2012-12-25 US:Suomen ensimmäinen somalikirjailija: ”Muistan sen tuijotuksen”

[ilkka75]

Kyllä Suomessakin ammattimainen kalastus on kutistunut, ja on nykyään aika olematonta. Ei entisistä suomalaisista kalastajista silti ole tullut merirosvoja tai kaappareita. Tietysti jos haluaa ymmärtää omanmaalaisten rikollisia ratkaisuja, vaikka samalla ei suvaitse tiettyjä mielipiteitä, näitä suomalaisia "netin huutelijoita"...

Suomalaisista kalastajista  tuli rikollisia trokareita ja salakuljettajia 1900-luvun alussa kun Venäjän ja Suomen välinen raja vei kalavedet ja vallankumous markkinat.

Mistähän kohtaa se raja meni? Mitkä kalavedet? Ja tosiaan, eihän kieltolailla ollut mitään tekemistä asian kanssa. Lopuksi, taitaa olla ajatkin vähän pielessä, mutta pääsitpä kirjoittamaan totaalista soopaa.

Dothe älä! Sattuu keuhkoon lukea näitä. Toisaalta kiitos. Emmätiä. Ihquu........

[Miniluv]

Somalikirjailija? Ei siis suomalaiskirjailija?

Nura Farah (s. 1979) on suomalainen kirjailija. Hän muutti Suomeen Somaliasta 13-vuotiaan

Wiki.

Yksi "jumalauta" teki Nurasta suomalaisen, ei temppu eikä mikään

Ajattelet vaan näitten identiteettien kanssa pyörimistä shell gamena...

[Arvoton]

Kepa is back!!! 

Minä ainakin  y m m ä r r ä n.

[Mangustin]

Suomalaisista kalastajista  tuli rikollisia trokareita ja salakuljettajia 1900-luvun alussa kun Venäjän ja Suomen välinen raja vei kalavedet ja vallankumous markkinat.

Kieltolaki se sielläkin on ja Arabianniemen puolella ainakin olisi kysyntää viinaksille. Merkkituotteita saa Keniasta ja pontikkatehtaan voi laittaa pystyyn akasian alle kuka tahansa.

Ei ymmärtäminen tarkoita hyväksymistä. Ymmärtäminen auttaa puuttumaan niihin rakenteellisiin ongelmiin, joiden vuoksi rikollisuus on joko ainoa selviytymiskeino tai kannattavampi selviytymiskeino. Vain jälkimmäisen kohdalla esimerkiksi rangaistuksilla on mitään merkitystä.

Niinpä. Somppu on rationaalinen toimija. Merirosvouksesta tulee tehdä kannattamatonta nostamalla riski hitaasta ja kivuliaasta kuolemasta niin pelottavaksi, että nälkäkuoleman odottaminen maissa on parempi vaihtoehto. Silloin somppu mieluummin kuokkii peltonsa ja pitää perhekokonsa kohtuullisena. Seurauksena hyvinvointi kasvaa eikä kenenkään tarvitse kuolla turhaan.

Mitä Nura Farahin teokseen tulee, niin nää näteillä kirjailijattarilla markkinoitavat vahvojen afrikkalaisnaisten selviytymistarinat on jo niin nähty, mutta toivottavasti kirja myy ja sitä käännetään laajemman yleisön saataville.

Toi kamelijuttu oli posketonta liioittelua: 100 kamelia morsiamesta? Edes kolmen kamelin naista ei ole olemassa. Joko somalit on ihan sikarikkaita tai Farah on vieraantunut somalikulttuurista.

[Kerttu Täti]

Mistähän kohtaa se raja meni? Mitkä kalavedet? Ja tosiaan, eihän kieltolailla ollut mitään tekemistä asian kanssa. Lopuksi, taitaa olla ajatkin vähän pielessä, mutta pääsitpä kirjoittamaan totaalista soopaa.

