2013-02-21 Yle: Maahanmuuttajanuoria ruvetaan valmentamaan lukio-opintoihin

[Siili]

Kukkispiireissä paheksutaan yleisesti työnantajia, jotka nipottavat "turhan" kovilla vaatimuksillaan Suomen kielen taidosta.  Saa nähdä, milloin nämä piirit alkavat vaatimaan lukionkin vaatimusten alentamista, jotta pisarajoitteisillakin on mahdollisuus läpäistä se.

[Onnikka]

joten opintojen rahoittaminen työnteolla käy päinsä paljon helpommin kuin ajankäytöllisesti vaativammissa jatko-opinnoissa.

Ensin pitäisi olla niitä töitä. Nykyisin kun ei ole. Ennen joutui osa vaihtaan iltalukioon koska tekivät töitä samalla. Nykyisin kun elintaso on alentunut ja töitä on vähempi tarjolla, ei taida paljoa auttaa se. (Itselläkin se vaihtoehto kävi mielessä mutta sain sitten lyhennetyn iltavuoron jossa kävin töissä ekan ja tokan lukioluokan. Välillä tein yövuoroa jonka jälkeen ei ihan joka päivä tullut koulussa sitten käytyä, mutta ei se sinänsä haitannut. Rahaa tuli kuitenkin riittämiin. Kesällä enempi kun paria duunia painoin.)

Tuosta on jo aikaa. Sittemmin tilanne on kääntynyt sellaiseksi, että lukioissa on enemmän paikkoja kuin tulijoita, kun taas kaikki halukkaat eivät mahdu ammattikouluihin. Maahanmuuttajien työntäminen lukioihin onkin nähtävä tätä vasten keinotekoisena lukioiden pönkittämisenä, vaikka koulutuksen kehittämistarpeet ovat ihan muualla, kuten esimerkiksi mainitsemassasi oppisopimuskoulutuksessa.

Ihan varmasti heikompikykyisten määrä lisääntyy, jos otetaan sisään entistä enemmän nimenomaan heikompikykyisiä. Mitä ne kaikki 9/10 tai 7/10 tekevät lukion jälkeen, kun nykyinenkin määrä on liikaa ja taso liian matala korkeakouluja ajatellen?

Niin en ole erikoisemmin perehtynyt näihin koulutuskysymyksiin, mutta jos lukioissa on paikkoja enempi kuin niihin menijöitä, on jotain pahasti mennyt vikaan. Samalla kun muissa maissa jokseenkin (ei toki kaikissa mutta mihin halutaan verrata maata joka aiemmin loisti pisavertailuissa) kaikki käyvät lukion, täällä vähennetään paikkoja. Ilmeinen amispropaganda saa sitten lapset uskomaan että paras vaihtoehto on kolmen vuoden (kolmeko se yhä on? joskus oli lyhempiäkin) amis jonka jälkeen saa töitä. Sitten ihmettelevät kun eivät saakaan.
Kun lehdet on muutettu tabloideiksi, uskovat sitten jo opettajiakin.

Kukkispiireissä paheksutaan yleisesti työnantajia, jotka nipottavat "turhan" kovilla vaatimuksillaan Suomen kielen taidosta.  Saa nähdä, milloin nämä piirit alkavat vaatimaan lukionkin vaatimusten alentamista, jotta pisarajoitteisillakin on mahdollisuus läpäistä se.

Aiemman viestin mukaan oli jo kivasti alentuneet, tuskin se läpäisy ainakaan hankalampaa voi olla jos on vähempi menijöitä. Suuremmasta joukosta saadaan parhaat esiin, pienemmästä vain ne joilla on varakkaat vanhemmat jotka maksaa.

