2012-12-25 US:Suomen ensimmäinen somalikirjailija: ”Muistan sen tuijotuksen”

[Saippuakupla]

Hyysärin toimittajat näyttävät olevan innoissaan aiheesta. Uutisen otsikkoa on muokattu (alkuperäinen oli "Somalikirjailija pelkäsi pilkkuja"), mutta nyt käydään sanoilla kaunaa vastaan.  Lisäksi uutisen yhteyteen on lisätty video.

Suomen ensimmäinen somalikirjailija käy sanoilla kaunaa vastaan

Nura Farah on Suomen ensimmäinen somalikirjailija. Hän uskoo, että kirjat murtavat ennakkoluuloja.
11.2.2014 15:33

[...]

http://www.hs.fi/kulttuuri/Suomen+ensimm%C3%A4inen+somalikirjailija+k%C3%A4y+sanoilla+kaunaa+vastaan+/a1392010254762?sivu=1

[Malla]

Farahin haastattelu kuunneltu. Hän puhuu nopeasti ja osapuilleen ymmärrettävää suomea, mutta kustannustoimittajalla on ollut todennäköisesti tavanomaista hikisempi pesti jo pelkästään kieliasun viilaamisessa.

[Mehud]

Mielestäni tuo etnisyys pitäisi poistaa uutisen otsikosta ja kirjoittaa se "Nura Farah on Suomen ensimmäinen kirjailija".

Tuota etnisyyden poistamista harrastetaan mediassa, miksei ei siis tässäkin uutisessa.

[normi]

Farahia haukuttiin "aivottomaksi neekeriksi", vaikka hän hallitsi enemmän kieliä kuin muut luokkalaiset yhteensä.


Suuryritykset ovat tuhonneet kalavedet. Rantaan huuhtoutuu muovia. Perhe pitää elättää. Kai suomalaisetkin hermostuisivat, jos muut maat pilaisivat heidän rannikkonsa."

Vai että osasi enemmän kuin muu luokka yhteensä? Kyllä se riittäisi, että sanotaan että osasi monia kieliä... tuollainen liioittelu vaan laittaa epäilemään asian laitaa, vinkiksi sinnen toimitukseen...

Tuo jälkimmäinen on tuttua kehitysmaalaisten omaksumaa ja heille syötettyä asennetta: vika on aina muissa... lähinnä länsimaissa ja länsimaalaisissa... olen satavarma, että jos somaliaa asuttaisi vaikkapa juutalaiset, niin heidän ei tarvitsisi ryhtyä merirosvoiksi vaan keksisivät muunlaisen toimeentulokeinon...

Mutta positiivista on, että muslimitytöstä on kehkeytynyt kirjailija ja ilmeisesti kirjassa on kriittistä suhtautumista tuohon sovinistiseen klaanikulttuuriin... se on kiistatta positiivista. Muslimimaissa naiskirjailijat lienevät tuiki harvinaisia. Yleensäkin kaikenlaiset taiteet ovat asioita jotka eivät islamilaisille oppineille kelpaa...

taitaa muuten olla niin, että suomessa julkaistaan kirjoja yhtä paljon kuin arabimaissa yhteensä... muistaako joku tällaista tilastoa, tietoa?

[Uuno Nuivanen]

"Perheemme vaihtoehdot olivat Ruotsi tai Suomi. Iskä, joka oli työskennellyt insinöörinä suomalaisten kanssa, sanoi lopulta suomeksi 'jumalauta' ja päätti, että menemme Suomeen."

Kylläpä meitä suomalaisia onni potkaisi jälleen kerran.

[Jääpää]

Lukisin mielelläni kirjan, jossa somalikirjailija kertoisi tavallisen somalin tavallisesta elämästä Suomessa. Semoisen rehellistyyppisen kuvauksen somaliklaanin arjesta vaikka Lieksassa. Miltä pakkanen tuntuu, haisiko sosiaalitoimiston Soile vanhalle viinalle, ostiko Veijo bensakupongin ja sen semmoista. Kirjassa ei tarvitsisi esiintyä kameleita eikä muitakaan eläimiä. Ihan vain kerrostaloelämää ja klaanielämää kaukana kotioveltansa.

Koska kirjan tapahtumat sijoittautuisivat Karjalan kuuluille laulumaille ja kultamuniakin esiintyisi, tosin ei sotkan munimina, vaan ostoksilla Sotkassa  karmean Louhen munimilla rahoilla, niin mikäpä olisi eepokselle parempi nimi  kuin
KELAVALE .

