2013-02-21 Yle: Maahanmuuttajanuoria ruvetaan valmentamaan lukio-opintoihin

[törö]

Maahanmuuttajanuorten valmistavan lukiokoulutuksen on määrä ensi vuoden syksyllä. Kenelle ja millaista opetusta vuosi sisältää, siitä on tekeillä lakiesitys. Ammatillisessa koulutuksessa vastaavaa valmistavaa koulutusta annetaan maahanmuuttajille jo nyt.

Maahanmuuttajien valmentava lukiokoulutus sisältyy koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille 2011 - 2016.

- Maahanmuuttajien lukioon suuntautuneisuus on vähäisempää kuin kantaväestöllä. Tämä vahvistaisi heidän mahdollisuuksiaan lukio-opintoihin, kertoo opetusneuvos Heikki Blom opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Suomen- ja ruotsinkielisestä ikäluokasta noin puolet menee lukioon, vieraskielisistä reilu neljännes, käy ilmi Tilastokeskuksen luvuista.
Vuosaaressa jo toista vuotta

Helsinkiläisen Vuosaaren lukion opiskelijoista peräti kaksitoista prosenttia on muualta Suomeen muuttaneita. Vuosaaressa kokeillaan maahanmuuttajien valmistavaa koulutusta jo toista vuotta.

Tusinaa eri kieltä puhuva viidentoista opiskelijan ryhmä opiskelee suomea joka päivä koko vuoden. Lisäksi syksyllä koroteltiin peruskoulun arvosanoja, nyt keväällä valitaan jo lukiokursseja. Lisäksi harjoitetaan opiskelutaitoja.

Projektivastaava Katja Mannerström kertoo kokeilusta opitun, että tehostetusta suomen kielen opetuksesta ei ole hyötyä jo pienenä Suomeen tulleille.

Kynnys lukioon johtuu näillä opiskelijoilla muusta kuin kielitaidosta, Mannerström rajaa. Valmistava vuosi ei sovi myöskään useimmille aivan äskettäin tulleille. Tosin poikkeuksiakin on, sanoo Mannerström ja kertoo kiinalaispojasta, joka puhuu suomea jo puolen vuoden oleskelun jälkeen.
Kokeilusta ei hyötyä kauan sitten tai hiljattain Suomeen tulleille

Parhaiten valmistava lukiokoulutus sopisi Mannerströmin mielestä tällaiselle ryhmälle:

- Nuorille, jotka ovat käyneet peruskoulun osittain Suomessa, tulleet ala-asteen loppuvaiheessa tai ihan yläasteen alussa, ja joilla suomen kieli on kehittynyt joitain vuosia mutta ei sellaiselle tasolle, että siellä lukiossa vielä pärjäisi.

Ongelmaksi saattaa Mannerströmin mielestä koitua juuri se, että valmistavasta lukiokoulutuksesta voi hyötyä vain hyvin rajattu ryhmä maahanmuuttajanuoria.

Toisaalta koulutukseen osallistuvan kannalta sekin on hyvä tulos, jos selviää, että lukio ei ole opiskelijalle oikea paikka,  Mannerström sanoo.

Esimerkiksi Kuopion lukioissa maahanmuuttajaopiskelijoita on tällä hetkellä vasta yhteensä 23. Peruskoulun yhdeksättä luokkaa käyvistä hiukan yli tuhannesta oppilaasta vain kuudentoista äidinkieli on muu kuin suomi.

Kuopion lukiotoimenjohtaja Leena Auvinen arvioikin, että Kuopiossa tuskin saataisiin kokonaista opetusryhmää maahanmuuttajien valmistavaan lukio-opetukseen. Valmennus pitäisi siten järjestää tällaisissa kunnissa henkilökohtaisilla opetussuunnitelmilla.

http://yle.fi/uutiset/maahanmuuttajanuoria_ruvetaan_valmentamaan_lukio-opintoihin/6501557

[Tabula Rasa]

Resurssit, mistä ne ovat poissa? Ylimääräinen opetus vaatii aina ylimääräisiä resursseja.

[Blanc73]

Kynnys lukioon johtuu näillä opiskelijoilla muusta kuin kielitaidosta, Mannerström rajaa.

Mikä on se syy? Nyt puhutaan ilmeisesti taas varsinaisista^TM maahanmuuttajista?

Kuopion lukiotoimenjohtaja Leena Auvinen arvioikin, että Kuopiossa tuskin saataisiin kokonaista opetusryhmää maahanmuuttajien valmistavaan lukio-opetukseen. Valmennus pitäisi siten järjestää tällaisissa kunnissa henkilökohtaisilla opetussuunnitelmilla.

On se hyvä että palvelu pelaa viimeisen päälle mamujen kohdalla. Ihanaa.

Resurssit, mistä ne ovat poissa? Ylimääräinen opetus vaatii aina ylimääräisiä resursseja.

"Ne eivät ole keneltäkään pois ja onhan meillä varaa"

[Tabula Rasa]

Ainakaan eroja maahanmuuttajissa ei ole!

