Koskelin: Somalinaistulkkien näkemyksiä asioimistulkin työstä (pro gradu)

[Kemolitor]

Löytyi tällainen gradu:

"Vaikka mä oon tulkki, niin mä oon ihminen"
- Somalinaistulkkien näkemyksiä asioimistulkin työstä
Jyväskylän yliopisto
Historian ja etnologian laitos
Etnologia
Pro gradu –tutkielma
Huhtikuu 2013
Hanna Koskelin

Neljä ensimmäistä lukua olen lukenut, aihe vaikutti paljon kiinnostavammalta kuin toteutus, mutta ehkä lähtee myöhempänä sitten kunnolla käyntiin.

2. Aineisto ja metodit s. 7-21

s. 16: Omasta työkokemuksestani tiesin somalinaistulkkeja olevan suhteellisen vähän verrattuna esimerkiksi somalimiestulkkeihin, mutta soittaessani neljään kunnalliseen tulkkikeskukseen, olin yllättynyt ettei heitä jossain tulkkikeskuksessa ollut lainkaan. Toimitin keskuksille myös haastattelupyynnön sähköpostitse tulkeille edelleenvälitettäväksi, mutta en tiedä, johtuiko se tulkkien haluttomuudesta osallistua tutkimukseen vai tulkkikeskusten mahdollisesta haluttomuudesta välittää pyyntöäni edelleen, etten saanut yhtään informanttia näiden keskusten kautta.

Haastattelin tutkimustani varten siis kahdeksaa somalinaistulkkia kesä - lokakuussa 2011

s. 18: Litteroidessani huomasin, että olin turvautunut välillä melkoiseen jankkaamiseen, jotta olisin saanut etsimiäni vastauksia eli haastateltavan omia mielipiteitä nauhalle; joissakin tilanteissa tuntui, että tulkki halusi ennemmin antaa ns. oikean vastauksen tai sen puutteessa sanoa "En tiedä", kuin kertoa oman mielipiteensä asiasta.

s. 21: Koska turvapaikanhakijat – naiset tai heidän perheenjäsenensä – tulivat Somaliasta lähes poikkeuksetta Venäjän kautta, Suomen sijainti Venäjän naapurissa näyttäisi olleen se ratkaiseva tekijä, miksi naiset olivat juuri tänne päätyneet. Somaliasta oli lähdetty nimenomaan pakoon, joten kohdemaalla ei siinä vaiheessa ollut niin väliä. Tarkoituksena oli olla poissa vain joitakin vuosia, kunnes kotimaan olot rauhoittuisivat.

3. Asioimistulkkauksen kehitys Suomessa s. 22-26 

s. 22: 1990-luvun alussa asioimistulkkauksen tarve alkoi kasvaa nopeasti ensimmäisten pakolaisryhmien saapuessa maahan Somalian ja Balkanin sotien seurauksena; vuonna 1989 turvapaikanhakijoita oli tullut Suomeen yhteensä alle 200, mutta seuraavana vuonna pelkästään Venäjän kautta tuli Suomeen n. 1400 somalialaista turvapaikanhakijaa.

s. 23: Vuonna 1999 valmistuneen Maahanmuuttajille tarkoitettujen tulkkaus- ja kielipalveluiden kehittämissuunnitelman (Työministeriö 1999: 19 [online]) laatinut työryhmä ehdotti työministeriön selvittävän mitä vaikutuksia tulkkipalveluiden saatavuudelle ja laadulle olisi korvausjärjestelmän muuttamisella siten, että maksuttomien palveluiden antamisesta luovuttaisiin ja ohjattaisiin tulkkikeskuksia toimimaan enemmän liikeyritysten tapaan. Maahanmuuton edelleen lisääntyessä ja toiminnan luonteen muuttuessa tulkkauskustannusten korvaamista kunnille muutettiinkin v. 2006. Aiemmin em. tulkkikeskusten kustannukset oli korvattu suoraan työministeriön määrärahoista ja palvelut oli annettu pakolaisten kanssa asioiville viranomaisille pääosin maksutta. Muutoksen jälkeen siirryttiin tilaajalaskutukseen, jossa jokainen tulkkipalvelun tilaaja maksoi tilaamistaan palveluista ja kunta pystyi hakemaan pakolaisten kanssa asioimisesta syntyneet kustannukset valtiolta. (Työministeriö 2006: 6, 19 [online]). Nykyisin tulkkauspalveluita tarjoavia yksityisiä yrityksiä on lukuisia ja huomattavaa on etenkin pienten yritysten määrä.

4. Tie tulkiksi s. 27 - 43

s. 29: Tutkimuksissa on huomattu, että työnantajat suosivat maahanmuuttajia, joilla on paitsi muodollinen pätevyys kyseiseen työhön, osaavat myös toimia Suomen kulttuurikoodien mukaisesti. Toisin sanoen työnantajat suosivat suomea puhuvia, suomalaisen koulutuksen saaneita ja suomalaista työkokemusta omaavia maahanmuuttajia. Kulttuurinen etäisyys, ei-kristillinen uskonto ja näkyvä erilaisuus hankaloittavat työn saantia entisestään, joten länsimaista muuttaneet, korkeakoulutuksen saaneet maahanmuuttajat ovat tutkimusten mukaan työllistyneet parhaiten, kehitysmaista pakolaisina muuttaneet ja heikosti koulutetut huonoiten. Muissa läntisissä maissa ongelmana on yliedustus matalapalkkaisimmissa ja heikoiten arvostetuissa töissä, mutta Suomessa osa maahanmuuttajista ei ole koskaan päässyt töihin eikä heillä siten ole käsitystä suomalaisesta työelämästä ja sen vaatimuksista.