[Uuno Nuivanen]

Lieksalainen tiliote todistaa, että runonlaulanta Soilelle on hyvinkin kannattavaa taloudellisesti.

[Kerttu Täti]

Itse haluan tietää somalikulttuurista mahdollisimman vähän.

Epäilemättä. On helppo uskoa täällä jokaista kommenttia, jossa ilmoitetaan, että halutaan tietää mahdollismman vähän.

Minä haluan tietää mitä hyviä asioita meille suomalaisille somalikulttuuri on tarjonnut, ja tulee tarjoamaan. Jos kerttu voit tällaisen listan antaa, niin olisin tyytyväinen.

Eikun minua tämä aiheen ja tämän otsikon yhteydessä kummastuttaa suuresti miksi te jaksatte ja miten te ehditte nostaa tällaisen kommenttimyrskyn siitäkin, että yksi somalitaustainen nainen kirjoittaa yhden kirjan? Yksikään ei ole ilmaoittautunut sen lukijaksi, ketään ei kiinnosta ollenkaan, mutta rivitolkulla silkkaa söpötystä ja itkua siitä että tällainen on tapahtunut ja että Hesari siitä kirjoittaa. Luulisi että isoilla miehillä ja naisilla, kunnon työkansalla ja veronmaksajilla olisi parempaakin tekemistä kuin viettää päivänsä tällaista päivittelemässä. Mutta aikaa ja voimia näköjään on. 

[Ari-Lee]

Kirjailija tai ei. Yksi kirja ei todista vielä mitään. Epäilen asenteellisuutta Adenin Lahden tilannetta katsoen. Kyllä näen vastuun somalialaisilla itsellään omista vesistään ja kalakannastaan. Ei vastuuta voi sysätä muiden harteille jos syynä kaikkeen tuhoon on oma laiskuus ja ahneus.

En ole koskaan kuullut somalialaisten valittavan ulkolaisista ryöstökalastusaluksista Somalian aluevesillä. Olen satavarma että jos niitä olisi niin Heidi Hautala olisi maininnut asiasta Euroopan parlamentissa ja pitänyt asiasta älämölöä.

Adeninlahdessa on runsas eliöstö. Merkittäviä lahdessa tavattavia lajeja ovat muiden muassa sardiinit, makrillit, tonnikalat, hait, delfiinit ja valaat. Lahti toimii myös merikilpikonnien lisääntymisalueena. Lahden rannikkovaltiot eivät harjoita laajamittaista kaupallista kalastusta, mutta niiden rannikoilla on monia eristäytyneitä kalastuskyliä ja -kaupunkeja.

Lahti on tärkeä kuljetusväylä. Sen kautta kulkee erityisesti raakaöljyä Persianlahdelta Suezin kanavan kautta Välimerelle ja muita tuotteita Aasiasta Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Vuonna 2006 lahden läpi kulki päivittäin lähes neljä prosenttia maailman kuluttamasta öljystä. Alueella toimii somalialaisia merirosvoja, joiden toiminta on lisääntynyt voimakkaasti 2000-vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Merirosvous on tehnyt lahdesta yhden maailman vaarallisimmista merialueista. Vuoden 2010 lopussa arviolta 1 181 henkilöä pidettiin panttivankeina Somalian rannikolla.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Adeninlahti

Laiton kalastus

Somalian merirosvot ovat puolustelleet rikoksiaan väittämällä toimivansa rajavartioina valtiottomassa maassa ja syyttäneet ulkomaisia laivoja ryöstökalastuksesta ja myrkyllisten jätteiden dumppaamisesta Somalian rannikkovesille.

Lunnaat eivät ole mitään siihen verrattuna kuinka paljon jätteitä on dumpattu maamme vesiin viimeisen 20 vuoden aikana, väittää Januna Ali Jama, merirosvojen puhemies Puntmaassa.

Afrikan sarvessa Somalialla on Afrikan pisin, 3 300 km pitkä rannikko. Alueen rannikkovedet on tunnettu arvokkaista meren antimistaan kuten hummereistaan ja tonnikaloista. Somalian valtion romahtaminen teki alueen vesistä vapaata riistaa ulkomaisille ryöstökalastajille maapallon vapaiden rannikkoalueiden kaventuessa ja kalakantojen heikentyessä ryöstökalastuksen ansiosta. YK:n elintarvikejärjestön FAOn arvioiden mukaan Afrikan sarven alueella kalastaa noin 700 ulkomaista alusta, jotka käyttävät kalakantoja tuhoavia kalastusmenetelmiä, kuten pohjatroolausta. Nämä ovat tottuneet pitämään paikalliset kalastajat loitolla painevesitykein ja tuliasein.

