2014-01-08 HS/Jarkko Tontti: Umpiperäsuomalaisuudessa hyvät puolensa

[skrabb]

Kolumni
Umpiperäsuomalaisuudessa on hyvät puolensa
8.1.2014 7:3454
Jarkko Tontti

Matkustin äskettäin junalla Helsingistä pohjoiseen. Koska halusin olla rauhassa, olin ostanut paikan hyttiin. Halusin lukea ja hipelöidä vehkeitäni eli puhelinta ja tietokonetta.
Mutta hytti olikin melkein täynnä ihmisiä. Huokasin aavistuksen pettyneenä.
Edessäni olevalle paikalle saapui nuori mies, polvemme melkein koskettivat toisiaan, mutta olimme kuin emme huomaisi toisiamme. Seitsemän ihmistä istui lähekkäin ahtaassa kopissa ja oli kuin muita ei olisi olemassa. Tunnit kuluivat, kukaan ei sanonut mitään. Hiljaisuus lepäsi päällämme kuin paksu matto, painavana ja tukahduttavana. Omat kengät kiinnostivat jokaista.
Ehkä tämä on tyypillistä harvaan asuttujen, pohjoisten maiden ihmisille. Jos ollaan tarkkoja, kyse on tilastoista. Ihmiset ovat kaikkialla yksilöitä ja erilaisia. Jokainen meistä tuntee riehakkaita ja puheliaita suomalaisia ja muita pohjolan asukkaita, jotka tutustuvat vaivatta uusiin ihmisiin. Mutta heitä on vähemmän täällä kuin Brasiliassa.

Filosofi Jean-Paul Sartren mukaan helvetti on toiset ihmiset. En menisi niin pitkälle, mutta toisten ja varsinkin tuntemattomien ihmisten kohtaaminen on ponnistusta vaativaa ja hankalaa. Varsinkin jos tilanteesta ei pääse pois vaan joutuu tuijottamaan toisen kasvoja tuntikaupalla kuten junassa.
Kohtaamisen helpottamiseksi ihmislaji on keksinyt rituaaleja. Yksi on automatisoitu keskustelun avaaminen kysymyksellä 'Mitä kuuluu?' Suomeksi se ei jostain syystä toimi. Englanniksi ja ranskaksi lausuttuna se puhkaisee suojukset ihmisen ympäriltä ja syntyy yhteys. Tärkeää ei ole kysymyksen sisältö vaan toista kohti kurottaminen.

Pohjoisessa sanat eivät ole keveitä saippuakuplia vaan harvakseltaan tipahtelevia ja raskaita. Moni ottaa hänelle esitetyn keskustelunavauksen tosissaan ja alkaa avautua. Ulkomaalainen hämmentyy, kun saa kuulla suomalaisen ummetuksesta ja enon kuolemasta, sen sijaan, että saisi odottamansa vastauksen "Hyvää kiitos, entä sinulle?"
Joskus luulin, että kyseessä on sukupolviongelma. Kunhan vain nuo keski-ikäiset ja sitä vanhemmat sukupolvet väistyvät, alkaa uusi aika, Suomi palaa takaisin Eurooppaan, mistä se toisen maailmansodan jälkeen väkivaltaisesti repäistiin irti. Sitten emme enää kyhjötä hiljaa yksiksemme, pelkää ja huolehdi siitä, mitä muut meistä ajattelevat.
Nykyään minusta tuntuu, että umpiperäsuomalaisuus on syvemmällä. Sukupolvi tai pari ei taida riittääkään, kuten nuorempana toiveajattelin. Ei se mitään. Kyllä tällä pallolla näinkin voi hyvin elää. Siitä nimittäin on hyötynsä. Minä sain hiljaisen junamatkan aikana luettua kirjan ja kirjoitettua kolumnin.

Kirjoittaja on kirjailija ja lakimies.

http://www.hs.fi/elama/Umpiper%C3%A4suomalaisuudessa+on+hyv%C3%A4t+puolensa/a1389147716824

pelkää ja huolehdi siitä, mitä muut meistä ajattelevat

Olen ollut huomaavinani, että "mitä muut meistä ajattelevat"-teema on kovastikin pinnalla mm. maahanmuuton rajoittamista käsittelevissä uutisissa l. huoli onkin suurin näiden umpiperäsuomalaisten wannabe maailmankansalaisten keskuudessa.
Tavan kansa ei moisesta taida olla huolissaan tipan tippaa.