Oletko ikinä kuullut itäisestä suomenlahdesta? Kannaksen rannikosta? Koiviston kylästä? Suomenlahden saarista, jotka olivat erittäin tiheästi asuttuja ja joissa ei ollut muuta elinkeinoa kuin kalastus ja rannikkopurjehdus?  - Näin arvelinkin. Näillä alueilla lakien vastainen salakuljetus lähti käyntiin jo  ennen kieltolakia. Lähdetään peruskoulutasoisesta historiasta.

http://oppiminen.yle.fi/historia-suomi/kieltolaki-viinan-salakuljetusralli

Kun Suomi itsenäistyi, katkesi yhteys Pietariin. Rannikkopurjehdus ja kalastus eivät enää osoittautuneet erityisen tuottoisiksi ja tilalle tuli pirtun salakuljetus.

[Miniluv]

Jatkakaa kalastusjuttuja jossain muualla.

[Lepakko]

Etnopositiivisuus kukoistaa!

Tässä yhteydessä Nura on Pravdan mielestä ehdottomasti somalialainen, vaikka on asunut Suomessa kohta jo neljännesvuosisadan ja puhuu ja kirjoittaa suomea lähes yhtä hyvin kuin sinä tai minä!

Toisenlaisessa yhteydessä Nura on ehdottomasti yhtä suomalainen kuin sinä tai minä, koska on asunut Suomessa lähes koko ikänsä ja puhuu ja kirjoittaa suomea lähes yhtä hyvin kuin sinä tai minä!

Ehkä seuraavassa puffissa Nuran kerrotaan olevan somalialaistaustainen suomalainen kirjailija, joka puhuu ja kirjoittaa paremmin kuin sinä tai minä.

[koli]

Perheemme vaihtoehdot olivat Ruotsi tai Suomi.

Kas kummaa, sattumalta juuri ne maat, joissa taikaseinä on kaikkein anteliain.

"Iskä, joka oli työskennellyt insinöörinä suomalaisten kanssa, sanoi lopulta suomeksi 'jumalauta' ja päätti, että menemme Suomeen."

Koneinsinööri.

Suomalaisista kirjailijoista Farah pitää Sofi Oksasesta ja Jari Tervosta. Hänen suurin sankarinsa on nigerialainen Chimamanda Ngozi Adichie, jonka Kotiinpalaajat -romaani hänellä on nyt kesken.

Kotiinpalaajat kuulostaa hyvältä romaanilta nimensä puolesta! Suosittelen sitä jokaiselle somalille.

Farah ei kuitenkaan millään malttaisi puhua kirjallisuudesta. Hän poukkoilee vähän väliä politiikkaan, varmaan siksi, että hän on demarimielinen ay-aktiivi ja varatyösuojeluvaltuutettuna Evirassa.

SHOKKIYLLÄTYS, demarimuslimi! Näitä ei ole ennen nähtykään.

"Olen päässyt luottamustehtäviin sosiaalisuuteni takia. En ole antanut itseni katkeroitua lapsuuden kiusaamisen takia."

Etnisyydellä ei ole varmasti ollut mitään tekemistä luottamustehtäviin pääsyssä.

[Kerttu Täti]

Ehkä seuraavassa puffissa Nuran kerrotaan olevan somalialaistaustainen suomalainen kirjailija, joka puhuu ja kirjoittaa paremmin kuin sinä tai minä.

Olisiko tuossa  mielestäsi jotain epätotta?

[Lepakko]

Ehkä seuraavassa puffissa Nuran kerrotaan olevan somalialaistaustainen suomalainen kirjailija, joka puhuu ja kirjoittaa paremmin kuin sinä tai minä.

Olisiko tuossa  mielestäsi jotain epätotta?

