Suhtautuminen Venäjään, sen viimeaikaisiin toimiin ja politiikkaan

[siviilitarkkailija]

Toinen merkillepantava seikka oli Hautalan vakaa usko siihen, että koko länsimainen arvoyhteisö jakaa hänen ja viittaamansa Erkki Tuomiojan toiveet. Hautala kertoi Tuomiojan saarnanneen siitä, kuinka kaikki maailman maat pitää ajaa sellaiseen keskinäiseen riippuvuussuhteeseen, että niillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin tulla toimeen keskenään. Suuri osa varmasti haluaa tulla toimeen keskenään, mutta yhteinen halu riippuvuussuhteeseen on Hautalan ja Tuomiojan kaltaisten hiukan sekavien ihmisten houreita.

Käytännössä tuo politiikka johtaa lopulta kaaokseen jossa puhdas väkivalta ja kyky sen käyttöön määrää kenen eduksi noita riippuvuussuhteita tullaan määrittelemään. Tuomioja ja Hautala eivät ole lukeneet historiaa pätkääkään eivätkä ymmärrä vaikka lukisivat. I-maailmansodan alla kaikkien suurien sotijavaltioiden kuninkaalliset olivat keskenään syvässä riippuvuus- ja sukulaissuhteessa. Monarkististen hallintomallien ainoa mahdollinen selvitymiskeino oli tulla toimeen keskenään. Ja ne tulivat. Juhlat, häät ja hautajaiset sekä kruunalaiset olivat euroaatelisen eliitin keskinäistä juhlaa.

Mutta eipä tuo idioottimainen näyttelijäkaarti, joka vieläkin puhuttelee sosialistiaatelisen Tuomiojan mielikuvitusta, pystynyt estämään I-maailmansotaa. Riippuvuussuhteet olivat itseasiassa synnyttäneet sellaisen saatanallisen pommin jossa ei ollut järjen häivää. Mikä lienee looginen osa Tuomioja-Hautaslaista viehättyneisyyttä. Siis vihetymystä itsetuhoon huonon politiikan seurauksena. Yhden ainoan arkkiherttuan murha käynnisti sellaisen tappamisen ja sotimisen aallon jossa kuoli 20 miljoonaa ihmistä ja pari keisarikuntaa.

Kyky eristyä ja pysyä ulkopuolella on rauhan ja rauhapolitiikan elimellinen ehto.

Halu liittyä, osallistua ja lopulta sotia rauhan puolesta toisten verellä, on sotapolitiikon koko kuva.  Erkki Tuomioja on sotahullu mies ja kaiken lisäksi tyhmä.

[Vörå]

Natolla on 5-portainen yhteistyöasteikko:

1. Rauhankumppanuus
2. Yhteiset rauhanturvaoperaatiot
3. Yhteiset sotaharjoitukset
4. Yhteiset nopean toiminnan joukot
5. Yhteiset turvatakuut.

Suomi on mukana kaikissa näistä, paitsi kohdassa 5.

"Yksi sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki"...

[talous ja muutos]

Taustatietoja Krimistä ja sen kriisistäkin.

Wikipedia/Crimea/Demographics

Vuoden 2001 väestönlaskennan tulosten mukaan:
Krimin väestö kansoittain:
- 58.5 % venäläisiä
- 24.4 % ukrainalaisia
- 12.1 % Krimin tataareja
- 1.5 % valkovenäläisiä
- 0.5 % muita tataareja
- 0.4 % armenialaisia
- 0.2 % juutalaisia
- 2.4 % muita

Vuoden 2001 väestönlaskennan tulosten mukaan:
Krimin väestö äidinkielen mukaan:
- 77 % venäjänkielisiä
- 11.4 % Krimin tataarin kielisiä
- 10.1 % ukrainankielisiä

Wikipedia/Politics of the Autonomous Republic of Crimea/Crimean parliamentary election 2010
Krimin parlamentti vuoden 2010 vaalien jälkeen:
- Alueitten puolue: 48,93% puoluelistojen saamista äänistä ja 80 paikkaa.
- Ukrainan kommunistinen puolue: 7,42% puoluelistojen saamista äänistä ja 5 paikkaa.
- Qurultai-Ruh: 7,02% puoluelistojen saamista äänistä ja 5 paikkaa.
- Soyuz: 5,28% puoluelistojen saamista äänistä ja 5 paikkaa.
- Russian Unity 4,02% puoluelistojen saamista äänistä ja 3 paikkaa.
- Vahva Ukraina 3,63% puoluelistojen saamista äänistä ja 2 paikkaa.
- Muut puolueet eivät saaneet paikkoja Krimin parlamenttiin.
* Krimin parlamentissa on 100 paikkaa.

----------

Wikipedia/Anatolii Mohyliov

Krimin syrjäytetty pääministeri oli Anatolii Mohyliov. Hän syntyi Neuvostoliitossa, nykyisen Venäjän Kaukoidässä Kamtshatkan niemimaalla 1955.
Mohyliov on kenraalimajurin arvoaseman poliisi. Hän on Ukrainan entinen sisäministeri (2010 - 2011).
Mohyliov toimi Krimin pääministerinä 2011.11.8 – 2014.2.27.
Ukrainan presidentti Viktor Yanukovych nimitti Mohyliovin Krimin pääministeriksi marraskuun 7:ntenä 2011, ja Krimin parlamentti nimitti hänet Krimin pääministeriksi seuraavana päivänä.
Mohyliov äänestettiin Alueitten puolueen Krimin alueen johtajaksi 2011.11.29.

Siis Krimin syrjäytetty pääministeri Mohyliov oli Ukrainan syrjäytetyn presidentin Yanukovichin valitsema Krimin pääministeriksi. - Hän oli joko Ukrainan presidentin suosikki tai Krimin parlamentin suosikki tai ehkä kummankin suosikki.
Alueitten puolueen Krimin alueen johtajana hänellä tuskin oli yhteyksiä Yanukovichin syrjäyttäneisiin piireihin.


Wikipedia/Sergey Aksyonov

Krimin valtaannoussut pääministeri on Sergey Valeryevich Aksyonov. Hän syntyi 1972 Neuvostoliitossa, nykyisen Moldovan alueella.
Aksyonovin isä johtaa ryhmää, jonka nimi on Pohjois - Moldovan Venäläinen yhteisö Transnistriassa.
Aksyonov on toiminut varajohtajana eri yhtiöissä: Ellada 1993 - 1998, Asteriks 1998 - 2001 ja Eskada vuodesta 2001 lähtien.
Vuodesta 2010 lähtien Aksyonov on toiminut Krimin parlamentin jäsenenä edustaen Russian Unitya.

[talous ja muutos]

Täältä löytyy taustatietoa Krimin virkaatekevästä pääministeristä Sergei Aksyonovista:
http://time.com/19097/putin-crimea-russia-ukraine-aksyonov/
Putin's Man in Crimea Is Ukraine's Worst Nightmare
March 10, 2014

A month ago, when Ukraine's old regime was just starting to crack under the pressure of a revolution, few people in the country had ever heard of Sergei Aksyonov. He was then a marginal figure even in the local politics of the region of Crimea. His Russian Unity party had only three seats in the regional legislature and no representation anywhere else.

In late January, as the protesters in Kiev began seizing government buildings, Aksyonov started to form an army on the Crimean peninsula.

From the beginning, the stated aim of his paramilitary force was to defend against the revolutionary wave that was sweeping across Ukraine and, ultimately, to break away from the country entirely. Its first battalion of 700 men came from the youth group of Aksyonov's political party, and as he continued calling in the proceeding weeks for a "full scale mobilization," hundreds of others joined his Crimean self-defense brigades. By Feb. 21, the day the Kiev uprising toppled the Ukrainian government, Aksyonov was in command of several thousand troops. "All of them," he says, "answer to me."

Given the fact that he has never actually lived in Russia, Aksyonov's affection for the country is remarkable.

Sergei Aksyonovin isoisä oli sijoitettu saksalaiseen Potsdamin kaupunkiin sen jälkeen, kun Neuvostoliitto oli voittanut toisen maailmansodan. Hän oli puna-armeijan upseeri.
Sergei Aksyonovin isä oli puna-armeijan upseeri, joka oli sijoitettu nykyiseen Moldovaan, kun 1980 -luvun loppupuolella Neuvostoliitto alkoi hajota. Moldovan itsenäistymisen seurauksena sinne jäi etnisiä vähemmistöjä - mukaan lukien venäläiset, joihin Aksyonovin perhe kuuluu.
Sergein isästä, Valerysta, tuli johtaja ryhmälle, jonka nimi oli Pohjois - Moldovan Venäläinen yhteisö. Se kampanjoi venäläisten oikeuksien puolesta maassa, jota hallitsi moldovalainen enemmistö. Vuonna 1990 etninen jännitys leimahti sodaksi. Silloin Venäjän armeija tuli pelastamaan puolisotilaallisia (paramilitary) joukkoja, jotka taistelivat Moldovan hallituksen joukkoja vastaan. Kaksi vuotta myöhemmin konflikti päättyi siihen, että Transnistria de facto irtaantui Moldovasta.

(Neuvostoliitto lakkautettiin virallisesti joulukuun 21:ntena 1991, jolloin sen osavaltiot itsenäistyivät - mukaan lukien Moldova. (Wikipedia/Neuvostoliiton hajoaminen/IVY))

Vielä nykyäänkin Transnistria on jäätynyt konfliktialue - ja valtakunta, jota Sergei Aksyonov arvostaa suuresti.
Transnistrian itsenäisyyttä ei ole tunnustanut mikään YK:n valtio - ei edes Venäjä.
Sergei Aksyonovin mielipide Transnistriasta:

"Transnistria is a bastion of Russian culture inside Moldova," he says. "They wanted to preserve their identity. And I fully support them, because I know what kind of pressures they faced."

Vuonna 2008 länsimaitten finanssikriisi haittasi bisneksentekoa Ukrainassa. Niinpä Sergei Aksyonov siirtyi bisneksestä politiikkaan: Hänestä tuli Krimin Venäläisen yhteisön (KVY) aktivisti. Se oli kampanjoinut 1990 -luvun alusta lähtien, jotta Krim irtaantuisi Ukrainasta ja liittyisi Venäjään.
KVY oli usein ollut tutkimusten kohteena, koska se oli kouluttanut separistista miliisiä, mikä on laitonta Ukrainassa. Mutta syytteitä ei koskaan nostettu sen johtajia vastaan.

Vuonna 2010 Aksyonov muodosti Russian Unity -puolueen. Saman vuoden Krimin parlamenttivaaleissa se sai 4 %:n ääniosuuden ja 3 parlamenttipaikkaa, joista yksi tuli Aksyonoville.
Tänä viiikonloppuna Krim pitää kansanäänestyksen irrottautumisesta Ukrainasta.

Sergei Aksyonovin valtaanousu Krimissä:

So far, the most revealing aspect of his time in power has been the way he came to possess it. Before dawn on Feb. 27, at least two dozen heavily armed men stormed the Crimean parliament building and the nearby headquarters of the regional government, bringing with them a cache of assault rifles and rocket propelled grenades. A few hours later, Aksyonov walked into the parliament and, after a brief round of talks with the gunmen, began to gather a quorum of the chamber's lawmakers.