[Ernst]

Umpiperä, niin...Tontti. Vähäisistä aineksista saa vain vähäisen kirjoituksen aikaiseksi.

[Blanc73]

Suomi palaa takaisin Eurooppaan

Ok. Mistä me palataan takaisin sinne Eurooppaan? Impiwaarasta?

[Maatiaisjuntitar]

Joskus luulin, että kyseessä on sukupolviongelma. Kunhan vain nuo keski-ikäiset ja sitä vanhemmat sukupolvet väistyvät, alkaa uusi aika, Suomi palaa takaisin Eurooppaan, mistä se toisen maailmansodan jälkeen väkivaltaisesti repäistiin irti. Sitten emme enää kyhjötä hiljaa yksiksemme, pelkää ja huolehdi siitä, mitä muut meistä ajattelevat.
Nykyään minusta tuntuu, että umpiperäsuomalaisuus on syvemmällä. Sukupolvi tai pari ei taida riittääkään, kuten nuorempana toiveajattelin. Ei se mitään. Kyllä tällä pallolla näinkin voi hyvin elää. Siitä nimittäin on hyötynsä. Minä sain hiljaisen junamatkan aikana luettua kirjan ja kirjoitettua kolumnin.

Oman havaintoni mukaan kyllä vanhempi ikäpolvi (yli 50 v.) aloittaa keskustelun vieraitten ihmisten kanssa todella herkästi. Mitä nuorempia ihmisiä, sitä vähemmän kontaktia toisiin ihmisiin otetaan.

[Atte Suomalainen]

Oman havaintoni mukaan kyllä vanhempi ikäpolvi (yli 50 v.) aloittaa keskustelun vieraitten ihmisten kanssa todella herkästi. Mitä nuorempia ihmisiä, sitä vähemmän kontaktia toisiin ihmisiin otetaan.

Juuri näin olen itsekin havainnut.

[siviilitarkkailija]

On hyvä etteivät pohjoissuomalaiset tienneet matkustavansa demlajuristin ja sanomaan valheita rustaavan huijarin kanssa. Jokainen sana Jarkko Tontin kanssa on rikos sananvapautta ja luottamusta kohtaan.

Jarkko Tontti nautti itse sananvapaustoiminnassaan aikaansaamansa paskan juhlaa. Oikeastaan Tontin olisi pitänyt mennä hölisemään ravintolavaunuun jos on tarvetta avautua. Harvempi kanssamatkustaja tiesi että vastassa on ihminen joka näyttää mukavalta ja luotettavalta mutta pettää. Erityisesti ne jotka erehtyvät uskomaan Tonttia sananvapausasioissa rehelliseksi. Ei ole. Jarkko Tontin sanavapaus on umpiperäsuolimaista. Se on sitä että sananvapaus on Jarkko Tontilla ja että hänen mielestään väärä sananvapaus kielletään ja siitä rangaistaan. Jarkon mielestä oikeutetusti.

Hiljainen mies ja nekin vähät sanansa petosta ja valhetta.

Reilu ja rehellinen mies saa aikaan keskustelun ja kuuntelee senkin jos eno on kuollut tai ummetus tekee kipeää. Eihän se kuunteleminen ketään haittaa tai jos haittaa niin senkin voi sanoa ilman että loukkaa toista. Yleensä kuunteleminen auttaa ja jos toinen ensimmäisen kerran kertoi asian joka on kipeä, niin mikäpä siinä. Ei tarvi vastaisuudessa auttaa kuuntelemalla.

Pen yhdistyksen petkuttaja-demlajuristi ja sanomalle höpinää rustaava maakari sensijaan kuuntelee ja ...tekee jutusta vielä lehtiartikkelin. Että sellainen juristi. Onneksi ihmiset havaitsivat, vaistosivat, että läppäriään naksuttava huijari on kiinnostuneempi tietokoneista kuin ihmisistä. Sellainen on suomalainen sanoman rakastama akateemisesti koulutettu ammattilainen. Paskaa, petosta ja hyvällä palkalla.

[Arvoton]

Lieköhän kirjailija-lakimies paljonkin istunut omin päin eurooppalaisissa junissa vain paikalliset seuranaan?

En jutusta löytänyt kohtaa, jossa hän olisi kertonut aloitteellisuudestaan synnyttämään keskustelua.