Laittoman kalastuksen arvoksi arvioidaan 90-300 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuodessa. Ulkomaiset kalastusalukset ottavat alueen vesistä huomattavasti enemmän proteiinia, kuin avustusjärjestöt toimittavat ruoka-apuna nälän runtelemaan Afrikan sarveen.

Kalastusaluksia Somalian vesille tulee lähialueelta kuten Keniasta, Pakistanista, Saudi-Arabiasta, Sri Lankasta ja Jemenistä, mutta myös hyvin kaukaa, kuten Belizestä, Ranskasta, Hondurasista, Japanista, Etelä-Koreasta, Espanjasta ja Taiwanilta. Näiden joukossa on samoja maita, jotka ovat lähettäneet tänne sota-aluksiaan jahtaamaan merirosvoja.

Tilanne on johtanut siihen, että jotkut merirosvot kutsuvat itseään "rannikkovartijoiksi" ja lunnasrahoja "sakoiksi". Näyttääkin siltä, että monet merirosvot ovat aloittaneet uransa kalastajina. Laiton kalastus ei tietenkään oikeuta merirosvousta, mutta ulkomaisten kalastuslaivastojen systemaattinen ryöstökalastus Afrikan sarven vesillä on myös loputtava. On selvää, että muutamat avoveneistä kauppalaivoja kaappaavat merirosvot eivät ole ainoita merirosvoja Afrikan sarven vesillä.

"On erityisen ironista, että monet maat, jota lähettävät sotalaivansa Afrikan Sarven vesille partioimaan merirosvoja ovat itse mukana kalastuslaivastoissa, jotka jatkuvasti ryöstävät Somalian rannikon luonnonrikkauksia" toteaa Australialainen kalastustutkija Clive Schofield Wollongongin yliopistosta.

Ernst Jan Hogendoorn. Horn of Africa Project Director at International Crisis Group totesi haastattelussa keskustelleensa eurooppalaisten diplomaattien kanssa, jotka kertoivat että Espanja on ollut hyvin aktiivinen merirosvoasiassa kansallisten etujensa takia. Tämä voidaan tulkita että heidän kalastuslaivastonsa tekevät paljon tulosta Somalian rannikolla.

Kalastuselinkeinon heikkeneminen on kuitenkin liian yksinkertainen syy merirosvouden synnystä, sillä merirosvous on järjestäytynyttä rikollisuutta, mutta Afrikan kalakantojen heikkeneminen on todellista. Useimmat somalit jotka näkevät sotalaivoja rannikollaan uskovat, että ne ovat tulleet puolustamaan ulkomaalaisia aluksia kuten ryöstökalastusta harjoittavia kalastusaluksia.

Ongelmajätteiden dumppaaminen

Somalian kalastajat väittivät, että saaliit oli vähentyneet ja verkot rikkoutuneet rannikolle dumpattuihin ongelmajätteisiin. Tsunamin rannikolle merestä nostattamat ongelmajätteet paljastivat, myös että Somalian rannikkoa on todellakin käytetty myrkyllisten ja radioaktiivisten teollisuusjätteiden kaatopaikkana.

Italialainen sanomalehti Famiglia Cristiana julkaisi artikkelisarjan 1997-1998, jossa kerrottiin, kuinka sveitsiläinen Achair Partners ja italialainen jätealan sijoittaja Progresso olivat tehneet laittoman sopimuksen jätteiden dumppaamisesta Somalian rannikkovesille. He olivat maksaneet somalialaiselle sotalordille Ali Mahdi Mohamedille 10 miljoonasta tonnista myrkyllistä jätettä 80 miljoonaa dollaria. Jätteen hinnaksi tuli 8 dollaria tonnilta, kun asianmukaisesti käsiteltynä ongelmajätteen hinnaksi olisi tullut 1000 dollaria tonnilta. Ali Mahdi joka hallitsi Mogadishun pohjoista osaa 1992-1995 ja teki yhteistyötä YK:n avustusjärjestöjen kanssa on kieltäytynyt kommentoimasta väitteitä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Afrikan_sarven_merirosvous

[Adolf Stege]

Kirjallisuus Finlandia voitto on pelkkä muodollisuus.  Sen jälkeen pienempää tunnustusta sataa kaikkialta, olkoon kirja sitten mitä on.

Jos tämä kirja ei tätä palkintoa voita, muutan ruotsiin.

"Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkinto on Helsingin Sanomien vuodesta 1995 vuosittain jakama palkinto vuoden parhaalle suomenkieliselle esikoisteokselle. Vuonna 2013 palkinto oli arvoltaan 15 000 euroa.[1] Palkinto jatkaa aikaisemman, vuosina 1964–1994 jaetun J. H. Erkon palkinnon perinnettä. Esikoisten esikoinen palkittiin vuonna 1999, ja palkinnon saaja oli Tomi Kontio teoksella Tanssisalitaivaan alla."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_Sanomain_kirjallisuuspalkinto

[Eino P. Keravalta]

Onnea Nuralle kirjan julkaisusta, se on aina suuri tapahtuma! Kiitokset myös siitä rohkeudesta, jota hän on somalikulttuurissa osoittanut varsinkin naisena kirjoittamalla kirjan. Bibliofiileinä toivomme innokkaina ja jopa luottavaisina, että kirjalla on meille suomalaisille jotakin annettavaa. Kaikkea hyvää Nuralle! 

[terrakotta]

Älkää nyt viitsikö, Nura saattaa hyvinkin olla niitä säännön vahvistavia poikkeuksia vaikka demarius ja oikeanvärisyys olisivat ihan pikkuisen avittaneet Evira - jobissa jne.

Tuskinpa ovat avittaneet. Ei ainakaan demarius. Laborantin paikkaa hakevalta ei paljon puoluekantoja kysellä. Kyllä ne taitaa olla vähän korkeammat duunit joissa puoluekanta alkaa vaikuttaa.

[Jepulis]

Eikun minua tämä aiheen ja tämän otsikon yhteydessä kummastuttaa suuresti
.....
mutta rivitolkulla silkkaa söpötystä ja itkua siitä että tällainen on tapahtunut ja että Hesari siitä kirjoittaa. Luulisi että isoilla miehillä ja naisilla, kunnon työkansalla ja veronmaksajilla olisi parempaakin tekemistä kuin viettää päivänsä tällaista päivittelemässä. Mutta aikaa ja voimia näköjään on.

Oho. 6 kommenttia olet kirjoittanut samaisesta aiheesta ja nyt harmittaa kun muutkin haluaa osallistua?

Rinnastat surutta jotkut harvat kieltolain aikaiset salakuljettajat somalimerrosvoihin. Kieltolain rikkojia järjestäytynyt yhteiskunta rankaisi heti kiinnisaatuaan, miten kidnappaajien yhteisössä, onko siellä riittävä jos kertoo ettei tullu kalaa?

Sinulta on mm. tivattu mitä hyvää voisit listata somalien tuoneen suomalaisille. Mitään sellaista et ole pystynyt 6 kommentin aikana esittämään. Minä pystyn. Somalien tulo on aikaansaanut 3/4 maahanmuuton kielteisestä suhtautumisesta. Jos maahanmuutto on kuitenkin yksin hyvä asia, jopa maahanmuuton yleinen vastustus on siis somalipohjaista. Mutta on myönnettävä, että se on näkökulmakysymys. 

[saippuakauppias]

Suomessa on työvoimapula. Pula on niin kova, että kukaan ei jouda valvomaan rötöstelijöitä linnassa, vaan vanginvartijan toimen sijaan pitää puuhailla monikulttuurisuusassistenttina tms. Sen takia Suomessa ei oikein alta murhan tai rasistisen kirjoituksen laiteta ihmisiä linnaan. Kainalontuulettajille ja laisilleen olisi minulla oiva parannuskeino; suljetaan pahat rassistit vaikkapa 1-3 vuorokaudeksi koppiin, jossa kaiuttimista soi taukoamatta ja kovaa äänikirja 'aavikon tyttäret'. Kyllä siinä kovakin rassisti pehmenee ja mieleen tulee vaikkapa kansainvälinen avustustyö rassismin sijaan. Murhaajille en tähän hätään hoitoa keksi.

[Malla]

Yksikään ei ole ilmaoittautunut sen lukijaksi, ketään ei kiinnosta ollenkaan, mutta rivitolkulla silkkaa söpötystä ja itkua siitä että tällainen on tapahtunut ja että Hesari siitä kirjoittaa.

Ilmoittaudun lukijaksi, kunhan kirja ilmestyy (jonkin tiedon mukaan tämän viikon torstaina). Nurisen hiukan Hesarin, Ylen ym. harjoittamasta etukäteishypetyksestä ja -söpötyksestä, mikä on sangen harvinaista etenkin, kun kyseessä on esikoisteos.

[Kerttu Täti]

Oho. 6 kommenttia olet kirjoittanut samaisesta aiheesta ja nyt harmittaa kun muutkin haluaa osallistua?.