It is not clear whether the parliament was seized that day on his orders. On the one hand, the masked gunmen identified themselves as members of Crimea's "self-defense forces," all of which are, according to Aksyonov, directly under his control. On the other, he claims the seizure of the buildings was done "spontaneously" by a mysterious group of fighters. "We only knew that these were Russian nationalist forces," he tells TIME in an interview Sunday. "These were people who share our Russian ideology. So if they wanted to kill someone, they would have killed the nightwatchmen who were inside."

Instead, they let the guards go, sealed the doors and only allowed the lawmakers whom Aksyonov invited to enter the building. Various media accounts have disputed whether he was able to gather a quorum of 50 of his peers before the session convened that day, and some Crimean legislators who were registered as present have said they did not come near the building. In any case, those who did arrive could hardly have voted their conscience while pro-Russian gunmen stood in the wings with rocket launchers. Both of the votes held that day were unanimous. The first appointed Aksyonov, a rookie statesman with less than four years experience as a local parliamentarian, as the new Prime Minister of Crimea. The second vote called for a referendum on the peninsula's secession from Ukraine.

Since then, Aksyonov has been holding court on the second floor of the Crimean government headquarters, whose entrance is flanked by two masked commandos with bullet proof vests, fatigues and Kalashnikovs.

[Emo]

Tämä on nyt sitten vähän sellainen "kuinka ryssäläinen olet" -äänestys 

Katsotaanpa...


Venäjä yhdistää Krimin itseensä sillalla - Urakka Hartwall Arenan omistajalle?

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288665640430.html

...
Venäjän hallitus on tehnyt jo useita käytännön päätöksiä, joilla se aikoo sitoa Krimin niemimaan infrastruktuurin konkreettisesti Venäjään.
Pääministeri Dmitri Medvedev antoi äskettäin käskyn, jonka mukaan Venäjälle on perustettava valtionyhtiö, joka alkaa valvoa Venäjän Kaukasukselta Krimille rakennettavan sillan rakennustöitä. Siltasuunnitelmien on määrä olla valmiina marraskuun alkuun mennessä, kirjoittaa Slon.ru.

Lehden lähteiden mukaan on todennäköistä, että siltaurakan saa itselleen Vladimir Putinin ystävänä ja judokaverina tunnettu Arkadi Rotenberg.

Arkadi Rotenberg on Suomessa tunnettu siitä, että hän hankki äskettäin yhdessä Boris-veljensä ja miljardööri Gennadi Timtshenkon kanssa haltuunsa Helsingin Hartwall Arenan.

Rosatom: Voimme nostaa osuutta Fennovoimasta

http://www.taloussanomat.fi/energia/2014/02/25/rosatom-voimme-nostaa-osuutta-fennovoimasta/20142777/12

Pyhäjoen ydinvoimalan toteutuminen ei ole ainakaan venäläisestä rahoituksesta kiinni, mikäli Rosatomin toimitusjohtajaa on uskominen

Tänään Helsingissä elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) tavannut Kirienko kertoi, että tarvittaessa Rosatom olisi voinut rahoittaa Fennovoima-hankkeen kokonaisuudessaan.

Suomella on melkoisen huonosti pullat uunissa. Jännä seurata nielaiseeko EU meidät, vai ehtiikö Venäjä väliin.

[Emo]

Suomi ei ole suinkaan ollut kovin passiivinen NATO:n kanssa.
...

Muistatteko mitä tapahtuikaan Iken ja Tuksun puutarhanhoito-tekstarikohun aikaan? Kanerva oli ulkoministerinä ja Suomi piti saada maamme eliitin mielestä osallistumaan NATO:n nopean toiminnan joukkoihin. Tiedettiin kuitenkin, ettei tämä onnistuisi, koska asiasta nousisi kohu kun se on käsittelyssä eduskunnassa.

Sattumalta juuri samana päivänä kun tekstarikohu oli kuumimmillaan ja Ilkka Kanerva ilmoitti erostaan, eduskunta äänesti hallituksen esityksestä Suomen osallistumisesta NATO:n nopean toiminnan joukkoihin.

Syön hatullisen eksrementtiä jos koko tekstarikohu ja Iken ero ei ollut vain poliittista teatteria ja media-savuverho.

Tuli sama mieleeni kun Tuksun tanssiryhmästä saimme viikolla uuden kohun, tällä kertaa puolitajuttoman Hakkaraisen kikkelistä jonkun "kaverin" nappaama kuva oli lähetetty eräälle tanssiryhmäläiselle.

Sattumaa ei ole mikään, ja kaikkein vähiten se että samaisesta kulahtaneesta tanssiryhmästä kuullaan jo toisen tekstarikohun yhteydessä. Tuksun talli on porukka, jolta näitä sumuverhoja ja kestoskandaaleja tilaillaan.

[monokultturisti]

No mitä niille venäläisille/Venäjälle pitäisi tehdä?

Venäjälle emme voi mitään, mutta venäläisten maahanmuuttoa ja maakauppoja ei olisi pitänyt sallia alunperinkään.

[Vörå]

Niin joo, äänestys. Eli otin tuon toisen vaihtoehdon - varmasti toimivat rationaalisesti omissa puitteissaan, mutta sitten ne puitteet eivät välttämättä ole kauhean, no, hyödyllisiä Venäjän kansalle tai sen geopoliittiselle asemalle. Missä määrin tämä kyyninen kleptokratia ottaa oman retro-nationalisminsa ja neuvosto-imperiumi -nostalgiansa todesta on tietysti avoin kysymys, mutta vaihtoehdot jäävät siihen yhteen, että tämä seikkailu vie joka tapauksessa maan yhä kauemmaksi sen epätoivoisesti tarvitsemasta modernisoinnista ja taloudellisen perustan monipuolistamisesta. On lähes käsittämätöntä, miten noilla luonnonvaroilla ollaan pystytty 20 vuoden ajan hukkaamaan mahdollisuudet nousta moderniksi talousmahdiksi. Venäjä on nopeasti ikääntyvä, luonnonvarojen viennillä elävä ja läpeensä korruptoitunut yhteiskunta. Se on todella kaukana Neuvostoliiton haasteesta lännelle, ja muistamme hyvin mitä tälle paljon uskottavammallekin haasteelle lopulta tapahtui.

[Adolf Stege]

 "mutta sen omien intressien pohjalta järjellistä ja ymmärrettävää"

En näe ryssien touhussa mitään järjellistä enkä ymmrrättevää. Omien intressien johdosta venäjä pyrkisi vallottamaan koko maailman, jos mahdollista.

[nurkkakuntalainen]

Äänestin ensimmäistä vaihtoehtoa, koska Venäjän toiminta on saamieni tietojen perusteella nimenomaan erittäin järjetöntä. Laittomuudesta tai moraalittomuudesta en osaa sanoa.

[Tragedian synty]

Valitsen vaihtoehdon: EVVK. Venäläiset voivat puolestani tehdä ihan mitä tykkäävät, kunhan se ei vaikuta minuun negatiivisella tavalla. Pahoittelut ulkopoliittisen näkemykseni minäkeskeisyydestä.

Rajat ovat kautta historian vaihtuneet. Miksi juuri nykyisten rajojen tulisi olla niitä oikeita?

[Green]

Kaikki lait ovat niin kuin ne luetaan - myös kansainvälinen laki. Kosovo sai kyllä irtaantua Serbiasta (ja sitä edesautettiin vielä NATON: n pommikoneilla), mutta nyt nostetaan kauhea meteli Krimin kansanäänestyksestä. Ukrainassa nyt valtaa pitävät sanovat, että se on maan perustuslain vastaista, mutta he ovat itsekin siepanneet vallan perustuslakia rikkoen. Miksi eivät krimiläiset saisi itse päättää kohtalostaan ? Tällaisia referendumeja on tehty monessa paikassa, mm. Gibraltarissa ja Kanadan Quebecissä, kohta myös Skotlannissa ja todennäköisesti Kataloniassa. Miksi valtioiden pitää kynsin hampain pitää kiinni jostain alueesta, jos ihmisten selvä enemmistö siellä haluaa erota ?
Katselin televisiosta äsken Ukraina-keskustelun. Kokoomukselaiset hinkuivat taas NATOON. Useat demarit ja kepulaiset sanoivat naivisti, että Suomen pitäisi yrittää toimia välittäjänä kriisissä. Miten voidaan kuvitella, että Venäjä hyväksyisi välittäjäksi maan, jossa johtavan hallituspuolueen kansanedustaja (Zyskovicz) vertaa Putinia Hitleriin ?
Ylivoimaisesti järkevin ja harkituin puheenvuoro oli Timo Soinin (sanon näin vaikka en ole perussuomalaisten jäsen). Kun asuu karhun pesän vieressä, ei pidä lähteä sitä seipäällä tökkimään, etenkään kevättalvella. Sitäpaitsi EU:n politiikka johtaa siihen, että koko Ukraina kaatuu EU:n - ja siis myös Suomen veronmaksajien - syliin. Se tulee olemaan moninkertainen menoerä Kreikkaan verrattuna. Seuraava vaihe on, kuten viimeksikin, että Ukrainan voittajat ryhtyvät tappelemaan keskenään. Ja oligarkit, jotka taas kerran ovat kääntäneet kelkkansa, jatkavat rikastumistaan nyt EU:n tuella.
Eduskuntakeskustelu osoitti, että ulkoasiain valiokunnan puheenjohtajasta tulisi hyvä ulkoministeri seuraavaan hallitukseen. On vähän ennenaikaista, mutta ehkä joskus voidaan sitten puhua Snellmanin-Paasikiven-Kekkosen-Soinin linjasta.   

[Adolf Stege]

Valitsen vaihtoehdon: EVVK. Venäläiset voivat puolestani tehdä ihan mitä tykkäävät, kunhan se ei vaikuta minuun negatiivisella tavalla. Pahoittelut ulkopoliittisen näkemykseni minäkeskeisyydestä.

Rajat ovat kautta historian vaihtuneet. Miksi juuri nykyisten rajojen tulisi olla niitä oikeita?

Niin. lentäväthän linnutkin.

[Kimmo Pirkkala]

En näe ryssien touhussa mitään järjellistä enkä ymmrrättevää.

Lienevätköhän edes ihmisiä?

[Adolf Stege]

En näe ryssien touhussa mitään järjellistä enkä ymmrrättevää.

Lienevätköhän edes ihmisiä?

Sinä sen sanoit.

[talous ja muutos]

Riittääkö Venäjälle Krimin alue?

Yle 15.3.2014
http://yle.fi/uutiset/ukraina_venajan_joukot_miehittivat_kylan_krimin_ulkopuolella/7139065

Venäläissotilaat miehittivät Ukrainassa kylän, joka sijaitsee Krimin niemimaalle johtavalla niemekkeellä. Venäläissotilaat ovat n. 10 km:n päässä Krimin alueen rajasta Ukrainaan päin. - Ukrainan rajavartioston mukaan lauantaina saapui Strelkovoyen kylään n. 60 venäläissotilasta, ja he saivat myöhemmin vahvistuksia.
Krimin uusi pääministeri Sergei Aksyonov kertoo pyytäneensä Venäjän sotilaita turvaamaan kaasunsiirron, jotta Ukrainan rajavartijat eivät tekisi sabotaasi-iskua kaasuputkea vastaan.


Provokaatiot antavat Venäjälle mahdollisuuden puuttua Itä - Ukrainan asioihin.
Onko kyseessä ns. hyödyllisten idioottien toiminta vai mistä oikein on kyse?