[Malla]

Maahanmuuttajanuorten valmistavan lukiokoulutuksen on määrä ensi vuoden syksyllä. http://yle.fi/uutiset/maahanmuuttajanuoria_ruvetaan_valmentamaan_lukio-opintoihin/6501557

On määrä mitä? Alkaa maanlaajuisesti?
Huom! Virhe on alkuperäisessä tekstissä, ei viestintuoja-törön.

muoks. tägit

[Tulituki]

"Projektivastaava Katja Mannerström kertoo kokeilusta opitun, että tehostetusta suomen kielen opetuksesta ei ole hyötyä jo pienenä Suomeen tulleille.

Kynnys lukioon johtuu näillä opiskelijoilla muusta kuin kielitaidosta, Mannerström rajaa"

No mistä se sitten johtuu? Kertokaa te, hommalaiset, kun Mannerström ei kerro.

[Tabula Rasa]

Siitä mainostetusta osaamisesta ja motivaatiosta mitä väitetään rikkaammissa kulttuureissa olevan. sekä toki kulttuuripiirteet kuten tytärten lentotunnit vievät aikaa opiskelulta.

[Malla]

"Kynnys lukioon johtuu näillä opiskelijoilla muusta kuin kielitaidosta", Mannerström rajaa.

Jos kynnys ei johdu kielitaidosta, miksi ihmeessä juuri kieltä opetetaan intensiivisesti?

[Malla]

"Kynnys lukioon johtuu näillä opiskelijoilla muusta kuin kielitaidosta", Mannerström rajaa.

Jos kynnys ei johdu kielitaidosta, miksi ihmeessä juuri kieltä opetetaan intensiivisesti?

Niinpä. Pitäisi opettaa sitä muuta.

Sitä muuta opetetaan käsittääkseni kymppiluokilla. Niitäkään ei ole tarjolla kaikille halukkaille, valitettavasti.

[Roope2]

Tosin poikkeuksiakin on, sanoo Mannerström ja kertoo kiinalaispojasta, joka puhuu suomea jo puolen vuoden oleskelun jälkeen.

Tämä on niin totta, ja ei edes harvinaista. Mikä niissä kiinalaisissa lapsissa on, kun he ovat niin ahkeria ja yritteliäitä?

Tosin poikkeuksiakin on, sanoo Mannerström ja kertoo muumipojasta, joka ei puhu suomea vielä kymmenen vuoden oleskelun jälkeen.

Tämäkin on niin totta, ja ei edes harvinaista. Mikä niissä muumilapsissa, kun he eivät jaksa keskittyä eivätkä opi?

...kansallinen ja ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre ?

[AuggieWren]

Mikäs tässäkin nyt oikein on vikana? Jos niitä mamukakaroita kuitenkin tännekin joukolla rahdataan, niin eikö ole vain hyvä, että niiden koulutusta korostetaan ja pyritään antamaan opintojen päättymisen myötä mahdollisuus hankkia muukin kuin emeritus-sossupummin uraan johtava pätevyys.

Juu, on pois muilta. Totta kai. Samalla se on pois tulevaisuuden sosiaalimenoista.

[Roope2]

Jossain kohtaa kait kuitenkin se kannattavuusrajakin on ?

[Tabula Rasa]

Jossain kohtaa kait kuitenkin se kannattavuusrajakin on ?

Se oli jo siinä näiden vanhempien ottamisessa kun ei lasketa sitä kolmea vuotta pidemmälle.

[AuggieWren]

Jossain kohtaa kait kuitenkin se kannattavuusrajakin on?

Se raja on paukkunut jo alun alkaen. Jos maahanmuutosta saadaan jollain keinolla kansantaloudellisesti vähemmän tappiollista, niin kannatan sellaisia keinoja. Maahanmuuton rajoittaminen olisi paras keino, mutta kun vallassa olevien mielestä se olisi ihmisoikeusloukkaus ja totaalinen mahdottomuus, niin kyllä siinä vaiheessa ainakin minulle kelpaavat muutkin keinot.

[Malla]

Mikäs tässäkin nyt oikein on vikana? Jos niitä mamukakaroita kuitenkin tännekin joukolla rahdataan, niin eikö ole vain hyvä, että niiden koulutusta korostetaan ja pyritään antamaan opintojen päättymisen myötä mahdollisuus hankkia muukin kuin emeritus-sossupummin uraan johtava pätevyys.

Juu, on pois muilta. Totta kai. Samalla se on pois tulevaisuuden sosiaalimenoista.

On periaatteessa hyvä, että peruskoulun nilkuttaen käyneet nuoret saavat vuoden lisäopetusta. Mutta miksi tavallinen kymppiluokka ei käy, JOS kyse ei ole kielitaidon puutteesta? JOS on, voisihan siihen liittää vaikka tukiopetusta kielessä, ja samalla, suomalaisten seassa, kielitaitokin kohenisi. Ymmärrän hyvin, että maaahanmuuttajanuorten erityiskohtelu närkästyttää heitä, joiden kersat eivät ole päässeet (siis. huom. päässeet, eivät joutuneet)  kymppiluokalle.