Tutkimusten mukaan erityisesti somalien työllistyminen Suomessa on ollut vaikeaa (esim. Forsander & Alitolppa-Niitamo 2000; Forsander 2003). Tähän on valtaväestön ennakkoluulojen lisäksi vaikuttanut se, että somalien aiempi työkokemus- ja koulutustausta on ollut vaikeasti hyödynnettävissä Suomessa (Alitolppa-Niitamo & Ali 2001: 141; Jaakkola 2000: 131; Joronen 2007: 299–300). Annika Forsanderin (2003) artikkelin mukaan kaiken kaikkiaan maahanmuuttajanaisten osallistuminen työmarkkinoille oli huomattavasti vähäisempää kuin miesten, mutta esimerkkivuonna 1997 somaleiden kohdalla ero oli huima: vain 26 % somalinaisista kuului työvoimaan (työlliset ja työttömät yhteensä), kun miehistä tähän kuului 52 %. Yhdeksi selittäväksi tekijäksi pakolaistaustaisten maahanmuuttajien kohdalla Forsander tarjoaa lasten suuren määrän, joka pitää naiset kotona. Hän toki huomauttaa myös, että maahanmuuttajien ikärakenne on yleensä huomattavasti suomalaisia nuorempi, jolloin "parhaassa synnytysiässä" olevien naisten osuus on myös siksi suurempi. Pakolaistaustaiset naiset ovat maahanmuuttajienkin joukossa keskimääräistä heikommin koulutettuja, jonka hän katsoo heijastelevan naisen asemaa ja mahdollisuuksia laajemminkin heidän lähtömaassaan. (Forsander 2003: 66–68.) Myös somalinaisia koskevissa tutkimuksissa (esim. Alitolppa-Niitamo & Ali 2001: 146; Tiilikainen 2003: 173–174) selitys somalinaisten alhaiselle työllisyysprosentille on löydetty somalikulttuurista: perinteisten suurperheiden kodinhoidolta ei jää aikaa kielen oppimiselle, joka on taas edellytys muulle koulutukselle.

s. 30: 1990-luvulla paremmin koulutetut somalit työllistyivät julkisiin palveluihin, etenkin maahanmuuttajien kotouttamispalveluihin. Työpaikat olivat usein etnospesifejä, eli perustuvat tietyn yhteisön jäsenyyteen ja kulttuurin hallintaan. Koska ammatit ovat syntyneet jonkin yksittäisen etnisen ryhmän tarpeista ja työ tapahtuu kyseisen ryhmän sisällä, tekevät ne työpaikoista usein myös epävarmoja ja etenemismahdollisuuksiltaan rajoitettuja. Ammatin harjoittamiseen tarvittava etninen resurssi voi olla esimerkiksi oman äidinkielen taito, jota maahanmuuttaja voi käyttää esimerkiksi toimiessaan äidinkielen opettajana tai tulkkina.

s. 34: Pääkaupunkiseudulla työskentelevä nainen sanoo tulkkeja olevan alueella jo aika paljon ja lisää tulee koko ajan; enää hän ei tunne heitä edes nimeltä. Muodollisten vaatimusten voidaan taas katsoa jopa vähentyneen niistä ajoista, kun Ubah ja Iman aloittivat ammattitulkkeina. Osalta naisista oli kielitaito testattu rekrytoinnin yhteydessä, mutta Khadra ihmetteli näin jälkikäteen, ettei hänen somalin taitoaan oltu millään lailla testattu tai edes epäilty; hyvä suomen kieli riitti työnantajalle, mutta hän olisi voinut hyvin puhua ns. "broken somalia".

s. 40: Tulkki kertoi toisessa vaiheessa haastattelua ottaneensa vastaan kiireellisiä toimeksiantoja, jotka oli tehnyt esimerkiksi juna-asemalla. Vaikka tulkki vielä tarkensi kyseessä olleen "vain päiväkotihomma" ja siirsi vastuuta myös toimistolle kertomalla ilmoittaneensa myös näille millaisessa paikassa oli – näytin tässä vaiheessa haastattelua varmasti melko tyrmistyneeltä - hän ei tuntunut pitävän rikettä suurena. Tämä olisi saattanut tapahtua koulutetummallekin tulkille, mutta hän olisi todennäköisesti jättänyt tapauksesta kertomatta, sillä julkisella paikalla tulkkaaminen vaarantaa asiakkaan yksityisyyden suojan ja vaitiolovelvollisuuden, ja toimii täten vastoin ammattisäännöstöä (Liite) eikä siten anna kovin ammattimaista kuvaa kertojastaan.

[Sunt Lacrimae]

Tähän on valtaväestön ennakkoluulojen lisäksi vaikuttanut se, että somalien aiempi työkokemus- ja koulutustausta on ollut vaikeasti hyödynnettävissä Suomessa (Alitolppa-Niitamo & Ali 2001: 141; Jaakkola 2000: 131; Joronen 2007: 299–300). Annika

Ei mitään uutta auringon alla. Onhan ollut kauan tiedossa, että somaleissa on monia korkeasti koulutettuja kuten koneinsinöörejä, heidän paperinsa ovat vain jääneet Somaliaan.