[Mangustin]

Niin en ole erikoisemmin perehtynyt näihin koulutuskysymyksiin, mutta jos lukioissa on paikkoja enempi kuin niihin menijöitä, on jotain pahasti mennyt vikaan. Samalla kun muissa maissa jokseenkin (ei toki kaikissa mutta mihin halutaan verrata maata joka aiemmin loisti pisavertailuissa) kaikki käyvät lukion, täällä vähennetään paikkoja. Ilmeinen amispropaganda saa sitten lapset uskomaan että paras vaihtoehto on kolmen vuoden (kolmeko se yhä on? joskus oli lyhempiäkin) amis jonka jälkeen saa töitä. Sitten ihmettelevät kun eivät saakaan.

Pisahuippu Taiwanissa, noin esimerkiksi, on toisen asteen peruskoulun jälkeisen koulun nimi lukio. Siellä voi erilaisten akateemisten painotusten lisäksi opiskella myös kosmetologi-kampaajaksi, hitsariksi, hoitsuksi, asentajaksi jne. Ruotsissa on sama systeemi, sielläkin mennään gymnasie-nimiseen amikseen, kun poliittisista syistä haluttiin tehdä koko ikäluokasta ylioppilaita. Käytännössä barn, ungdom&fritid -linjalta ei ole asiaa luonnontieteellisen jatkokoulutkseen, ellei ole lukupäätä ja motivaatioita kiriä pääsykokeissa.

Ammattikoulutuksella saa paljon paremmin töitä kuin YO-todistuksella. Molemmilla on hakukelpoinen jatko-opintoihin amkeissa ja yliopistoissa.

Suomen koulutusjärjestelmän erikoisuus on yliopistoon hyväksyttyjen pääsy suoraan maisteriputkeen. Tämä ei välttämättä palvele opiskelijan eikä yhteiskunnan kokonaisetua.

[Onnikka]

Suomen koulutusjärjestelmän erikoisuus on yliopistoon hyväksyttyjen pääsy suoraan maisteriputkeen. Tämä ei välttämättä palvele opiskelijan eikä yhteiskunnan kokonaisetua.

Ei ole. Ei sillä että sitä kannattaisin mutta ei ole erikoisuus.
Minusta hyvä malli olisi ottaa kaikki sisään jotka edellisen asteen koulun ovat läpäisseet, mutta sitten vaatiakin jotain. Eli ei Suomen malliin että kerran pariin viikkoon vaivautuu heräämään kello kaksitoista jo luennolle.
Jos oikein olen asian ymmärtänyt, järjestelmä ei ole muuttunut vuosikausiin. Olisi ehkä kannattanut panostaa yliopistojen parantamiseen amk- järjestelmän sen rinnalle tuomisen sijaan.
Kuitenkin muualla vaaditaan se yliopistosta saatava paperi töitä varten nykyisin.

[Kemolitor]

Espoon Leppävaarassa järjestetään lukioon valmistavaa koulutusta maahanmuuttajille

Espoon kaupunki järjestää ensi syksynä maahanmuuttajille ja vieraskielisille opiskelijoille lukioon valmistavaa koulutusta Leppävaaran lukiossa.

Koulutus kestää vuoden. Lukioon valmistavassa koulutuksessa vahvistetaan suomen kielen osaamista, opiskellaan muita kieliä, reaaliaineita ja matematiikkaa.

Opiskelijalla on mahdollisuus korottaa perusopetuksen päättötodistuksen arvosanoja ja suorittaa lukion kursseja.

Lukioon valmistavaan koulutukseen haetaan osoitteessa www.opintopolku.fi. Hakuaika on 16.6.–25.7.

Koulutukseen voivat hakea perusopetuksen päättäneet nuoret, joiden päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvo on vähintään 7,00.

Opiskelijaksi voidaan ottaa myös nuori, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärää vastaavat opinnot ulkomailla ja jolla katsotaan olevan riittävät edellytykset suoriutua opinnoista. Opetusryhmä perustetaan, jos kelpoisia hakijoita on 12 tai enemmän.

HS: Espoon Leppävaarassa järjestetään lukioon valmistavaa koulutusta maahanmuuttajille

Opinpolku-sivustolla lisää aiheesta.

Koulutuksia on näköjään tarjolla jo monessa muussakin kunnassa kuin Espoossa.