Yle 15.3.2014
http://yle.fi/uutiset/moskova_vaatii_laajaa_operaatiota_ukrainan_aarikansallisia_vastaan/7138693

Poliisin mukaan Harkovan tapahtumat käynnistyivät siten, että äärioikeistolainen joukko avasti autosta tulen Venäjää kannattavien mielenosoittajien joukkoon Harkovan keskusaukiolla. Kukaan ei loukkaantunut vakavasti. - Ammuskellut joukkio tämän jälkeen pakeni autolla äärikansallisen Ukrainan Patriootit -järjestön toimistoon.

Tämän jälkeen Venäjän ulkoministeriön korkea-arvoinen virkamies vaati laajaa operaatiota Ukrainassa toimivaa äärikansallismielistä Oikea Sektori -järjestöä vastaan.

Yle 15.3.2014
http://yle.fi/uutiset/venajan_ulkoministerio_vaittaa_itaukrainalaiset_pyytavat_apuamme__harkitsemme_asiaa/7139029

Venäjän ulkoministeriö väittää, että Itä-Ukrainan asukkaat kokevat turvallisuutensa uhatuiksi ja pyytävät Venäjältä suojelua.

[Kimmo Pirkkala]

No marssiihan ne varmasti Kiovaan asti, jos kukaan ei pistä hanttiin. Toistaiseksi ukrainalaiset ovat vain seuranneet katseella.

[sologdin]

ryssä on ryssä eikä se siitä miksikään muutu. Vuosisadat on sen opettaneet, muttei näköjään kaikille. Varmaan sitten, kun alkaa 3 erä eli viimeinen, niin joillekin se ehkä tajuntaan menee, mutta silloin on jo liian myöhäistä, kun paska valuu jo pohjetta pitkin tennareihin joillakin jopa maihinnousukenkään.

Kansainvälinen oikeus nojautuu ikivanhaan oikeusperiaatteeseen nimeltä Vahvemman oikeus.

Venäjän ikiaikainen päämäärä on maailmanherruus.  Lähitavoite on naapurikansojen, mitä ne kulloinkin ovatkin, alistaminen.  Etenemissuunta on Aasiassa tukittu, koska siellä jyllää laajenemishaluinen ja vahva Kiina.  Euroopassa on vielä kaksi polkua joilla Putin voi edetä: Valko-Venäjä on jo taskussa, Ukraina on työn alla, Suomi on otettavissa.  Muualla on vastassa Nato ja sitä vastaan eivät rahkeet riitä.  Ongelmana on, että Suomen merkitys on vähäinen; pitäisi ratkaista ongelma niin, että samalla kahmaisulla saataisiin Ruotsi.  Ruotsin merkitys on aivan toista luokkaa, siellä on rautamalmia ja ennen kaikkea Atlantin rantaa.  Mutta ruotsalaiset tietävät nuo asiat itsekin kovin hyvin.  Jos siis Putin lähtee kiristämään Suomea liian väkivaltaisesti, ruotsalaiset menevät Natoon että heilahtaa; salaiset turvatakuut heillä jo onkin, ainakin USA:lta ja Iso-Britannialta, on ollut jo kylmän sodan aikana.

Kun Ukraina on saatu järjestykseen, on odotettavissa Suomeen kohdistuva hiillostus, täällä vaikuttavan vahvan viidennen kolonnan huomattava aktivoituminen, taloudellisen riippuvuuden lisääminen Venäjästä ja kaikenlainen propaganda.  Näistähän on jo saatukin esimakua mm. lasten haltuunottopropagoinnissa ja energia-asioissa.  Tavoitteena on saada suomalaiset ikäänkuin oma-aloitteisesti liittymään äiti-Venäjään. Prosessi saattaa olla pitkähkö, mutta jos venäläisillä jotain on, niin kärsivällisyyttä tässä asiassa.

http://commons.wikimedia.org/wiki/File:File-NATO_enlargement.png

[talous ja muutos]

Näyttää siltä, että Krimissä on alkanut:
- Opposition nujertaminen
- Toimittajakunnan kuriin pano

Yle 15.3.2014
http://yle.fi/uutiset/hrw_krim_vajonnut_laittomuuden_tilaan/7138648

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW) on huolestunut Krimin tilanteesta:
- Krimin itsepuolustusjoukkojen jäsenet toimivat ilman minkään järjestön tunnuksia, vailla selkeää johtoa ja niiden tekemistä laittomuuksista ei seuraa rangaistusta.
- Human Rights Watch on dokumentoinut ainakin kuusi itsepuolustusjoukkojen suorittamaan sieppausta, jotka ovat kohdistuneet Ukrainassa vallanvaihdoksen toteuttaneen Euromaidan-liikkeen aktiiveihin.
- Itsepuolustusjoukot myös hajottavat väkivaltaisesti mielenosoituksia.
Itsepuolustusjoukottekevät laittomia henkilötarkastuksia varsinkin Krimin rajoilla, ja häiritsevät tavallisia ihmisiä.
- Itsepuolustusjoukot ovat myös hyökänneet useiden paikallisten ja kansainvälisten toimittajien kimppuun.

Krimin uuden hallinnon pääministeri Sergei Aksjonov sanoo, että itsepuolustusjoukkoihin kuuluu noin 11 000 miestä. Krimin hallinnon mukaan joukot ovat ottaneet hallintaansa alueen kaikki sotilaalliset laitokset, poliisihallinnon toimistot ja muut "strategiset kohteet".


Suomalaisetkin toimittajat ovat toisinaan olleet paikalla, kun Krimin itsepuolustusjoukot ovat käyttäneet väkivaltaa.

Yle 17.3.2014
http://yle.fi/uutiset/stt_hairinnasta_krimilla_ei_suoraa_vakivallan_uhkaa_mutta_varuillaan_oltava/7140616

STT:n kaksikko huomasi autolla ajaessaan paikallisen miehen joutuvan venäläismielisten joukkojen pidättämäksi ja potkimaksi.

[CaptainNuiva]

Kirjat palavat Krimillä.
http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/ven%C3%A4l%C3%A4ismieliset%20polttavat%20kirjoja%20ukraina-17464
Johan tästä onkin aikaa viimeisimmistä roihuista...Olen aiemminkin todistellut että Hitler ja Stalin olivat pitkälti samasta muotista tehtyjä ja hyvinpä moni nykyvenäläinenkin solahtaisi aktiiviseksi Hitlerin taikka Stalinin oppien kannattajaksi.

[Parsifal]

Äänestin ykkösvaihtoehtoa; kakkonenkin olisi ehkä käynyt, mutta toisaalta on täysin selvää, että Ukrainan sotku on sataprosenttisesti Venäjän järjestämä. Vaikka Venäjän näkökulmaa voisikin "ymmärtää", niin tulee silti muistaa, että se on kaikesta huolimatta täysin totuudenvastainen eikä sitä tule missään nimessä hyväksyä.

Kirjat palavat Krimillä.
http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/ven%C3%A4l%C3%A4ismieliset%20polttavat%20kirjoja%20ukraina-17464
Johan tästä onkin aikaa viimeisimmistä roihuista...Olen aiemminkin todistellut että Hitler ja Stalin olivat pitkälti samasta muotista tehtyjä ja hyvinpä moni nykyvenäläinenkin solahtaisi aktiiviseksi Hitlerin taikka Stalinin oppien kannattajaksi.

Jostakin syystä vastaava kuvaus nyt vain sattuu säännönmukaisesti sopimaan länsivastaisiin ihmisryhmiin kerta toisensa jälkeen, olipa kyse sitten venäläisistä, muslimeista, kiinalaisista tai kotoperäisistä vihervasureista.

[Mika]

Jos pitää paikkansa, että Krimin asukkaista reilusti yli puolet on venäläisiä, niin Ukrainan kannalta olisi varmaan järkevintä luopua siitä vapaaehtoisesti. Sehän on vähän sama kuin luopuisi pahanlaatuisesta kasvaimesta. Väkisin (asukkaiden tahdon vastaisesti) kasassa pidetyille valtioille ei muutenkaan kannata ennustaa pitkää elinikää.

[talous ja muutos]

Suuri suunnitelma.


Kaasuputket Keski - Eurooppaan:

Wikipedia/Yamal–Europe pipeline
Jamal - Eurooppa -kaasuputki (Yamal–Europe pipeline eli YEp) kulkee Luoteis - Siperiasta Valkovenäjän läpi. Sieltä se jatkuu kahtena haarana:
- Puolan läpi Saksaan
- Luoteis - Ukrainan ja Slovakian läpi Itävaltaan
YEpin rakentaminen aloitettiin 1994. Kaasu virtasi Saksaan ensi kerran 1997 ja tämä linja valmistui täysin 1999.
* Tässä vaiheessa ilmeisesti haettiin lisää kuljetuskapasiteettia Siperian kaasulle ja kilpaileva kaasulinja Ukrainan reitille, jotta Ukraina ei voisi vaatia kovia siirtomaksuja.

Wikipedia/Nord Stream
Kaasuputki kulkee Venäjän puolelta Viipurista Itämeren pohjaa Saksan Greifswaldiin. Se yhdistää suoraan Venäjän kaasuputkiston Saksan kaasuputkistoon.
Kaasuputken rakentaminen aloitettiin 2010. Ensimmäinen putki valmistui 2011 ja toinen putki 2012.
* Kaasuputken tarkoitus on välttää Venäjän ja Saksan välisten maitten siirtomaksuja.
* Aikaisempina vuosina Venäjällä oli kaasumaksuriitoja Ukrainan ja Valkovenäjän kanssa, jolloin kaasun tulo Keski - Eurooppaan katkesi usein.
- Luotettava kaasunsaanti houkuttelee venäläiselle maakaasulle saksalaisia kuluttajia.
* Mutta näin jälkiviisaasti ajatellen (Kirjoitan tätä maaliskuun puolivälissä 2014, jolloin Krimin kriisi on ajankohtainen.) en voi välttyä ajatukselta, että kaasuputken tarkoitus oli sitoa EU:n taloudellisesti merkittävin valtio eli Saksa Venäjän maakaasuun. Nimittäin maakaasun toimittajaa on hankala vaihtaa - toisin kuin kivihiilen tai öljyn, sillä niitä saa laivoilla eri puolilta maailmaa, ja niitten varmuusvarastointi on helppoa. - Nyt sitten Venäjä ulosmittaa Saksan energiariippuvuutta maakaasun kautta Venäjästä valloittamalla Krimin. Saksan on hankala mennä koviin talouspakotteisiin Venäjää vastaan, koska Saksan talous joutuisi energiakriisiin, jos Venäjä lakkaisi viemästä maakaasua Saksaan.

Kaasulobbausta:
- Saksan liittotasavallan entinen liittokansleri Gerhard Schröder edisti pohjoiseurooppalaista maakaasuputkea liittokanslerina ollessaan, ja hänestä tuli yhtiön hallintoneuvoston puheenjohtaja 1,5 miljoonan euron vuosipalkalla.
- Maakaasuputkea tukenut Ruotsin entinen pääministeri ja silloinen ulkoasiainministeri Carl Bildt oli saanut venäläisiä energiayhtiön optioita.


Kriisi puhkeaa:

Ukrainalaiset tarvitsevat talousyhteyksiä sekä länteen että itään: Länsiukrainalaiset tarvitsevat kauppayhteyksiä Keski - Eurooppaan ja itäukrainalaiset kauppayhteyksiä Lounais - Venäjälle.
Länsiukrainalaiset haluavat kansallismielisyyttään pitää väliä Venäjään ja siksi lähestyä Keski - Eurooppaa.