1990-luvulla paremmin koulutetut somalit työllistyivät julkisiin palveluihin, etenkin maahanmuuttajien kotouttamispalveluihin. Työpaikat olivat usein etnospesifejä, eli perustuvat tietyn yhteisön jäsenyyteen ja kulttuurin hallintaan. Koska ammatit ovat syntyneet jonkin yksittäisen etnisen ryhmän tarpeista ja työ tapahtuu kyseisen ryhmän sisällä, tekevät ne työpaikoista usein myös epävarmoja ja etenemismahdollisuuksiltaan rajoitettuja. Ammatin harjoittamiseen tarvittava etninen resurssi voi olla esimerkiksi oman äidinkielen taito, jota maahanmuuttaja voi käyttää esimerkiksi toimiessaan äidinkielen opettajana tai tulkkina.

Hienoa. Siis maahanmuuttokoneisto työllistää maahanmuuttajia, ja tarvitaan sen vuoksi lisää maahanmuuttajia, onhan esim. tulkkipulasta ollut aikaisemminkin puhetta.

[Hakanen^]

"Somaliasta oli lähdetty nimenomaan pakoon, joten kohdemaalla ei siinä vaiheessa ollut niin väliä. Tarkoituksena oli olla poissa vain joitakin vuosia, kunnes kotimaan olot rauhoittuisivat."

Pohjois-Somaliassa on tietääkseni ollut täysin rauhallista vuodesta 1995, eikä Al-Shabaabilla ja ääri-islamilla ole siellä jalansijaa.

[kuhlmey]

Tähän on valtaväestön ennakkoluulojen lisäksi vaikuttanut se, että somalien aiempi työkokemus- ja koulutustausta on ollut vaikeasti hyödynnettävissä Suomessa (Alitolppa-Niitamo & Ali 2001: 141; Jaakkola 2000: 131; Joronen 2007: 299–300)

Vaikeasti hyödynnettävissä, koska ne koneinsinöörin paperit jäivät Mogadishuun. 

...maahanmuuttajien ikärakenne on yleensä huomattavasti suomalaisia nuorempi, jolloin "parhaassa synnytysiässä" olevien naisten osuus on myös siksi suurempi.

Ei taida maahanmuuttajanaisten ikärakenteella olla niin merkitystä, kun koko hedelmällisyysaika (n.13-40v) käytetään hyväksi.

1990-luvulla paremmin koulutetut somalit työllistyivät julkisiin palveluihin, etenkin maahanmuuttajien kotouttamispalveluihin.

Suomi nousuun! Pitääkö tällaisesta "työllistämisestä" muuten maksaa oikeata palkkaakin? Kantasuomalaiset työttömät velvoitetaan kaikenlaisiin haistapaskakursseihin ja -koulutuksiin, eikö mamuja voida velvoittaa auttamaan toisia maahanmuuttajia? O-ouu..."velvoitetaan" ja "mamut" samassa lauseessa...=[R!].

, sillä julkisella paikalla tulkkaaminen vaarantaa asiakkaan yksityisyyden suojan ja vaitiolovelvollisuuden, ja toimii täten vastoin ammattisäännöstöä (Liite) eikä siten anna kovin ammattimaista kuvaa kertojastaan.

Ketä kiinnostaa, wallah wallah.

[Kemolitor]

Luin gradun loppuun, ihan kiinnostava aihepiiriltään. Ainakin itselleni oli ihan uutta tietoa, että tulkkina voi todellakin toimia kuka vain, tietysti nyt vähän pitää kumpaakin kieltä osata. Graduntekijältä vähän loppui kunnianhimo kesken siinä mielessä, että tulkkausta olisi voinut vähän laajemminkin käsitellä. Minua olisi kiinnostanut sellainenkin tieto, että montako tuntia somalinkielen tulkkausta vaikkapa Helsingissä annetaan vuodessa. Luulisi, että ne jostakin löytyvät tilastoina, koska yhteiskunta nämä tulkkaukset  ymmärtääkseni aina maksaa.

Tässä muutamia lainauksia lopuista luvuista:

5. Tulkin arki s. 44 - 59

s. 44: Suomessa viranomaiset ottavat harvemmin yhteyttä tulkkiin suoraan, vaan he ottavat yhteyttä eri tukkipalveluihin, jotka puolestaan ottavat yhteyttä tulkkeihin. Maassamme toimii kunnallisten tulkkipalveluiden lisäksi lukuisia kooltaan vaihtelevia yksityisiä tulkkipalveluita, jotka välittävät tulkkeja viranomaisille, ja tulkit saattavat tulkata sekä kunnallisille että yksityisille tulkkipalveluille. Tulkkaustarpeen jatkuva kasvu sekä alan lähes olemattomat muodolliset vaatimukset ovat tuoneet kasvavalle alalle yhä enemmän uusia yrittäjiä, sillä tulkkaustoimintaa harjoittavien yritysten toiminnasta ei ole säädetty lailla ja yritysten perustaminen on näin verrattain helppoa (Valtiovarainministeriö 2009: 6-7 [online]). Jotkut toimijat käyttävät tilannetta hyväkseen, jolloin niin asiakkaan kuin tulkinkin oikeusturva saattaa olla vaarassa (Kuokkanen 2011).