[normi]

Juu, on pois muilta. Totta kai. Samalla se on pois tulevaisuuden sosiaalimenoista.

Paitsi jos siitäkään ei ole hyötyä. Silloin se on vaan kulu muiden kulujen päälle ja otettu pois muilta.

[Roope]

- Maahanmuuttajien lukioon suuntautuneisuus on vähäisempää kuin kantaväestöllä. Tämä vahvistaisi heidän mahdollisuuksiaan lukio-opintoihin, kertoo opetusneuvos Heikki Blom opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Suomen- ja ruotsinkielisestä ikäluokasta noin puolet menee lukioon, vieraskielisistä reilu neljännes, käy ilmi Tilastokeskuksen luvuista.

Maahanmuuttajataustaiset menevät jo nyt lukioon selvästi alemmilla keskiarvoilla kuin kantaväestö. Hankkeen tarkoitus on siis sysätä lukioon entistäkin heikommin pärjääviä ja huonommin motivoituneita maahanmuuttajia vain sillä perusteella, että osuutta halutaan nostaa lopputuloksen tasa-arvon nimissä.

[Phantasticum]

Ei voi kuin ihmetellä taas tätäkin hanketta. Opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaan parhaillaan lakiesitystä vuoden mittaisesta valmistavasta lukiokoulutuksesta. Voitteko kuvitella, siis lakiesitystä. Kun lakipykälät vaan ovat kunnossa, niin asia on sen jälkeen hoidettu. Uutisen loppupuolelta sitten selviääkin, mikä se ongelma loppujen lopuksi on. Kaikki sen tietävät, mutta kukaan ei sano sitä ääneen.

[Uuno Nuivanen]

Jaa mitenkä valmennetaan? Opetetaanko ne lukemaan ja puhumaan suomea?

[Maastamuuttaja]

Hieman huolestuttaa, että oppiaineisiin ei näytä sisältyvän maastamuutto-oppia. Gustafssonin tulisi mielestäni kiireellisesti koota työryhmä valmistelemaan oppiainetta, jonka tarpeesta kertovat lukuisat maahanmuuttajien koti-ikävästä kantautuneet tiedot erityisesti maamme luotettavimmissa tiedotusvälineissä. On väärin, ehkä jopa itsekästäkin, että emme tarjoa maatamme rikastuttamaan saapuneelle väestönosalle ajankohtaista tietoa heidän omasta maastaan. Esimerkiksi Somaliassa olosuhteet ovat muuttuneet siinä määrin, että muualla asuville somaleille on viimeinkin tarjoutunut mahdollisuus osallistua täysin voimin synnyinmaansa rakentamiseen. Puutteellisen tietouden varassa maamme somalit joutuvat kuitenkin yhä tuskailemaan monien käytännön ongelmien kanssa (lumen sulamisen odottelu, oikein teurastetun lihan etsintä, kantaväestön puutteellinen Koraanin tuntemus ja lukuisat muut ongelmat).

Maastamuutto-oppi voisi sisältää seuraavia käytännön osioita:

-Miten määritellä oikea paluuajankohta?

-Miten hakea matkustustukea Suomen valtiolta?

-Saako perhesohvat ja lautasantennit viedä mukana?

-Kuka korvaa muuttokustannukset?


Kysymyksiä varmaan riittää, koska lähtökaiho on vallannut niin monen mielen, kuten Helsingin Sanomat, YLE ym. tiedostavat piirit ovat raportoineet.

[Arvoton]

Tosin poikkeuksiakin on, sanoo Mannerström ja kertoo kiinalaispojasta, joka puhuu suomea jo puolen vuoden oleskelun jälkeen.

Tämä on niin totta, ja ei edes harvinaista. Mikä niissä kiinalaisissa lapsissa on, kun he ovat niin ahkeria ja yritteliäitä?

Tosin poikkeuksiakin on, sanoo Mannerström ja kertoo muumipojasta, joka ei puhu suomea vielä kymmenen vuoden oleskelun jälkeen.

Tämäkin on niin totta, ja ei edes harvinaista. Mikä niissä muumilapsissa, kun he eivät jaksa keskittyä eivätkä opi?

No voi kettu, sanoi mokutusklusterin maisteri. Eihän suomea oppiva lapsi ole voimavara, rikastus eikä resurssi.

Lukion valmistavalle kurssille on sitäpaitsi ensin oltava maistereita työllistäviä valmistautumiskursseja, joissa hakataan mamulapsien päähän uhkakuvia suomalaisesta rasismista, kiusaamisesta ja huutelusta.

Ihan periaatteellisimmalta tasolta sanon, että kaukoidän nerot saisivat myös pysyä Suomen ulkopuolella. Enimmäkseen huonoja kokemuksia. Afrikkalaisistakin parempia. Kiinalaiset ovat tiukkapipoja, etenkin nuoremmat. Tunnen yhden ihanan keski-ikäisen poikkeuksen, mutta hän on varattu.

