suomi edustaa Tansanian hallituksen suuntaan koko budjettitukea antavaa ryhmää. Viime vuonna Tansania vastaanotti budjettitukea 410 miljoonaa euroa, josta Suomen osuus oli 11 miljoonaa.
...

Ulkoasiainministeriö

[JEE]

^Ja taas tienataan.... PRKL!

[Shemeikka]

Tämä ajatus on esitetty jossain, mahdollisesti täällä hommailijoitten joukossa. Kirjoitin asiasta blogiini.

KEHITYSAPU JA PAKOLAISET

Suomen halutaan nostavan kehitysapunsa määrän 0,7% bruttokansantulosta, nykyisin sen ollessa 0,55% eli reilu miljardi euroa. Itse en usko määrän nostamisen 0,15% verran vaikuttavan maailman hätään mitenkään, suomalaisten saamia palveluja se kyllä vähentäisi. Leikkauksista palveluihin puhutaan lähes joka päivä eikä tilanne näytä parantuvan.

On olemassa ratkaisu jolla sekä kehitysavun määrän nostamista kannattavat että vastustavat olisivat tyytyväisiä. Se on tämä: lasketaan kehitysapuun mukaan Suomesta turvapaikkaa hakeneitten ja pakolaisaseman saaneista tulevat kustannukset. Siis pakolaisten, humanitaaristen maahanmuuttajien ja vastaavien saamat asumistuet, eläkkeet, työttömyyskorvaukset, harkinnan varaiset avustukset ja kaikki muut kustannukset laskettaisiin mukaan suomalaisten maksamaan kehitysapuun. Heistä aiheutuvat kuluthan ovat salaista, tai ainakin julkistamatonta tietoa, mutta olettaisin yhteissumman kipuavan 0,7% bruttokansantuotteesta.

Vastustajat olisivat tyytyväisiä kun maksut eivät kasvaisi ja kannattajat myös koska asetettu raja saavutettaisiin. Kaikki siis voittaisivat. Asiasta on ollut puhetta ennenkin, mutta nykyisessä taloudellisessa tilanteessa sitä pitäisi harkita vakavasti.

http://asfalttikukka.blogspot.fi/

[imaginaariluku]

Kehitysapu on pyhä lehmä - miksi? Joudun tekemään täysin vaillinaisiin faktoihin perustuvan hypoteesin, jonka mukaan tällä luodaan Suomeen niin merkittävä määrä suojatyöpaikkoja "avun" nimissä, että sen vuoksi siihen ei kosketa.

Uppoavatko kehitysapurahat jo kotimaassamme paperinsiirtelyyn? Koitin kaivaa foorumilta ja valtioneuvoston kanslian sivuilta raakaa dataa henkilöstökuluista, vailla tulosta. Minua kiinnostaa aidosti, paljonko tuosta potista oikeasti menee kermap*****den kahvinjuonnin sijasta oikeisiin kohteisiin.

Tuolla 1,1 mrd € summalla palkkaisi noin 20 000 täysipäiväistä opettajaa, ihan vertailukohtana. Sillä olisi oikeasti vaikutusta kehitysmaiden tulevaisuuteen. Osaako joku kaivaa faktat pöytään?

[Tosiasiallinen Nuiva]

Kehitysapu on pyhä lehmä - miksi? Joudun tekemään täysin vaillinaisiin faktoihin perustuvan hypoteesin, jonka mukaan tällä luodaan Suomeen niin merkittävä määrä suojatyöpaikkoja "avun" nimissä, että sen vuoksi siihen ei kosketa.

Uppoavatko kehitysapurahat jo kotimaassamme paperinsiirtelyyn? Koitin kaivaa foorumilta ja valtioneuvoston kanslian sivuilta raakaa dataa henkilöstökuluista, vailla tulosta. Minua kiinnostaa aidosti, paljonko tuosta potista oikeasti menee kermap*****den kahvinjuonnin sijasta oikeisiin kohteisiin.

Tuolla 1,1 mrd € summalla palkkaisi noin 20 000 täysipäiväistä opettajaa, ihan vertailukohtana. Sillä olisi oikeasti vaikutusta kehitysmaiden tulevaisuuteen. Osaako joku kaivaa faktat pöytään?