Khadra kuuluttaakin tulkkifirmojen etiikan perään. Hän on itse törmännyt lääkärikeskuksessa tuttuihin "täteihin", jotka hänen mukaansa pärjäsivät juuri ja juuri arkikielellä, mutta jotka olivat silti paikalla tulkin ominaisuudessa. Hän epäilee, että joitain firmoja kiinnostaa enemmän tulkkauksesta saatava raha kuin tulkin taidot; eihän häneltäkään ollut testattu hänen somalin kielen taitoaan rekrytoitaessa. Hän kokee myös maahanmuuttajatulkkien tietämättömyyttä ja kielitaidottomuutta (!) käytettävän hyväksi, sillä esimerkiksi tämän kyseisen yrityksen kasvaessa tulkkien palkkoja oli paitsi alennettu, heille oli annettu lisäksi allekirjoitettavaksi uusi sopimus, jolla he olisivat sitoutuneet maksavansa yritykselle ikään kuin sakkoja, mikäli olisivat peruneet toimeksiannon ilman lääkärintodistusta.

s. 48: Toisin kuin esimerkiksi Merja Tiilikaisen (2008) menestyneitä maahanmuuttajanaisia käsittelevässä tutkimuksessa, jossa vakituinen työpaikka koettiin erityisen tärkeäksi ja merkiksi menestymisestä, näille naisille vakituisella työpaikalla ei ollut vastaavaa arvoa eivätkä he samalla tavalla kaivanneet myöskään sen tuomaa turvaa.

Tätä olisin toivonut kirjoittajan vähän selittävän, miksi naiset eivät kaivanneet vakituisen työpaikan tuomaa turvaa, mutta se ei häntä tainnut kiinnostaa.

s. 57: Zahra kertoi tilanteesta, jossa hän oli ymmärtänyt asiakkaan käyttävän hyväntahtoista viranomaista hyväkseen valehtelemalla, mutta hän ei tulkkina voinut puuttua tähän. Asiakas tiesi, että tulkki oli huomannut tämän valehtelevan, mutta hän tiesi myös, ettei tulkki voinut kertoa tätä asiakkaalle roolistaan johtuen. Ei edes tulkkauksen päätyttyä, kun viranomainen oli ollut edelleen huolissaan ja kysynyt tulkin mielipidettä asiakkaan käytöksestä, tulkki voinut kertoa asiakkaan huijaavan. Tulkki oli tuntenut itsensä hyväksikäytetyksi ja oli ajatellut kieltäytyvänsä kyseisen asiakkaan tulkkaamisesta, jos tilauksia vielä tulisi.

Tässä on täytynyt tulla haastattelijalle väärinkäsitys, ei kai somali nyt hyväntahtoista viranomaista käyttäisi hyväkseen valehtelemalla.

6. Asiakkaat ja viranomaiset s. 60 - 75

s. 60: UBAH: (...) mutta mistä mä en tykkää – edelleen mä teen sitä – se on toimeentulotukiasia, se on sosiaali-. Ja viranomaiset riitelee keskenään ja asiakas ei ymmärrä miten laskelma tehdään ja se:" Minkä takia on tämä.." Mulla tulee heti päänsärky, mä en tykkää siitä, mutta mä yritän parhaani. Joskus mä selitän omalla tavalla, silloin kun ei ymmärrä toisistaan, silloin kun hän sanoi viran-, sosiaalityöntekijä: "Tässä on paperi: sun menot on tässä, täs on tulot ja perusnormi on tämä, toimeentulotuki on tässä ja silloin kun lasketaan vuokraa.. sillon lasketaan asumistuki tulona.." Ja jotkut asiakkaat eivät ymmärrä: "Miksi se lasketaan tulona, mä en nähnyt tämä raha, se menee suoraan vuokranantajalle!" Se on vaikeaa, joskus, ymmärtää. Mutta olen kokemuksen mukaan oppinut selittää tilanne. Mutta se on vähän vaikeaa, koska laskelmahommia, koska jos ihminen ei osaa hyvin lukea tai kirjoittaa, ja sitten.. Joskus: "Paljonko on oikeus saada? Paljon minulla on oikeus saada?" Mutta kun sosiaalityössä koko perhe lasketaan yhdessä, perheenä.. Ei voi laskee yhtä..

Onhan sitä kieltämättä vaikea selittää ihmiselle, jonka kotimaassa ei ole minkäänlaista sosiaalitukea. Nyt rahaa tyrkytetään pyytämättä, pitäähän siinä olla tarkkana, että varmasti saa kaikki ansaitsemansa eurot.

s. 64: Muutaman naisen mielestä tulkki tilataan joskus jopa liian herkästi, ikään kuin varmuuden vuoksi, kun viranomainen ei ole aivan varma riittääkö asiakkaan kielitaito asian käsittelyyn.

Kukahan lopulta maksaa sen tulkkauksen maksaa?

s. 67: Klaaneilla on Somaliassa ollut perinteisesti paljon vaikutusvaltaa ja aiempien tutkimusten mukaan tämä heijastuu myös somalien elämään täällä Suomessa. Tulkin klaanitaustalla voi näin ollen olla merkitystä tulkkauksen onnistumiselle, sillä asiakkaat eivät välttämättä luottaneet tulkkiin, mikäli hän ei ollut tuttu tai hän edusti toista klaania.

Olisivat minun puolestani voineet klaaninsa jättää Somaliaan.

s. 69: Länsimaisittain pukeutuva tulkki kertoo myös asiakkaista, jotka ovat usein puuttuneet hänen pukeutumiseensa eivätkä halua häntä tulkiksi tästä syystä.

Ihanko oikeasti annetaan tulkkauksen tarvitsijan itse valita, miten hänen tarinoitaan tulkkaava on pukeutunut?

7. Tulkin tulevaisuus s. 76 - 83

Huolestuttava tulevaisuudennäky haastatelluilla:

s. 76: Haastattelemani naiset uskovat somalin kielen tulkeille riittävän paljon työtä vielä tulevina vuosina. Somalian tilanteen ollessa edelleen epävarma, myös Suomeen saapuu edelleen uusia turvapaikanhakijoita sekä perheenyhdistämisen kautta tulleita kieltä taitamattomia ihmisiä, ja lisäksi täällä on vielä paljon maahanmuuttajia, jotka eivät toistaiseksi pysty hoitamaan asioitaan viranomaisten kanssa ilman tulkin apua.