Kirjailija-lakimies tuppaa työssään olevan yksin. Myyntiedustajia Suomessa on ollut vuosikymmenet. Hekin lienevät tuppisuita kirjailijan mielestä.

Kaiken lisäksi humanisteilla tuppaa juuri olemaan tapana ampua alas jonkun ihmisen small talkiksi tarkoittama repliikki tai lausahdus, jottei tarvitsisi junttien kanssa alentua pälättämään. Umpimielisyys on humanisteilla jopa hyve.

[Malla]

Oman havaintoni mukaan kyllä vanhempi ikäpolvi (yli 50 v.) aloittaa keskustelun vieraitten ihmisten kanssa todella herkästi. Mitä nuorempia ihmisiä, sitä vähemmän kontaktia toisiin ihmisiin otetaan.

Juuri näin olen itsekin havainnut.

Sama kokemus. Monia kiinnostavia keskusteluja olen käynyt jopa bussipysäkillä. Jopa nuorten kanssa.

[Pergolaattori]

Kolumni
Umpiperäsuomalaisuudessa on hyvät puolensa
8.1.2014 7:3454
Jarkko Tontti

Joskus luulin, että kyseessä on sukupolviongelma. Kunhan vain nuo keski-ikäiset ja sitä vanhemmat sukupolvet väistyvät, alkaa uusi aika, Suomi palaa takaisin Eurooppaan, mistä se toisen maailmansodan jälkeen väkivaltaisesti repäistiin irti. Sitten emme enää kyhjötä hiljaa yksiksemme, pelkää ja huolehdi siitä, mitä muut meistä ajattelevat.
Nykyään minusta tuntuu, että umpiperäsuomalaisuus on syvemmällä. Sukupolvi tai pari ei taida riittääkään, kuten nuorempana toiveajattelin. Ei se mitään. Kyllä tällä pallolla näinkin voi hyvin elää. Siitä nimittäin on hyötynsä. Minä sain hiljaisen junamatkan aikana luettua kirjan ja kirjoitettua kolumnin.

Mahdollisuutta sille että ihmiset olivat hakeutuneet koppiin samoista syistä kuin Tontti ja pyrkivät kunnioittamaan muiden oikeutta omaan rauhaan?


Josta tuli mieleen että käytiin pentujen kanssa joku vuosi takaperin erään Tanskalaisen leikkikaluvalmistajan teemapuistossa. Lentokentällä sattui samaan terminaaliin Karri Paleface Miettinen jonkun kaverinsa kanssa. Tiedättehän miten ärsyttävää on kun ihmiset puhuu puhelimeensa kaiutinmoodissa sillä lailla homolla tavalla, pitäen puhelinta vaakatasossa leuan korkeudella? Nämä sankarit päättivät ilahduttaa ympäristöään kuuntelemalla kännyköidensä kaiuttimilla jotain helvetin kihinää ja chillisti nyökkimällä kuten ko. kategorian ihmiset musiikkia diggailevat. Nyökkiminen ei itse asiassa ole välttämättä millään tavalla suhteessa itse musiikkiin. Seurasin jossain erään viimeisen päälle stailatun ja paistinpannun kokoiset luurit päässä olevan teinin nyökkimistä. Joko kaveri ei kuunnellut musiikkia lainkaan tai musiikin tempo/kuunneltava teos vaihtui jatkuvasti. Pyrin mielessäni löytämään kaverin kuunteleman musiikin tempon, tahtilajin tai päättelemään onko nyökkiminen mahdollisesti esim. jossain jaollisessa suhteessa tempoon. Päättelin että kyse on enemmin poseeraamisesta sillä nyökkimisen/pään ja niskan vaeltamisen tempo muuttui ja keskeytyi ympäristön ärsykkeiden mukaisesti.


Viimeisellä lasten kanssa tekemällämme junamatkalla keskustelin Lappeenrannan jonkin kauppakeskuksen tai parkkitalon perustusten paaluttamisesta ja järvimalmin hyödyntämisestä sekä 'tutustuin' erikoiseen Magic the Gathering -harrastajaan. Samassa penkkirivissä.