Tällaista tietoa budjetissa:

1.   Monenkeskinen kehitysyhteistyö   378 765 000
2.   Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö   121 787 000
3.   Euroopan kehitysrahasto   -
4.   Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö   32 720 000
5.   Humanitaarinen apu   25 800 000
6.   Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus   860 000
7.   Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus   -
8.   Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle   136 950 000
9.   Korkotuki-instrumentti   20 000 000
Yhteensä   716 882 000

http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2014&lang=fi&maindoc=/2014/tae/hallituksenEsitys/hallituksenEsitys.xml&id=/2014/tae/hallituksenEsitys/YksityiskohtaisetPerustelut/24/30/30.html

Koskee siis vain osaa avusta.

[Roope]

Suomi johtamaan suurinta kehitysyhteistyömuotoa Tansaniassa

Suomi saa Tansanian kehitysrahoja koskevan pomoroolin

Suomi saa keskeisen roolin Itä-Afrikassa sijaitsevan Tansanian kehitysrahojen käytössä. Suomesta tuli keskiviikkona ensimmäistä kertaa budjettitukea antavien maiden ja järjestöjen puheenjohtajamaa.

Budjettituki on kehitysyhteistyön muoto. Ideana on, että raha annetaan vastaanottajamaalle, ja maa rahoittaa sen jälkeen omia kehityssuunnitelmiaan omasta budjetistaan.

[...]

Viime vuonna Tansania sai budjettitukea 410 miljoonaa euroa. Suomen osuus oli 11 miljoonaa.

Vuosina 2005–2012 noin 40 prosenttia Tansanian saamasta kehitysavusta oli budjettitukea.

Päättääkö Suomi siitä, mihin Tansaniaan annettava budjettituki jatkossa käytetään?

"Ei", vastaa Itä- ja Länsi-Afrikan yksikön päällikkö  Helena Airaksinen.

"Tansanian budjetista päättää tietenkin Tansanian hallitus. Me johdamme keskustelua Tansanian hallituksen suuntaan ja valvomme esimerkiksi tuenkäytön läpinäkyvyyttä", Airaksinen kertoo.

[...]

Kuinka paljon rahasta menee harakoille?

"Ei siitä harakoille mene yhtään, enemmänkin ongelmina saattavat olla hitaus ja järjestelmien jäykkyys."

Helsingin Sanomat 2.4.2014

[jmk]

Suomi johtamaan suurinta kehitysyhteistyömuotoa Tansaniassa

Jostain syystä luin ensin, että kehitysyhteistyövuotoa.

[Iloveallpeople]

Tämä ajatus on esitetty jossain, mahdollisesti täällä hommailijoitten joukossa. Kirjoitin asiasta blogiini.

KEHITYSAPU JA PAKOLAISET

Suomen halutaan nostavan kehitysapunsa määrän 0,7% bruttokansantulosta, nykyisin sen ollessa 0,55% eli reilu miljardi euroa. Itse en usko määrän nostamisen 0,15% verran vaikuttavan maailman hätään mitenkään, suomalaisten saamia palveluja se kyllä vähentäisi. Leikkauksista palveluihin puhutaan lähes joka päivä eikä tilanne näytä parantuvan.

On olemassa ratkaisu jolla sekä kehitysavun määrän nostamista kannattavat että vastustavat olisivat tyytyväisiä. Se on tämä: lasketaan kehitysapuun mukaan Suomesta turvapaikkaa hakeneitten ja pakolaisaseman saaneista tulevat kustannukset. Siis pakolaisten, humanitaaristen maahanmuuttajien ja vastaavien saamat asumistuet, eläkkeet, työttömyyskorvaukset, harkinnan varaiset avustukset ja kaikki muut kustannukset laskettaisiin mukaan suomalaisten maksamaan kehitysapuun. Heistä aiheutuvat kuluthan ovat salaista, tai ainakin julkistamatonta tietoa, mutta olettaisin yhteissumman kipuavan 0,7% bruttokansantuotteesta.