Minä en pahastuisi yhtään, jos somalin kielen tulkeilta loppuisivat työt.

Vielä huolestuttavampaa:

s. 80: Iman on haastattelemistani tulkeista ainoa, joka ilmoittaa haluavansa tehdä tulkin töitä niin pitkään kuin mahdollista, eläkkeelle asti.

Iman luottaa siis siihen, että tulkattavaa riittää hänen eläkkeellejäämiseensä asti.

Somaliaan muutosta haastatellutkin haaveilevat, ehkä heidän toiveensa vielä joskus toteutuu:

s. 81: Ayan puolestaan kertoo kiinnostuksensa Somaliassa käyntiä kohtaan kasvaneen tulkkauksen myötä, aiemmin hänellä ei omien sanojensa mukaan ollut kiinnostusta vierailla maassa. Fardowsa, Suhur, Ubah ja Zahra ovat käyneet maassa lähtönsä jälkeen, mutta kukaan ei halua muuttaa sinne pysyvästi ainakaan vielä, sillä tilanne näyttää edelleen niin epätoivoiselta ja sekavalta. Edes Ubah, joka on toivonut jo parikymmentä vuotta pääsevänsä palaamaan kotiinsa ja työskentelemään siellä "omassa ammatissaan", ei näe siihen vieläkään mahdollisuutta. Fardowsa taas on ajatellut, että kun hän pystyy hyödyntämään hankkimaansa koulutusta muutaman vuoden työkokemuksen jälkeen, hän voisi ehkä muuttaa Somaliaan joksikin aikaa, ja katsoa, pystyisikö siellä elämään. Joillakin naisista on myös ajatuksissa muutto aivan toisaalle: Ayan ja Zahra ovat ajatelleet mahdollisuutta muuttaa Suomesta johonkin englanninkieliseen maahan sukulaisten luo tai opiskelemaan.

s. 81: Suomen somaliliiton puheenjohtajana toiminut Said Adenin (2009: 32) mielestä suurin haaste somalien kotoutumisessa onkin nuorten monikulttuurisen identiteetin vahvistaminen, joka edellyttää, että myös somalin kielellä ja kulttuurilla on hyväksytty asema Suomessa. Somalin kieltä on mahdollista opiskella suomalaisessa peruskoulussa, mutta sen opetus äidinkielenä ei ole enää osa peruskoulun varsinaista opetussuunnitelmaa, vaan ainoastaan perusopetusta täydentävää opetusta. Opetuksen laatu myös vaihtelee, sillä somalia äidinkielenä opettavalta ei vaadita muodollista pätevyyttä. Somalin kielen opettajien olemassa olevat opinnot keskittyvät pedagogisiin opintoihin, mutta itse kieleen liittyvää asiantuntemusta niihin ei sisälly. Somalien keskuudessa onkin vaadittu somalin kielelle yliopistotasoista koulutusta, sillä oma äidinkieli on perustana kaikelle oppimiselle.

Minusta kyllä kotoutuminen edellyttäisi ennemminkin sitä, että suomen kielellä ja kulttuurilla olisi hyväksytty asema somalien keskuudessa.

8. Pohdinta s. 84 - 88

s. 85: Alalla ei ole muodollisia pätevyysvaatimuksia ja tämä näyttäisi heijastuvan myös naisten omiin näkemyksiin tulkkikoulutuksen tarpeellisuudesta: koulutus on periaatteessa hyvää ja toivottua, mutta ei välttämätöntä ainakaan omalle ammattitaidolle. Koska useimmat naiset toimivat tulkkina vain sivutoimisesti, eikä koulutuksella – tai sen puutteella – ole tulkkien mukaan ole ollut merkitystä heidän toimeksiantoihinsa, ei koulutukseen olla myöskään halukkaita panostamaan

s. 87: Toistaiseksi Suomessa tulkkina voi toimia periaatteessa kuka vain, sillä tulkin nimikettä ei ole millään lailla suojattu. Asioimistulkin työn etnospesifinen luonne näkyy haastateltujen somalin kielen tulkkien kohdalla korostetusti: työssä ei tarvita muodollista pätevyyttä, se on epävakaata, se tapahtuu oman etnisen ryhmän sisällä.

[Seal]

"Somaliasta oli lähdetty nimenomaan pakoon, joten kohdemaalla ei siinä vaiheessa ollut niin väliä. Tarkoituksena oli olla poissa vain joitakin vuosia, kunnes kotimaan olot rauhoittuisivat."

Pohjois-Somaliassa on tietääkseni ollut täysin rauhallista vuodesta 1995, eikä Al-Shabaabilla ja ääri-islamilla ole siellä jalansijaa.

Väärän klaanin alue. Henki menee.

[Jaska Pankkaaja]

Somalien kuuluille sovittelutaidoille olisi siis kysyntää juuri siellä.

Miksi vitussa ylipäätään tarvitsee tulkata? Jos änkeri ei osaa englantia, suomea ei toki pitäisi vaatia, eikä hanskaa asioita niin änkeri tulee palauttaa tulomaahansa. Eipä tämä vaikea asia ollut mutta koska jakorinki..

[Toadie]

Somalikin tajuaa ettei Suomen sossu- ja verohommissa ole järjen hiventä. Wallah, joku fiksumpi saattaa jopa ihmetellä miksi maahantunkeutujille tarjotaan ilmaista rahaa.

[Finka]

Kuinka paljon somalinkielentulkkeja maassamme työskentelee?