Korttipeliharrastajalla oli kolme laatikollista jotain mustia ja sinisiä kortteja joita pläräsi. Mindasin my own shit kunnes kaveri paukkasi käytävän toiselta puolelta viereen ja kysyi että 'haluatko sekoittaa nämä kortit?'. Tarjouduin että joo, mikäs siinä mutta kaverilla oli ilmeisesti kymmenvuotias poikani kiikarissa: 'Tarkoitin kyllä häntä'.
Ei siinä mitään. Kortit pojalle ja huomasin että kaveri oli pakannut korttinsa yksittäin, erillisiin muovisiin suojataskuihin. Josta syystä kortit olivat hyvin hankalia sekoittaa ja poikani oli sillä pinkalla lievästi sanoen pulassa, yrittäen sekoittaa niitä lievällä väkivallalla kuten kotona jotain uunokorttipakkaa. Suojataskutuksesta päätellen kortit olivat kaverille melko rakkaita joten pyysin kortit pojalta, järjestin ne nättiin pinoon ja annoin takaisin pelurille.
Työkaverini jutteli aikanaan omista korttidekeistään ja niiden koostamisesta joten ajattelin jututtaa kaveria ohuella MtG-tietämykselläni. Kaveri änkytti melko suvereenisti (massiivinen understatement, jos kohta oli ilmeisen sinut änkyttämisensä kanssa) eikä keskustelu ollut kovin vastavuoroista (Vaikutti että oli tottunut pitämään monologeja) joten chat kuivui kokoon melko nopeasti, kaverin lähtiessä pläräämään korttejaan ja höpöttämään itsekseen. Tullen kuitenkin hetken päästä erikseen kuittaamaan pojalleni että kortit olivat vaurioituneet mutta hän ei ole siitä pahoillaan.

Järvimalmikaveri oli toista maata. Ns. Savolaistyyppinen, tuntui tietävän asioista ja kuunteli niissä määrin kommentteja että tapahtui jopa ihan oikeaa keskustelua. Ihan hauska piristys. Toivottavasti sai sen työpaikan.

Yksipuoleisesta impivaaralaisesta jurottamisesta hyviä esimerkkejä olivat yksi viulisti joka kailotti mahdollisesti käteen mennyttä koesoittokokemustaan puhelimeen ja nainen joka piti koko vaunussaoloaikamme reteää, äänekästä yksinpuhetta teemalla 'pillua jaetaan, kuka ottaa ja kyllä nää suomalaiset ei ymmärrä huumoria yhtään '. Vaikeni vasta kun tiedustelin ohi kulkiessani että katsotaanko neidin kortit. Tietoinen riski kyllä lasten kanssa, siinä mielessä jos neiti olisi katsonut Pergolaattorin kortit.

Junassa matkustaminen on mielestäni mitä loistavinta vaihtelua. Etenkin kun sinne sattuu elämää ja yksilöitä joista saa jälkeenpäin hyviä keskusteluja lasten kanssa.
Emme me kaikki halua jonnekin eriöön jurottamaan. Pitää olla avoin ja altis uusille kokemuksille.



-

[SimoMäkelä]

Ylimielinen ja halveksiva kirjoitus Tontilta, mutta onpahan teeskentelemätön oma itsensä. Ylimielisyyttä kai sekin, etä "armahti" umpiperäsuomalaiset...että kyllä niilläkin on paikkansa.

[Maailmanmies]

On hyvä etteivät pohjoissuomalaiset tienneet matkustavansa demlajuristin ja sanomaan valheita rustaavan huijarin kanssa. Jokainen sana Jarkko Tontin kanssa on rikos sananvapautta ja luottamusta kohtaan.

Jos olisin matkustanut Tontin kanssa, olisin tämän tunnistanut ja alkanut virittää keskustelua vaikka maahanmuutosta tai muusta mihin Tontti on lusikkansa pistänyt niin todennäköisesti Tontti olisi pakannut vihaisena kamppeensa ja vaihtanut vaunua ja jopa olisi kutsunut konnarin ja vartijat seuraavalla asemalla paikalle, koska häntä näin ahdistellaan.

[Maailmanmies]

Oman havaintoni mukaan kyllä vanhempi ikäpolvi (yli 50 v.) aloittaa keskustelun vieraitten ihmisten kanssa todella herkästi. Mitä nuorempia ihmisiä, sitä vähemmän kontaktia toisiin ihmisiin otetaan.

Näin se menee. Sitten kun nuorilla on vielä ne luurit päässä joista kuuluu jotain aivan ihmemeteliä, niin keskustelhan sellaisen kanssa.