Epätotta? Totta on ainakin se, että Nura kirjoittanee suomea paremmin kuin Kerttu Täti. Virheellistä tuossa ylläolevassa väitteessä olisi tuo suomalainen. Jos minä muutan Japaniin kirjoittelemaan juttujani, ei minusta tule japanilaista. Jo ulkonäköero japanilaiseen on sellainen, että sen erottaa sokea kepilläänkin. Epäilen myös vahvasti, että jos näpyttelisin tarinoitani Mogadishussa, vaikka sitten kahdettakymmenettä vuotta, että paikalliset kutsuisivat minua somalialaiseksi kirjailijaksi.

[vihapuhegeneraattori]

Somalikirjailija? Ei siis suomalaiskirjailija?

Nura Farah (s. 1979) on suomalainen kirjailija. Hän muutti Suomeen Somaliasta 13-vuotiaan

Wiki.

Näinhän se on.. hyvässä Somali, pahassa Suomalainen.

[Ink Visitor]

Suomen ensimmäinen somalikirjailija: "Somalia on muutakin kuin sota ja ympärileikkaus"

Suomessa ilmestyy torstaina ensimmäinen somalialaisen suomeksi kirjoittama romaani. Nura Farahin esikoiskirja Aavikon tyttäret kertoo aavikolla elävän somalinaisen tarinan. Farah haluaa, että kirja paikkaa suomalaisten vähäistä tietämystä somalikulttuurista.

Aavikon tyttäret kertoo Somalian aavikolla elävän naisen, Khadijan tarinan. Sukupuolensa takia hän joutuu aina tuntemaan olevansa miehiä arvottomampi.

Khadija ihailee kauniita somalirunoja ja mielellään sepittäisi ja esittäisi niitä itse. Mutta naisena hänen arkeaan aavikolla ovat vuohien, kamelien ja lasten hoitaminen sekä pitkät vedenhakumatkat. Runonlaulanta on somalimiesten etuoikeus.

- Saat suuren yleisön itsellesi, jos osaat puhua kauniisti. Ihmiset arvostavat somalikulttuurissa kaunopuheisuutta, Nura Farah kertoo.

Vaikka kirja kertoo ajasta runsas 60 vuotta sitten, runonlaulantaperinne elää Somaliassa yhä vahvana.

- Runot voivat kertoa rakkaudesta, sodasta tai vaikka kamelista. Voit keksiä runon ihan mistä vaan. Minun suosikkejani ovat rakkauden runot. Runot voivat aiheuttaa myös sotia: joku klaani voi laulaa toisesta klaanista ja sitten riidellään.

Farah toivoisi että runoperinne tulisi suomalaisille tutuksi ja Somaliasta tiedettäisiin muutakin kuin sodat ja ympärileikkaukset.

- Halusin erityisesti että lukijoille jäisi kirjastani mieleen runonlausunta ja he saisivat tietää aavikkoelämästä. Toivoisin, ettei tunnettaisi vain yhtä tarinaa somalialaisista. Tämä kirja ei ole vain somaleille, vaan se voi olla myös suomalaisille avartava.

Somalikirjat ovat harvinaisia
Nura Farah syntyi vuonna 1979 Saudi-Arabiassa. Lapsuutensa hän vietti Somaliassa. Sieltä Farah muutti 13-vuotiaana äitinsä ja sisarustensa kanssa Suomeen.

Uudessa kotimaassa elettiin lamavuosia ja Farahin mukaan rasismi kukoisti. Koulussa häntä kiusattiin ihonvärinsä takia. Koulutoverit eivät kutsuneet häntä nimellä Nura, vaan Neekeri.

Nykyisin Helsingissä asuva, ja laborantiksi kouluttautunut esikoiskirjailija ei ole itse asunut aavikolla. Kirjaansa varten hän luki Somaliasta kertovaa kirjallisuutta ja kuunteli aavikolla eläneen äitinsä ja sukulaistensa tarinoita entisestä kotimaastaan.

Aavikon tyttäret on ensimmäinen somalialaisen suomeksi kirjoittama romaani. Se on kirjallisuustapaus siksikin, että somalialaisten kirjoittamat kirjat ovat ylipäätään harvinaisia. Somalikirjailijoiden enemmistö on miehiä ja maan kirjallisuus on nuorta.