Höh. Minä olen kukkahattuviherpiipertäjäfeministihumanisti niin että luulisi sinun ymmärtävän että minulla ei ole mitään häpyä käyttää aikaani ihan miten lystää. Toisin on teidän kanssanne, jotka verokirstun vartijoina ja kansakunnan selkärankoina esiinnytte, luulisi että löytyisi tuottavampaa toimintaa kuin jonninjoutava älämölö ihan triviaalista aiheesta keskellä parasta työaikaa. Ellei kyse sitten ole siitä, että kohde ja aihe on pelkästään etnisin perustein tämän häppnadin kohteeksi valittu. Mutta eihän se niin voi olla, ettehän te kansallisuuteen ja rotuun liittyvin perustein ketään erottele ...

Rinnastat surutta jotkut harvat kieltolain aikaiset salakuljettajat somalimerrosvoihin.

Minä rinnastan? No, kerrankos se totuus taivutetaan ihan oman mantran luvuksi. Mutta tässä sinulle ketjussa esitetty alkuperäinen rinnastus, jonka totuudellisuutta tarkastelin suomalaisen kalastajien historiaan liittyvien faktojen valossa. Eivätkä ne muuten joitain harvoja olleet ne salakuljettajat, vaan läpäisi mafian tavoin itäiset kalastajayhteisöt niin että kaikki osallistuivat. Johti myös aseellisiin kapinoihin ja kahakoihin valtiota ja esivaltaa vastaan.

Kyllä Suomessakin ammattimainen kalastus on kutistunut, ja on nykyään aika olematonta. Ei entisistä suomalaisista kalastajista silti ole tullut merirosvoja tai kaappareita.

Sinulta on mm. tivattu mitä hyvää voisit listata somalien tuoneen suomalaisille. Mitään sellaista et ole pystynyt 6 kommentin aikana esittämään.

Miksi pitäisi? Olen kommentoinut muutamaa ketjussa esitettyä väitteittä. En ole kommentoinut somalien Suomessa tekemiin hyviä tai huonoja tekoja millään tavalla. Te niitä olette keskenänne vatvoneet. Setvikää itse.

[n.n.]

Ellei kyse sitten ole siitä, että kohde ja aihe on pelkästään etnisin perustein tämän häppnadin kohteeksi valittu. Mutta eihän se niin voi olla, ettehän te kansallisuuteen ja rotuun liittyvin perustein ketään erottele ...

Omasta puolestani: minulla ei sinällään ole mitään tarvetta erotella ketään pelkän etnisyyden perusteella, mutta nykyään vallalla oleva mokutus saa epäilemään ensimmäisenä, että  tämäkin henkilö on nostettu ns. framille oman etnisyytensä vuoksi eikä suinkaan muilla meriiteillä. Tämä toki ei hänen vikansa ole, mikäli niin on käynyt, vaan kukkahattuviherpiipertäjäfeministihumanistimokuttajan, joka noston on tehnyt.

e. tarpeeton tytöttely poistettu

[Miniluv]

Ellei kyse sitten ole siitä, että kohde ja aihe on pelkästään etnisin perustein tämän häppnadin kohteeksi valittu. Mutta eihän se niin voi olla, ettehän te kansallisuuteen ja rotuun liittyvin perustein ketään erottele ...

Voit olla varma, että Nura on valittu häppnadin kohteeksi Hesariin pelkästään etnisin perustein.

[Kerttu Täti]

Ilmoittaudun lukijaksi, kunhan kirja ilmestyy (jonkin tiedon mukaan tämän viikon torstaina). Nurisen hiukan Hesarin, Ylen ym. harjoittamasta etukäteishypetyksestä ja -söpötyksestä, mikä on sangen harvinaista etenkin, kun kyseessä on esikoisteos.

Minä muistelisin että aika monesta esikoisteoksesta on Hesarissa kirjoitettu, myös lähellä ilmestymistä. Eivätkö ne jaa esikoiskirjailijan palkintoakin? Luulisin, että juttuaiheeksi esikoiskirjailija valikoituu paitsi kirjallisin perustein niin myös journalistisin, so. oletuksella että esikoiskirjailija jollain tapaa kiinnostaa lukijoita. Päätellen siitä, että esimerkiksi Katariina Sourin  esikoisromaani taisi myös olla jutun aiheena (tämä ei sisältänyt omaa arvottamista; silloin vain oli niin, että Hesarin ei suoranaisesti voinut sanoa kirjallisin perustein arvostavan, muistaakseni). Vaikka täällä ei siis kiinnostaisi niin muualla kiinnostaa. Onko se sitten poimimista ja mokuttamista, jos on jo valmiiksi ihmisiä, joita kiinnostaa, jotka haluavat kuunnella?