[Rekku]

Ylimielinen ja halveksiva kirjoitus Tontilta, mutta onpahan teeskentelemätön oma itsensä. Ylimielisyyttä kai sekin, etä "armahti" umpiperäsuomalaiset...että kyllä niilläkin on paikkansa.

Hän suvaitsee meitä. Vaikka ylenkatsoo, silti suvaitsee.


Sitähän suvaitseminen oikeastaan tarkoittaakin. Suvaitsija pitää itseään parempana, mutta haluaa silti sietää eli siis suvaita tätä huonompaansa.

[Marija]

Umpiperä, niin...Tontti. Vähäisistä aineksista saa vain vähäisen kirjoituksen aikaiseksi.

Jotenkin otsikko johtaa epäsuomalaisiin assosiaatioihin... Tarkoituksellako?

[elven archer]

Ulkomaalainen hämmentyy, kun saa kuulla suomalaisen ummetuksesta ja enon kuolemasta, sen sijaan, että saisi odottamansa vastauksen "Hyvää kiitos, entä sinulle?"
...
Sitten emme enää kyhjötä hiljaa yksiksemme, pelkää ja huolehdi siitä, mitä muut meistä ajattelevat.

Kun sanotaan mitään tarkoittamaton standardivastaus, jonka toiset odottavat kuulevansa, niin sehän on merkki siitä, että pelätään, mitä toiset ajattelevat. Silloin ei uskalleta sanoa, mitä oikeasti on mielessä, vaan mennään protokollan mukaan. Ideahan tuossa mitään sanomattomuudessa on juuri se, että toinen ei voi reagoida sanomisiin voimakkaasti, kun ei ole mitään, mihin reagoida. Harmonia säilyy, kun kukaan ei ajattele mitään kenestäkään tai mistään.

Kuka sen päättää, että tyhjänpuhuminen on se parempi ja oikea tapa? Ja mitä helvettiä nämä kolumnistit itkevät suomalaisten huonoa itsetuntoa kolumneissa, joiden ainoa sisältö on huonon itsetunnon vuodatus? "Mikä meitä vaivaa?" "Miksi emme ole eurooppalaisia?" "Miksi emme puhu?" "Valivali."

Minä sen sijaan sanon, että näin sen pitääkin olla. Ottakoot muut mallia meistä. Minä vihaan smalltalkia, koska se ei ole aitoa, vaan se on tyhjää, pinnallista ja merkityksetöntä korvasaastetta. Se on pelkuruutta. Se on kulissien ylläpitämistä. Revi siitä, Tontti! Ja yritä kasvattaa pallit, niin ei tarvitse itkeä "ongelmaa".

[Malla]

Umpiperä, niin...Tontti. Vähäisistä aineksista saa vain vähäisen kirjoituksen aikaiseksi.

Jotenkin otsikko johtaa epäsuomalaisiin assosiaatioihin... Tarkoituksellako?

Minulla se assosioitui tukaliin ruoansulatusvaivoihin.

[Lupu(kulkuri)]

Ulkomaalainen hämmentyy, kun saa kuulla suomalaisen ummetuksesta ja enon kuolemasta, sen sijaan, että saisi odottamansa vastauksen "Hyvää kiitos, entä sinulle?"
...
Sitten emme enää kyhjötä hiljaa yksiksemme, pelkää ja huolehdi siitä, mitä muut meistä ajattelevat.

Kun sanotaan mitään tarkoittamaton standardivastaus, jonka toiset odottavat kuulevansa, niin sehän on merkki siitä, että pelätään, mitä toiset ajattelevat. Silloin ei uskalleta sanoa, mitä oikeasti on mielessä, vaan mennään protokollan mukaan. Ideahan tuossa mitään sanomattomuudessa on juuri se, että toinen ei voi reagoida sanomisiin voimakkaasti, kun ei ole mitään, mihin reagoida. Harmonia säilyy, kun kukaan ei ajattele mitään kenestäkään tai mistään.

Kuka sen päättää, että tyhjänpuhuminen on se parempi ja oikea tapa? Ja mitä helvettiä nämä kolumnistit itkevät suomalaisten huonoa itsetuntoa kolumneissa, joiden ainoa sisältö on huonon itsetunnon vuodatus? "Mikä meitä vaivaa?" "Miksi emme ole eurooppalaisia?" "Miksi emme puhu?" "Valivali."