Wikipedia/Ukrainan vallankumous 2014/Taustaa
Ukraina ja Euraasian talouskomissio allekirjoittivat toukokuussa 2013  pöytäkirjan, jonka mukaan Ukrainasta tulee vuonna 2015 perustettavan Euraasian talousliiton tarkkailijajäsen.
Venäjä olisi halunnut, että Ukrainasta olisi tullut Euraasian talousliiton täysjäsen. Mutta Euroopan unionin assosisaatio- ja vapaakauppasopimus olisi estänyt täysjäsenyyden.

Wikipedia/Ukrainan vallankumous 2014/Yleistä
Janukovytsh kieltäytyi allekirjoittamasta assosiaatio- ja vapaakauppasopimusta Euroopan unionin kanssa 21. marraskuuta 2013.
- Kieltäytymisen yhtenä syynä oli se, että Janukovitsh halusi kilpailuttaa EU:ta ja Venäjää, jotta Ukraina saisi paremmat edut. Hän vaatikin taloudellista apua EU:lta.
- Toisaalta Janukovitsh kertoi syiksi sopimuksen hyllyttämiselle Venäjän taloudellisen painostuksen:  kauppapakotteet ja kaasumaksujen korotus.

Kuitenkin KGB -uran tehnyt Putin ilmeisesti tajusi, että Ukraina ei voi tehdä joko tai -valintaa EU:n ja Venäjän välillä, sillä läntinen Ukraina tarvitsee talousyhteyksiä Keski - Eurooppaan ja itäinen Ukraina Lounais - Venäjälle.
Lisäksi hän luultavasti arvioi, että EU -sopimuksen allekirjoittamisesta kieltäytyminen on näyttävä ja vahva provokaatio.
Joka tapauksessa ukrainalaiset alkoivat protestoida EU -sopimuksen allekirjoittamisen kieltäytymisen jälkeen:
- Länsi - Ukraina tarvitsee taloussopimuksen Keski - Euroopan kanssa.
- Kansallismieliset ukrainalaiset eivät halua sitoutua Venäjään.
- Ukrainalaiset pelkäävät, että Ukrainan johto ottaisi esimerkkiä Venäjän ja muitten Euraasian talouskomission diktatuureista.
- Ukrainalaiset olivat kyllästyneitä maansa korruptioon sekä poliitikko- ja rahaeliitin läheiseen yhteistyöhön.
Tuloksena oli, että levottomuuksien vaivaama ja sisäisesti hajanainen Ukraina ei kyennyt puolustautumaan mahdollista ulkoista uhkaa vastaan.

----------

Tähän asti suunnitelman kuvaus on kertonut, miten Venäjä on saanut aikaan itsellensä edullisen peliaseman.
Mutta Venäjällä oli myös toteutussuunnitelma, jonka se otti käyttöön Ukrainan kriisiajan levottomuuksien aikana.

Lähteenä:
http://www.aftenposten.no/nyheter/uriks/Voting-fraud-secured-pro-russian-majority-in-Crimean-parliament-7496130.html#.UyiTwoV0pI3

Voting fraud secured pro-Russian majority in Crimean parliament
Maaliskuun 9:ntenä 2014

Alaotsikkona:
Venäjän mediapropaganda: "Ukrainan fasisti-natsit uhkaavat venäläisiä".

Krimin parlamentin jäsen Nikolai Sumulidi kertoo:
"Minulla ei ollut aikomusta mennä (parlamenttirakennukseen). Viime kuukausien aikana olemme nähneet yhä selvemmin, mihin suuntaan tapahtumat vievät."

Traveling Women
Viikko toisensa jälkeen Venäjän televisio on väittänyt, että antisemiitit ja uusnatsit ovat edenneet Ukrainassa ja hyökänneet etnisten venäläisten kimppuun. Kiovan uusi johto on fasisteja. Usea TV -yhtiö on näyttänyt filminpätkää joukosta Ukrainan suurkaupunkeja, missä kaksi naista itkee kameran edessä. Ja he kertovat, että heidät on hakattu, koska he puhuivat venäjää.
Seuraavina päivinä alkoivat laajat Venäjän mieliset mielenosoitukset.
Mutta:
- Myöhemmin osoittautui, että nämä kaksi itkevää naista oli matkustanut kaupungista toiseen (,ja esittäneet samaa tarinaa kussakin kaupungissa TV -kameroille).
- Usea media paljasti, että busseilla tuotiin Venäjältä paljon mielenosoittajia.

Vallankaappaus

Kun mielenosoitukset olivat jatkuneet monta viikkoa, niin naamioidut sotilaat menivät Krimin parlamentin rakennukseen.
Parlamentin jäseniltä, jotka saapuivat parlamenttitaloon, tarkastettiin, mitä heillä oli mukana ja takavarikoitiin matkapuhelimet. Ketään journalistia ei päästetty parlamenttitaloon.
Lukittujen ovien takana, kun aseistetut sotilaat tarkkailivat, he (paikalla olleet parlamentin jäsenet) erottivat (Krimin alue)hallituksen, ilmoittivat kansanäänestyksestä itsenäistymisestä Ukrainasta ja äänestivät Sergei Aksjonovin pääministeriksi. - Parlamenttivaaleissa 2010 Aksjonovin puolue, Russian Unity, sai vain 4 % äänistä ja 3 paikkaa parlamentin 100 paikasta.

Liian vähän parlamentin jäseniä mukana äänestyksessä

Säännöt vaativat, että ainakin 51 parlamentin jäsentä on läsnä, jotta äänestys olisi pätevä. - Uusi hallitus sanoi, että 61 parlamentin jäsentä osallistui äänestyksiin(, joissa mm. uusi pääministeri valittiin). Kuitenkin Aftenpostenin tutkimukset osoittavat, että vain 36 parlamentin jäsentä oli paikalla.
Sumulidi kertoo: "Systeemi rekisteröi, kuka äänesti, ja äänestimmekö puolesta vai vastaan. Systeemi näyttää, että äänestin. Mutta en ollut parlamenttitalossa. Eikä ollul laaja enemmistö minun kollegoistani."
Parlamentin jäsen Irina Kljujeva osallistui äänestykseen virallisten tietojen mukaan. Mutta hän ei ollut siellä läsnä.
Kljujeva kertoi Aftenpostille: "En halunnut mennä sinne, koska tiesin, mitä tulisi tapahtumaan. Vain venäjänmieliset parlamentin jäsenet olivat paikalla ja heidän lukumääränsä on paljon alle 50. Niinpä laillinen äänestys ei ollut mahdollinen."

Pyydettiin Venäjää puuttumaan Krimin asioihin

Aksjonov ehti olla vain 36 tuntia pääministerinä, kun hän julistautui poliisin ja turvallisuuspalvelujen johtajaksi. Hän myös kehotti Venäjää suojelemaan Krimiä. Kaksi tuntia myöhemmin Putin pyysi, ja välittömästi sai luvan tunkeutua Ukrainaan.
(Huom. Yllättäen tullutta pyyntöä valtion johtaja joutuisi harkitsemaan yhdessä neuvonantajiensa kanssa: Miten ulkovallat suhtautuisivat? Kuinka kauan kestäisi ennen kuin joukot olisivat valmiita? Onko kassakaapissa toimintasuunnitelma joukoille tälläistä tilannetta varten? Jne. - Tämä vaatisi harkinta-aikaa - usean päivän ajan.)
Tuhansia naamioituneita sotilaita työntyi Krimiin. He ottivat valvontaansa lentokentät, rautatieasemat ja muut strategiset kohteet sekä saartoivat Ukrainan armeijan tukikohdat. Venäjän laivasto sulki Ukrainan merivoimien alukset satamiin.
Presidentti Putin väittää, että sotilaat olivat "paikallisia itsepuolustusjoukkoja" - eivätkä venäläisiä - mutta iso määrä naamioituneita miehiä vahvisti Aftenpostin kirjeenvaihtajalle, että he tulivat Venäjältä.
Sotilaita tukivat tuhannet omankädenoikeuden harjoittajat. Lisäksi Venäjän kasakoita saapui Simferopoliin vartioimaan parlamentin ja hallituksen rakennuksia.
Krimin tataarien johtaja Refat Chubarov sanoi: "Tämä on hyvin organisoitu vallankaappaus. Kieltäydyin osallistumasta äänestykseen, koska se oli laitonta."

Uusi, aikaistettu kansanäänestyksen ajankohta

Parlamentti Simferopolissa viime viikon torstaina (2014, maaliskuun 6:ntena) päätti, että Krimin alue eroaa Ukrainasta, ja aikaistaa maaliskuun 16:nneksi päiväksi kansanäänestyksen Venäjään liittymisestä.
ETYJ yritti lähettää joukon tarkkailijoita Krimiin, mutta aseistetut sotilaat torjuivat heidät useasti. YK:n edustajat ja muut kansainväliset järjestöt on kirjaimellisesti ajettu ulos Krimistä.
"Kansanäänestyksen tulos on päätetty jo kauan sitten. Selvästikin tämän takia ei ole edullista, että kansainväliset tarkkailijat tutkivat, mitä todella tapahtuu", Sumulidi sanoi. Hänen mielestään on mahdotonta järjestää kansanäänestys vain viikon (sisällä ilmoituksesta). Aikaa ei juuri ole edes painaa äänestysliput.
(Äänioikeuslistat pitää panna julkisesti nähtäville tai lähettää ilmoitus postitse äänioikeudesta. Sitten pitää varata aikaa virheellisten tietojen korjaamiselle. Lopuksi pitää postittaa korjatut äänioikeustiedot.
Pitää valita ääntenlaskijat ja äänestyksen valvojat. Jne. - Kaikki tämä vie aikaa.)
Sumulidi kysyy: "Kuinka voi olla vapaa ja oikeudenmukainen äänestys, kun tuhannet raskaasti aseistetut sotilaat miehittävät Krimiä?"

[törö]

Russian Soldiers Occupy This European Country, and Neighbors Are Trying to Get Them Out
By Cristina Maza On 6/23/18 at 2:18 PM

The United Nations General Assembly passed a draft resolution Friday urging Russia to remove its troops from Transnistria, a contested piece of land the international community recognizes as part of Moldova.

Moldova, a tiny country sandwiched between Ukraine and Romania in Eastern Europe, gained independence from the Soviet Union and was formally recognized by the United Nations in 1992.

But the inhabitants of Transnistria, a tiny strip of land with around 500,000 Russian-speaking inhabitants, wanted a country of their own. They started an armed struggle for independence from Moldova that lasted until a ceasefire was called in July of 1992. Russian troops have been in Transnistria ever since. 

Moscow claims the troops are a peacekeeping force working to ensure that fighting doesn't break out again. And many of Transnistria's residents say they want the Russians to protect them, claiming that their unique identity would be under siege if they were to integrate fully with Moldova.

Moldova and its regional allies, however, argue that the presence of Russian troops in Transnistria is a violation of Moldova's territorial integrity. The conflict has simmered slowly for decades as the international community focused on more urgent issues. But this week's UN resolution demonstrated that some of Russia's neighbors, many of them former Soviet republics that worry about Russia violating their sovereignty, are continuing to push for Russian troops to leave the area.