[Kerttu Täti]

Voit olla varma, että Nura on valittu häppnadin kohteeksi Hesariin pelkästään etnisin perustein.

Voinko? - Olet siis lukenut romaanin ja esität että omaat sellaista kirjallisuuskriitkon kompetenssia, että minun kannattaa luottaa arvioosi ohi omani?

Editoidaanpa nyt tähän loppuhuomautus: Nura Farahin romaanin kirjalliset ansiot eivät liene kellään tässä ketjussa lainkaan selvillä. Pitäisikö pelkän etnisyyden perusteella, lukematta, olettaa, että ne eivät riitä nostamaan teostaan jutun aiheeksi? Että niinkuin LP - lukematta p*skaa ja perusteluna etnisyys? Komiaa.

[Arvoton]

Aika vähän minua ovat koskaan kiinnostaneet heimoyhteiskuntien elämä, oli se somalialaista tai Lähi-Idästä. Se kiinnostaa, ettei samaa juurruteta tänne.

En aliarvioi Nuran työn tulosta, vaikka sitä mitä todennäköisimmin hyvisten ja humanistien toimesta yliarvioidaan. Toivon myös, ettei hän tule olemaan yhtä asenteellinen kuin Sofi, joka myös ratsastaa puolieestiläisyydellään. Eestiläiset ja suomalaiset lienevät muutenkin Euroopan asenteellisinta porukkaa. Nuralla olisi mahkuja näyttää jotain muuta siitä huolimatta, että somalialaisten asenteellisuus on minun silmiini huipputasoa lisättynä jatkuvalla puolustuskannalla ainakin julkisuudessa. Livenähän heitä näkee aika leppoisanakin, jopa symppiksinä ihmisinä, etenkin Suomessa kasvaneet. Kuten Somalian naapurimaasta kotoisin oleva tuttuni sanoi, he ovat ylpeitä kulttuuristaan ja haluavat korostaa ja pitää siitä kovasti kiinni.

Toivottavasti Nura valistaa eurooppalaisia vuohi-, sota- ja merirosvotalouden lisäksi klaanisysteemistä ja sen hyvistä puolista.

Vieläköhän Afrikassa somaleita pidetään Afrikan mustalaisina. Kaikkea mahtavampi on ja kaikkea hallitsee oma kulttuuri.

[Malla]

Nura Farahin romaanin kirjalliset ansiot eivät liene kellään tässä ketjussa lainkaan selvillä. Pitäisikö pelkän etnisyyden perusteella, lukematta, olettaa, että ne eivät riitä nostamaan teostaan jutun aiheeksi?

Tätä olen koettanut korostaa. Luetaan ensin se kirja, keskustellaan sitten kirjallisista ansioista, etnisyydestä piittaamatta.

[Kemolitor]

Hesarin kirjallisuusarvostelija Antti Majander käy haastavaan hommaan ja arvioi Nura Farahin kirjan. Varmaan kyllä kieli keskellä suuta on pitänyt kirjoittaa. Jos moittii kovin epäillään rasistiksi ja/tai naisvihaajaksi, pahimmillaan rasistiseksi naisvihaajaksi. Jos kehuu, niin sitten epäillään että kehuu vain etnisyyden takia.

Suomi sai ensimmäisen somalikirjailijansa

Ilmeikästä suomea kirjoittavan Nura Farahin teos on romaanina melko yksioikoinen

Ruotsissa maahanmuuttajat ovat jo hyvän aikaa rikastuttaneet maan kirjallisuutta, kun taas sulkeutuneempi Suomi ottaa vasta ensi askeliaan samalla saralla. Pioneerityö on arvokasta, mutta mitään tasoituspisteitä ei jaeta. Katsotaan, miten Aavikon tyttäret onnistuu.

Teoksessa ollaan enimmäkseen 1950-luvulla. Brittiläinen siirtomaaisäntä tekee lähtöä, mutta se seikka lukeutuu miesten juttuihin, joihin naisten ei kannata edes yrittää osoittaa äänekästä kiinnostusta.

Hyvä musliminainen hoitaa kotia ja palvelee nöyrästi niin isäänsä kuin veljiäänkin. Heidän onnensa on hänen onnensa, eikä koulutie ole hänen tiensä.