Tuossahan mainitaan, että suurin osa tulkeista on miehiä ja haastatteluun pyydetyistä suurinta osaa ei tavoitettu ja siltikin löydettiin kahdeksan tulkkia.

[Aukusti Jylhä]

Ja näin ovat taas somalit aivan itse vahvistaneet kuvaa sopeutumiskyvyttömyydestään. Ei siihen, että ei somaleista noin yleisesti tykkää, tarvita mitään urbaaneja legendoja. Kyllä ne somalit sen aivan itse saavat aikaan, afrikan mustalaiset.

[Kemolitor]

Koska gradusta ei vastauksia tulkkausmääriin ja -kustannuksiin löytynyt, niin pitää yrittää kaivella.

Kuopion sivuilla kerrotaan:

Suomessa toimii 9 tulkkikeskusta, joista seitsemän on kunnallisia tulkkikeskuksia. Tulkkikeskukset tarjoavat tulkkaus- ja käännöspalveluja ympäri Suomen n. 175 kielellä. Keskusten tarjonta vaihtelee 20 - 80 tulkattuun kieleen. Tulkkikeskusten yhteystiedot löydät täältä. Kuopiota lähdin tulkkikeskus on Keski-Suomen tulkkikeskus, joka sijaitsee Jyväskylässä.

Samoilta sivuilta löytyy lista tulkkikeskuksista:

Helsingin seudun asioimistulkkikeskus
Joensuun Tulkkikeskus
Keski-Suomen tulkkikeskus
Kotkan tulkkikeskus
Lahden seudun tulkkikeskus
Pirkanmaan tulkkikeskus
Pohjanmaan tulkkikeskus
Pohjois-Suomen tulkkipalvelu
Turun seudun tulkkikeskus

Lisäksi listalla on ilmeisesti yritys, Semantix Finland Oy

Asioimistulkkauksen hinta näyttäisi kaikilla olevan noin 65 euroa / tunti.

Kirjoituksessaaan Maahanmuuton vaikutukset Kajaanissa Teemu Niva toteaa näin:

Tulkkauskustannukset korvataan todellisten kustannusten mukaisesti. Korvaukselle ei ole säädetty aikarajaa (kansalaisuuden saaminen katkaisee oikeuden asiakkaalle maksuttomien tulkkaus palvelujen saamiseen).

Pitää varmaankin seuraavaksi kaivella kaupunkien budjetteja, jos jostain löytyisi tulkkikeskuksen tuloja ja menoja.

[Mika]

"Somaliasta oli lähdetty nimenomaan pakoon, joten kohdemaalla ei siinä vaiheessa ollut niin väliä. Tarkoituksena oli olla poissa vain joitakin vuosia, kunnes kotimaan olot rauhoittuisivat."

Saattaa olla, että tämä oli alkuperäinen aikomus siinä vaiheessa, kun somput eivät vielä osanneet villeimmissä unemissaankaan arvata, millaiset kissanpäivät heille täällä järjestetään. 

Ikuinen ylöspito ilman velvollisuuksia, asunnot, vaatteet ja iphonet täysin kantaväestön tasoa...   Kuka hullu tämän haluaisi vaihtaa takaisin maailman surkeimman ja köyhimmän valtion oloihin.

[Maisteri Vihannes]

Koska gradusta ei vastauksia tulkkausmääriin ja -kustannuksiin löytynyt, niin pitää yrittää kaivella.
...
Pitää varmaankin seuraavaksi kaivella kaupunkien budjetteja, jos jostain löytyisi tulkkikeskuksen tuloja ja menoja.

Tällä hetkellä kuukausipalkkaisia työntekijöitä on 26. Tulkkeja on tuntityöntekijöinä lähes 300 ja kääntäjiä yli 50

Noin 2009. Silloin 57000 tulkkaustuntia, 6700 sivua käännöksiä.

TULKKAUSTUNNIT 2012
1 VENÄJÄ 10186
2 SOMALI 9744
3 ARABIA 7668
4 SORANI 3174
5 ALBANIA 3045
6 VIETNAM 2524
7 TURKKI 1861
8 ENGLANTI 1854
9 DARI 1807
10 FARSI 1687
11 RANSKA 1647
12 VIRO 1612
13 THAI 1484
14 MANDARIINIKIINA 1359
15 MYANMAR(BURMA) 867
16 ESPANJA 834
17 KURMANDZI 761
18 PORTUGALI 716
19 TAMILI 516
20 BENGALI 470
Yhteensä 59320

Tulkkaustunnin hinta: 68,35 € + alv.
Video- ja puhelintulkkaustunnin hinta: 66,30 € + alv., laskutus
puolitunneittain (33,15 € + alv. alkavalta puolelta tunnilta).
Oikeustulkkaukset: 76,50 € tunti + alv.

Tulkkaustuntien määrässä ei ole suurta muutosta 2009 ja 2012 välillä, eli henkilökunnan määrä lienee samaa luokkaa. Noin kuudennes tunneista on somalinkieltä, suoraan laskettuna 300 / 6 olisi 50, mutta määrä voi olla pienempi jos osa listan tulkeista tulkkaa harvinaisia kieliä ja tekee työtä vain muutaman kerran vuodessa, tai suurempi jos osa tulkeista tulkkaa useampia kieliä. Nuo luvut ovat vain yhden yrityksen lukuja, tiedä sitten kuinka suuri markkinaosuus tuolla on. Oletetaan kalliimpien oikeustulkkauksien osuus sellaiseksi että tulkkaustunnin keskihinta arvonlisäveroineen on 85€. Tuon yrityksen tulkkaukset maksavat yhteensä noin 5M€, somalinkielen osuus noin 830000€.