The draft resolution was pushed through by Moldova, Canada, Georgia, Lithuanian, Latvia, Estonia, Romania and Ukraine, and passed the UN General assembly with a simple majority of 64 countries in favor and 83 abstaining. Only eight countries voted against the resolution, which demands that Russia withdraw its troops entirely.

http://www.newsweek.com/russian-soldiers-occupy-european-country-and-neighbors-are-trying-get-them-out-992855

[P]

Jos pitää paikkansa, että Krimin asukkaista reilusti yli puolet on venäläisiä, niin Ukrainan kannalta olisi varmaan järkevintä luopua siitä vapaaehtoisesti. Sehän on vähän sama kuin luopuisi pahanlaatuisesta kasvaimesta. Väkisin (asukkaiden tahdon vastaisesti) kasassa pidetyille valtioille ei muutenkaan kannata ennustaa pitkää elinikää.

Samalla logiikalla esim. Latvian kannattaisi luopua itsestään. Noin puolet maan väestöstä on venäläisiä. Ja Viron itäosistaan, joissa on venäläisenemmistö..

Mutta ei se ihan noin mene. Ei Krimillä ennen miehitystä ollut mitään merkittävää venäläisseparatismiä. Eikä edes Donbasissa.

Eikä Latviassa ja Virossa ole merkittävää venäläisseparatismia.Se on tuontitavaraa Krimillä ja Baltiassa, kuten Donbasissa, jossa separitistien johtajat ripustettaisiin lyhtypylväisiin paikallisten toimesta, jos Venäjä vetäisi joukkonsa ja tukensa pois..

[Mika]

Jos pitää paikkansa, että Krimin asukkaista reilusti yli puolet on venäläisiä, niin Ukrainan kannalta olisi varmaan järkevintä luopua siitä vapaaehtoisesti. Sehän on vähän sama kuin luopuisi pahanlaatuisesta kasvaimesta. Väkisin (asukkaiden tahdon vastaisesti) kasassa pidetyille valtioille ei muutenkaan kannata ennustaa pitkää elinikää.

Samalla logiikalla esim. Latvian kannattaisi luopua itsestään. Noin puolet maan väestöstä on venäläisiä. Ja Viron itäosistaan, joissa on venäläisenemmistö..

Wikipedian mukaan venäläisten osuus Latvian väestöstä on ainoastaan 27 % ja Virossa vielä vähemmän. Venäläisen väestön määräkään ei ole ainoa ratkaiseva tekijä, vaan se, haluaisivatko ko. alueen asukkaat liittyä Venäjään vai ei.  Virossa venäläisvähemmistökään ei mielipidetutkimusten mukaan haluaisi liittää maata Venäjään.  Merkittävä osa pitää jopa maan Nato-jäsenyyttä hyvänä asiana.   

[kriittinen_ajattelija]

Jos pitää paikkansa, että Krimin asukkaista reilusti yli puolet on venäläisiä, niin Ukrainan kannalta olisi varmaan järkevintä luopua siitä vapaaehtoisesti. Sehän on vähän sama kuin luopuisi pahanlaatuisesta kasvaimesta. Väkisin (asukkaiden tahdon vastaisesti) kasassa pidetyille valtioille ei muutenkaan kannata ennustaa pitkää elinikää.

Samalla logiikalla esim. Latvian kannattaisi luopua itsestään. Noin puolet maan väestöstä on venäläisiä. Ja Viron itäosistaan, joissa on venäläisenemmistö..

Mutta ei se ihan noin mene. Ei Krimillä ennen miehitystä ollut mitään merkittävää venäläisseparatismiä. Eikä edes Donbasissa.

Eikä Latviassa ja Virossa ole merkittävää venäläisseparatismia.Se on tuontitavaraa Krimillä ja Baltiassa, kuten Donbasissa, jossa separitistien johtajat ripustettaisiin lyhtypylväisiin paikallisten toimesta, jos Venäjä vetäisi joukkonsa ja tukensa pois..

Höpö,höpö etniset venäläiset vetää aina kotiinpäin maasta riippumatta, kuten muutkin macho-kulttuuri etnisyydet. Muistaakseni Krimi pyrki liittymään Venäjään kun NL-romahti ja senkin jälkeen Krimi pysyi hyvin venäjä-mielisenä kuten myös Ukrainan itä-osat missä puolet väestöstä oli etnisiä venäläisiä. En usko että kapinallisten alueilla Donbass:ssa tai Krimillä elää enää kovin paljon ukrainamielisiä 4-5v sodan jälkeen.

[Jorma M.]

Krim on ollut väestöltään venäläistä jostakin keskiajalta lähtien. Ei se nyt sama asia ole kuin Latvia. Sitä paitsi Latviakin kuului Venäjälle 1700-luvulta lähtien vuoteen 1917. Samoin Itä-Ukraina on ollut aina venäjänkielinen.

[guest13807]

Tämä on nyt sitten vähän sellainen "kuinka ryssäläinen olet" -äänestys 

Anteeksi vaihtoehtojen kömpelyys, tässä on muutama kysymys, joita oli vähän vaikea saada samaan kyselyyn, eli Venäjän toimien laillisuus, toimien ymmärrettävyys/järjellisyys, toimien hyväksyttävyys  laillisuudesta riippumatta ja Ukrainan hallinnon laillisuus.

Olen äskettäin kääntynyt Venäjää vastaan. Ulkomaalaisilla saiteilla on alkanut sadella venäläisten 'asiantuntijoiden' kirjoittamia artikkeleita Venäjän saavutuksista toisessa maailmansodassa - Suomea ei edes mainita - missä Stalin esitetään pyhimyksenä ja viattomana uhrina. Selkeä propagandakampanja ja oksettava sellainen. Historian verisintä diktaattoria, Stalinia, ylistetään ja venäläiset säestävät vieressä kertoen miten mahtavaa kansaa ne ovat. Ja tämä siis aivan äskettäin.

Muistaako kukaan mitä Venäjä ja liittoutuneet tekivät Suomelle?

Tässä yksi niistä harvoista amerikkalaisista, joka veti herneen nenään:

Onko Suomi pelastamisen arvoinen?

Pelastakaa Suomi -komitean puheenjohtaja O. J. Larson, Chairman
406 Lonsdale Bldg., Duluth, Minnesota.

20. syyskuuta vuonna 1944, Suomi pakotettiin suostumaan Neuvostoliiton murskaaviin rauhanehtoihin. Siitä alkoi Suomen itsenäisyyden 'likvidointi', itsenäisyyden, jota pidettiin malliesimerkkinä kaikille maailman demokratioille.

Suomesta saadaan vain vähän uutisia, mutta nekin vähäiset uutiset, jotka ovat päässeet nykyisen tiukan sensuurin lävitse, herättävät vakavia kysymyksiä siitä, voiko Suomi toivoa itsenäisyyden jatkamista ja itsenäisen kansan ylläpitoa?

A.L. Warnshuis, Kirkon valtuuskunnan edustaja, vieraili äskettäin Euroopassa:

"Tuon erityisen pyynnön Suomesta, missä rauhanehdon kovat vaatimukset sekä sisäiset olosuhteet merkitsevät maan venäläistämistä." ("The Church Situation in Europe", News Bulletin of the National Lutheran Council, Jan. 26, 1945.)

Oscar Jacobi, joka vieraili äskettäin Suomessa, antoi aliarvioivan tiedotuksen, missä hän ilmoitti "Suomen historian seuraavat kappaleet tulevat olemaan Moskovan kirjoittamia". (Colliers Jan. 20, 1945)

Suomen äskettäisissä parlamenttivaaleissa vaalit olivat ulkoisesti "vapaita", mutta pelko ja psykologinen uhkaus olivat läsnä.

Pravda teki selväksi suomalaisille, että Suomen parlamenttivaaleja "ei pidä ajatella suomalaisten sisäisenä asiana. Liittoutuneiden maiden yleinen mielipide seuraa tarkkaan Suomen vaaleja, jotta saavutetaan täydellinen voitto."

Newsweek, 19. maaliskuuta 1945: "Washington ja Lontoo seuraa tarkkaan Suomen vaalikampanjaa, varmistaakseen että maat ovat Venäjän hallinnassa."

Venäjän hallitus ilmoitti julkisesti, että sen politiikka on olla sekaantumatta sen satelliittimaiden sisäisiin asioihin, samalla kun Pravda ilmoitti suorasanaisesti suomalaisille miten heitä vaaditaan äänestämään.

Venäjän asennoituminen tulee ilmi sen hallinnassa olevan lehdistön kautta. Heti kun vaalit olivat ohi, venäläiset sanomalehdet alkoivat syyttämään Suomen viranomaisia liian 'lepsuiksi', koska eivät tuoneet "sotarikollisia" oikeuden eteen.

Tässä nähdään mihin painostus ja sekaantuminen johtaa.

Suomen Tarina

Vuonna 1940 amerikkalaisten sympatia Suomea kohtaan oli Chamberlainin sanoin "lämmintä, vaistonvaraista ja miltei universaalia". Roosevelt kutsui sitä "absoluuttiseksi".

Kahden viimeisen vuoden aikana sotapropaganda on sumentanut Suomen tapauksen, jolloin amerikkalaisilla ei ollut mahdollisuutta kuulla Suomen tarinaa. Suomen ääni on hiljennetty Yhdysvalloissa.

Tajuavatko amerikkalaiset, että kaksi vuotta ennen kuin Suomen ministeri erotettiin Yhdysvaltojen lähetystöstä, häneillä ei ollut lupa kertoa Suomen kantaa?

Ministeri ja henkilöstö seisoivat kädet sidottuina, samalla kun vihollisilla oli lupa lyödä heitä oman mielensä mukaan.

Venäläisen propagandan sulkuportit avattiin. Yksipuolisille kommunistisille valheille sekä anti-suomalaisille julistuksiille annettiin täydellinen vapaus.

Siinä ei ole mitään logiikkaa, kun maailman luku- ja kirjoitustaitoisinta kansaa, kansaa joka vaalii vapautta, kansaa joka tunnollisesti maksaa velkansa alennetaan ja painostetaan - samalla kun diktatuurin edustajat, diktatuurin joka on pahin kaikista, saavat puhua vapaasti!

Tänään protestoidaan voimakkaasti Puolan uhraamista valtapolitiikan alttarilla.

Suomen ainoa todellinen toivo on se, että valistunut ja äänekäs yleinen mielipide on oikeuden ja kunniallisuuden ohjaamaa.

Amerikkalaiset ovat aidosti toivomassa maailman turvallisuutta ja kestävää rauhaa. Siihen vaaditaan järkeä, oikeutta ja reilua peliä, jotta se toimisi.

11. maaliskuuta 1945,  New York Timesin pääkirjoitus: "Krimissä Yhdysvallat, Britannia ja Neuvostoliitto päättivät yhdessä kantaa vastuun Euroopan kehityksistä, painottaen erityisesti sitä, että vapautetut Euroopan kansat, entiset satelliitivaltiot mukaanlukien, saavat mahdollisuuden vapauteen, itsehallintoon, sekä demokraattisiin vapaisiin vaaleihin."

Suomi ei koskaan ollut 'satelliitivaltio. Suomi ei ollut Saksan liittolainen. Koko sodan aikana Suomi kertoi jatkuvasti, ettei sen puolustustaistelu Venäjää vastaan ollut millään lailla sitoutunut suurempaan konfliktiin.

Koska meillä on ollut pitkä ystävyys ja sympatia Suomen kanssa, on ainoastaan oikeudenmukaista Suomea kohtaan, että tutkimme tarkoin tapahtumien ajankulkua Suomen yrittäessä palauttaa itsenäisyytensä.