Vastustajat olisivat tyytyväisiä kun maksut eivät kasvaisi ja kannattajat myös koska asetettu raja saavutettaisiin. Kaikki siis voittaisivat. Asiasta on ollut puhetta ennenkin, mutta nykyisessä taloudellisessa tilanteessa sitä pitäisi harkita vakavasti.

http://asfalttikukka.blogspot.fi/

Sait Oulu-lehteenkin: http://www.oululehti.fi/mielipiteet/kehitysapu_ja_pakolaiset_6855762.html

[Marius]

Milloin kehittymätön Suomi alkaa saada kehitysapua maailman kehittyviltä valtioilta?

[-gentilhommehki-]

http://www.um.fi/Public/default.aspx?contentid=303307&contentlan=1&culture=fi-FI

http://www.hs.fi/kotimaa/Suomen+kehitysavun+m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4+nousi+viime+vuonna/a1396925342579?ref=hs-art-new-1

Suomi antoi viime vuonna kehitysapua 1 081 miljoonaa euroa, mikä vastaa 0,56 prosenttia Suomen bruttokansantulosta. BKTL-osuus kasvoi hiukan edellisvuodesta, jolloin se oli 0,53 prosenttia.

Rahamääräisesti kasvua vuodesta 2012 oli 54 miljoonaa euroa. Myös Suomen apu kaikkein köyhimmille maille kasvoi jonkin verran.

OECD:n tänään julkaisemat tiedot ovat niin kutsuttuja ennakollisia maksatuslukuja, jotka saattavat vielä hieman tarkentua.

Vuonna 2013 OECD:n kehitysapukomitean (Development Assistance Committee DAC) jäsenmaiden yhteenlaskettu virallinen kehitysapu kasvoi reaaliarvoisesti 6,1 prosenttia globaalista talouskriisistä ja maiden budjettipaineista huolimatta.

OECD:n kehitysapukomitean jäsenmaat antoivat yhteensä nettona 134,8 miljardia Yhdysvaltain dollaria julkista kehitysapua vuonna 2013. Tämä vastaa 0,3 prosenttia näiden maiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta.

Viisi maata – Tanska, Luxemburg, Iso-Britannia, Norja ja Ruotsi – saavuttivat 0,7 prosentin tavoitteen. Reaaliarvoisesti kehitysapu kasvoi 17 maassa. Prosentuaalisesti eniten kehitysapu kasvoi Isossa-Britanniassa, Puolassa ja Ruotsissa. Iso-Britannia nosti kehitysapunsa ensimmäistä kertaa 0,7 tavoitteeseen kasvattaen kehitysapuaan lähes neljällä miljardilla Yhdysvaltain dollarilla.

Kehitysapu puolestaan laski 11 maassa, ja suurimmat leikkaukset tehtiin Kanadassa, Portugalissa ja Ranskassa.

OECD/DACin jäsenmaiden kahdenvälinen kehitysapu Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan laski 4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vähiten kehittyneille maille annettu kehitysapu puolestaan kasvoi 12,3 prosenttia.

Kokonaisuutena Euroopan unionin DAC-jäsenmaiden kehitysapu oli 71,2 miljardia Yhdysvaltain dollaria, mikä merkitsee 10 prosentin kasvua edellisvuodesta. BKTL-osuus EU-jäsenmaissa oli 0,41 prosenttia vuonna 2013.

Tarkempia tietoja Suomen vuoden 2013 kehitysavusta julkaistaan ulkoministeriön uudessa tilastopalvelussa osoitteessa http://stats.formin.fi ja ministeriön verkkosivuilla.

Lisätietoja: yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikön päällikkö Timo Olkkonen, puh. 0295 350 945 ja tarkastaja Eliisa Mäkelä, puh. 0295 351 819

kasvu 54 miljoonaa = puolet lapsilisäleikkauksista

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/lapsilisaleikkaus-hiertaa-hallituksessa/3128980

Hallitus päätti kehysriihessä alkuviikolla, että lapsilisistä leikataan 110 miljoonaa euroa. Päätös on ollut ankaran arvostelun kohteena.

[RP]

Suomi on antanut Tansanialle kehitysapua melko tarkalleen tasan 50 vuotta. Koskahan saa todeta, että ei se mihinkään ole kehittymässä?