Minä sen sijaan sanon, että näin sen pitääkin olla. Ottakoot muut mallia meistä. Minä vihaan smalltalkia, koska se ei ole aitoa, vaan se on tyhjää, pinnallista ja merkityksetöntä korvasaastetta. Se on pelkuruutta. Se on kulissien ylläpitämistä. Revi siitä, Tontti! Ja yritä kasvattaa pallit, niin ei tarvitse itkeä "ongelmaa".

Niinpä. Tontti on ihme besserwisseri. Äijä mennyt hyttiin istuskeleen syystä, että haluaa olla rauhassa ja sitten ihmettelee kun kukaan ei puhu eikä kommentoi. Oliskohan ne tosiaan ne muut siellä samasta syystä. Sitäpaitsi: junissa on kahden hengen "hyttejä" myös, jos haluupi vähemmän "ahdistavaa hiljaisuutta vähemmällä porukalla.

Tärkeetä:  "Before you diagnose yourself with depression or low self-esteem, first make sure that you are not, in fact, just surrounded by assholes." - William Gibson(muistaakseni)

[Kalevi Aronen]

Oman havaintoni mukaan kyllä vanhempi ikäpolvi (yli 50 v.) aloittaa keskustelun vieraitten ihmisten kanssa todella herkästi. Mitä nuorempia ihmisiä, sitä vähemmän kontaktia toisiin ihmisiin otetaan.

Juuri näin olen itsekin havainnut.

Viiskymppiset pojanklopit varmaan avaavat keskustelun ventovieraiden kanssa todella herkästi, tosin en ole asiaan kiinnittänyt mitään huomiota, mutta uskon kun sanot. Sen sijaan meikäläiset kuuskutoset eläkeläiset ei tehdä niin. Ventovieraat ohitetaan ilmeettömänä ja ainoastaan ollaan varuillaan.

Sama kun tultiin vaimon sisaren joulukekkereistä, niin paikallinen rikastuttajaporukka puhui semmosta vierasta kieltä, eikä olisi tullut mieleenkään mennä keskusteleen. Hyvä kun oman porukan kanssa päästiin autolle. Ei se r-porukka tosin kiinnittänyt mitään huomiota meihin, mutta aina pitää olla valppaana.

[Atte Suomalainen]

Oon sun ikäinen, melkein. Tultuani vanhaksi, on helpompaa ottaa kontakti. Johtuuko siitä, että ei niin paljoa pelkää saavansa tylyä suhtautumista. Sitä ei yleensä tule, kun tajuaa, ketä puhuttelee.

[Emo]

Oman havaintoni mukaan kyllä vanhempi ikäpolvi (yli 50 v.) aloittaa keskustelun vieraitten ihmisten kanssa todella herkästi. Mitä nuorempia ihmisiä, sitä vähemmän kontaktia toisiin ihmisiin otetaan.

En tiijä mutta itse olen hieman alle viiskymppinen tätä nykyä ja ottanut aina reippaasti kontaktia toisiin ihmisiin. Keskustelu alkaa ihan mistä tahansa ja jatkuu mihin tahansa, ensin sanotaan mitä mieleen juuri sillä hetkellä juolahtaa ja siitä se jankkaaminen sitten jatkuu ja jatkuu ja jatkuu ja ainakin minulla on kivaa kun on juttuseuraa.
Jos Tontti olisi minuun törmännyt niin olisi jäänyt juttu kirjoittamatta ja kirjat lukematta. Ihan olisi ollut parempikin niin.

[Lupu(kulkuri)]

Hyvä on käyttää myös ns. "hoksnokkaa", eli haistella vähän fiiliksiä. Kaikki eivät aina ole juttutuulella ensinkään.

[Emo]

Hyvä on käyttää myös ns. "hoksnokkaa", eli haistella vähän fiiliksiä. Kaikki eivät aina ole juttutuulella ensinkään.

Harvassa niitä lopulta on ketkä eivät ole juttutuulella. Tai sitten ovat niin nyhveröitä että juttelevat kun on "pakko", oma vikansa siinä tapauksessa jos eivät saa viestitettyä millään että "pää kiinni ämmä".
En tietystikään ole aina juttutuulella itsekään.

[ämpee]

Ihme nilitystä tältä umpitontuilta.
Halusi olla rauhassa, ja sai olla rauhassa, olisi tyytyväinen.

Vaan ei, pitää saada mollata kanssaihmisiä.
Jos siellä ei iloinen puheensorina kaikunutkaan, niin Tontti oli yhtenä läsnäolijana tähän yhtä syypää kuin kuka toinen tahansa paikalla olleista.