Venäjä hyökkää Suomeen

Lokakuu 1939. Oli jo selvää, että Venäjä aikoi hyökätä Suomeen miehitystarkoituksessa.

New York Times, 14. lokakuuta 1939 - Roosevelt yritti pysäyttää väkivaltaisuudet ja lähetti kiirellisen "henkilökohtaisen" nootin Neuvostoliiton presidentille Mikhail Kalinille, missä hän ilmaisi "vilpittömän toiveensa, ettei NL esittäisi mitään vaatimuksia Suomelle, koska se toimisi Yhdysvaltojen ja Suomen pitkäaikaisia ja rauhanomaisia ystävyyssuhteita vastaan, sekä vaarantaisi molempien maiden itsenäisyyttä.

New York Times, 16. lokakuuta 1939: Kalini vastaa noottiin, muistuttaen Rooseveltia siitä, että vuonna 1917 Venäjä tunnusti Suomen itsenäisyyden, ja että "Suomen neuvottelujen ainoa päämäärä on vahvistaa Suomen ja Venäjän ystävällistä yhteistyötä, sekä varmistaa molempien maiden turvallisuus."

Silti Venäjä oli juuri sillä hetkellä suunnittelemassa hyökkäystä Suomeen ja pyrki huijaamaan maailmaa sen todellisista tarkoitusperistä.

Suomella oli alusta lähtien vain yksi päämäärä; suojella rajojaan. Suomella ei ollut mahtavia suunnitelmia tuhota Venäjän kommunismi. Suomi taisteli vain ja ainoastaan oman olemassaolonsa puolesta. Siinä kaikki.

Marraskuussa 1939 Venäjä hyökkää Suomeen.

Koko maailma näki mitä sen jälkeen tapahtui. Suomen taistelua ylistettiin vapauden ja oikeuden puolustuksena. Erityisesti Yhdysvalloissa puhkesi suuri virta sympatiaa Suomea kohtaan, joka joutui epäoikeudenmukaisen ja armottoman hyökkäyksen kohteeksi 50-kertaisen naapurimaan toimesta.

YK erotti yksimielisesti Venäjän.

New York Times, 11. helmikuuta 1940. Yhdysvaltojen kongressin adressi kiteytti amerikkalaisten kansalaisten tunteet:

"Tässä on pieni kansakunta Pohjois-Euroopassa. Kansakunta, joka vain toivoo omia aluerajoja ja hallituksen itsenäisyyttä. Kukaan järkevä ihminen ei koskaan ajattelisi, että Suomella olisi mitään salattuja motiiveja liittyen Neuvostoliiton turvallisuuteen."

"Amerikkalaisten sympatia on 98 propsenttisesti suomalaisten puolella, jotka yrittävät estää invaasiota omalle maaperälleen. Amerikkalaisten sympatia on absoluuttista."

"Kaikki tietävät, että Neuvostoliitto on diktaatuuri. Ei ole toista yhtä absoluuttista diktatuuria olemassa kuin Neuvostoliitto."

"Neuvostoliitto on liittoutunut toisen diktatuurin kanssa, ja se on hyökännyt niin mitättömän pieneen naapurimaahan, maahan joka ei voi millään mahdollisella tavalla vahingoittaa sitä, maahan joka ainoastaan haluaa elää rauhassa demokratiana, vieläpä edistyksellisenä demokratiana."

Suomen rohkeata ja mestarillista vastarintaa ei olla unohdettu. Todennäköisyysluvut olivat kuitenkiin liian suuria, joten Yhdysvaltojen kieltäytyminen myydä aseita Suomelle oli luultavasti ratkaiseva tekijä kun Suomi romahti.

Miltei puoli miljoonaa suomalaista muutti vapaaehtoisesti kutistuneeseen Suomeen. Kukaan ei suostunut jäämään Neuvostoliiton hallinnan alaiseksi.

Moskovan rauhansopimus vei huomattavan osan Suomen alueesta, mutta myös 15 prosenttia Suomen tuotantokapasiteetista. Tämä oli Suomen palkinto siitä, että se puolusti itseään provosoimatointa hyökkäystä vastaan.

Suomi yrittää ylläpitää rauhaa

Aika Moskovan rauhansopimuksen jälkeen oli koettelevaa aikaa Suomelle. Suomi noudatti tarkalleen rauhansopimuksen yksityiskohtia, mutta Neuvostoliiton hallitus alkoi välittömästi harjoittamaan painostusta useilla eri tavoilla päästäkseen niskan päälle.

Neuvostodiplomaatit ja lähetystöjen henkilökunnat tuplattiin (Helsingissä oli 31 diplomaattia ja 120 avustajaa), se yritti avoimesti kehittää viidettä kolonnaa suomalaisten keskuudessa. Viralliset lähetystöupseerit harjoittivat jatkuvaa vakoilua ja Moskova vaati niille lupaa päästä suljetuille alueille, ilman että suomalaiset viranomaiset pystyivät tekemään mitään.

Brittiläinen julkaisu he Nineteenth Century and Afterwards (maaliskuu 1944):

"Vaikka Neuvostoliitto on julistanut olevansa tyytyväinen rauhansopimukseen, on se hyötynyt Suomen avuttomuudesta ja sekaantunut Suomen sisäisiin asioihin sekä Suomen ulkopolitiikkaan. Esimerkiksi kun Suomi yritti edistää Pohjoismaiden puolustusyhteistyötä, Neuvostoliitto painosti kunnes Suomi pakotettiin perääntymään. Venäläisten lähetystöjen ja konsulaattien määrä Suomessa ylittää suuresti normaalin tarpeen. Vaatimuksia, joita ei ole mainittu rauhansopimuksesa, esitetään Suomen ollessa kykenemätön vastustamaan niitä:

Ahvenanmaan aseistariisunta venäläisten kontrollin alla. Venäläisten osake-enemmistö Petsamon nikkelikaivoksista. Rautatiekaluston luovuttaminen yli sen määrän, mitä sopimuksessa sovittiin. Korvausvaatimukset kaikista esineistä, jotka vietiin miehitetyiltä alueilta. Vallenkosken valtaaminen, joka sijaitsi kokonaan Suomen rajojen sisäpuolella.

Kaikki suomalaisten yritykset edistää kaupankäyntiä Neuvostoliiton kanssa torjuttiin.

Kun Molotov oli marraskuussa 1940 Saksassa, hän vaati Neuvostoliitolle vapaat kädet Suomessa. Saksan hallitus kieltäytyi vaatimuksesta. "Ei mikään ihme, että suomalaisilla, joilla oli vähän sympatioita saksalaisia kohtaan, ja vielä vähemmän kansallissosialismia kohtaan - tunsivat jonkinlaista helpotusta." (Quoted from the Congressional Record, May 3, 1944, p. 3967.)

Neuvostoliitto vaati myös, että Suomi sallii Neuvostoliiton ajaa juniaan Hankoon Etelä-Suomen kautta. Junia käytettiin kuljettamaan venäläisiä joukkoja ja aseita.

Suomi vastusti jatkuvasti, koska se ei kuulunut rauhansopimuksen ehtoihin, mutta se pakotettiin lopulta hyväksymään asia. Suomalaisia viranomaisia ei edes päästetty tarkastamaan junia.

Tähän aikaan NL ja Saksa olivat läheisiä liittolaisia, jotka juonittelivat Liittoutuneita vastaan. Siksi Saksa, Neuvostoliiton luvalla, lähetti saksalaisia joukkoja Lapin kautta Norjaan ja takaisin. Saksalaiset kuljettivat joukkojaan Pohjois-Suomen kautta, venäläiset kuljettivat joukkojaan Etelä-Suomen tärkeimpien alueiden kautta.

Mielenkiintoista on se, ettei Neuvostoliitto vastustanut saksalaisille annettua lupaa syyskuussa 1940. Kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen toistamiseen, se ei maininnut sanallakaan saksalaisten kuljetuksia. Neuvostoliitto ei edes käyttänyt sitä tekosyynä.

Olisi ollut loistavaa anti-suomalaista propagandaa viitata saksalaisten joukkojen läsnäoloon Suomessa. Eikä kukaan kysy miksei sitä koskaan mainittu!

Venäjä hyökkää uudestaan

Suomi ei osallistunut sotaan Venäjää vastaan natsisympatioiden takia. Venäjä oli taas kerran hyökkääjä, tällä kertaa kesäkuussa 1941.

Kesäkuu oli se tapahtumarikas kuukausi, jolloin Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon.

Venäläinen propaganda yritti väittää, että Suomi käytti hyväkseen tilaisuutta saada takaisin menetetyt alueet, mutta faktat kertovat muuta.

Lukekaa seuraava tarkkaan:

USA:n valtioviraston lehdistötiedote 18. joulukuuta 1941. Tapahtumien virallinen kronologinen järjestys vuoden 1941 tapahtumista:

"Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon; Neuvostoliitto tekee rynnäkön Suomeen. Hitlerin puhe ja Ribbentrop julistaa sodan Neuvostoliittoa vastaan." (New York Times, 23. kesäkuuta 1941)

22. kesäkuuta 1941, kun Saksa-Neuvostoliitto -sota alkoi, Neuvostoliitto jatkoi vihamielisiä toimia Suomea vastaan. Sinä päivänä venäläiset pommittivat Ahvenanmaata ja kahta suomalaista sotalaivaa.

23. kesäkuuta 24 venäläistä pommikonetta pommitti Turkua. Samana päivänä venäläiset pommittivat myös Joensuuta ja Malmin lentokenttää.

Suomi pyysi Neuvostoliiton hallitukselta selitystä, mutta ei saanut vastausta.

Suomi oli pidättäytynyt kaikesta sotilaallisesta toiminnasta.

24. kesäkuuta Suomen ministeri Lontoossa vakuutti Edenille, että Suomi pysyy puolustusasemissa.

26. kesäkuuta venäläiset pommittivat yli kymmentä suomalaista kaupunkia aiheuttaen raskaita menetyksiä. Saman päivän aikana presidentti Ryti julisti, että Suomi aikoo taistella puolustaakseen itseään.  "Hallitus äänesti yksimielisesti sen puolesta, ja muutaman päivän kuluessa suomalaiset lähtivät toistamiseen sotaan Neuvostoliittoa vastaan.

"Suomi toimi vasta sen jälkeen, kun neuvostokoneet olivat pommittaneet suomalaisia kaupunkeja." ("The Tragic Case of Finland", American Mercury, July, 1944. Italics ours.)

Neuvostoliitto oli toistuvasti hyökännyt Suomeen, joten ei ollut pienintäkään epäilystä sen tarkoitusperistä. Suomen parlamentti hyväksyi sotilaallisen vastarinnan, mutta vasta sen jälkeen kun Neuvostoliitto oli kieltäytynyt vastaamasta Suomen toistuviin pyyntöihin saada selitys hyökkäyksille.

Suomalaiset olivat loppuunkuluneita Talvisodan jälkeen. Silti heille oli itsestäänselvää, että tämä oli heidän viimeinen mahdollisuutensa selviytyä itsenäisenä valtiona. He puolustivat itseään toistamiseen.

Armeija valtasi takaisin sen alueen, joka Suomelta riistettiin vuonna 1940, ja eteni Neuvosto-Karjalaan, minnne se perusti luonnollisen puolustusaseman.

Mikäli suomalaiset olisivat halunneet, he olisivat voineet ottaa osaa Leningradin pommituksiin, mutta he eivät ottaneet mitään osaa saksalaisten hyökkäykseen.