[jka]

Laitanpa tännekin laskelman jonka tein tuonne toiseen säikeeseen vähän aikaa sitten. Arvatkaapa paljonko kehitysapu on tullut tähän mennessä maksamaan Suomelle ja paljonko se maksaa joka ainoa vuosi tästä eteenpäin vaikka lopetettaisiin kehitysavun maksaminen kokonaan.

Kehitysapu on tähän mennessä maksanut meille nykyrahassa 120 miljardia ja maksaa joka ainoa vuosi 8,4 miljardia menetettyinä tuottoina. Tämän lisäksi menee siis vielä se vähän yli miljardi joka tällä hetkellä kaadetaan vuosittain kankkulan kaivoon.

Eli koko puhe kehitysavun kustannuksista on täyttä kusetusta. Tuossa on oikeat kustannukset. Tuon verran meillä olisi oikeasti enemmän varallisuutta jos kehitysapua ei olisi koskaan maksettu.

Melko kallista sanoisin. Saa esittää vastalauseita jos numeroissa on jotain vikaa. Tässä laskelmat:

Kehitysavusta sen verran 1961 - 2012. Nopeasti ynnäillen 20.1miljardia $
http://kuopassa.net/suomen-antama-kehitysapu

Mielenkiintoisia numeroita ja vielä mielenkiintoisempia saadaan kun lasketaan noista vähän eteenpäin. Nuohan ovat nimellisiä rahamääriä sen hetken rahassa mitattuna.

Jos tuohon tehdään pelkästään dollarin inflaatiokorjaus niin summa on nykyrahassa 30 miljardia.

Jos tuohon lasketaan kehitysapuun laitetun summan vaihtoehtoistuotto pelkästään valtion lainojen riskittömän pitkän ajan reaalituoton 3% mukaan niin summa on nykyrahassa 50 miljardia.

Mutta jos tuohon lasketaan mukaan osakemarkkinoiden pitkänajan reaalituotto 7% niin summa on nykyrahassa 120 miljardia!

Eli jos kaikki kehitysapuun laitetut rahat olisi sijoitettu järkevästi meillä olisi nyt 120 miljardin sijoitusomaisuus joka tuottaisi siis vuosittain tuon 7% eli 8,4 miljardia. Tämä on kuin sattumalta samaa suurusluokkaa kuin meidän koko kestävyysvajeemme tällä hetkellä. Eli koko nykyinen kestävyysvaje olisi hoidettu kehitysapuun laitetuilla varoilla jos homma olisi aloitettu jo 1961.

[Kulttuurirealisti]

OECD:n kehitysapukomitean jäsenmaat antoivat yhteensä nettona 134,8 miljardia Yhdysvaltain dollaria julkista kehitysapua vuonna 2013. Tämä vastaa 0,3 prosenttia näiden maiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta.

http://www.hs.fi/kotimaa/Suomen+kehitysavun+m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4+nousi+viime+vuonna/a1396925342579?ref=hs-art-new-1

Jos Suomi maksaisi kehitysapua 0,3 % bktl:sta, avun määrä olisi alle 600 miljoonaa egeä. Jos OECD-kehitysapukoplan maiden keskiarvo on tuo 0,3, mukana on siis selvästi sitä vähemmänkin maksavia maita. Eikö nämä maat mieti, mitä heistä ajatellaan?   

Ehkä siellä on prioriteetit kohdallaan ja halu seistä niiden takana. 

[hiemannuivis]

Mahtoiko olla jo juttua tammikuussa? Muistutetaan nyt kuitenkin taas kuinka surkeita ollaan, muka anteliaita, vasta 7. sija maailmassa suhteessa kansantuotteeseen. Voi meitä.

http://www.talouselama.fi/uutiset/suomiko+antelias+maa+naille+maille+me+haviamme/a2225749

[läskisika]

Kiitos kun pilasit aamuni

[normi]

Mahtoiko olla jo juttua tammikuussa? Muistutetaan nyt kuitenkin taas kuinka surkeita ollaan, muka anteliaita, vasta 7. sija maailmassa suhteessa kansantuotteeseen. Voi meitä.

http://www.talouselama.fi/uutiset/suomiko+antelias+maa+naille+maille+me+haviamme/a2225749

Hävitään? Eikös me voiteta nuo... eli ollaan seitsemänneksi huonoin! Että surkeahan tuo sijoitus on.