En sit tajua, miksi thai-naiset ovat pääsääntöisesti valloittavia olemukseltaan. Hehän eivät ole mamuja, vaan tänne naituja. Hierojia en tunne. Duunin kautta ollut yhden kanssa tekemisissä, mutta täysi umpimieli.

[Emo]

Mikäs tässäkin nyt oikein on vikana? Jos niitä mamukakaroita kuitenkin tännekin joukolla rahdataan, niin eikö ole vain hyvä, että niiden koulutusta korostetaan ja pyritään antamaan opintojen päättymisen myötä mahdollisuus hankkia muukin kuin emeritus-sossupummin uraan johtava pätevyys.

Juu, on pois muilta. Totta kai. Samalla se on pois tulevaisuuden sosiaalimenoista.

No eikös näitä tuontirikkauksia ole tänne haalittu pyllynpyyhkijöiksi ja bussikuskeiksi? Tarviiko niiden olla yo-pohjaisia pyyhkijöitä ja kuskeja?

[saippuakauppias]

Niin, joskus viisaat keksivät tämän kymppiluokan tyhmemmille ja/tai motivaatiovaikeuksista kärsiville. Pitäisikö nyt ottaa käyttöön laajempi käsitys kymppiluokasta. Se voisi kestää 2-50 vuotta tai niin kauan että eläkepaperit nappaa. Koulusta erottaminen olisi tietysti out of question. Tällä vältettäisiin mm turha byrokratia työvoimatoimiston taholta.

ps. Kymppiluokka on mielestäni hölmö keksintö. Itse olin yläasteella keräilyluokalla D ja kaikki nauroivat aikeilleni mennä lukioon tyyliin "vuoden lukioura". Tsemppasin ysiluokan keväällä ja menin lukioon nukkumaan. Tsemppasin taas  kolmannen vuoden keväällä ja menin korkeakouluun. En tehnyt paljon mitään 7 vuoteen (vain 10 opintoviikkoa/vuosi, jolla lainat juoksi) ja menin menin töihin korkeakoululle kun opintotukioikeus loppui. Siten aloin suorittaa tenttejä, valmistuin ja menin oikeisiin töihin. ps. Opiskelu ei ole koskaan kiinnostanut, mutta työnteko on. 11-vuotiaasta olen kesätöitä tehnyt ja 1987 oli viimeisin kerta kun olen töitä hakenut. Sen jälkeen minua on kyselty töihin.

[Jaakko P.]

Maahanmuuttajataustaiset menevät jo nyt lukioon selvästi alemmilla keskiarvoilla kuin kantaväestö. Hankkeen tarkoitus on siis sysätä lukioon entistäkin heikommin pärjääviä ja huonommin motivoituneita maahanmuuttajia vain sillä perusteella, että osuutta halutaan nostaa lopputuloksen tasa-arvon nimissä.

Otetaan jenkkilän tasa-arvosta mallia: joidenkin yliopistojen pääsyrajat määräytyy rodun mukaan. Jotta opiskelijamassa olisi ihanan monipuolista, täytyy ottaa typerämpiäkin mustia ja evätä pääsy liian fiksuilta aasialaisilta. (pisterajat nousee tässä järjestyksessä: musta, hispaano, valkoinen, aasialainen)

[Ari-Lee]

Mikäs tässäkin nyt oikein on vikana? Jos niitä mamukakaroita kuitenkin tännekin joukolla rahdataan, niin eikö ole vain hyvä, että niiden koulutusta korostetaan ja pyritään antamaan opintojen päättymisen myötä mahdollisuus hankkia muukin kuin emeritus-sossupummin uraan johtava pätevyys.

Juu, on pois muilta. Totta kai. Samalla se on pois tulevaisuuden sosiaalimenoista.

No eikös näitä tuontirikkauksia ole tänne haalittu pyllynpyyhkijöiksi ja bussikuskeiksi? Tarviiko niiden olla yo-pohjaisia pyyhkijöitä ja kuskeja?

Näinhän se vasta ikään kerrottiin aivan sanasta sanaan. Nytkö niistä yritetäänkin tehdä ylioppilaita ja passittaa ne yliopistoonkin? Kuka sitten pyllyt pyyhkii kuka bussit ajaa?

Kestää parikymmentä vuotta ennen kuin suomalainen lapsi alkaa kuluttamisen sijasta tuottaa yhteiskunnalle jotain. Pakolaisen kohdalla kyse on luultavasti parista vuodesta. Siksi pidän puheita pakolaisten aiheuttamista kansantaloudellisista rasitteista melko kohtuuttomina. [Johanna Suurpää, HS 21.4.1991]

[Ink Visitor]

Kuntaliitto: Maahanmuuttajanuorille mahdollisuus saada sama lukiotason sivistys kuin muillekin

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haataisen mielestä lukiokoulutuksen saatavuus ja saavutettavuus on turvattava erilaisista taustoista tuleville nuorille.

– Maahanmuuttajanuorilla on oltava samat mahdollisuudet saada lukiotason sivistys kuin muilla nuorilla, Haatainen korosti lukioseminaarissa Helsingissä.