Jäämme siis odottelemaan joltain näistä seitsemältä nilitystä siittä, että joku lakihemmo oli paikalla eikä saanut sanaa suustaan.
Ei edes päiväätä sanonut.

Voipi sitten jatkaa tarinaansa ja kertoa, ettei tuollaista lakihemmoa olisi kestänyt kuunnellakaan, ja aivan hyvä, sillä sai siinä rauhassa miettiä kvanttifysiikan viimeisimpiä ongelmia uusimpien tutkimusten valossa.

[Lupu(kulkuri)]

Hyvä on käyttää myös ns. "hoksnokkaa", eli haistella vähän fiiliksiä. Kaikki eivät aina ole juttutuulella ensinkään.

Harvassa niitä lopulta on ketkä eivät ole juttutuulella. Tai sitten ovat niin nyhveröitä että juttelevat kun on "pakko", oma vikansa siinä tapauksessa jos eivät saa viestitettyä millään että "pää kiinni ämmä".
En tietystikään ole aina juttutuulella itsekään.

No ei niitä nyt niin kovin harvassa kokemukseni mukaan ole. Toisia ahdistaa jonninjoutava puutaheinää-läppä siinä kuin toisia hiljaisuus.

[Nuivanlinna]

Eiköhän Tontti ole sen luokan über, että se varmaan taviksen joukossa tulee ilmi jo olemuksestakin ettei tuon kanssa taida juttua syntyä.

[Emo]

Hyvä on käyttää myös ns. "hoksnokkaa", eli haistella vähän fiiliksiä. Kaikki eivät aina ole juttutuulella ensinkään.

Harvassa niitä lopulta on ketkä eivät ole juttutuulella. Tai sitten ovat niin nyhveröitä että juttelevat kun on "pakko", oma vikansa siinä tapauksessa jos eivät saa viestitettyä millään että "pää kiinni ämmä".
En tietystikään ole aina juttutuulella itsekään.

No ei niitä nyt niin kovin harvassa kokemukseni mukaan ole. Toisia ahdistaa jonninjoutava puutaheinää-läppä siinä kuin toisia hiljaisuus.

Ehkäpä se onkin siinä kun minä en harrasta joutavaa puutaheinääläppää, tykkään keskustella politiikasta, uskonnosta, koirista... onhan noita aiheita. Naisten kanssa lapsista, lapsettomuudesta, miehistä... aiheita riittää ettei tarvitse jonninjoutavia jankata.
Pohjoisessa ehkä myös puhutaan enemmän kuin etelässä? Tosin kyllä pääsen pääkaupunkiseudullakin puheisiin, olen kokeillut.

[Emo]

Eiköhän Tontti ole sen luokan über, että se varmaan taviksen joukossa tulee ilmi jo olemuksestakin ettei tuon kanssa taida juttua syntyä.

Onko niin kamalan näköinen mies?
Lakimiehet kokemukseni mukaan tykkäävät puhua loputtomasti itsestään, Tonttikin varmaan tykkäisi jutella Tontista.

[Ernst]

Ulkomaalainen hämmentyy, kun saa kuulla suomalaisen ummetuksesta ja enon kuolemasta, sen sijaan, että saisi odottamansa vastauksen "Hyvää kiitos, entä sinulle?"
...
Sitten emme enää kyhjötä hiljaa yksiksemme, pelkää ja huolehdi siitä, mitä muut meistä ajattelevat.

Kun sanotaan mitään tarkoittamaton standardivastaus, jonka toiset odottavat kuulevansa, niin sehän on merkki siitä, että pelätään, mitä toiset ajattelevat. Silloin ei uskalleta sanoa, mitä oikeasti on mielessä, vaan mennään protokollan mukaan. Ideahan tuossa mitään sanomattomuudessa on juuri se, että toinen ei voi reagoida sanomisiin voimakkaasti, kun ei ole mitään, mihin reagoida. Harmonia säilyy, kun kukaan ei ajattele mitään kenestäkään tai mistään.

Kuka sen päättää, että tyhjänpuhuminen on se parempi ja oikea tapa? Ja mitä helvettiä nämä kolumnistit itkevät suomalaisten huonoa itsetuntoa kolumneissa, joiden ainoa sisältö on huonon itsetunnon vuodatus? "Mikä meitä vaivaa?" "Miksi emme ole eurooppalaisia?" "Miksi emme puhu?" "Valivali."