(Muuten... kehitysapujutuista suvismokuilta kuultaessa on kyllä ollut sellainen käsitys, että suurin osa on siinä 0,7 %:n kieppeillä. Mutta eihän tuossa ole edes Saksaa Suomen edell... siis takana.)

[isomaha]

Kehitysapuun pitäisi kuluttaa tasan 0,00 prosenttia niin kauan kun sitä joudutaan rahoittamaan valtionvelan lisäämisellä.

Kun joskus valtionvelka saadaan nolliin ja lisää velkaa ei tarvita vuosittain (epätodennäköistä, konkurssi tulee ensin) niin sen jälkeen voidaan miettiä muiden auttamista.

Nykyinen tilanne on lähinnä verrattavissa siihen että alkoholistilla on 100 tonnia velkaa jota hän ei koskaan tule maksamaan takaisin mutta silti ottaa vuosittain lisää velkaa 8 tonnia josta antaa virallisesti 1,1 tonnia somalinaapurilleen mutta oikeasti vähän enemmänkin.

[Rusinapulla]

En toivo Suomea mitalisijoille tässä kilpailussa. Toivottavasti suvakkien dopingit paljastuvat ja meidät diskataan koko kisasta.

[Viikon radiokasvo]

"Kuinka paljon rahasta menee harakoille?
Ei siitä harakoille mene yhtään, enemmänkin ongelmina saattavat olla hitaus ja järjestelmien jäykkyys."

Kiertoa ja kaartoa vastauksena, koska rehellinen vastaus "niiden vuosikymmenien aikana joina kehitysapu on ollut olemassa, sillä ei ole saatu aikaan juuri mitään" ei välttämättä ole kovin myyvä, koska se osoittaisi suurimman osan "yhteistyörahoista" (hienoa yhteistyötä, yhdet kippaavat vastikkeetta rahaa toisille ja nämä ottavat rahat vastaan) menneen siihen kuuluisaan Kankkulan kaivoon, eli kysymyksen asettelun mukaan "harakoille".

Mutta onneksi media nosti kissan pöydälle ja syyllistää nyt kaikkia kehityskuppauksen vastustajia. Hieno juttu tuo 1,1 mrd. euron kippaaminen tuohonkin kohteeseen. Varmasti pääyhteistyökohteet, joista toimittajat ovat olleet huolissaan ovat ensi vuonna todella mukavia paikkoja elää ja asua. Eikö kehitysyhteistyöllä ole tarkoitus parantaa kurjien maiden ihmisten asemaa, eikä pelkästään työllistää "järjestelmän uskollisia vahteja"? Eli josko ensi vuonna nämä pääYHTEISTYÖmaat (hihi) muuttuvatkin taikaiskusta maanpäällisiksi paratiiseiksi?

[Kemolitor]

3 esimerkkiä: Katso, mitä kehitysapurahoille oikeasti tapahtui

Ilta-Sanomat kertoi marraskuussa 2012 Suomen veronmaksajien kustantamaan Mosambikin metsäprojektiin, Sunafopiin, liittyvistä varojen väärinkäyttötapauksista.
Nämä tapaukset liittyvät samaan Suomen ulkoministeriön rahoittamaan kehitysyhteistyöhankkeeseen, mutta ne tulivat ilmi keväällä 2013 valmistuneesta tilintarkastuksesta.

1 NJASSAN MAAKUNTA 2010

Paikallinen johtava virkamies rakennutti hankkeen varoilla kotinsa luo suojamuurin. Hintaa projektille tuli noin 9 200 euroa. Tilintarkastusraportin mukaan muuri ei liittynyt Mosambikin metsähankkeelle määriteltyihin tavoitteisiin.

Hankkeen varoilla hankittiin noin 2 000 euron edestä tarvikkeita toimistoon. Tilintarkastusraportissa epäillään, että tarvikkeista maksettiin merkittävää ylihintaa. Esimerkiksi vaikuttaa, että paperi maksoi jopa viisi kertaa enemmän kuin sen markkinahinta.