- Olen ensimmäinen, mutta toivoisin etten olisi viimeinen tässä lajissa.

Kirjankustantajien mukaan Suomessa maahanmuuttajat tarjoavat käsikirjoituksia julkaistavaksi vielä hyvin harvoin. Kustantajat vakuuttavat toivovansa, että moniäänisyys lisääntyisi: kirjoja julkaistaisiin, jos olisi tarjontaa.

Nura Farah kirjoitti esikositeostaan monta vuotta.

- Kirja on unelmieni täyttymys.

http://yle.fi/uutiset/suomen_ensimmainen_somalikirjailija_somalia_on_muutakin_kuin_sota_ja_ymparileikkaus/7081418

[dothefake]

Farah toivoisi että runoperinne tulisi suomalaisille tutuksi ja Somaliasta tiedettäisiin muutakin kuin sodat ja ympärileikkaukset.

Ollos huoleti, kyllä me muutakin olemme joutuneet tietämään.

[Jaska Pankkaaja]

Älkää nyt viitsikö, Nura saattaa hyvinkin olla niitä säännön vahvistavia poikkeuksia vaikka demarius ja oikeanvärisyys olisivat ihan pikkuisen avittaneet Evira - jobissa jne.

Tuo hänen yo runonsa oli ihaninta mitä olen koskaan lukenut mutta jos sanan Somali korvaisi sanalla :yök: suomalainen :yök: niin se olisi Rasistista Paskaa mutta ei nyt pikkuasioihin.

[Isäntä ja loinen]

Farah haluaa, että kirja paikkaa suomalaisten vähäistä tietämystä somalikulttuurista.

Mutta haluavatko suomalaiset, että somput "paikkaavat" heidän "vähäistä tietämystään"?

Itse haluan tietää somalikulttuurista mahdollisimman vähän. Minulla on ihan tarpeeksi tietoa siitä, millainen menestystarina somppujen integroituminen on Suomessa ja muualla Euroopassa ollut. Se on ainoa somaleihin liittyvä tieto, mistä minä olen kiinnostunut.

[pimeyteen katselija]

Farah toivoisi että runoperinne tulisi suomalaisille tutuksi ja Somaliasta tiedettäisiin muutakin kuin sodat ja ympärileikkaukset.

Ollos huoleti, kyllä me muutakin olemme joutuneet tietämään.

Kirjailija kertoo myös sukupuolensa takia arvottomasta naisesta. Tuleva Finlandia-voittaja kirjoittaa myös vuohista ja kameleista. Ainiin, myös miesten etuoikeuksista ja klaanien välisistä riidoista.

Ilahduin tästä tiedosta, että somalikulttuuri ei pyöri pelkästään sodan ja naisten kiusaamisen ympärillä, vaan mukana on myös kameleita ja vuohiloita. Kiitos kirjailijalle.

[Kerttu Täti]

Itse haluan tietää somalikulttuurista mahdollisimman vähän.

Epäilemättä. On helppo uskoa täällä jokaista kommenttia, jossa ilmoitetaan, että halutaan tietää mahdollismman vähän.

[koli]

Itse haluan tietää somalikulttuurista mahdollisimman vähän.

Epäilemättä. On helppo uskoa täällä jokaista kommenttia, jossa ilmoitetaan, että halutaan tietää mahdollismman vähän.

Ei ne somalien työttömyysluvut ja rikostilastot siitä mihinkään kaunistu, vaikka tietäisimme kaiken somalikulttuurista. Tärkein tieto on se, että somalikulttuuri ei sopeudu länsimaalaiseen kulttuuriin. Meidän ei pidä lähteä sopeutumaan somalikulttuuriin.

[AuggieWren]

Itse haluan tietää somalikulttuurista mahdollisimman vähän.

Minua kyllä periaatteessa kiinnostaisi tietää somalikulttuurista mahdollisimman paljon.* Mutta nämä median jeejeekaikkikivakivaihquu-jutut vain eivät tietoa sitä tarjoa.