Suomalaiset eivät ainoastaan kieltäytyneet osallistumasta Leningradin hyökkäykseen. Suomi olisi voinut katkaista Murmanskin rautatien, siten estäen tärkeät venäläiset toimitukset Leningradiin.Suomi ei tarttunut tähän suureen sotilaalliseen etuun, eikä siihen voinut olla muuta syytä kuin se, että he luottivat meidän apuumme. Venäläiset olivat niin epätoivoisia, että se olisi hyvinkin saattanut olla sodan ratkaiseva tekijä.

Ankarat rauhanehdot

Suomi ei ollut Saksan hallitsema, eihän se muuten olisi edes voinut aloittaa mitään rauhanneuvotteluja Neuvostoliiton kanssa.

William Henry Chamberlin: "Suomi on tehnyt aloitteen rauhanneuvotteluihin, mikä on vakuuttava todiste siitä, ettei se ole Saksan nukkevaltio." (The Tragic Case of Finland," The American Mercury, July, 1944, p. 13.)

Neuvostoliitto toisti jatkuvasti, että sen asettamat rauhanehdot Suomelle olivat "kohtuullisia." Tällä tavoin amerikkalaiset harhautettiin uskomaan, että suomalaiset ovat itsepäisiä, tyhmiä ja natseja, koska eivät tarttuneet mahdollisuuteen "päästä irti sodasta".

Jopa pintapuolinen tutkimus rauhanehdoista olisi tehnyt selväksi sen, että ne olivat kaikkea muuta kuin kohtuullisia. Saksan kanssa piti katkaista kaikki suhteet, saksalaiset joukot piti pidättää, raja vedettiin takaisin vuoden 1940 rajoihin, sotakorvausneuvotteluja lykättiin, armeija riisuttiin aseista, Petsamo luovutettiin Neuvostoliitolle jne.

Ankarista ehdoista huolimatta, päätti Suomen hallitus jatkaa neuvotteluja. Neuvostoliitto ilmoitti uusia rauhanehtoja maaliskuun lopulla ja antoi nerokkaan propagandan välityksellä maailman ymmärtää, että Suomen rauhanehtoja lievennettiin.

Ehdot olivat silti vieläkin ankarempia kuin aikaisemmat:

Venäjä vaati Suomelta sotakorvauksia 600,000,000 dollarin edestä, ne piti maksaa tavaroina ja viiden vuoden sisällä.

Ottaen huomioon sen, että Suomi oli menettänyt suurimman osan tuotantokapasiteetistaan, oli sotakorvauksen määrä raskain kaikista.

Ensinnäkään Suomi ei ollut hyökkääjä, toisekseen tyrmistyttävä korvausvaade oli vastoin kaikkia oikeuden ja säädyllisyyden periaatteita.

Summa saattaa vaikuttaa pieneltä amerikkalaisten silmissä, jotka ovat tottuneet puhumaan miljardeista, mutta se oli enemmän kuin Suomen kokonaistulo ennen sotia. Sen maksaminen veisi kaikki suomen viennit; maksu piti suorittaa tavaroiden muodossa, sellaisilla hinnoilla, jotka Neuvostoliitto itse asettaisi. Yhdysvalloille vastaava summa olisi 120.000,000,000 dollaria.

Ehtojen hyväksyminen näännyttäisi Suomen taloudellisesti, eikä orjuudessa ole mahdollista maksaa mahdottomia korvauksia. Jos Suomi epäonnistuisi maksamaan korvauksia, silloin Neuvostoliitolla olisi vihdoinkin syy miehittää Suomi kokonaan ja toteuttaa sen julistama tavoite "poistaa suomalaiset maan päältä " (Pravda, June 23, 1941.)

Suomalaiset tiesivät itse ehtojen olevan epäoikeudenmukaisia ja mahdottomia täyttää. Venäläiset ehdot olivat uhkavaatimus, Suomelle ei annettu mitään mahdollisuutta esittää vastaehdotuksia.

Venäläisten painostus katkaisee diplomaattiset välit

5. kesäkuuta 1944, Suomi maksoi osamaksun 148,000 dollaria, jonka se oli maksanut tunnollisesti ja säännöllisesti vuosien ajan.

Seuraavana päivänä Suomen ministeri Yhdysvalloissa, Hjalmar Procopé, käskettiin lähtemään USA:sta "vihamielisen toimintansa" takia. Muutama päivä myöhemmin Yhdysvallat katkaisi diplomaattiset siteet Suomen kanssa.

Samanaikaisesti Neuvostoliitto avasi toisen rintaman Eurooppaan (brittiläisten ja amerikkalaisten joukkojen avulla) käynnistämällä mittavan hyökkäyksen, ei ainostaaan Saksaan, mutta myös Suomeen. "Moskovan tärkeyslistalla Suomen valloittaminen nousi Saksan edelle." See Human Events, June 21, 1944.

Pienet suomalaiset puolustusjoukot eivät voineet mitään Neuvostoliiton sotakoneistolle, joka oli Talvisodan jälkeen kasvanut uskomattomiin mittasuhteisiin amerikkalaisten hävittäjien ja tankkereiden avulla. Mannerheiminlinja murtui nopeasti.

Suomi, joka oli jatkuvan painostuksen alaisena Neuvostoliitosta, sai Yhdysvaltojen hallitukselta varoituksen "lähtekää sodasta tai kärsitte seuraukset".

Voi vain kuvitella miten se lause vaikutti noin kolmeen miljoonaan sieluun, jotka olivat epätoivoisesti yrittäneet pysyä irti sodasta!

Suomi ei ollut hyökkääjä vuonna 1939 eikä se ollut sitä vuonna 1941 myöskään, eivätkä Yhdysvallat tai Britannia kyenneet tarjoamaan Suomelle mitään kunniallista tietä ulos sodasta tai vakuuttaa, ettei antautuminen tarkoita itsenäisyyden menetystä.

William Henry Chamberlain: "Mikäli amerikkalainen hallitus, Neuvostoliiton suostumuksella ja valtuutuksella, olisi tarjonnut Suomelle jossakin vaiheessa rauhanomaista ratkaisua, että vuoden 1939 rajoja tuetaan kansainvälisellä takuilla, silloin Suomen hallitusta olisi voinut syyttää huonosta arviointikyvystä koska se kieltäytyi ratkaisusta." (American Mercury, July, 1944, p. 13.)

Tosiasia on, ettei yhtäkään sellaista tarjousta esitetty missään vaiheessa.

Enemmistölle amerikkalaisia, ja etenkin amerikansuomalaisille, joiden sydämet olivat murtuneet Suomen kohtalosta, viittaus Suomen ministerin "vihamieliseen toimintaan" ja toistuvasti esitetty väitös siitä, että Suomi on natsimyönteinen, ei ollut millään lailla järkeenkäypää.

Ministeri Procopé tunnettiin erinomaisena diplomaattina Washingtonissa, hengeltään täysin amerikkalainen. Hänen karkotuksensa antoi amerikkalaisille kommunisteille mahdollisuuden vihjata, että viimeinen natsi on nyt poistettu Washingtonista. Vihjaus oli törkeätä epäoikeudenmukaisuutta miehelle, joka oli toiminut YK:n presidenttinä ja jota pidettiin sekä Washingtonissa että koko Euroopassa nuhteettoman rehellisenä miehenä.

Michiganin senaattori Arthur H. Vandenberg ylisti Procopéta pari päivää myöhemmin:

"Sydämeni ei kykene uskomaan, että Hjalmar Procopé, ritarillinen suomalainen patriootti, olisi syyllinen mihinkään muuhun kuin suruun rakastamansa isänmaan puolesta, täysin sitoutunut erinomaiseen suomalaiseen demokratiaan, jonka elämää nyt uhataan. Olen moraalisesti vakuuttunut siitä, että Procopé ei ole koskaan edes ajatellut yhtäkään ajatusta, mikä olisi tietoisesti vihamielinen Yhdysvaltoja vastaan."

" Vain 24 tuntia ennen karkoitustaan ministeri maksoi taas uuden osamaksun 1. maailmansodan aikaisesta velasta. Suomi on ainoana valtiona pitänyt sanansa, uudesta epätoivoisesta tilanteestaan huolimatta. Vihollinen ei toimisi näin. Historian tähden, ja myös sodanjälkeisen myöhäisen oikeuden tähden, en voi unohtaa näitä asioita, tämän murskaavan konfliktin tyrmistyttäviä ristiriitaisuuksia. " (Congressional Record, June 19, 1944, p. 6219.)

Murskaava Rauhansopimus

"Britannian ja Neuvostoliiton määrämäät rauhanehdot Suomelle ovat niin ankaria, ettei se luultavasti selviydy itsenäisenä valtiona. Mikäli tavoitteena oli tehdä Suomesta Neuvostoliiton nukkevaltio, on alku lupaavaa. Jos tavoitteena on rakentaa vapaa, terve ja rauhanomainen Eurooppa, silloin Liittoutuneet aloittivat epäonnistumisella.... Pelkkä ajatus siitä, että niin pieni valtio voisi olla uhka Neuvostoliitolle, maailman suurimmalle valtiolle, on fantastista roskapuhetta." (Editorial in N. Y. World-Telegram, Sept. 22, 1944.)

Diplomaattisella tasolla Neuvostoliitto on nyt saanut haluamansa. Se voi painostaa Suomea ilman että sen tarvitsee pelätä liittoutuneiden sekaantumista sen toimiin.

Venäläisten armeijoiden määrä ja voima oli enemmän kuin mitä Suomi pystyi kestämään.

20. syyskuuta 1944, Suomi pakotettiin hyväksymään Neuvostoliiton määräämät tyrmistyttävät rauhanehdot:

Petsamo siirtyi Neuvostoliiton omistukseen. 50 vuoden vuokrasopimus Porkkalasta. Moskovan vuoden 1940 Rauhansopimuksen määräämät rajat astuivat taas voimaan. Suomi pakotettiin vetämään kaikki joukot pois välittömästi, sekä muuttamaan armeija rauhanaikaiseksi 2,5 kuukauden sisällä.

Suomessa olevat saksalaiset maa-, meri- ja ilmajoukot piti riisua aseista ja luovuttaa Neuvostoliitolle. Sen ehdon täyttämisestä tuli odotetusti verinen taistelu, missä loppuunajettu Suomen armeija taisteli pitkittyneessä ja katkerassa taistelussa pohjoisessa, missä saksalaiset  tuhosivat systemaattisesti suomalaisia kaupunkeja ja koteja heidän hitaasti vetäytyessään Norjaan.

Oscar Jacobi, kirjoitti Colliersiin (20. tammikuuta 1945), että hän näki läheltä taistelut pohjoisessa, missä "miehet kuolivat tai kärsivät kovia laajamittaisessa sodassa." '

Tuhannet suomalaiset revittiin pois kodeistaan, vaeltaen etelään uuden hävityksen lävitse, vaikeuttaen edelleen epätoivoista asunto- ja ruokatilannetta.

Jacobi kirjoitti sotakorvauspykäläistä:

"Moskovan rauhansopimus oli sanoitettu siten, että se jätti venäläisille suuren tulkintavapauden - asia josta suomalaiset edelleenkin ovat tuohtuneita. He saivat korvauspykälistä ensimmäisen katkeran kokemuksen laajasta tulkintavapaudesta. Venäläisten alunperin vaatima 600,000,000 dollaria alennettiin 300,000,000 dollariin, mikä suuresti ilahdutti suomalaisia. Mutta siihen sisältyi ansa.