Nainen on omaisuutta siinä missä karjakin. Siksi molempia ryöstetään. Erityisen haluttuja ovat nuoret tytöt, joiden kautta viholliset myös "kostavat" vanhoja kaunojaan. Vihanpito jatkuu sukupolvesta toiseen:

"Klaanit ovat kuin vaarallinen tauti, jotka erottavat somalit toisistaan ja saavat viisaan kansan erilleen."
-----------------
Haluaako hän kapinoida? Tai peräti ampua miesten lakeja ja oikeutta, kuten Minna Canthin Homsantuu Työmiehen vaimon (1885) päätteeksi.

Alkuun kyllä.

Sitten alkaa syntyä lapsia, ja Khadija tyyntyy kuin taikaiskusta osaansa. Lopulta hän juonittelee saadakseen pitää alkujaan niin vastenmielisen miehensä.

Näyttää siltä, että Aavikon tyttäret todistaa järjestetyn avioliiton puolesta: nainen kyllä oppii rakastamaan.
-----------------
Romaanina Aavikon tyttäret on melko yksioikoinen kulttuuristen ominaispiirteiden esittely, vaikka ilmaisu onkin kiitettävän ilmeikästä. Henkilöt, niin naiset kuin miehetkin, toteuttavat osansa ilman ihmeempiä psykologisoivia luotauksia.
-----------------
Nykyaikaan Somaliassa, puhumattakaan somalien todellisuuteen nyt Suomessa, Nura Farah ei puutu millään tavoin. Joten kiintoisaa työmaata täten taustan kartoittaneella debytantilla riittää.

HS: Suomi sai ensimmäisen somalikirjailijansa

[Miniluv]

Voit olla varma, että Nura on valittu häppnadin kohteeksi Hesariin pelkästään etnisin perustein.

Voinko? - Olet siis lukenut romaanin ja esität että omaat sellaista kirjallisuuskriitikon kompetenssia, että minun kannattaa luottaa arvioosi ohi omani?

Editoidaanpa nyt tähän loppuhuomautus: Nura Farahin romaanin kirjalliset ansiot eivät liene kellään tässä ketjussa lainkaan selvillä. Pitäisikö pelkän etnisyyden perusteella, lukematta, olettaa, että ne eivät riitä nostamaan teostaan jutun aiheeksi? Että niinkuin LP - lukematta p*skaa ja perusteluna etnisyys? Komiaa.

En ole sanonut kirjan tasosta yhtikäs mitään, juurikin siksi, että en ole teosta lukenut. Minulle ainakin on selvää, että jos otsikossa puhutaan "Suomen ensimmäisestä somalikirjailijasta", silloin on Farah nostettu esille somaliuden vuoksi. Ja somaliushan on etnisyys, arvon Sherlock.

Ja kas kummaa, joku Majander-nimimen rasisti arvioi tuossa ylempänä Nuran kirjan melko yksioikoiseksi!

[Blanc73]

Ruotsissa maahanmuuttajat ovat jo hyvän aikaa rikastuttaneet maan kirjallisuutta, kun taas sulkeutuneempi Suomi ottaa vasta ensi askeliaan samalla saralla.

Ja taas sai nauraa ääneen tietsikan ääressä!

[Mangustin]

HS: Suomi sai ensimmäisen somalikirjailijansa

Mun käy niin surku tuon kuvituskuvan ankeutta!    Kylmä valo, ankea maisema, tägillä töhrittyä betonia, väsyneen näköinen mamma toppatakissa. Ei näin.

Pitäisi olla okraa ja terraa ja iso turbaani, studiovalot kuin äiti Afrikan auringonlasku, hillittömät kultablingit, hennatatskat ja herkän-vahvan kaihoisa kaste kaukaisuuteen, puoliprofiilista. Kirjailijatar antaa lausuntoja naiseudesta ja vahvuudesta ja Afrikan vahvasta naiseudesta ja markkinoi kulttuuritapausta koko eksoottisella toiseudellaan. Konsepti on valmis ja hyväksi havaittu, ja parhaimmillaan traagisilla kokemuksilla sodasta, ympärileikkauksesta ja/tai raiskauksesta höystettynä. Rahan ja kirjallisuuspalkintojen tuloa ei voi estää.

[Kemolitor]

YLE:kin muistuttelee uudesta kirjailijastamme, mukana 15 minuutin haastattelu:

Aavikon tyttäret on ensimmäinen somalin suomeksi kirjoittama romaani

Nura Farah haluaa murtaa suomalaisten ennakkoluuloja Somaliasta. "Somalian nykytilanne on surullinen, koska ei ole yhtenäistä identiteettiä."

