News:

Mikäli olet unohtanut salasanasi eikä rekisteröinnissä käytetty sähköposti toimi tai haluat vaihtaa sähköpostisi toimivaksi, ota yhteyttä sähköpostilla tai facebookin kautta.

Main Menu

Hannu Huovinen: Suomen maahanmuutto -teema maantiedon oppikirjoissa (Pro gradu)

Started by Roope, 06.01.2011, 22:56:05

Previous topic - Next topic

Uuno Nuivanen

QuoteKestävän kehityksen ja globaalin vastuun sisäistäminen ovat tärkeimpiä kaikkien kansalaisten tulevaisuudentaitoja.

Minusta alkaa tuntua, että perunan ja nauriin viljelyn sisäistäminen saattaa olla tulevaisuudessa vielä tärkeämpiä taitoja.

guest11919

Mielenkiintoista. En ole ollut tietoinen tuosta, miten maantiede laajenee muiden oppiaineiden alueelle. Ymmärrän nyt paremmin niitä ehdotuksia, joiden mukaan esim. historia poistettaisiin lukio-opetuksesta. Mantsa näköjään hoitelee jatkossa nekin aiheet.

Olen välillä pohdiskellut, mihin uskonnon oppisisällöt työnnetään, kun marxilaiset saavat tahtonsa läpi ja uskonto poistetaan opetussuunnitelmasta (aiheet eivät tietenkään poistu - sitä eivät hommankaan taistelevat ateistit ymmärrä, ettei uskonnossa opeteta harjoittamaan uskontoa). Olin ajatellut, että vain maailman uskonnot menisivät maantietoon ja kirkkohistoria menisi historiaan ja etiikka ehkä johonkin uuteen kevytfilosofian tapaiseen oppiaineeseen- tai sitten kansalaistaidon tapaiseen. Kai se sopisi terveystietoonkin, kun sitä on massiiviset kolme kurssia yläkoulussakin. Nehän puhuvat siellä jo valmiiksi mm. abortista.

Mutta sitä en ollut hokannut, että mantsa voi hoidella kaikki aiheet mennen tullen. Jossain vaiheessa sitten aletaan varmasti valitella, ettei riitä aineenhallinta mantsanopettajilla aivan kaikkeen. Ja kas, joku keksii ratkaisun: erotetaan mantsasta maailman uskonnot uskontotiedoksi ja ihmisoikeudet yhteiskuntaoppiin tai etiikka-oppiaineeseen...ympäri käydään, yhteen tullaan. Tai ehkä sittenkin mantsasta poistetaan siinä vaiheessa kaikki maalajit ja merivirrat ja vastaavat, tehdään niistä vaikka uusi oppiaine luonnontieto...

Paikkasin kerran sairastunutta mantsanopettajaa omalla työpaikallani. Lapsukaiset olivat tehneet eri maista tietopaketteja, joita sitten esittelivät muille ryhmän jäsenille. Mantsanopettajan seulasta oli mennyt heittämällä läpi väite, että Ruotsissa olisi luterilaisia 95 % väestöstä. Sanoin siinä heti, ettei voi pitää paikkansa - jos 5 % olisi muslimeja, niin kaikkien ei-muslimien olisi oltava luterilaisia, ja Ruotsi on kuitenkin verraten maallistunut. Mutta hei - mitäs pienistä, merivirrat olivat varmasti kohdillaan. Muut tiedot voi katsoa vaikka tietosanakirjasta vuodelta 1965.

Minusta on ihan hyvä, että opettajilta edellytetään korkeaa koulutusta. Varsinkin nyt, kun opetussuunnitelmaa ollaan viemässä siihen suuntaan, että oppilaiden oma tiedonhaku korostuu ja samalla opiskeltaviin aiheisiin tulee väljyttä, opettajan aineenhallinnan on oltava rautaista, että bongaa välittömästi paikkansapitämättömät tiedot sellaisestakin työstä, joka ei käsittele itselle kaikkein tutuinta asiaa. Kukaan taas ei voi hallita kaikkea, siksi nuo asiat onkin jaettu eri oppiaineisiin.

Ymmärrän toki senkin näkemyksen, että ilmiöt ja niiden syy-seuraussuhteet eivät noudata oppiainerajoja. Itsekin koen usein suurta riittämättömyyden tunnetta, jos vaikka etiikan aihepiirissä keskustelemme ruoan riittävyydestä. En minä lopultakaan ole asiantuntija sanomaan siihen mitään, voiko vaikka luomulla ruokkia maailman. Lääkkeeksi tähän kävisi paremmin eri aineiden opettajien yhteistyö kuin yhden master-oppiaineen luominen.