"Sotakorvauksia ei makseta rahassa, vaan venäläiset ovat päättäneet vähentää velkaa suomalaisilla tavaratoimituksilla - vuoden 1938 hintojen mukaisesti. Koska hinnat ovat huomattavasti alhaisempia kuin nykyiset hinnat, Moskovan lausunto tarkoitti todellisuuudessa sitä, että suomalaisten oli toimitettava  700,000,000  dollarin arvosta tavaroita!"

Yhydvalloille vastaavan tilanteen summa olisi 140,000,000,000 dollaria. Aikamoinen summa väestölle, joka on yhtä suuri kuin Brooklynin väestö. Karmaiseva hinta siitä, että vastustaa provosoimatointa hyökkäystä!

"Sotarikolliset". Rauhansopimuksessa oli myös ehto toimia yhteistyössä Neuvostoliiton kanssa "pidättämällä sotarikoksista syyttettyjä henkilöitä ja järjestämällä oikeudenkäyntejä tämänkaltaisille henkilöille."

Tämä on venäläisen toimintavan jatkuva malli.

Todellisia sotarikollisia ei pitäisi jättää tuomitsematta. Mutta Suomen ainoa "rikos" oli puolustaa itseään provosoimattomia hyökkäyksiä vastaan vuonna 1939 sekä 1941, kun se valitsi taistella vapaudestaan hirmuhallintoa vastaan.

Suomen johtajat olivat huolestuneita Suomen tulevaisuudesta. He olivat Suomi-myönteisiä, eivät natsimyönteisiä.

6. lokakuuta 1941, Suomen hallitus lähetti nootin Britannialle: "Suomi käy poliittisesti sitoutumatonta puolustussotaa, kiitollisena siitä, ettei sen tarvitse taistella yksin tällä kertaa."

Euroopasta tulvi raportteja.

A. L. Warnhuis : "Se mikä on jo tapahtunut Baltian maissa on pelottava tarina. Minulle kerrottiin, että heistä 600.000 oli paennut ennen venäläisten joukkojen saapumista.... ihmiset pelkäävät Venäjän valtiota ja sen harjoittamaa imperialismia... Pelko on vieläkin läsnä, ja meidän pitäisi olla huolissamme tästä vakavasta aiheesta ja tehdä kaikkemme sen puolesta, mikä on oikein ja pakottaa Neuvostoliitto täyttämään lupauksensa olla puuttumatta sisäisiin asioihin ." (News Bulletin, National Lutheran Council, Jan. 26, 1945. Italics ours.)

Rauhansopimus teki myös mahdolliseksi sen, että Neuvostoliitto pystyi jatkamaan Suomen kuristamista monin eri tavoin, sekä salaamaan sekaantumisensa Suomen sisäisiin asioihin, samalla tiukentaen kuristuotettaan.

Suomi pakotettiin lopettamaan kaikki isänmaalliset järjestöt, sekä vapauttamaan kaikki maanpetoksesta tuomitut kommunistit vankilasta. Juuri ne itkevät kovaäänisesti "sotarikollisista"  ja vaativat "kansanoikeudenkäyntejä". Juuri ne ovat ja tulevat olemaan linkki suomalaisten kommunistien ja Moskovan välillä, todistaen uskollisuutensa toimimalla vapaaehtoisesti juoksupoikina, luoden lisää mahdollisuuksia venäläiselle sekaantumiselle.

Kun Suomi yritti tehdä yhteistyötä Neuvostoliiton kanssa ja järjesti oikeudenkäynnit normaalin prosessin kautta demokraattisissa oikeuslaitoksissa, alkoi venäläinen Tass-uutistoimisto syyttämään Suomea siitä, että se tutkii 'rikoksia' "kaavamaisella tavalla". (New York Times, March 21, 1945).

Neuvostoliiton vahvalla tuella radikaalivasemmistolaiset tulevat jatkamaan vaatimuksiaan "kansanoikeudenkäynneistä", jotta he saisivat vallan jakaa oikeutta todelliseen neuvostotyyliin. Neuvostoliiton menestys Puolassa ja Baltian maissa lupailee Suomelle vieläkin pelottavampaa "rauhan koettelemusta", kuin mitä sen "sodan koettelemus" oli.

Joku saattaa vielä kysyä "eikö Neuvostoliitto ole meidän liittolaisemme?".

Me voisimme yhtä hyvin kysyä "Oikeuttaako se Neuvostoliittoa toimimaan hyökkääjänä neutraalia ja demokraattista valtiota vastaan, joka on aina ollut ystävämme?"

Moskova ei peittele tarkoitusperiään sulattaa Suomi Neuvostoliittoon. "Eikä tämä ole edes mikään uusi tavoite.

Tammikuussa 1940 Herbert B. Elliston, entinen brittiläinen kansalainen, nykyinen Washington Postin päätoimittaja, raportoi Helsingistä:

"Ei ole epäilystäkään siitä, että Neuvostoliiton ja Britannian välinen sopimus sisälsi vaatimuksen, että Suomen itsenäisyys tuhotaan. Sen hinnan Britannia maksoi. Suomalaiset ovat kiitollisia brittiläisille siitä, että he kieltäytyivät olemasta 'rikoksenavustajia', pelkkä sana kuulostaa eväsretkeltä sellaiselle, joka on todistanut Helsingin pommituksia." Human Events (June 21, 1944)

Andrew D. White, suuri valtiomies ja diplomaatti, joka toimi USA:n ministerinä Venäjällä 1892-1894, kirjoitti Venäjän perinteisestä politiikasta ja suhtautumisesta Suomea kohtaan:

"Venäjän toiminta Suomessa on koko imperiumin historian mustin tahra." (Autobiography of Andrew D. White, Century Co., 1917, p. 70. Italics ours.)

Onko Suomi pelastamisen arvoinen?

Viscount Bryce, The American Commonwealth:

"Ne pienet valtiot, joiden olemassaolo on nyt uhattuna, ovat olleet kykeneviä ja hyödyllisiä - ehkä jopa kaikkein kykenevimmät ja hyödyllisimmät - mitä tulee sivilisaation kehitykseen. Niissä ja niiden ansiosta on tuotettu kaikkein arvokkain uskonnossa, filosofiassa, kirjallisuudessa sekä taiteessa."

"Me saatamme kyetä pidättämään pieniä valtioita tappavia voimia, mutta meidän ei ainakaan pidä missään tapauksessa vahvistaa niitä voimia. Meidän tulisi mielummin puolustaa pieniä valtioita. " (Essays and Addresses in War Time, 1918, pp. 12, 14. Italics ours.)

Suomen ja muiden demokratioiden pelastaminen katastrofista, joka on saanut niistä yliotteen, tulisi merkitä enemmän kuin kyynelehtiviä tunteita Yhdysvalloille. Kyseessä on juuri ne periaatteet ja ihanteet, joiden puolesta olemme aina taistelleet.

Rooseveltin ja Churchillin allekirjoittamassa Atlantin julistuksessa luvataan, etteivät voittajat "ota itselleen maata millään tavalla". "Mitään rajamuutoksia ei saa tehdä, ellei kansa itse vapaasti ilmaise toivovansa sitä. Rauha kunnioittaa kaikkien kansojen oikeuksia ja itsehallintaa, niille kansoille joilta nämä on väkisin varastettu, ne palautetaan."

Me olimme joskus pieni valtio. Me olemme taistelleet oikeuden ja itsemäärämisoikeuden puolesta. Meidän tulisi pitää huoli siitä, että Suomelle palautetaan täydellinen vapaus ja koskemattomat rajat. Muuten me kumoamme juuri ne periaatteet, joiden puolesta olemme aina taistelleet.

Vaikka Suomi olisi takapajuinen ja sivistymätön valtio, se olisi oikeutettu saamaan tukea Yhdysvalloilta. Eikä Suomi ole mikään takapajuinen tai sivistymätön valtio, se on luultavasti kaikkein edistynein ja kehittynein valtio koko Euroopassa.

Jack Fleischer, United Press -toimittaja, kertoi oman uskomattoman tarinansa Suomen demokratian voimasta sodan taakoista ja Saksan painostuksesta huolimatta 20. maaliskuuta 1944:

"Suomalaisilla on edelleen oikeus sananvapauteen ja he myös käyttävät sitä. Ulkomaalaiset lähetykset eivät ole kiellettyjä ja suuri määrä suomalaisia kuuntelee säännöllisesti Lontoon radiota."

"Natsien toivomaa anti-juutalaista lakisäädöstä ei koskaan päästetty Suomeen, ja Suomen johtavien juutalaisten tietojen perusteella 2000 juutalaista elää Suomessa nauttien samoista oikeuksista kuin suomalaiset, ja he auttavat sotaponnisteluissa." (New York Times, March 21, 1944.)

Tällaiset faktat antavat konkreettisen merkityksen Suomen vakuutuukselle siitä, että se käy puolustussotaa "vapaana kaikista poliittisista vaatimuksista".

Tähän loppuun kaksi Suomelle annettua ylistystä Talvisodan ajoilta, Britanniasta ja Yhdysvalloista:

Winston Churchill maailmanlaajuisessa radiolähetyksessä:

"Vain Suomi - mahtava ja ylhäinen - vain Suomi näyttää mitä vapaat miehet tekevät. Suomen tekemä palvelus ihmiskunnalle on suurenmoinen. Emme tiedä mikä Suomen kohtalo tulee olemaan, mutta ihmiskunnalle ei voisi olla surullisempaa näkyä, jos tämä mahtava pohjoinen rotu lopulta ajetaan loppuun ja pakotetaan kuolemaa pahempaan orjuuteen, brutaalin ylivoiman ansiosta."

"Mikäli vapauden valo, joka vielä palaa kirkkaana jäisessä Pohjolassa, lopulta tukahdutetaan, se saattaisi hyvinkin merkitä paluuta takaisin pimeään Keskiaikaan, jolloin kaikki ihmiskunnan kahden tuhannen vuoden aikana tekemät edistykset mitätöitäisiin."

William Henry Chamberlain lisää: "Olisi katkeraa ironiaa Suomelle, Britannialle ja koko maailmalle, jos Churchill tajuaisi olleensa osallinen siinä ennustuksessa, minkä hän niin voimakkaasti ilmaisi."

Christian Science Monitor:

"Jos pitäisi nimetä maailman suurin valtio, olisiko se rikkain valtio; jolla olisi eniten omistuksia; olisiko se väkirikkain valtio tai valtio, joka ylpeilisi kaikkein kuolettavimmilla aseilla ja maailman vahvimmalla armeijalla?"

"Ehkä se olisi se valtio, joka maksoi velkansa, joka rohkeana - kuten kreikkalaiset Thermopylaissa - taistelee barbaarilaumaa vastaan, joka mielummin kuolee kun vaarantaa vapautensa, jonka miehet tänään kuolevat taistelukentillä ja jonka naiset ja vauvat näkevät nälkää ja jäätyvät rintamalinjojen takana? Jos etsit tällaista valtiota, siellä on Suomi."

Onko Suomi pelastamisen arvoinen?

http://www.genealogia.fi/emi/art/article399e.htm#Alku

[Emo]

EU oli hajoamispisteessä 2010-luvun alussa. Venäjän uhka tuli kuin tilauksesta yhdistämään EU:ta.

Mikä uhka? Joku valemedian kehittelemä pelottelukampanja, että nyt Ryssä hyökkää?