Olemme taistelleet klaani klaaneja vastaan, somali ei Farahin mukaan luota toiseen somaliin. "Somaliasta kerrotaan liian paljon surullisia tarinoita stereotyyppisiä, minä halusin kertoa  toisenlaisen tarinan ja tarjota tosenlaisen näkökulman."

Nura Farahin mielestä vanhemman sukupolven somaleilla on klaaneilla  Suomessa vielä merkitystä, mutta nuoremmat sukupolvet eivät ole  siinä niin kiinni. "Suomessa nuorempi somalisukupolvi on irtisanoutumassa klaaneista, mutta se ei ole helppoa. Asiaa helpottaa se, että individualismi ja yksilöajattelu  on vallitseva, jokainen käy töissä eikä tarvitse enää klaaneja tueksesi."

Romaani on elämyksellinen ja kiehtova kertomus pienen Khadija-tytön varttumisesta aikuiseksi. Nura Farah kirjoittaa esikoisromaanissaan paimentolaisten elämästä, klaanien taisteluista ja Somalian itsenäistymisestä.

Kirja on ensisijaisesti kuvaus paimentolaisten ankarasta elämästä aavikolla. Se on myös kertomus äidin ja tyttären välisistä vaikeista suhteista. Keskeistä tarinassa on naisten alisteinen asema,  ja rankin esimerkki tästä on tyttöjen ympärileikkauksen kuvaus.

Nura Farah muutti Suomeen 13-vuotiaana vuonna 1992. Hän on laborantti ja ay-aktiivi. Aavikon tyttäret on ensimmäinen somalin suomeksi kirjoittama romaani. Kirjan erityinen ansio on lumoava tarina, joka vie lukijan paimentolaisten arkeen ja Khadijan kovaan elämään.

YLE: Aavikon tyttäret on ensimmäinen somalin suomeksi kirjoittama romaani

Kai hän jostain on sitten saanut tietoa "paimentolaisten ankarasta elämästä aavikolla". Jos hänen kirjailijanuransa jatkuu, niin ehkä hän sitten seuraavan kirjansa kirjoittaa somalien elämästä Suomessa, aiheesta josta hänellä on ihan omakohtaista tietoa.

[Eino P. Keravalta]

Nura Farah haluaa murtaa suomalaisten ennakkoluuloja Somaliasta. "Somalian nykytilanne on surullinen, koska ei ole yhtenäistä identiteettiä."

Kuka kertoisi Nuralle, että on oikein ihanaa ja tavoiteltavaa, ettei yhteistä identiteettiä ole. Sitä kutsutaan monikulttuuriksi ja se on Suomessa ylin arvo. Kaikki sitä vastustavat ovat hirveitä rasisteja ja natseja. Näin meille on kerrottu.

[Panopticon]

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288685177448.html

Farah kertoo pohtineensa ennen lapsen hankkimista, luottaako hän suomalaiseen yhteiskuntaan ja saako lapsi hyvät mahdollisuudet. Hän mietti 1990-luvun alun lamaa ja silloista rasismia, neekeriksi nimittelyä.

– Tulin siihen tulokseen, että kyllä luotan. Hän saa parhaat mahdollisuudet. En usko, että ihonväri enää on relevantti asia hänen elinaikanaan.

Itse hän sanoo kokevansa, että on Suomessa täysin hyväksytty, ei ulkopuolinen.

Nura Farahilta ilmestyi vähän aikaa sitten Aavikon tyttäret -niminen kirja, lapsen varttumistarina, joka on ensimmäinen somalitaustaisen suomeksi kirjoittama kirja. Lastenhoidon ohella Farah ahmii nyt äitiyslomalla muiden kirjoittamia kirjoja ja haaveilee uuden kirjan kirjoittamisesta.

Somaliassa viime vuosikymmeninä käydyt sodat ovat Farahin mukaan olleet kauheita – ehkä erityisesti naisille. 80-luvun toimiva terveysjärjestelmä on muisto vain. Äitiys- ja lapsikuolleisuusluvut ovat musertavia. Raiskauksia on käytetty aseena sodissa.

Farah sai lapsensa keisarileikkauksella. Somaliassa lapsi ei ehkä olisi selvinnyt.
– Jokaisen äidin suurin pelko on, että hän menettää lapsensa.

Somaliasta hän kaipaa suurempaa yhteisöllisyyttä. Mutta äidin ja sisaren tukikin riittää pitkälle.

Lapset tuli siis sektiolla, koska FGM, mutta ei siitä tarvii kertoa. Ei mikään Ayaan Hirsi Ali tää Suomen virallinenen naissomalikirjailija. 

[dothefake]

Ei tämä nyt maailman huonoin paikka ole somali-isillekään.