[orientexpressen]

Ikuinen ylöspito ilman velvollisuuksia, asunnot, vaatteet ja iphonet täysin kantaväestön tasoa...   Kuka hullu tämän haluaisi vaihtaa takaisin maailman surkeimman ja köyhimmän valtion oloihin.

Tietysti väki periaatteessa tykkäisi olla lämpimässä ja valoisassa sekä samankulttuuristen ja -kielisten ympäröimänä. Mutta kun... Vähintään pitäisi olla joku tosi hyväpalkkainen duuni Somaliassa tiedossa, jotta sinne kotiovensa pidemmäksi aikaa palauttaisi.

[Kemolitor]

Tällä hetkellä kuukausipalkkaisia työntekijöitä on 26. Tulkkeja on tuntityöntekijöinä lähes 300 ja kääntäjiä yli 50

Noin 2009. Silloin 57000 tulkkaustuntia, 6700 sivua käännöksiä.

Kiitos paljon linkeistä, olisi pitänyt itsekin älytä kokeilla foorumin hakua. Hurja luku kyllä tuo 57 000 tuntia jo vuonna 2009, viime vuonna luultavasti vielä enemmän. Ja se on pelkästään Helsingin seudun asioimistulkkikeskus. Ehkä nuo muut tulkkikeskukset eivät ihan noin suuriin lukemiin pääse, mutta kyllä niissäkin varmaan tunteja kertyy. 9744 tuntia tulkattiin siis somaliaa vuonna 2012 pelkästään Helsingin seudulla.

Alkaa kyllä vaikuttaa ihan ymmärrettävältä Jussi Halla-ahon esittämä ajatus siitä, ettei somalin kannatakaan opetella kieltä, koska tällöin voi työllistää tulkkia (joka sattuu hänkin olemaan somali) aina kun pitää viranomaisten kanssa asioida.

[Kemolitor]

Löysin muutamia satunnaistietoja lisää tulkkaukseen liittyen:

Valtion korvaamia asioimistulkkaustunteja on Kouvolassa noin 9 000 vuodessa. Yleisimmät kielet ovat somali, sorani, arabia, dari, turkki, amhara ja tigrinja.

Kouvolan Sanomat: Kouvolalle ja Kotkalle yhteinen tulkkikeskus

Tulkkauksen tarve on jopa viisinkertaistunut Suomessa 15 vuoden aikana, kertoo Turun Sanomat.

Esimerkiksi Turun seudun tulkkikeskuksessa tulkkaustuntien määrä on kasvanut lähes 400 prosenttia 90-luvun puolivälistä.  Yleisimmät kielet ovat kurdi, arabia, somali ja venäjä.

Pätevistä tulkeista on monissa kielissä huutava pula. Jopa viranomaisten kanssa asioidessa joudutaan käyttämään tulkkeja, joiden kielitaito on puutteellinen.

Turun Sanomien mukaan puhuttujen kielten tulkeilla ei ole tällä hetkellä pätevyysvaatimuksia.

Radio Nova: Työtä vaille? Tällä alalla on huutava pula pätevistä työntekijöistä

Vantaan sanomat: Tulkkipula hankaloittaa pahoin viranomaistyötä Vantaan seudulla
Keskustelua artikkelista:
http://hommaforum.org/index.php/topic,45865.0.html

Tulkkien tarpeesta kertoo se, että esimerkiksi Turun seudun tulkkikeskuksen tulkkaustuntien määrä on 15 viime vuoden aikana viisinkertaistunut. Viime vuonna tulkkaustunteja kertyi yli 24 000. Yleisimmät tulkattavat kielet Turun seudulla ovat kurdi, arabia, somali ja venäjä.

TS: Puhutun kielen tulkeilla ei vielä pätevyysvaatimuksia

Dokumentista Lounais-Pirkanmaan kotouttamisohjelma löytyy tällainen tieto:

Jokainen kuntien hallintokunta varaa omaan budjettiinsa tarvittavan määrärahan tulkkauspalvelujen ostamiseen. Jokainen hallintokunta vastaa itse tulkkauskustannuksista niiden maahanmuuttajien osalta, joiden kohdalla kunta ei saa valtiolta korvausta pakolaisaseman perusteella. Pakolaisasiakkaiden tulkkipalvelut korvataan kunnille valtion varoista ilman aikarajaa kansalaisuuden saamiseen saakka. Paluumuuttajien osalta korvauksia saadaan kuuden kuukauden ajalta. Turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien tulkki- ja käännöspalvelut järjestää vastaanottokeskus.

Käytännössä siis pakolaisstuksen saaneiden tulkkauspalveluja voi laskuttaa valtiolta vaikka miten pitkään riippumatta siitä kuinka kauan henkilö on jo ehtinyt Suomessa asumaan. Kunnan kannalta on siis järkevää toimintaa ohjeistaa kunnan virkailijoita ottamaan tulkki aina käyttöön, kun kyseessä on pakolainen. Näin saadaan siirrettyä rahaa valtiolta kunnalle, varsinkin jos tulkkina toimii oman kunnan asukas.

Toisaalta en usko, että tulkille maksetaan ihan kokonaan tulkkikeskusten ilmoittamaan hintaa (noin 68 euroa tunnilta), joten erotuksella saadaan kunnassa työllistettyä mukavasti muutama ihminen pyörittämään tulkkipalveluja. Taitava taloudenpitäjä kunnassa osaa kyllä tarvittaessa kehittää toiminnoille menoja, jotka sitten voidaan laskuttaa valtiolta.