* Esmes tänäänkin meilailin yhden vanhemman somalikulttuurin infoprujun perään, jos nyt ketään täällä ylipäänsä kiinnostaa.

[Luotsi]

Somalikirjailija? Ei siis suomalaiskirjailija?

Nura Farah (s. 1979) on suomalainen kirjailija. Hän muutti Suomeen Somaliasta 13-vuotiaan

Wiki.

Jos somaliperäinen kirjoittaa kirjan, on hän somalikirjailija. Jos hän tekee rikoksen, on hän suomalainen - onhan hänelle myönnetty kansalaisuus. Capish?

[pimeyteen katselija]

Lukisin mielelläni kirjan, jossa somalikirjailija kertoisi tavallisen somalin tavallisesta elämästä Suomessa. Semoisen rehellistyyppisen kuvauksen somaliklaanin arjesta vaikka Lieksassa. Miltä pakkanen tuntuu, haisiko sosiaalitoimiston Soile vanhalle viinalle, ostiko Veijo bensakupongin ja sen semmoista. Kirjassa ei tarvitsisi esiintyä kameleita eikä muitakaan eläimiä. Ihan vain kerrostaloelämää ja klaanielämää kaukana kotioveltansa.

[Kyborg]

Älkää nyt viitsikö, Nura saattaa hyvinkin olla niitä säännön vahvistavia poikkeuksia vaikka demarius ja oikeanvärisyys olisivat ihan pikkuisen avittaneet Evira - jobissa jne.

Poikkeus hän varmasti on. Kirjamyynti sitten loppujen lopuksi kertoo kuinka paljon suomalaisia kiinnostaa. Itse en aio kyseiseen teokseen tutustua.

Jos kirja ei myy niin pahoin pelkään että itkuhan siitä tulee ja suomalainen rasismi on saanut jälleen kerran uuden ilmenemismuodon.

Nura on siis saanut duunia. Jee. Tässä nyt väistämättä tulee mieleen Jussin Lieksan reissu, jossa puolelta salia somaleita kysytään kuinka moni on töissä ja pari kättä nousee ylös.

Ei vittu hirveästi lämmitä Pravdan hypettämä Nuran kirjadiili.

[Ink Visitor]

^Kyllähän se kirja tulee myymään, jokainen kirjasto tulee hankkimaan useita kappaleita ko. raapaustusta ja hei presto, painos on loppuunmyyty ennätysajassa... Siitäs saitte, oppiimattomat rassistit 

...ja luonnollisesti tämä kaunokirjallinen mestarinäyte tulee myös sisältymään jokaisen suvakin kirjakokoelmaan... Luettiin sitä tai ei 

[Emo]

Itse haluan tietää somalikulttuurista mahdollisimman vähän.

Epäilemättä. On helppo uskoa täällä jokaista kommenttia, jossa ilmoitetaan, että halutaan tietää mahdollismman vähän.

Nykyään tiedämmekin somalikulttuurista ja islamista liian paljon. Kivempaa oli silloin parikymppisenä, kun saattoi sitäkin kulttuuria pitää vielä ihan normaalina ja terveenä, kun ei tiennyt siitä juuri mitään.

[Kyborg]

^Kyllähän se kirja tulee myymään, jokainen kirjasto tulee hankkimaan useita kappaleita ko. raapaustusta ja hei presto, painos on loppuunmyyty ennätysajassa... Siitäs saitte, oppiimattomat rassistit 

...ja luonnollisesti tämä kaunokirjallinen mestarinäyte tulee myös sisältymään jokaisen suvakin kirjakokoelmaan... Luettiin sitä tai ei 

Ai niin, meillä taitaakin olla nämä teosten myyntiluvut sidottuna myös jonkinlaiseen firmojen sisäänostovolyymiin?

No, ei sitten suvikset muuta kuin maailma paremmaksi ja Visa vinkumaan.