Haataisen mukaan kunnilla tulee lisäksi jatkossakin olla mahdollisuus lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestämiseen sekä koulutuksen rakenteelliseen kehittämiseen.

Toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmää ja järjestäjäverkkoa ollaan hallituksen rakennepoliittisen ohjelman päätöksen mukaan uudistamassa. Haatainen korosti puheenvuorossaan, että tarvittavat lukiokoulutuksen järjestämiseen liittyvät rakenneuudistukset on tehtävä alueiden nuorten koulutustarpeista lähtien.

Lukiokoulutuksen järjestäjillä on lain mukaan mahdollisuus järjestää maahanmuuttajien ja vieraskielisten nuorten ja aikuisten lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta. Lukiolain muutos tuli voimaan helmikuun alussa ja koulutusta voidaan antaa tämän vuoden elokuun alusta lähtien. Lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmäuudistuksessa tulee Haataisen mukaan turvata kuntien resurssit ja mahdollisuudet järjestää lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta.

Haatainen korosti, että myöskään nuoren kotipaikkakunta ei saa olla koulutusta rajaava tekijä. Pitkät välimatkat eivät saa olla este harvaan asuttujen alueiden nuorten koulutukseen pääsyyn.

– Lukion on turvattava yhdenvertaiset oppimismahdollisuudet kaikille lukion opiskelijoille. Myös erilaisille oppijoille, esimerkiksi erilaisista oppimisvaikeuksista kärsiville, näkö- ja kuulovammaisille ja muille erityistä tukea tarvitseville tulee taata mahdollisuudet lukiokoulutukseen, Haatainen sanoi.

Hänen mielestään opiskelijoille ei tarvitse tarjota kaikkea koulutusta omassa lukiossa. Etä- ja monimuoto-opetusta hyväksikäyttäen sekä videotallenteiden avulla voidaan yhdestä lukiosta antaa opetusta useamman lukion ja lukiotoimipisteen opiskelijoille.


http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/maahanmuuttajat_nuoret_lukio_koulutus-18453

[Roope]

Kuntaliitto: Maahanmuuttajanuorille mahdollisuus saada sama lukiotason sivistys kuin muillekin

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haataisen mielestä lukiokoulutuksen saatavuus ja saavutettavuus on turvattava erilaisista taustoista tuleville nuorille.

– Maahanmuuttajanuorilla on oltava samat mahdollisuudet saada lukiotason sivistys kuin muilla nuorilla, Haatainen korosti lukioseminaarissa Helsingissä.

Samat mahdollisuudet on jo nyt, jos on samat osoitetut kyvyt. Sitä paitsi Haatainen ei selvästikään tarkoita oikeasti lukion tarjoamaa sivistystä vaan nimenomaan tutkintoa, joka on sellaisenaan työtä hakiessa melko hyödytön. Lukion kursseja voi nykyäänkin opiskella kiinnostuksen mukaan vaikka verkossa.

Lukiokoulutuksen järjestäjillä on lain mukaan mahdollisuus järjestää maahanmuuttajien ja vieraskielisten nuorten ja aikuisten lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta. Lukiolain muutos tuli voimaan helmikuun alussa ja koulutusta voidaan antaa tämän vuoden elokuun alusta lähtien. Lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmäuudistuksessa tulee Haataisen mukaan turvata kuntien resurssit ja mahdollisuudet järjestää lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta.

Rahan ja resurssien ohjaaminen tällaiseen ei ole perusteltua pelkän "sivistyksen" nimissä. Lukiotutkinnon voi aivan hyvin suorittaa myös myöhemmin elämässä vaivattomammin ilman erityistoimia, kun kielitaito ja opiskelutaidot ovat parempia. Lukiohan ei itsessään pätevöitä mihinkään ammattiin, joten lukion jälkeen edessä on joka tapauksessa ammattikoulu tai muu vastaava koulutus, joka olisi ollut alunperinkin parempi vaihtoehto, tai mahdollisesti korkeakoulu, johon pyrkiminen ja pärjääminen vaatisi taas erityistoimia. Tällaisessa puuhastelussa ei ole järkeä sen enempää maahanmuuttajan kuin yhteiskunnankaan kannalta.

Lukioon ei tarvitse työntää enää yhtään enempää sen vain rimaa hipoen suorittavia ja muita todennäköisemmin keskeyttäviä nuoria. Jos kielitaito, motivaatio tai muut kyvyt eivät riitä, on ammattikoulu tai muu ratkaisu perustellumpi kuin yhteiskunnalle kalliit mutta turhat erityisjärjestelyt. Näitä vähemmän lahjakkaat maahanmuuttajat nopeammin työelämään ohjaavia ratkaisuja on varmasti syytä kehittää, sillä se todellinen yhteiskunnallinen ongelma ja aikapommi ovat nimenomaan syrjäytyvät maahanmuuttajanuoret.

e: typo

[Onnikka]

enää yhtään enempää sen vain rimaa hipoen suorittavia ja muita todennäköisimmin keskeyttäviä nuoria. Jos kielitaito, motivaatio tai muut kyvyt eivät riitä, on ammattikoulu tai muu ratkaisu perustellumpi kuin yhteiskunnalle kalliit mutta turhat erityisjärjestelyt.