Minä sen sijaan sanon, että näin sen pitääkin olla. Ottakoot muut mallia meistä. Minä vihaan smalltalkia, koska se ei ole aitoa, vaan se on tyhjää, pinnallista ja merkityksetöntä korvasaastetta. Se on pelkuruutta. Se on kulissien ylläpitämistä. Revi siitä, Tontti! Ja yritä kasvattaa pallit, niin ei tarvitse itkeä "ongelmaa".

Niinpä. Tontti on ihme besserwisseri. Äijä mennyt hyttiin istuskeleen syystä, että haluaa olla rauhassa ja sitten ihmettelee kun kukaan ei puhu eikä kommentoi. Oliskohan ne tosiaan ne muut siellä samasta syystä. Sitäpaitsi: junissa on kahden hengen "hyttejä" myös, jos haluupi vähemmän "ahdistavaa hiljaisuutta vähemmällä porukalla.

Tärkeetä:  "Before you diagnose yourself with depression or low self-esteem, first make sure that you are not, in fact, just surrounded by assholes." - William Gibson(muistaakseni)

[Ernst]

Eiköhän Tontti ole sen luokan über, että se varmaan taviksen joukossa tulee ilmi jo olemuksestakin ettei tuon kanssa taida juttua syntyä.

Onko niin kamalan näköinen mies?
Lakimiehet kokemukseni mukaan tykkäävät puhua loputtomasti itsestään, Tonttikin varmaan tykkäisi jutella Tontista.

Mielestäni tontilla pitää olla selkeät rajat.

[siviilitarkkailija]

Ulkomaalainen hämmentyy, kun saa kuulla suomalaisen ummetuksesta ja enon kuolemasta, sen sijaan, että saisi odottamansa vastauksen "Hyvää kiitos, entä sinulle?"
...
Sitten emme enää kyhjötä hiljaa yksiksemme, pelkää ja huolehdi siitä, mitä muut meistä ajattelevat.

Kuka sen päättää, että tyhjänpuhuminen on se parempi ja oikea tapa? Ja mitä helvettiä nämä kolumnistit itkevät suomalaisten huonoa itsetuntoa kolumneissa, joiden ainoa sisältö on huonon itsetunnon vuodatus? "Mikä meitä vaivaa?" "Miksi emme ole eurooppalaisia?" "Miksi emme puhu?" "Valivali."

Tämä Pen juristi vetää tässäkin ihan omaa linjaansa. Hän itkee kun ihmiset eivät puhu ja sitten itkee sitä että ihmiset puhuvat, niin puhuvatkin vääristä asioista. Enovainaasta tai ummetuksesta. Tontin Jarkko kyllä tietää mitkä ovat OIKEITA asioita. Hän on erikoistunut sananvapausasioihin, onhan hän alan armoitettu asiantuntija. Mies joka haluaa kertoa vain asioita joita olettaa toisen haluavan kuulla (liekö mennyt demlaa nahan alle).

Luultavasti Tontti on imenyt jostain herneen nenään joka on syrjäyttänyt mieheltä aivot ja itsetunnon. Jätkä on seikkaillut helsingin häpeäyliopistollisen vihervasemmistoroskaväen keskuudessa ja tullut siihen johtopäätökseen että tyhjänpuhuminen on arvo ja se että kysyy tarkoittaa sitä että kysyjä ei oikeasti haluakkaan kuulla vastausta. Hän haluaa kuulla tyhjänpäiväisyyksiä koska kaikesta päätellen Tontin Jarkon ja sanomien toimituksessa ei muuta osata.

Mistä kukaan voisi tietää onko etelä-eurooppa on täynnä paskanpuhumiseen kyllästynyttä väkeä joka mielummin keskustelisivat asioista niiden oikeilla nimillä ja ilman koko kieleen ja kanssakäymiseen liittyvää liirumlaarumia. Niinkuin suomalaiset. Mutta kun on lapsena opetettu lässyttämään siltä kuin kuulostaisi joltain, niin voi olla vanhempana pitäytyä asiassa. Aika moni etelä-euroopan poliitikko on tehnyt mitäänsanomattomuudesta poliittisen uran. Suomessa kun itseni tekee mieli kuunella jotain joka kuulostaa hienolta mutta joka ei sisällä sanaakaan järkeä, menen kuuntelemaan kepulipoliitikkoa.