[Malla]

Toivon, hartaasti ja luultavasti taas turhaan, että teos arvioidaan sen kirjallisten ansioiden perusteella, ei kirjailijan taustan tai kirjan aiheen.

Lis. kiinnostuneille: Nura Farah kertoo teoksestaan tänään Yle radio ykkösen Viikon kirja -ohjelmassa.

[Kulttuurirealisti]

Jos kirja ei myy niin pahoin pelkään että itkuhan siitä tulee ja suomalainen rasismi on saanut jälleen kerran uuden ilmenemismuodon.

Kirjan esittely ja aihe on kyllä sellainen, että tällä kertaa rasistisuus on lähinnä naisten varassa. Sen sijaan, jos joku Abdi kirjoittaa kirjan "Isku Mogadishuun - sissisotaa aavikolla" tai "Adeninlahden piraatit: kuolleen miehen kirstu", saatan vähintään lainata kirjastosta.

[kummastelija]

Itse haluan tietää somalikulttuurista mahdollisimman vähän.

Epäilemättä. On helppo uskoa täällä jokaista kommenttia, jossa ilmoitetaan, että halutaan tietää mahdollismman vähän.

Minä haluan tietää mitä hyviä asioita meille suomalaisille somalikulttuuri on tarjonnut, ja tulee tarjoamaan. Jos kerttu voit tällaisen listan antaa, niin olisin tyytyväinen.

[Ink Visitor]

Minä haluan tietää mitä hyviä asioita meille suomalaisille somalikulttuuri on tarjonnut, ja tulee tarjoamaan. Jos kerttu voit tällaisen listan antaa, niin olisin tyytyväinen.

Aiheesta on varsin hyvä blogikirjoitus...

Miksi sa puhut vain ongelma? Miksi sa ei puhu mahamutajien huva puoli?

Kansanedustaja ja eurovaaliehdokas Jussi Halla-aho kävi Lieksassa keskustelemassa maahanmuutosta. Paikalle oli jonkun tahon toimesta rahdattu runsaasti somaleita, joita asuu Lieksassa kaiketi noin 400. Yleisössä olleen somalin kommentti Halla-aholle: "Miksi sa puhut vain ongelma? Miksi sa ei puhu mahamutajien huva puoli?".
Tämä kysymys on erinomainen. Jos maahanmuuton hyvät puolet ovat merkittävämpiä kuin huonot puolet, niin silloin maahanmuuttoa kannattaa lisätä. Jos jätetään tästä kirjoituksesta ne huonot puolet pois ja keskitytään maahanmuuton hyviin puoliin ja tarkastellaan tällä kertaa pelkästään somaleja. Mitkä ovat ne somaleiden hyvät puolet, jotka puoltavat heidän tulemisensa Suomeen? Nyt pitää heti sanoa, että esitin kyllä aika vaikean kysymyksen, sillä en keksi millään yhtään hyvää asiaa somaleista, jotka asuvat Suomessa!
Osaako siis joku muu kertoa näitä hyviä puolia? Ja edelleenkin puhutaan vain somaleista ja jätetään ne huonot puolet pois. Tietysti, jos jonkun mielestä näitä huonoja puolia ei ole, niin sitten voidaan keskustella niistäkin...

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/miksi-sa-puhut-vain-ongelma-miksi-sa-ei-puhu-mahamutajien-huva

Kommenttiosiossa on varsin lystikkäitä paloja 

[2nd_generation_refugee]

"Somaliassa asuu ihmisiä, jotka eivät ole nähneet sodatonta päivää. Sukupolvelta toiselle periytyvä kauna on myös Aavikon tytärten teema."
Mitenkäs se keskustelun kulttuuri? Eikös somppujen pitänyt olla kuuluisia siitä sovittelusta ja keskustelusta?
Nyt ei hjymmärrä tyhmä valkoinen suomalainen mies.
Vielä yksi kysymys: Onko noita sotahulluja somaleita myös Suomessa ja kuinka paljon?