Tiedä näistä nykykouluista mutta ennenhän ongelmana oli varmasti enempi se ettei pätevät lähteneet lukioon. Ammattikouluihin meni väkeä joille se oli ihan väärä paikka.

Jos pisatulokset, joista toisessa ketjussa keskustellaan, pitävät paikkansa niin siellä on paljon väkeä josta ei oikeasti ole kyvyiltään edes lukiota suorittamaan.

Ennen oli kolmea mallia jotka lopetti lukion, ainakin mitä tutuissa oli: Ei osanneet matikkaa tai ei osanneet kieliä. Lisäksi osalla ei ollut rahaa. Ennenhän oli töitä kuitenkin tarjolla joten koulun lopettaminen ei ollut ongelma, pääosin taisivat ammattikouluihin mennä mutta osa töihin suoraan.

Matikan osalta ei taida paljoa olla tehtävissä kun siinä jo on tasokurssit, mutta kielten osalta olisi ihan helppoa järjestää niin että ainoastaan jonkintason englannin osaaminen olisi pakollinen. Yo-koe halukkaille heti eka vuonna jotta sitä osaavien ei tarvitse pitkästyä tunneilla, muille tasokurssit. Rahan osalta opintotuet myös lukioihin heille joitten vanhemmilla ei varaa ole maksaa.

Mikäli taasen ongelmanratkaisukyky on kovin heikko, ehkä yksinkertaisempi koulutus riittää.
Ammattikoulut kuitenkin ovat paljon lukiota kalliimpia kouluja, jonkinlainen oppisopimus voisi olla parempi ratkaisu. Vaikka puoli vuotta koulua, puoli vuotta töissä puolella palkalla. Nykymalli jossa Valintatalon kassallakin on amk-koulutus ei vaikuta onnistuneelle.

Maahanmuuttajille siinä missä muillekin lukio-opintoihin valmentava koulutus voisi olla nimeltään peruskoulu.
Lukioon valittavat keskiarvojen ja vaikka pisatulosten mukaan, valtakunnalliset pisterajat niin että 9/10 otetaan sisälle. Jos heikompikykyisten määrä lisääntyy, sitten vaikka 7/10 enää syytä ottaa.
Ammattiopetukseen vain ne joista ei lukioon ole tai jotka sen keskeyttää.

[Mangustin]

Tiedä näistä nykykouluista mutta ennenhän ongelmana oli varmasti enempi se ettei pätevät lähteneet lukioon. Ammattikouluihin meni väkeä joille se oli ihan väärä paikka.

Se ei ole yhteiskunnalle ongelma eikä henkilölle tragedia, jos opiskelee ammatin ja hoksottimet riittävät yrittäjänä pärjäämiseen. Lukion kautta korkeakouluun ja sieltä virkanaiseksi (tai nykyään yhteiskunnan tukeman non-profitin projektikoordinaattoriksi) päätyvien tyhjäpäiden aiheuttama rasite oikeasti nakertaa meidän kaikkien hyvinvointia.

Matikan osalta ei taida paljoa olla tehtävissä kun siinä jo on tasokurssit, mutta kielten osalta olisi ihan helppoa järjestää niin että ainoastaan jonkintason englannin osaaminen olisi pakollinen. Yo-koe halukkaille heti eka vuonna jotta sitä osaavien ei tarvitse pitkästyä tunneilla, muille tasokurssit. Rahan osalta opintotuet myös lukioihin heille joitten vanhemmilla ei varaa ole maksaa.

Jatko-opinnot on joka tapauksessa enemmän tai vähemmän englanniksi, joten jos ei osaa, miksi mennä lukioon ylipäänsä? Englannin YO-kokeen on tarkoitus myös olla jossain määrin kypsyyskoe, eikä sitä ole syytä laittaa ensimmäiselle vuodelle. Kielitaito voi toki 15-16 vuotiaalla riittää kokeen läpäisyyn, mutta esseen rakentaminen, aiheen argumentointi eri näkökulmista ja ja aineiston kanssa käytävä keskustelu vaatii sitä kypsyyttä, joka kehittyy lukion oppimäärää suorittaessa. Englannin vaativuutta olisi syytä lisätä ja muuttaa opetusta äidinkielenomaisemmaksi ja ennenkaikkea englanninkieliseksi. Helpottaisi korkeakoulujen työtä ja voisivat keskittyä itse asiaan.

Lukiolainen saa jo nyt opintotukea, tosin ei valtavia määriä jos asuu vanhempien luona. Kirjoja saa kirjastosta. Jos meneillään olevan kurssin kirjaa ei löydy, on vaihtoehtoisen oppimateriaalin löytäminen helppoa. Lukiossa ei myöskään ole pakko ylipäätään käydä kuin tenteissä ja YO-kirjoituksissa, joten opintojen rahoittaminen työnteolla käy päinsä paljon helpommin kuin ajankäytöllisesti vaativammissa jatko-opinnoissa.