Noin 770 euroa käytettiin postikortteihin, joilla haluttiin toivottaa hyvää joulua ja uutta vuotta. Ostos ei liittynyt hankkeen tavoitteisiin. Lisäksi hankinnan puutteellisen dokumentoinnin takia ei ole varmuutta, saapuivatko kortit todellisuudessa ostajalle.

Tuntemattomaksi jäävälle henkilölle on maksettu reilut 20 euroa, koska hän halusi matkata työtoverinsa isän hautajaisiin. Kulu ei liity hankkeen tavoitteisiin.

2 ZAMBEZIAN MAAKUNTA 2011

Ilmoituksen mukaan ostettiin noin 25 000 eurolla neljä moottoripyörää, jotka rekisteröitiin paikalliselle maatalousvirastolle. Tilintarkastusraportissa todettiin kuitenkin, että paikalla havaittiin vain yksi moottoripyörä.

Hankkeen varoilla maksettiin paikallisen maatalousviraston johtajan kodin 65 euron hintainen vesilasku. Tilintarkastusraportissa todettiin, ettei laskun maksaminen liittynyt hankkeen tavoitteisiin.

Varoilla hankittiin yli 21 000 eurolla materiaalia lastentarhalle. Hankintojen puutteellisen dokumentoinnin vuoksi tilintarkastusraportissa todetaan, ettei ole varmuutta, tuliko materiaali todellisuudessa tilaajalle.

Varoja käytettiin 1 450 euron verran tarkastajatapaamiseen. Lasku muodostui ateriakuluista ja "tapaamismaksusta". Kulu ei liittynyt hankkeen tavoitteisiin.

Hankkeen rahaa meni noin 1 700 euroa neljään kuluerään, joka muodostui ateriakuluista ja kokoushuoneen koristelusta. Kulut eivät liittyneet hankkeen tavoitteisiin.

3 NJASSAN MAAKUNTA 2011

Johtavan maatalousvirkamiehen kodin sähkölaskuun käytettiin noin 130 euroa. Kulu ei liity hankkeen tavoitteisiin.

Hankkeen varoilla maksettiin paikallisen johtavan maatalousvirkamiehen kodin noin 150 euron hintainen sähkölasku.

Johtavan maatalousvirkamiehen autoon hankittiin istuin ja matto noin 800 euron hintaan. Kulu ei liittynyt hankkeen tavoitteisiin. Lisäksi ajoneuvoon liittyvät ostokset on tehty kahdesti yhden päivän aikana.

IS: 3 esimerkkiä: Katso, mitä kehitysapurahoille oikeasti tapahtui

Paikallisia näistä ei jaksa syyllistää. Jos kylään tupsahtaa valkoisia hölmöjä, jotka kylvävät rahaa joka suuntaan, kunhan vain älyää pyytää, niin järkeväähän niiltä on ottaa löysät rahat pois taskuja painamasta.

[Elemosina]

^Hienoa että IS on julkaissut tällaisenkin tekstin.
Asiallisesti kirjoitettua kritiikkiä.

[Mehud]

Suomalaisten veronmaksajien rahojen väärinkäyttöä Mosambikin metsäprojektissa. Linkissä myös lista väärinkäytöksistä.

"- Kun ollaan köyhemmissä olosuhteissa, niin tapauksiin voi liittyä hyvin henkilökohtaisia tarinoita. Kun työntekijän perheellä ei ole sosiaaliturvaa ja perheenjäsen sairastuu, hän saattaa ajatella, että hän lainaa, Puustinen sanoo."

Kyllähän köyhän pitää metsästää krokotiileja ja matkustaa brasiliaan kun perheenjäsen sairastuu.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288676384792.html?pos=ok-nln

[Malla]

Tämä oli minusta erityisen hauska: "Suomalaisten rahoja käytettiin Mosambikin hankkeen nimissä muun muassa krokotiilijahtiin ja Brasilian-matkaan, vaikkeivät ne kuuluneet hankeohjelmaan. "
Se nyt vielä puuttuisikin, että ne olisivat kuuluneet hankeohjelmaan.
muoks. lisätty t