Tulkkauksen osalta voisi sanoa, että siinä on kunnilla käytössä aika näppärä taikaseinä, valtiolta tulee rahaa tulkkaustunneista vaikkapa Suomessa jo 10 vuotta asuneelle ihmiselle.

[Maisteri Vihannes]

Valtion talousarvioesitys 2014, 30. Valtion korvaukset kunnille:

Laskennalliset korvaukset pakolaisista (8 866 henkilöä 0—6 v. 6 845 €, muut 2 300 €)	28 450 000
Muut pakolaisista maksettavat kuntakorvaukset	57 870 000
— Toimeentulotuki (2 238 €/vuosi/hlö)	20 500 000
— Erityiskustannukset (1 177 €/vuosi/hlö)	11 000 000
— Tulkkipalvelut (913 €/vuosi/hlö)	8 500 000
— Korvaukset alaikäisten huollosta (8 993 €/vuosi/hlö)	17 870 000
Korvaukset pakolaisista yhteensä	86 320 000

Tuon ja ylempänä olevien hintatietojen perusteella keskimääräinen pakolainen käyttää tulkkipalveluita jonkinverran yli 10 tuntia vuodessa.

[rölli2]

hallitus miettii kuumeisesti säästökohteita. kerrotaan heille muutamia. lopetetaan turvapaikkabisnes, sitten voidaan lopettaa tulkkipalvelut, sossurahaa säästyy huomattavasti vaikkapa suomalaisten työllistämiseen, näin ollen voidaan lopettaa kaikki ne suojatyöpaikat jotka ovat rakentuneet laittoman maassaoleskelun ympärille. uskaltaako kukaan hallituksessa laskea paljonko säästöä tulee? onko perussuomalaislla tekeillä jotain selvitystä maahanmuuton kustannuksista?

[Kemolitor]

Tulkkaukseen liittyen löysin tällaisen opinnäytetyön:

Matias Lustig
Kielimuurin yli - apuväline ensihoitajan ja vieraskielisen potilaan välille
Saimaan ammattikorkeakoulu
Sosiaali- ja terveysala Lappeenranta
Ensihoito

Muutama lainaus työstä:

Erityisesti kulttuurisidonnaiset arkaluonteiset asiat voivat aiheuttaa väärinkäsityksiä. Tiettyjen maahanmuuttajaryhmien kohdalla on koettu suurena ongelmana miehen määräävä asema perheessä. Tällöin jopa kielitaidoton nainen joutuu kommunikoimaan kaiken hoitohenkilökunnalle miehensä kautta.

Mies ei kuitenkaan välttämättä kerro kaikkea, vaan tulkkaa vain sen, minkä tuntee itse tärkeäksi tutkimuksia silmällä pitäen. Esimerkiksi islamilaisessa kulttuurissa miehet ja naiset eivät voi puhua kaikista naisten intiimiasioista keskenään.

Suurin osa asioimistulkeista on ensimmäisen polven maahanmuuttajia, jotka ovat tulleet pakolaisperustein Suomeen. Suurin osa tulkeista on oppinut ammatin lyhyillä kursseilla ja käytännössä. Tästä seuraa, että tulkkien ammattitaidosta ei aina ole varmuutta.

Alalla ei myöskään ole riittävästi päteviä tulkkien opettajia ja myös opetusmateriaalista on pulaa. Lisäksi joissain tilanteissa tulkattava on kokenut selvää motivaation puutetta tulkin käytöksessä. Yksi lisäongelma on naistulkkien puute ja vähyys. Tietyissä kulttuureissa musliminaisten työskentelyä paheksutaan. Esimerkiksi arabian ja albanian kielissä naistulkeista on kova pula.

Elekielikään ei kuitenkaan ole universaalista. Esimerkiksi somalialaisten pään pyörittäminen ja suun naksuttaminen sanattoman viestinnän ilmaisuna ovat olleet hoitohenkilökunnalle vaikeita tulkittavia.

Esimerkiksi somalit eivät ilmaise oireitaan suorasti vaan saattavat käyttää omaan kehoonsa liittyviä mielikuvia tai kuvitteellista ilmaisutapaa apunaan.

Hoitohenkilökunta kokee, että maahanmuuttajien suomen kielen taito on puutteellinen. Vaikka monet maahanmuuttajat ovat asuneet Suomessa vuosia, heidän suomen kielen taitonsa saattaa silti olla riittämätön. Erityisen heikko kielitaito on maahanmuuttajanaisilla.

Vastaavia havaintoja on esitetty myös Australiassa, jossa haastateltiin vuonna 2008 yhteensä 258 ulkomaalaista, joiden keskimääräinen oleskeluaika Australiassa oli ollut 27 vuotta. Vastaajista 205 sanoi puhuvansa englantia huonosti tai ei ollenkaan. Vain yhdeksän haastateltavista puhui englantia omasta mielestään erittäin hyvin.

Tutkimuksen mukaan lähes kaikki sairaanhoitajat ja yli kolmeneljäsosaa lääkäreistä kokivat jonkinasteista stressiä liittyen kommunikaatiovaikeuksiin. Kolmasosa sairaanhoitajista kuvasi stressiä äärimmäisenä stressinä.

Olisikohan se kovinkin loukkaavaa, jos joku kertoisi somaleille, että suun naksuttaminen ei ole Suomessa kovinkaan yleinen sanattoman viestinnän ilmaisutapa. Pään pyörittäminen (?) kai yleensä tarkoittaa kielteistä vastausta, lieneekö sillä joku muu merkitys somaleilla.