Vaikka puoli vuotta koulua, puoli vuotta töissä puolella palkalla.

Niinpä nuo näyttävät toimivan jo nyt.

Lukioon valittavat keskiarvojen ja vaikka pisatulosten mukaan, valtakunnalliset pisterajat niin että 9/10 otetaan sisälle. Jos heikompikykyisten määrä lisääntyy, sitten vaikka 7/10 enää syytä ottaa.
Ammattiopetukseen vain ne joista ei lukioon ole tai jotka sen keskeyttää.

9/10 ja jopa 7/10 on valtavasti liikaa. Kolmasosa lukioon, loput amikseen. Kovimmat tekee molemmat.

[Roope]

Tiedä näistä nykykouluista mutta ennenhän ongelmana oli varmasti enempi se ettei pätevät lähteneet lukioon. Ammattikouluihin meni väkeä joille se oli ihan väärä paikka.

Tuosta on jo aikaa. Sittemmin tilanne on kääntynyt sellaiseksi, että lukioissa on enemmän paikkoja kuin tulijoita, kun taas kaikki halukkaat eivät mahdu ammattikouluihin. Maahanmuuttajien työntäminen lukioihin onkin nähtävä tätä vasten keinotekoisena lukioiden pönkittämisenä, vaikka koulutuksen kehittämistarpeet ovat ihan muualla, kuten esimerkiksi mainitsemassasi oppisopimuskoulutuksessa.

Lukioon valittavat keskiarvojen ja vaikka pisatulosten mukaan, valtakunnalliset pisterajat niin että 9/10 otetaan sisälle. Jos heikompikykyisten määrä lisääntyy, sitten vaikka 7/10 enää syytä ottaa.
Ammattiopetukseen vain ne joista ei lukioon ole tai jotka sen keskeyttää.

Ihan varmasti heikompikykyisten määrä lisääntyy, jos otetaan sisään entistä enemmän nimenomaan heikompikykyisiä. Mitä ne kaikki 9/10 tai 7/10 tekevät lukion jälkeen, kun nykyinenkin määrä on liikaa ja taso liian matala korkeakouluja ajatellen?

[Siili]

Kukkispiireissä paheksutaan yleisesti työnantajia, jotka nipottavat "turhan" kovilla vaatimuksillaan Suomen kielen taidosta.  Saa nähdä, milloin nämä piirit alkavat vaatimaan lukionkin vaatimusten alentamista, jotta pisarajoitteisillakin on mahdollisuus läpäistä se.

[Onnikka]

joten opintojen rahoittaminen työnteolla käy päinsä paljon helpommin kuin ajankäytöllisesti vaativammissa jatko-opinnoissa.

Ensin pitäisi olla niitä töitä. Nykyisin kun ei ole. Ennen joutui osa vaihtaan iltalukioon koska tekivät töitä samalla. Nykyisin kun elintaso on alentunut ja töitä on vähempi tarjolla, ei taida paljoa auttaa se. (Itselläkin se vaihtoehto kävi mielessä mutta sain sitten lyhennetyn iltavuoron jossa kävin töissä ekan ja tokan lukioluokan. Välillä tein yövuoroa jonka jälkeen ei ihan joka päivä tullut koulussa sitten käytyä, mutta ei se sinänsä haitannut. Rahaa tuli kuitenkin riittämiin. Kesällä enempi kun paria duunia painoin.)

Tuosta on jo aikaa. Sittemmin tilanne on kääntynyt sellaiseksi, että lukioissa on enemmän paikkoja kuin tulijoita, kun taas kaikki halukkaat eivät mahdu ammattikouluihin. Maahanmuuttajien työntäminen lukioihin onkin nähtävä tätä vasten keinotekoisena lukioiden pönkittämisenä, vaikka koulutuksen kehittämistarpeet ovat ihan muualla, kuten esimerkiksi mainitsemassasi oppisopimuskoulutuksessa.

Ihan varmasti heikompikykyisten määrä lisääntyy, jos otetaan sisään entistä enemmän nimenomaan heikompikykyisiä. Mitä ne kaikki 9/10 tai 7/10 tekevät lukion jälkeen, kun nykyinenkin määrä on liikaa ja taso liian matala korkeakouluja ajatellen?

Niin en ole erikoisemmin perehtynyt näihin koulutuskysymyksiin, mutta jos lukioissa on paikkoja enempi kuin niihin menijöitä, on jotain pahasti mennyt vikaan. Samalla kun muissa maissa jokseenkin (ei toki kaikissa mutta mihin halutaan verrata maata joka aiemmin loisti pisavertailuissa) kaikki käyvät lukion, täällä vähennetään paikkoja. Ilmeinen amispropaganda saa sitten lapset uskomaan että paras vaihtoehto on kolmen vuoden (kolmeko se yhä on? joskus oli lyhempiäkin) amis jonka jälkeen saa töitä. Sitten ihmettelevät kun eivät saakaan.
Kun lehdet on muutettu tabloideiksi, uskovat sitten jo opettajiakin.

Kukkispiireissä paheksutaan yleisesti työnantajia, jotka nipottavat "turhan" kovilla vaatimuksillaan Suomen kielen taidosta.  Saa nähdä, milloin nämä piirit alkavat vaatimaan lukionkin vaatimusten alentamista, jotta pisarajoitteisillakin on mahdollisuus läpäistä se.

Aiemman viestin mukaan oli jo kivasti alentuneet, tuskin se läpäisy ainakaan hankalampaa voi olla jos on vähempi menijöitä. Suuremmasta joukosta saadaan parhaat esiin, pienemmästä vain ne joilla on varakkaat vanhemmat jotka maksaa.

[Mangustin]

Niin en ole erikoisemmin perehtynyt näihin koulutuskysymyksiin, mutta jos lukioissa on paikkoja enempi kuin niihin menijöitä, on jotain pahasti mennyt vikaan. Samalla kun muissa maissa jokseenkin (ei toki kaikissa mutta mihin halutaan verrata maata joka aiemmin loisti pisavertailuissa) kaikki käyvät lukion, täällä vähennetään paikkoja. Ilmeinen amispropaganda saa sitten lapset uskomaan että paras vaihtoehto on kolmen vuoden (kolmeko se yhä on? joskus oli lyhempiäkin) amis jonka jälkeen saa töitä. Sitten ihmettelevät kun eivät saakaan.

Pisahuippu Taiwanissa, noin esimerkiksi, on toisen asteen peruskoulun jälkeisen koulun nimi lukio. Siellä voi erilaisten akateemisten painotusten lisäksi opiskella myös kosmetologi-kampaajaksi, hitsariksi, hoitsuksi, asentajaksi jne. Ruotsissa on sama systeemi, sielläkin mennään gymnasie-nimiseen amikseen, kun poliittisista syistä haluttiin tehdä koko ikäluokasta ylioppilaita. Käytännössä barn, ungdom&fritid -linjalta ei ole asiaa luonnontieteellisen jatkokoulutkseen, ellei ole lukupäätä ja motivaatioita kiriä pääsykokeissa.

Ammattikoulutuksella saa paljon paremmin töitä kuin YO-todistuksella. Molemmilla on hakukelpoinen jatko-opintoihin amkeissa ja yliopistoissa.

Suomen koulutusjärjestelmän erikoisuus on yliopistoon hyväksyttyjen pääsy suoraan maisteriputkeen. Tämä ei välttämättä palvele opiskelijan eikä yhteiskunnan kokonaisetua.

[Onnikka]

Suomen koulutusjärjestelmän erikoisuus on yliopistoon hyväksyttyjen pääsy suoraan maisteriputkeen. Tämä ei välttämättä palvele opiskelijan eikä yhteiskunnan kokonaisetua.

Ei ole. Ei sillä että sitä kannattaisin mutta ei ole erikoisuus.
Minusta hyvä malli olisi ottaa kaikki sisään jotka edellisen asteen koulun ovat läpäisseet, mutta sitten vaatiakin jotain. Eli ei Suomen malliin että kerran pariin viikkoon vaivautuu heräämään kello kaksitoista jo luennolle.
Jos oikein olen asian ymmärtänyt, järjestelmä ei ole muuttunut vuosikausiin. Olisi ehkä kannattanut panostaa yliopistojen parantamiseen amk- järjestelmän sen rinnalle tuomisen sijaan.
Kuitenkin muualla vaaditaan se yliopistosta saatava paperi töitä varten nykyisin.

[Kemolitor]

Espoon Leppävaarassa järjestetään lukioon valmistavaa koulutusta maahanmuuttajille

Espoon kaupunki järjestää ensi syksynä maahanmuuttajille ja vieraskielisille opiskelijoille lukioon valmistavaa koulutusta Leppävaaran lukiossa.

Koulutus kestää vuoden. Lukioon valmistavassa koulutuksessa vahvistetaan suomen kielen osaamista, opiskellaan muita kieliä, reaaliaineita ja matematiikkaa.

Opiskelijalla on mahdollisuus korottaa perusopetuksen päättötodistuksen arvosanoja ja suorittaa lukion kursseja.

Lukioon valmistavaan koulutukseen haetaan osoitteessa www.opintopolku.fi. Hakuaika on 16.6.–25.7.

Koulutukseen voivat hakea perusopetuksen päättäneet nuoret, joiden päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvo on vähintään 7,00.

Opiskelijaksi voidaan ottaa myös nuori, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärää vastaavat opinnot ulkomailla ja jolla katsotaan olevan riittävät edellytykset suoriutua opinnoista. Opetusryhmä perustetaan, jos kelpoisia hakijoita on 12 tai enemmän.

HS: Espoon Leppävaarassa järjestetään lukioon valmistavaa koulutusta maahanmuuttajille

Opinpolku-sivustolla lisää aiheesta.

Koulutuksia on näköjään tarjolla jo monessa muussakin kunnassa kuin Espoossa.